Rakennus- ja ympäristölautakunta 728/10/03/01/2015. Rakennus- ja ympäristölautakunta 178

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto / Vesilain mukainen hakemus / Kokkolan väylän ja satama-altaan syventäminen sekä Hopeakivensataman laajennus ja valmistelulupa, Liikennevirasto ja Kokkolan Satama / LSSAVI 728/10/03/01/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 178 Asiakirjat ovat asian käsittelyn ajan nähtävillä Kokkolan kaupungin ym pä ris tö pal ve lu yk si kössä sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa lausuntoa annettaessa. Ha ke muksen keskeiset osat on jaettu lautakunnan jäsenille oheisaineistona. OHEISAINEISTO 178 Valmistelija: ympäristöpäällikkö Michael Hagström, puh Asia Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) pyyttää Kokkolan kau pun gin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa vesilain mu kaises ta rakentamislupahakemuksesta, joka koskee Kokkolan väy län syventämistä (13-14 m) sekä syväsataman altaan syventämistä vastaa vaan kulkusyvyyteen. Tämän lisäksi haetaan lupaa Ho pea ki vensa ta man laajentamiseen ja töiden valmistelulupaa. Hakijana toi mi vat Liikennevirasto ja Liikelaitos Kokkolan Satama yh teis työ so pi mukseen perustuen. Toiminta sijoittuu Kokkolan edustan me ri alu eel le sekä syväsataman ja Hopeakivensataman sekä ns. pommisaaren alu eel le. Hakemuksen mukaiset alueet ovat valtion, Kokkolan Sa taman sekä osittain KIP-Infran omistuksessa. Alueen sijainti on esi tet ty oheisaineistona. Kuulutus ja asiakirjat Hakemus on kuulutettu ja asiakirjat nähtävillä Kokko lan ympäristöpalveluissa (Korpintie 8). Nähtävillä oloaikana naa purit ja muut asianosaiset voivat jättää muistutuksia, huomautuksia ja vaatimuksia aluehallintovirastolle. Viranomaisilta on pyydetty asias sa lausunnot. Lausunnot tulee antaa mennessä. Toiminnalle aiemmin myönnetyt luvat Lupahakemuksien mukaiselle toiminnalle on aikaisemmin myönnetty usei ta ym pä ris tön suo je lu- ja vesilain mukaisia lu pia. Keskeiset luvat

2 ovat Kokkolan väylän syventäminen 13 metriin, jonka yhteydessä löy tyi räjähteitä ja rakennettiin ns. pommisaari, jolla on ym pä ris tönsuo je lu- ja vesilain mukaiset luvat. Syväsataman ruoppaamiselle sekä ruoppausmassojen käsittelylle on aiemmin myönnetty luvat ja yk si lupa on edelleen voimassa. Hopeakivensataman I-vaiheelle on myön net ty vesilain mukainen lupa ja tämän lupahakemuksen mukaan sataman aluetta tullaan laajentamaan (vaihe II). HAKEMUS Sijainti ja alueen kaavoitustilanne Kokkolan satama-alue sijaitsee Yksi pih la jan sa ta ma- ja teol li suus alueel la ja ovat Kokkolan kaupungin omistamia. Alue on maa kun ta kaavas sa mer kit ty LS-merkinnällä sa tama-alueeksi ja suun nit te lu alue on ase ma kaa vas sa osoitettu sata ma-alueeksi mer kin nöil lä Ls/Ks. Merialuetta ei ole kaavoitettu, mutta alueen välittömässä lä hei syydes sä sijaitsee useita Natura-alueita ja linnustollisesti ar vok kai ta pesimäsaaria. Toiminnan kuvaus Kokkolan väylän syvennys, Syväsataman syvennys ja Ho pea ki vensa ta man penkereiden rakentamisen edellyttämä pengeralustojen ruop paus ovat kokonaisuudessaan 1,5 milj.m3. Väylää syvennetään 13 metristä 14 metriin, kuten myös osaa Syväsatamasta. Osa Sy väsa ta man ruoppauksista tulee tasoon 11 ja 9,5 metriä. Kokkolan väylän ruoppausmassat on noin 1,1 milj. m3, josta pilantuneisuustason 2 ylit tä viä massoja noin m3 sekä louhittavia kallioalueita m3. Syväsataman ruoppaus käsittää noin m3 ja ne ovat kaik ki tason 2 ylittäviä massoja. Hopeakivensataman penkereiden alus tan ruoppaus on noin m3, josta tason 2 ylittäviä mas soja