Yritysturvallisuustyöryhmän raportti

Transkriptio

1 Yritysturvallisuustyöryhmän raportti Helsingin kaupungin turvallisuusohjelman alatyöryhmä Helsingin kaupungin hallintokeskus Turvallisuus- ja valmiusosasto

2 Tekijät: Julkaisija: Tilaukset, jakelu: Yritysturvallisuustyöryhmä Helsingin kaupungin hallintokeskus, turvallisuus- ja valmiusosasto Helsingin kaupungin hallintokeskus, tietopalvelu puh. (09) , s-posti: Yritysturvallisuustyöryhmän raportti 2

3 Johdanto Sisäasiainministeriön julkaisussa Kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla mainitaan, että voimakkaasti kansainvälistyvässä taloudessa yhteiskunnan hyvä kilpailukyky on edellytys yritysten kasvulle. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisussa Yritysmyönteiseksi kumppaniksi, Helsingin elinkeinostrategia 2007 turvallisuutta pidetään yritysten hyvän toiminnan perusedellytyksenä ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailuvalttina lisäten kiinnostusta niin vierailujen kuin yritystenkin sijoittumiskohteena. Kaupungin tehtävänä onkin osaltaan vaikuttaa turvallisen ympäristön muotoutumiseen niin, että yrittäjien tai yritysten ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota ympäristönsä turvallisuuteen. Yritysturvallisuustyöryhmä aloitti toimintansa Työryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun elinkeinoasiamies Urmas Aalto ja jäseninä Helsingin seudun kauppakamarista johtava lakimies Marko Silen, Helsingin yrittäjät ry:stä kehittämispäällikkö Hanna Hietala sekä yrittäjäedustajina myyntipäällikkö Esa Oksanen Securitas Oy:stä ja ravintola Helsingen yrittäjä Jarmo Salonen. Lisäksi työryhmässä oli asiantuntijajäsenenä Helsingin poliisilaitokselta rikostarkastaja Ilkka Koskimäki. Työryhmän sihteereinä toimivat turvallisuuskoordinaattorit Teemu Kruskopf ja Anssi Lehtinen Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosastolta. Helsingin kaupungin turvallisuusohjelman suunnitteluvaiheessa yritysturvallisuustyöryhmälle annettiin tavoitteeksi suunnitella ja toteuttaa toimia, joilla elinkeinoelämä ja järjestöt saadaan mahdollisimman kattavasti mukaan paikalliseen turvallisuussuunnitteluun. Erityisenä tavoitteena on kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla. Työryhmän työskentelyn aikana tuli esiin tehtävän rajaamisen ja toimintaympäristön jäsentämisen tärkeys. Painopiste oli yrityksen, yrittäjän ja asiakkaan arjen turvallisuudessa. Jokainen työryhmän jäsen valmisteli viisi keskeistä turvallisuuteen vaikuttavaa asiaa, joita työryhmän tulisi sisällyttää ehdotukseensa. Näiden pohjalta ja kuuden kokouksen jälkeen työryhmä päätyi seuraavaksi esitettäviin toimenpideehdotuksiin. Yritysturvallisuustyöryhmän raportti 3