m3. Ruopattavat massat sijoitetaan tason 2 ylittäviltä osilta joko Sy vä sata man altaaseen, jolla on lupa vastaanottaa tällaisia massoja joko sel lai se naan tai stabiloituna. Lisäksi tason 2 ylittäviä massoja voidaan sijoittaa Hopeakivensataman ranta-alueelle, mikäli lupa on voimas sa. Louhittavat kalliot sijoitetaan osittain pommisaareen ja mahdol li ses ti Hopeakivensataman rakentamisen yhteyteen. Loput massat sijoitetaan joko pommisaareen tai Hopeakivensataman pe rus tami sen yhteydessä tarvittaville alueille. Hankkeen yhteydessä ns. Pommisaari tullaan teknisesti ra ken tamaan sellaiseen tasoon, että sen sulkeminen voidaan toteuttaa tämän hankkeen yhteydessä. Tämä edellyttää louhepenkkojen ra kenta mis ta, alueen sisäpuolisen tiiviyden rakentaminen suo da tin kan kail-

3 la ja tiivillä massoilla. Työ toteutettanee vaiheittain siten, että saareen rakennetaan esim. väliseiniä kulkua varten. Ennen ruoppaustöiden aloittamista asiantuntija kartoittaa ja tekee tarvittavat työt mahdollisten ammusten osalta. Työn toteutus on arvioitu kestävän kolme avovesikautta ja sen lasken nal li nen kustannusarvio on noin 50 milj.. Tässä hankkeessa tullaan säästymään meriläjityksiltä, sillä kaikki ruo pat ta vat massat sijoitetaan ns. kuivalle maalle. Lisäksi ym pä ris töhait to ja pyritään vähentämään esim. silttiverhouksella tai kup la verhouk sel la, jolla sataman alueen ruoppausten yhteydessä voidaan vä hen tää samentumishaittoja. Hakemusasiakirjat ovat laaja ko ko nai suus, johon sisältyy lisäksi hankkeen taustatietoja, perusteluita sekä eril li set tarkkailu- ja korvausasiat. Toiminnan ympäristövaikutukset Toiminnan ympäristövaikutukset koostuvat lähinnä varsinaisten kaivuu- ja räjäytystöiden yhteydessä tapahtuvista samentumishaitoista ja melu- sekä painevaikutuksista, mahdollisesta haittai-aineiden kulkeu tu mi ses ta pilaantuneiden massojen ruoppausalueilta, mutta osittain myös materiaalin kuljetuksesta proomuilla. Ruop paus hank keiden yleisin päävaikutus on ruoppausmassojen läjityksen aiheuttamat hai tat, mutta ne on tässä hankkeessa eliminoitu lähes täysin, sillä kaik ki ruopattava- ja muu aines sijoitetaan ns. kuivalle maalle (penger re tyil le alueille). Jonkin verran haittaa aiheutunee täyttöjen al kuvai hees sa esim. pommisaaressa, jossa on kaksi virtausaukkoa. Lisäksi tulee huomioida mahdollisten räjähteiden siirrossa esiintyvät hai tat sekä mahdollinen riski, samoin kuin yleinen riskiarvio. Luontovaikutukset Kokkolan väylä kulkee Kokkolan saariston Natura 2000 alueen läpi. Lä hi alu een muita Natura-alueita ovat Rummelö-Harrbådan lin tu ve sialue noin 1,5 km päässä hankealueesta ja Luodon saariston Na tura-alue lähimmillään noin 3 km väylästä länteen. Arvokkaaksi väylän lä hei syy des sä sijaitsevaksi lintusaareksi on mainittu ainoastaan Reps kär, vaikka alueella on muitakin ja lähellä väylää sijaitsevia lintu luo to ja (esimerkiksi Bergbådan, Vadmalsklippan, Skörpholm ja Skörphol me nin kaakkoisuolella sijaitseva nimetön luoto, jotka ovat Na tu ra -alueella). Näiden lisäksi valtion ja Kokkolan kaupungin vesialueilla Na tu-

4 ra-aluei den ulkopuolisilla alueilla on arvokkaita lintujen pe si mä saa ria, joihin väylätöillä saattaa olla vaikutusta ja joita ei ole mainittu ha kemus asia kir jois sa. Lähimmät merkittävät saaristolintujen pe si mä yhdys kun nat ovat Hungerberg (noin 500 m satamasta/väylästä) ja Ykspih la jan lah den tärkein pesimäsaari Yxpilahällorna (noin 800 m Hopea ki ven lah den sataman Vesilupa II täyttöalueesta). Saarten linnus toon kuuluu mm räyskä, noin paria selkälokkeja, meri- ja val ko pos ki han hi, tukkasotka, meriharakka, punajalkaviklo, nau ru lok ki jne. Räjäytys- ja ruoppaustyöt lintujen pesimäaikana saattavat aiheut taa häiriötä ja heikentää poikastuottoa. Sekä Kokkolan saariston että Luodon saariston yksityiset vesi- ja maa-alu eet, jotka ovat osakaskuntien hallinnassa, on pääosin muodos tet tu luonnonsuojelualueiksi ja niille on hyväksytty suo je lu määräyk set. Suojelumääräyksissä esimerkiksi Öjan osakaskunnan alueen lintuluodoilla on maihinnousukielto lintujen tärkeimpänä pe si mäai ka na Rauhoitusaluekartta on liitteenä. LIITE A 178 Vuosina suoritetun Kokkolan väylän sy ven nys ruop pauksen yhteydessä aiheutui merkittäviä linnustotuhoja saariston muu tamil la pesimäsaarilla, jotka heikensivät poikastuottoa ja aiheuttivat pysy väk si jääneitä muutoksia linnustoon. Mm. väylältä noin 2 km etäisyy del lä sijaitsevalla Skitholmenin luodolla pesinyt eteläisen Pe rä meren suurin räyskäyhdyskunta (33 paria) tuhoutui ja yhdyskunta ha jo si mittaustöiden (maihinnousu ja mittaustyöt saarella) ai heut ta man häirin nän takia. Tilanne on jäänyt pysyväksi ja räyskäkanta ei ole pa lautu nut. Myös muun pesimälinnuston (mm. vähenevän sel kä lo kin ja tiirojen) li sään ty mi nen häiriintyi merkittävästi. Maihinnousua lintujen pesimäluodoille tulee välttää väylätöiden ai kana kaikilla Natura 2000 alueilla, mutta myös Naturan ulkopuolisilla saa ril la ja lupamääräykset sen osalta ovat tarpeellisia. Vaikutukset vedenalaiseen luontoon Kokkolan saariston Natura alueella sijaitseva nk. Santapankki kuuluu laajalti luontodirektiivin luontotyyppiin vedenalaiset hiek ka särkät. Vedenalaisen luonnon arvoista Kokkolan edustalla on varsin vä hän tietoa. Santapankin alue tunnetaan kalojen kutu- ja ruo kai lualu ee na ja Kok ko lan edustan tärkeimpänä kalastusalueena (am matti mais ta ja ko ti tar ve verk ko ka las tus ta ja vetouistelemalla tapahtuvaa vir kis tys ka las tus ta). Santapankin länsireuna rajoittuu lähes koko mat kal taan Kok ko lan syväväylään. Laivaliikenteellä ja väylällä teh tävil lä ruop paus ja räjäytystöillä saattaa olla vaikutuksia Pankin pohjaan ja alu een eläimistöön mm. samentumisen ja melu- ja pai ne vaiku tus ten muo dos sa (mm. kalojen karkottuminen).

5 Kuten hakemuksen liitteenä oleva siian poikasnuottausselvitys (vuosi na ) osoittaa, siian ja muikun lisääntymistä tapahtuu myös Kokkolan syväsataman sekä Hopeakivenlahden sataman laajen tu mis alu een hiekka- ja sorapohjilla. Vaikka lisääntymisalueita (=ku tu aluei ta) ei olekaan tutkittu, osoittaa poikasten esiintyminen alku ke säl lä sen, että lisääntymistä tapahtuu nuottauskohteen lähellä. Osa näistä kutualueista poistuu Hopeakivenlahden sataman täyt tötyön seurauksena lopullisesti ja siikojen sekä muikun kutualueet (veden alai set matalat hiekkasärkät) Kokkolan edustan merialueella vähe ne vät. Tämä tulee ottaa huomioon vesialueiden omistajille ja kalas ta jil le määrättävissä korvauksissa ja hakijoille tulee määrätä riit tävät istutus- ja seurantavelvoitteet, joilla kompensoidaan ka la kan noil le aiheutuvaa vahinkoa ja saadaan tietoa täyttötöiden ja ruop paus työn vaikutuksista pitemmällä aikavälillä. Pilaantuneita pohjasedimenttejä esiintyy mm. syväsataman altaassa ja väylän sisäosissa. Ruoppaustyön yhteydessä on riski, että haitta-ai neet pääsevät virtausten ja laivojen aiheuttaman potkurivirran seu rauk se na leviämään ruoppausalueiden ympäristöön. Keinoksi vähen tää samentuman ja kiintoainekseen sitoutuneiden hait ta-ai nei den leviämistä on esitetty nk. kuplaverhoa sulkemaan sataman suu. Kupla ver ho mahdollistaa laivaliikenteen toisin kuin pohjasta pintaan