4 Toimenpide-ehdotukset 1 Kauppakeskusalueiden turvallisuus Yrityksen toimintaympäristön turvallisuus on välttämätöntä niin yrittäjälle kuin asiakkaillekin. Henkilökunta haluaa työskennellä turvallisessa ympäristössä ja asiakkaat asioida sellaisissa liikkeissä joissa ja joiden ympäristössä kokevat olonsa turvalliseksi ja joiden toiminnan voi mieltää luotettavaksi. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonannossa numero 60 Naisyrittäjät rikosten kohteena todetaan, että liikkeen toimintapaikan lähiympäristön epäjärjestyksellä on rikollisuutta lisäävä vaikutus. Ei ole syytä olettaa, että lähiympäristön epäjärjestyksen ja sen myötä rikollisuuden lisääntyminen koskisi vain naisten omistamia yrityksiä. Tutkimustulosten perusteella näyttääkin siltä, että turvallisuutta voidaan parantaa julkisen tilan järjestystä koskevilla toimenpiteillä. 1.1 Kauppakeskusalueiden turvallisuustyöryhmät Kauppakeskusalueella tarkoitetaan kauppakeskuksen lisäksi sen välitöntä lähialuetta, jolla voi ilmetä häiriöitä ja rikoksia. Perustetaan määräajoin, puolen vuoden välein kokoontuvat ongelmallisiksi osoittautuneiden kauppakeskusalueiden turvallisuustyöryhmät. Työryhmän tehtävänä on seurata kauppakeskusalueen turvallisuutta ja etsiä toimintatapoja turvallisuuden parantamiseksi. Työryhmän jäseninä ovat kunkin kauppakeskuksen keskeiset toimijat, kuten liikkeenharjoittajat, kauppakeskuksen omistajatahot sekä alueen poliisi ja alueella toimivat turvallisuusalan yritysten edustajat, kauppiasyhdistys sekä Helsingin kaupungin nuorisotoimi. Työryhmän puheenjohtajana toimii vuorollaan kukin edellä mainituista toimijoista ja puheenjohtajuus on kiertävä vuoden kerrallaan. Tässä tarkoitetut kauppakeskukset valikoituvat poliisille, yrittäjäyhdistyksille tai muutoin tietoon tulleiden kauppakeskuksissa ilmenneiden ongelmien perusteella. 1.2 Malmin kauppakeskuksen pilottiturvallisuustyön hyvien kokemusten siirtäminen muihin keskeisiin kauppakeskuksiin Helsingin kaupungin turvallisuusohjelman suunnittelun aikana on käynnissä Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston valtuustoaloitteen perusteella käynnistämä Malmin kauppakeskuksen turvallisuushanke, jossa pilotoidaan turvallisuustyöryhmämallia. Kauppakeskusalueen turvallisuustilanteen kartoitus aloitettiin vuonna 2008, jolloin esillä oli mahdollinen kauppakeskuksen sulkeminen yöajaksi ja muut turvallisuutta kohentavat toimenpiteet. Tässä yhteydessä kerättiin lausunnot Malmintorin kiinteistöyhtiöltä, poliisilta ja rakennusvalvonnan edustajilta. Kauppakeskus ja poliisi tukivat kauppakeskuksen sulkemista yöajaksi ja samoin rakennusvalvonta, mikäli vaihtoehtoiset kulkureitit asema-alueelle ovat riittävät. Keväällä 2009 asiasta keskusteltiin rakennusvalvonnan, poliisin ja sosiaaliviraston lähityöntekijöiden kanssa. Keskustelujen perusteella vaikutti siltä, että alueen turvallisuusvaje johtuu pikemminkin koetusta turvattomuudesta kuin rikosilmoituksiin johtavista teoista. Lähityöntekijöiden kaupunkilaisilta saama viesti kuitenkin kertoi, että alueen asukkaat toivovat kauppakeskusalueen turvallisuuden kohentamista. Turvallisuus- ja valmiusosasto järjesti alkusyksystä 2009 asiasta turvallisuustyöryhmäkokouksen, jossa olivat edustettuna alueen keskeiset toimijat. Kokouksen perusteella alueella järjestettiin katselmus, johon osallistuivat VR, Helsingin kaupungin hallintokeskus, poliisi, molempien kauppakeskuskiinteistöjen edustajat sekä pelastusviranomaiset. Katselmuksen perusteella ryhmä esittää sulkemiskysymykseen kahta vaihtoehtoista mallia. Tämän lisäksi VR, rakennusvirasto sekä molemmat kauppakeskuskiinteistöt sopivat yhteisistä järjestelyistä alueen vartioinnin osalta. Turvallisuustyöryhmä kokoontuu loppuvuodesta tarkastelemaan alueelle tehtyjä toimenpiteitä ja sopimaan jatkotyöskentelystä. Pilotista saadut hyvät kokemukset turvallisuuden parantamiseksi hyödynnetään kauppakeskusalueiden turvallisuustyöryhmän työssä ja ne siirretään valikoiduille kauppakeskusalueille. Yritysturvallisuustyöryhmän raportti 4

5 2 Turvallisuus yrityksissä Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yritysturvallisuudessa ja turvallisuustietoisuudessa on kehittämistä. Motivoitunut ja turvallisuustietoinen henkilöstö on tärkeä osa yrityksen palvelua ja kokonaisturvallisuutta. Turvallisuusasioiden säännöllinen käsittely henkilökunnan kanssa lisää turvallisuustietoisuutta ja sitouttaa yrityksen turvallisuuskulttuuriin. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen turvallisuuskoulutuksella auttaa kiinnittämään huomiota työntekijöiden arjessa kohtaamiin turvallisuuden puutteisiin ja kehittämään turvallisuutta. Yrittäjillä tulisi olla parempi tietoisuus turvallisuusasioista jo yrityksen perustamisvaiheessa. Tieto siitä, mitä yrittäjä voi tehdä itse turvallisuuden parantamiseksi ja mitkä asiat kuuluvat toisille toimijoille on osin vaillinaista ja aiheuttaa epäselvyyksiä. Yrityksen toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeä tunnistaa riskit jo ennalta ja hallita niitä. Tilannetta voidaan parantaa koulutuksella ja asenneilmaston kasvattamisessa turvallisuustietoiseen suuntaan. Yrittäjien neuvonta, opastus ja asennekasvatus ovat keskeisessä osassa. Aloittavien yrittäjien opasta (Perustamisopas alkavalle yrittäjälle, julkaisija Suomen Uusyrityskeskukset ry) tulee kehittää niin, että sitä täydennetään turvallisuusasioilla. Yrityksen, niin yrittäjän kuin siellä työskentelevän muun henkilökunnan on tunnettava toimintaansa ja toimintaympäristöönsä liittyvät riskit, joita voidaan pitkälti ehkäistä omalla toiminnalla. Pelastussuunnitelmat ovat keskeinen yrityksen omatoimisen varautumisen työväline, mutta suuri osa pienyrityksistä toimii ilman niitä. Pelastussuunnitelman tarkoitusta ei ole täysin ymmärretty ja niissäkin yrityksissä joissa se on, suunnitelma on laadittu koska se on lakisääteinen vaatimus. Tiedotuksen tulee sisältää konkreettisia keinoja, joilla voi nopeasti nostaa yrityksen turvallisuustasoa ja vaikuttaa yrittäjän turvallisuustietoisuusasenteeseen. Turvallisuustiedottaminen otetaan mukaan Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun aloittaville yrittäjille suunnattuun YritysHelsinki -palvelukeskuksen toimintaan. 2.2 Turvallisuuskoulutuksen tehostaminen Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä muissa organisaatioissa turvallisuusasioita hoitaa yleensä toimitusjohtaja tai joku muu henkilö muiden tehtäviensä ohella. Nämä henkilöt ovat harvoin saaneet koulutusta turvallisuustehtäväänsä. Tarvetta on sekä ajankohtaisille tietoisku-tyyppisille koulutustilaisuuksille että pidempikestoiselle koulutukselle. Erityinen koulutusaihe on pelastussuunnitelmien laatiminen yrityksissä. Turvallisuusohjelman toteutusaikana pilotoidaan yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöille suunnattu käytännönläheinen koulutusohjelma, jossa pyritään antamaan perusvalmiuksia tieto-, henkilö-, toimitila- ja palo- sekä pelastusturvallisuuden osaalueilla. Koulutustilaisuuksien järjestämisestä vastaavat Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin yrittäjät ry ja Helsingin kaupunki yhteistyössä. Pelastussuunnitelman levittämisessä koulutuksen kautta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin käytetään hyväksi Helsingin pelastuslaitoksen auditoivan palotarkastuksen kuutta osa-aluetta, joita ovat 1) johtaminen ja organisaatio, 2) riskienhallinta, 3) pelastussuunnitelmat, 4) fyysinen turvallisuus, 5) tekniset ratkaisut sekä 6) turvallisuuskoulutus. Helsingin kaupungin pelastuslaitos osallistuu koulutukseen. 2.1 Turvallisuustiedottamisen parantaminen Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu tehostaa turvallisuustiedotusta yhdessä muiden yrityskentän toimijoiden, kuten Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin yrittäjät ry:n kanssa. Keinoina tulevat kyseeseen esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin yrittäjät ry:n jäsentiedotteet, lehdet ja näiden sekä elinkeinopalvelun web-sivut. Järjestöjen omat tiedostuskanavat, kuten Helsingin YrittäjäINFO ja kauppakamarin jäsentiedotus tavoittaa yli jäsenyritystä. Tiedotukseen käytetään yrittäjien, kauppakamarin ja kaupungin web-sivuja. Yritysturvallisuustyöryhmän raportti 5

6 Seuranta Seurantaryhmä Perustetaan seurantaryhmä, jonka tehtävänä on turvallisuusohjelman täytäntöönpanon aikana seurata yritysturvallisuustyöryhmän ehdottamien toimenpiteiden toteutumaa, sopimaan tarvittaessa keinoista niiden edistämiseksi ja niiltä osin kun se kuuluu seurantaryhmän jäsenten tehtäväkenttään, tekemään suunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseksi. Seurantaryhmä koostuu yritysturvallisuustyöryhmän jäsenistä ja sen kutsuu kokoon kaksi kertaa vuodessa Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu. Ryhmä seuraa Malmin kauppakeskuksen pilottiturvallisuustyön etenemistä ja huolehtii hyvien turvallisuuskäytäntöjen siirtämisestä valikoituviin muihin kauppakeskusalueisiin. Se katsoo mitä toimia käynnissä olevista hankkeista on hyödynnettävissä yritysturvallisuustyöryhmän kehittämisehdotusten toteuttamisessa. Seurantaryhmän sihteeri ja koordinointi tulee turvallisuus- ja valmiusosastolta. Käynnissä olevat hankkeet 1) Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky Tutkimus keskittyy kaupallisten keskusten turvallisuuteen ja sen tarkoituksena on tuottaa sekä tieteellisesti että rahoittajien näkökulmasta uutta tietoa kaupallisten keskusten koetusta turvallisuudesta ja koettuun turvallisuuteen keskeisesti vaikuttavista yritysja ympäristötason tekijöistä. Tutkimuksen päärahoittajan on Tekes ja se liittyy Tekesin Turvallisuus ohjelmaan. Tutkimuksen toteuttaa Helsingin kauppakorkeakoulu. 2) Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen strategia yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi. Sisäasiainministeriön julkaisuja 15/2006 Osa strategiaan liittyvistä toimenpiteistä on edelleen käynnissä. Näitä ovat: Aktiivinen osallistuminen viranomaisten ja tietoturvatoimijoiden kansainväliseen yhteistyöhön. Päävastuullinen keskusrikospoliisi. Viranomaisten ja logistiikka-alan toimijoiden välinen yhteistyöverkosto. Päävastuullinen Elinkeinoelämän keskusliitto. Menetelmien ja toimintamallien kehittäminen: tuotekehittely ja rikostorjunta: Päävastuullinen sisäasiainministeriö ja Keskuskauppakamari. Kohdennetut, yhteiset kampanjat yrityksiin kohdistuvien rikosten vähentämiseksi. Päävastuullinen Keskuskauppakamari. Kerätään ja levitetään hyviä käytäntöjä julkisen ja yksityisen sektorin yhteis-työstä paikallisella tasolla. Päävastuullinen Finnsecurity ry. Lisäksi strategiaan liittyen on sovittu kehitettäväksi yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuvaa, jonka kokoaa keskusrikospoliisi ja johon aineiston tuottavat sisä- ja oikeusministeriöt hallinnonaloineen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Finnsecurity ry, Keskuskauppakamari ja palkansaajajärjestöt. Yritysturvallisuustyöryhmän raportti 6

7 HELSINGIN KAUPUNKI Julkaisija KUVAILULEHTI Helsingin kaupungin hallintokeskus Tekijät Yritysturvallisuustyöryhmä, pj Urmas Aalto, Kj:n päätös Toimintayksikkö Turvallisuus- ja valmiusosasto Nimeke Yritysturvallisuustyöryhmän raportti Sarjan nimeke Sarjan numero Helsingin kaupungin hallintokeskuksen julkaisuja Julkaisuaika Sivuja, liitteet Kieli s. + kuvailulehti fi ISBN ISBN, verkkojulkaisu ISSN Avainsanat turvallisuusohjelma, arkiturvallisuus, turvallisuus, koettu turvallisuus, yritysturvallisuus, kappakeskusten turvallisuus, turvallisuustiedottaminen, turvallisuuskoulutus Tiivistelmä Kaupunginjohtaja asetti johtajistokäsittelyssä helmikuussa 2009 Yritysturvallisuustyöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, mitä toimenpiteitä on tehty ja mitä suunnitelmia on olemassa sen tehtäväalueella. Tämän jälkeen työryhmän oli määrä laatia omat toimenpide-ehdotuksensa. Erityisenä tavoitteena oli kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla. Työryhmän työskentelyn aikana tuli esiin tehtävän rajaamisen ja toimintaympäristön jäsentämisen tärkeys. Painopiste oli yrityksen, yrittäjän ja asiakkaan arjen turvallisuudessa. Työryhmä päätyi esittämään seuraavia toimenpiteitä: Perustetaan määräajoin, puolen vuoden välein kokoontuvat ongelmallisiksi osoittautuneiden kauppakeskusalueiden turvallisuustyöryhmät. Malmin kauppakeskuksen pilotti-turvallisuustyön hyvien kokemusten siirtäminen muihin keskeisiin kauppakeskuksiin. Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu tehostaa turvallisuustiedotusta yhdessä muiden yrityskentän toimijoiden, kuten Helsingin seudun kauppakamarin ja Helsingin yrittäjät ry:n kanssa. Pilotoidaan yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöille suunnattu käytännönläheinen koulutusohjelma, jossa pyritään antamaan perusvalmiuksia tieto-, henkilö-, toimitila- ja palo- sekä pelastusturvallisuuden osa-alueilla. Turvallisuus- ja valmiusosasto korostaa, että edellä esitetyt toimenpiteet ovat työryhmän esityksiä, eivät kaupungin kannanottoja. Osasto jatkaa ohjelman valmistelua turvallisuusohjelman johtoryhmän toimeksiannon mukaisesti. Hinta Jakelu/myynti Helsingin kaupungin hallintokeskus, tietopalvelu, puh. (09) s-posti: hallintokeskus.tietopalvelu@hel.fi Yritysturvallisuustyöryhmän raportti 7