ulottu va ja hyvin samentuman leviämistä estävä silttiverho. Mikäli pää dytään kuplaverhon käyttöön, tulee menetelmän tehosta esittää luo tetta va selvitys ja huomioida sataman laivaliikenteen ja pot ku ri vir to jen vaikutus samentuman ja sedimentin haitta-aineiden le viä mi seen. Vuorovaikutus Hankkeessa on jo suunnitteluvaiheessa toteutettu varsin laajaa tiedot ta mis ta ja vuorovaikutusta. Eri viranomaistahot ovat osallistuneet usei siin eri tiedotustilaisuuksiin, joten hankkeen suun nit te lu vai heessa on ollut jo mahdollisuus vaikuttaa hankkeen toteutukseen ja siten myös rajoittaa erilaisia ympäristöhaittoja. Hankkeesta on myös tie dotet tu muita asianosaisia esimerkiksi yleisötilaisuuksissa, joissa hankkeen toteutusta on esitelty mm. vesialueen omistajille ja ka las ta jil le. Hankkeen yhteydessä laadittiin myös arvio siitä, onko hanke laa juudel taan sellainen, että siihen tulisi soveltaa yva-menettelyä. ELYn rat kai su oli, että yva-menettelyä ei hankkeen osalta tarvitse suo rit taa. YMPÄRISTÖPALVELUT Kokkolan väylän, Syväsataman syventäminen ja Ho pea ki ven sa taman penkereiden ruoppauskokonaisuus on suuri hanke, jolla tulee ole maan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia toteutuksen ai-

6 ka na. Toteutuksen jälkeen voidaan arvioida, että jotkut ym pä ris tö haitat vähenevät, sillä satamaan tuleva aluskoko suurenee, joka saat taa vähentää suurimpien laivojen kokonaismäärää vuositasolla ell ei liikennemäärissä tapahdu merkittävää kasvua. Hakemuksessa on esitetty eri ympäristöhaitat ja tehty esityksiä niiden lie ven tä mi sek si sekä tarkkailemiseksi ja korvaamiseksi. Hankkeen keskeinen ympäristönäkökulma on luonnollisesti se, että kaik ki ruoppausmassat läjitetään kuivalle maalle. Tämä kokonaisuus vä hen tää todella merkittävästi haitallisia ympäristövaikutuksia. Ha kemuk sen perusteella voidaan todeta, että on joitakin asia ko ko nai suuksia, jotka tulee sisällyttää lupaehtoihin ja ne on erikseen mai nit tu lautakunnan antamassa lausunnossa asiasta. Lautakunnalle on aikaisemmin toimitettu erillinen tiivistelmä hankkees ta. Ympäristöpäällikkö Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa asiassa seuraavan lau sun non Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle: A. Luvan myöntämisen edellytykset 1. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tark kai le mi sek si on syytä asettaa erinäisiä määräyksiä. Li säk si tulee antaa erillisiä ehtoja, jotka koskevat vuo rovai ku tus ta sekä kalastajien korvausmenettelyn tar ken tamis ta ja tehostamista. 2. Hakemuksen mukainen valmistelulupa voidaan myön tää töiden aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lain voi ma istu mis ta. Lisäksi voidaan todeta, että osa toi min nois ta ovat nyt voimassa olevien lupapäätösten mukaan käynnis tet tä vis sä. B. Toimintaa koskevat määräykset 1. Kokkolan ja Luodon saariston perustettujen luon non suoje lu aluei den osalta (Öjan osakaskunnan omis tuk ses sa olevat saaret ja vesialueet) tulee työssä nou dat taa alueen rauhoitusmääräyksiä, joilla kielletään mai hin nousu alueen lintusaarille välisenä aikana. 2. Valtion vesialueella Kokkolan saariston Natura 2000 alueel la ja muilla valtion omistamilla vesialueilla Yks pih lajan lah del la oleville lintuluodoille ei saa nousta maihin

7 välisenä aikana. 3. Mahdollisuuksien mukaan tulee sataman pilaantuneiden se di ment tien ruoppausalueella käyttää kokemusten mukaan tehokkaasti samentuman ja haitta-aineiden le viämis tä estävää pohjasta pintaan ulottuvaa silttiverhoa. Jos laivaliikenteen vuoksi joudutaan käyttämään nk. kup la ver hoa, tulee toiminnanharjoittajan esittää luo tet tava selvitys kuplaverhon tehosta samentuman leviämisen es tä jä nä ja huomioida myös laivaliikenteen ja pot ku ri virto jen aiheuttama vaikutus epäpuhtauksien leviämiseen. C. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskevat määräyk set 1. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa poikkeuksellisista tilan teis ta välittömästi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2. Luvan haltijoiden tulee osallistua Kokkolan edustan meri alu een yhteistarkkailuihin sekä oman tarkkailuohjelman puit teis sa, mutta myös merialueen yhteistarkkailuun. Me ri alu een yhteistarkkailun osalta tulee määrätä lii kenne vi ras to osallistumaan väylähankkeen päätyttyä edustan merialueen yhteistarkkailuun. Väylän laivaliikenteellä on merkitystä veden laadulle (esim. samentuminen ja hait ta-ai nei den leviäminen) ja tällä perusteella osal lis tumi nen on perusteltua. 3. Hankkeelle tulee perustaa erillinen infokanava, esim. inter net tai twitter tai vastaava. Tämän infokanavan kautta voi daan reaaliajassa seurata hankkeen etenemistä ja tuot taa tärkeätä ja helposti saatavilla olevaa tietoa monis ta osa-alueista, kuten missä töitä tällä hetkellä suo rite taan, kaivuut/läjitykset, mitkä ovat räjäytysten ajan kohdat ja suojavyöhykkeet ja tämän lisäksi myös kaikki tarkkai lu tie dot olisivat helposti saatavilla. Myös muu tar peelli nen tieto voitaisiin välittää tämän kanavan kautta, sillä hank keen toteutuksessa saattaa tulla merkittäviäkin ennal ta arvaamattomia tilanteita ja muutoksia työ ai ka tauluun ja käytännön toteutukseen. 4. Vaikutuksia alueen kalakantoihin (erityisesti kalojen lisään ty mis alu eet, siian ja muikun poikasalueet ja kalojen mah dol li nen karkottuminen ruoppausalueen lä hei syydes tä) ja pesimälinnustoon väylän lähialueen pe si mä-

8 saa ril la tulee seurata ELY-keskuksen hyväksymällä taval la. Seuranta tulisi aloittaa ennen ruoppaustöiden aloit ta mis ta ja jatkaa sitä vähintään kaksi vuotta hankkeen valmistumisen jälkeen. Hakija tulee velvoittaa myös osallistumaan Kokkolan edustan yhteistarkkailuun hy väk syt ty jen biologisten vaikutustutkimusten osalta (kalo jen ja pohjaeläimistön metallipitoisuudet, koe ka las tukset, pohjaeläinselvitykset, makroleväselvitykset) sekä hank keen aikana että sen jälkeen ainakin yhden ko konai sen viiden vuoden tarkkailujakson ajan. 5. Korvaukset ja kompensaatiot Korvauksista ammattikalastajille tulee pyrkiä sopimaan etukäteen en nen hankkeen alkamista siten, että pyynnin vertailutiedot ovat täs mäl li siä. Nämä korvausneuvottelut tulisi toteuttaa, kun varmuus hank keen toteuttamisesta on saatavilla. Korvausmenettelyssä tulisi pyr kiä järjestelmään, joka perustuu hankkeen alkaessa erilliseen ka las ta ja koh tai ses ti arvioituun kertakorvaukseen ja hankkeen ede tes sä ja sen päätyttyä tulisi kysymykseen erillinen lisäkorvaus, joka pe rus tuu hankkeen kestoon, muihin erityisasioihin, kuten esim. edel li sen hankkeen pommisaari-asian osalta. Tärkeätä on myös, että mai nit tu lisäkorvaus perustuisi hankkeen aikana kerättyyn ka la ta lou del li seen tietoon ja riittävään saaliskirjanpitoon perustuviin tietoihin. Hakijan tulee korvata vesialueiden omistajille täyttötöiden seu rauk se na menetettävien kalojen lisääntymisalueiden aiheuttama me ne tys, koska kutualueet häviävät lopullisesti. Hakijan tulee esittää kala ta lou del lis ten vahinkojen kompensoinnista suunnitelma, joka si säl tää istutusvelvoitteet ja seurantasuunnitelman. Suunnitelma tulee hy väk syt tää ELY-keskuksella. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen.