Kokemäen terveysasema, kabinetti. Os. Tulkkilantie 4, Kokemäki. (Sisäänkäynti Päiväkeskus Kummun viereisestä ovesta, vasen siipi).

Transkriptio

1 1(10) POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ma klo Paikka Kokemäen terveysasema, kabinetti. Os. Tulkkilantie 4, Kokemäki. (Sisäänkäynti Päiväkeskus Kummun viereisestä ovesta, vasen siipi). Ilmoittautuminen saatteessa olevan Webropol-linkin kautta tai tarvittaessa projektisihteeri Kirsi Harjulalle, Jäsenet ja (varajäsenet) Wanne Olli, johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja Mattila Sanna, erikoislääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja (Puolakka Kristiina, ylihoitaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri) Ylikoski Johanna, lastensuojelutyön päällikkö, Rauma (Hämäläinen Anja, nuorisotyön päällikkö, Rauma) Päivärinne, Marita, terveyden edistämisen koordinaattori, Salo (Purhonen Eeva, vj. sosiaalipalveluiden päällikkö, Salo) Mäkipää Kalevi, perusturvajohtaja, Säkylä (Kankaanranta Kari, hallintosuunnittelija, Säkylä) Hietanen-Peltola Marke, ylilääkäri, THL Pelkonen Marjaana, STM Junno Seija, erityissuunnittelija, Pikassos Oy (Häyhtiö Tapio, varajäsen, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Viitala Jaakko, Omaiset mielenterveystyön tukena ry Kuoppa Tarja, toiminnanjohtaja, Mannerheimin lastensuojeluliitto von Schantz Marjale, TtT T&K päällikkö, Turun ammattikorkeakoulu Vaininen Satu, YTT tiimivastaava, Satakunnan ammattikorkeakoulu Pakarinen Mikko, Turun kaupunki Kuoppala Raija, kokemusasiantuntija Seppälä Johanna, kokemusasiantuntija Niemi Mari, hanketoiminnan päällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Harjula Kirsi, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Kahala Minna, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fa:

2 2(10) ASIALISTA 2/ Avaus Projektipäällikkö Minna Kahala : Pois syrjästä -hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu alla esitetyn mukaisesti ohjausryhmän jäseniä ja varajäseniä. Satakunnan sairaanhoitopiiri nimeämä puheenjohtaja ja hänen varajäsenensä Kehittämisosioiden edustajat (varsinainen ja varajäsen) Satakunnan ammattikorkeakoulun edustaja Turun ammattikorkeakoulun edustaja THL:n edustaja STM, hankkeen valvoja Länsi-Suomen Kaste-alueen ohjelmapäällikkö (varsinainen jäsen) Osaamiskeskusten edustajat (varsinainen ja varajäsen) Kolmannen sektorin edustajat (varsinainen ja varajäsen) Kokemusasiantuntijat Ohjausryhmä on täydentynyt kahdella kokemusasiantuntijalla, Raija Kuoppala ja Johanna Seppälä ovat ystävällisesti luvanneet asiantuntijuutensa hankkeen käyttöön ja ovat kokoonpanossa mukana ensimmäistä kertaa kokouksessa. Ohjausryhmän jäsenten nimeäminen on vielä käynnissä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen edustajan osalta. Muilta osin ohjausryhmän kokoonpano lienee lopullinen nykyisessä muodossaan. Aluejohtoryhmän päätöksen mukaisesti myös varajäsenet voivat osallistua kaikkiin kokouksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt hankkeen valvojaksi neuvottelevan virkamiehen Marjaana Pelkosen, jolla on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän kokoukseen voidaan lisäksi kutsua muita henkilöitä, kuten esim. hanketyöntekijät ja/tai kehittämisosioiden vastuuhenkilöitä. Ohjausryhmän kokouskäytäntöjen osalta (päätösvaltaisuus, kokouskutsujen lähettäminen ym.) voitaneen noudattaa soveltuvin osin Satakunnan sairaanhoitopiirin säännöksiä. Kokouskutsu voitaneen lähettää sähköpostilla ja/tai julkaistaan hankkeen kotisivuilla vähintään viisi päivää ennen kokousta. Ohjausryhmän tulee päättää asioiden esittelystä ja pöytäkirjan pitämisestä. Hankkeeseen on palkattu projektipäällikkö ja osa-aikainen projektisihteeri, joka on yhteinen Yhteisvoimin kotona -hankkeen kanssa. Ehdotus: Ohjausryhmä päättää seuraavaa: 1. Todetaan läsnäolijat. Ohjausryhmän jäsenen ja varajäsenen estyneenä ollessa voi hankkeen kehittämisosiota hallinnoiva kunta lähettää nimeämänsä muun henkilön kokoukseen. 2. Ohjausryhmän kokoonpanoa täydennetään jatkossa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen edustajalla, muilta osin ohjausryhmän kokoonpanoa voitaneen pitää lopullisena nykyisessä muodossaan. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fa: etunimi.sukunimi@satshp.fi

3 3(10) Kokouskutsun lähettämisen ja päätösvaltaisuuden sekä muiden hallinnointiin liittyvien asioiden osalta noudatetaan soveltuvin osin Satakunnan sairaanhoitopiirin sääntöjä. Kokouskutsu voidaan kuitenkin lähettää sähköpostilla ja/tai julkaista hankkeen kotisivuilla viisi päivää ennen kokousta. Ohjausryhmälle korvataan matkakulut, mutta kokouspalkkiota ei makseta. 4. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. 5. Ohjausryhmässä asiat käsitellään projektipäällikön tekemän päätösesityksen pohjalta. 6. Ohjausryhmän kokouksesta laaditaan päätöspöytäkirja ja kokouksen sihteerinä toimii projektisihteeri ja hänen poissa ollessaan projektipäällikkö tai ohjausryhmän puheenjohtajan määräämä muu henkilö. Päätös: 2 Ihmeelliset vuodet -koulutusta koskevat päätökset Ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta : Ihmeelliset vuodet on Yhdysvalloissa kehitetty ryhmämuotoinen ohjausmenetelmä, jonka tarkoituksena on auttaa lasten vanhempia ja lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan käyttöön myönteisiä kasvatusmenetelmiä, jotka parantavat aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Menetelmä on tarkoitettu erityisesti käytösoireista kärsivien lasten kanssa toimiville aikuisille, jo ennen hoitokontaktia tai diagnoosia leikki- tai kouluiässä. Menetelmä on vuosien aikana laajasti tutkittu ja nykykäsityksen mukaan näyttöön perustuva hoitomuoto käytöshäiriöiden hoidossa. Suomessa Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmiä käytetään erityisesti pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa ja Turussa. Toimijoina ovat pääasiallisesti olleet ko. kaupunkien perheneuvolat, joissa menetelmään ja sen toimivuuteen ollaan oltu tyytyväisiä. Hankealueella erityisesti Porissa ja Raumalla menetelmä on herättänyt kiinnostusta välineenä varhaiseen vanhemmuuden tukemiseen jo perustasolla. Ehdotus: Ylilääkäri Auli Laakso-Santavirran alustuksen pohjalta ohjausryhmä keskustelee ja tekee päätöksen Ihmeelliset vuodet koulutuksen järjestävän ja rahoittavan tahon suhteen. Päätös: 3 Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsaus Esityslistan liitteet: 1. Tilannekatsaus, projektipäällikkö Minna Kahala Projektipäällikkö Minna Kahala : Projektipäällikkö Jaana Saarinen on siirtynyt toisiin työtehtäviin ja uusi projektipäällikkö Minna Kahala on aloittanut tehtävässään. Minna Kahala tekee vuoden 2014 loppuun 80 % työaikaa hankkeessa ja 20% nuorisopsykiatrian tulosalueella. Käytännössä järjestely tarkoittaa yhtä viikoittaista työpäivää Porin nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Salon hanketyöntekijä Teija Kortesalmi on aloittanut tehtävässään , joten kaikissa kehittämisosioissa hanketyö on nyt saatu käyntiin. Projektipäällikkö on käynyt tapaamassa kehittämisosioiden hanketyöntekijöitä ja osallistunut Salossa, Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fa: etunimi.sukunimi@satshp.fi

4 4(10) Säkylässä sekä SATSHP:n verkostomaisen yhteistyön kehittämisosioissa järjestettyihin tukiryhmän kokouksiin. Hankkeen tilannekatsaus on esityslistan liitteenä. Esityslistan liitteenä olevaa tilannekatsausta ei lähetetä etukäteen, vaan esitellään vasta kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan. Esityslistalla on erikseen asiakohdat hankkeen järjestämästä koulutuksesta, hankkeen arvioinnista ja viestinnästä. Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsauksen. Päätös: 4 Pois syrjästä hankkeen koulutussuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet: 2. Koulutussuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Minna Kahala : Hankesuunnitelmassa todetaan, että hankkeen ydin muodostuu kahdesta pääteemasta, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on uutta varmistettua osaamista alueilta, jotka oleellisesti liittyvät näihin pääteemoihin ja vahvistavat näin tavoitteiden saavuttamista ja kehitettyjen toimintamallien juurruttamista. Hankesuunnitelmassa linjataan Toimenpiteessä 6. henkilöstön osaamiseen ja verkostomaisen yhteistyön kehittämisen lisäämiseen tähtääviä hankkeessa toteutettavia koulutuksellisia teema-alueita: 1) Asiakkaan osallisuuteen ja kohtaamiseen liittyvät koulutukset 2) Verkostotyöhön liittyvät koulutukset 3) Dialogi- ja ennakointidialogi -koulutus 4) Lapset puheeksi menetelmän koulutus 5) Ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen menetelmien koulutus 6) Muita osaamista ja tavoitteita tukevia koulutuksia myöhemmin tehtävän koulutussuunnitelman mukaisesti Koulutuksen sisältöä kuvataan tarkemmin liitteenä olevassa koulutussuunnitelman luonnoksessa. Hanke järjestää koulutusta mm. lasten, nuorten ja perheiden hyväksi toimiville peruspalveluiden toimijoille (sivistystoimi, varhaiskasvatus, terveys ja sosiaalipalvelut, nuoriso, liikunta- ja vapaa-ajantoimi), erikoissairaanhoidolle, kolmannelle sektorille kuten järjestöille ja seurakunnalle, vanhemmille, lapsille ja nuorille. Koulutusta järjestetään yhteisinä seminaareina kaikille toimijoille. Koska kaikkien toimijoiden osallistuminen koulutuksiin ei kuitenkaan ole mahdollista, osa koulutuksista toteutetaan muutosagenttikoulutuksena, jolloin avainhenkilöitä ja tiimejä koulutetaan kehittämisosioista ja he toteuttavat omalla toiminta-alueellaan koulutusta henkilöstölle tai muille kohderyhmille. Pääosa toteutettavasta koulutuksesta koskee verkostomaisen yhteystyön osaamista sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvää osaamista, jota tarvitaan kaikissa kehittämisosiossa jossain muodossa. Lisäksi kehittämisosiot Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fa: etunimi.sukunimi@satshp.fi

5 5(10) järjestävät koulutusta omista lähtökohdistaan liittyen hankkeen kehittämiskohteisiinsa. Kehittämisosiot ovat laatineet oman koulutussuunnitelmansa, joiden pohjalta projektipäällikkö on työstänyt lopullisen koko hankkeen koulutussuunnitelman. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Alueen oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot otetaan mukaan hankkeeseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopiston hoitotieteenlaitos ovat olleet mukana hankkeen valmisteluvaiheessa. Eri oppilaitosten osaamista toivotaan erityisesti koulutusten ja asiantuntijapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen puitteissa tullaan toteuttamaan työharjoittelujaksoja, erillisiä kehittämistehtäviä ja opinnäytetöitä. Koulutusorganisaatiot muodostavat omilla toiminta-alueillaan oleellisen työelämän kehittämisresurssin, jota tullaan hyödyntämään hankkeessa. Hyvien käytäntöjen ja vaikuttavien tapojen kehittämiseen ja levittämiseen koulutusorganisaatiot voivat tarjota asiantuntijoita ja muita resursseja. Yhteistyötä tullaan tekemään mm. Vaikuttavat tavat (VATA), näyttöön perustuva toiminta sosiaali- ja terveysalalla hankkeen puitteissa, jonka kokonaistavoitteena on luoda ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän yhteistyönä toimintatapa sekä pysyviä paikallisia verkostoja, jotka edesauttavat sosiaali- ja terveysalaa kehittämään ja käyttämään vaikuttavia menetelmiä palvelutoiminnassaan. Koulutusorganisaatioiden kautta rakennetaan myös kattavaa verkostoa, jolla tavoitetaan hoitotyön tulevat ammattilaiset. Tällä tavalla pyritään yhdessä kouluttajaorganisaatioiden kanssa yhteistyössä vaikuttamaan hoitotyön ammattilaisten asenteisiin, yhteistyöosaamiseen ja moniammatillisten verkostojen luomiseen ja jalkauttamiseen pysyvästi jo opiskeluvaiheessa. Hankkeen kuluessa muodostuu runsaasti koulutus- ja arviointimateriaalia, joka mahdollistaa myös innovatiivisten mallien luomisen tiedon tuotattamiselle ja kokoamiselle. Hankkeen aikana kertyy materiaalia, jota voidaan koulutusorganisaatioiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyönä hyödyntää perusopetuksen, täydennyskoulutuksen sekä käytännön toimintamallien kehittämisen tueksi. Projektipäällikkö on valmistellut yhdessä kehittämisosioiden kanssa tarkennetun koulutussuunnitelman, johon tarvittaessa voidaan tehdä muutoksia jatkossakin. Hankkeen yleisessä osassa on varattu koulutukseen noin yhteiseen koulutukseen koko hankeajalle. Lisäksi kehittämisosiot käyttävät oman talousarvionsa määrärahoja oman paikallisen tarpeen mukaiseen koulutukseen. Ehdotus: Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä koulutussuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen edetessä suunnitelmaan voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Kunnista on esitetty runsaasti toiveita koulutukseen liittyen salassapitovelvollisuuteen yli hallintokuntien ulottuvassa yhteistyössä ja tähän toiveeseen lienee tarkoituksenmukaista vastata. Em. koulutus on lisätty suunnitelmaluonnokseen toteutettavana kuntien toiveesta esimerkiksi neljänä vastaavansisältöisenä puolen päivän koulutuksena kattavasti koko hankealueella. Muutos koulutussuunnitelmaan esitetään hyväksyttäväksi. Päätös: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fa:

6 6(10) Pois syrjästä hankkeen arviointisuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet: 3. Arviointisuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Minna Kahala Pois Syrjästä ja Yhteisvoimin kotona -hankkeet ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin toteuttaa yhtenevin periaattein esimerkiksi arvioinnin toteutuksen suunnittelun osalta. Kummankin hankkeen etenemistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti. Molempien hankkeiden ja niiden kaikkien kehittämisosioiden arviointi perustuu sekä määrälliseen että laadulliseen arviointiin. Kummankin hankkeen omat tavoitteet ohjaavat kriteerien ja mittareiden valintaa. Hankkeissa aikaansaatujen muutosten; oppimisen ja muiden vaikutusten lisäksi arvioidaan asiakkaiden kokemaa hyötyä projektin toiminnasta ja aikaansaannoksista. Pois syrjästä -hankesuunnitelmassa ohjeistetaan arviointia seuraavasti: Hankkeen käynnistysvaiheessa hankkeelle laaditaan tarkennettu arviointisuunnitelma, joka sisältää myös kehittämisosioiden arvioinnin. Arviointisuunnitelmassa määritellään indikaattorit, joiden mukaan eri toimenpiteiden onnistumista seurataan. Toimijoiden nykytilanne kartoitetaan. Lähtötilanne selvitykseen kuuluu myös osaamisen arviointi. Hankkeen etenemistä seurataan nimenomaan suhteessa lähtötilanteeseen. Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon- ja organisaation sekä kehittämisosioiden työtä tuottamalla ajantasaista tietoa työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Arviointitiedon avulla pystytään kohdentamaan kehittämistyötä oikeaan suuntaan ja valita parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Arviointia suoritetaan koko hankkeen ajan tapahtuvin väliarvioinnein sekä, hankkeen päättyessä toteutetaan koko hankkeen loppuarviointi. Hankkeen aikana tehtävän arvioinnin perusteella on mahdollisuus tarkistaa hankkeen toimenpiteitä ja niiden oikeaa kohdentumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen arvioinnin tavoitteet muotoutuvat kehittämisosioiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta, sekä koko hankealueella toteutettavista toimenpiteistä. Kehittämisosiot tekevät oman arviointisuunnitelmansa, jossa arvioidaan kehittämisosioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi hanketta arvioidaan kokonaisuudessa hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeessa työskentelevät henkilöt sekä muut hankkeen eri toimenpiteisiin osallistuvat henkilöt tekevät jatkuvaa itsearviointia. Lisäksi hankkeessa tullaan toteuttamaan vertaisarviointia siten, että kehittämisosiot arvioivat toisiaan ennalta sovitun mallin mukaan. Hankkeessa toteutetaan myös ulkoinen arviointi erikseen määritellyiltä osin. Koska hankeen toteuttamisaika on suhteellisen pitkä, arvioinnin kautta toivotaan saatavan myös näyttöä kehitettyjen toimintamallien toimivuudesta, höydyistä sekä kustannusvaikutuksista siltä osin kuin se on hankeaikana mahdollista. Koska hankkeen onnistuminen on vahvasti kiinni kehittämisosioiden onnistumisesta, on hankkeen kokonaisarviointikin suurelta osin kehittämisosioiden onnistumisen arviointia. Jokainen kehittämisosio on laatinut oman arviointisuunnitelmansa hankkeen alussa. Kehittämisosioiden onnistumisen arvioinnin Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fa: etunimi.sukunimi@satshp.fi

7 7(10) edellytyksenä ovat lähtöarvioinnit. Arviointikriteerit rakentuvat asetettujen tavoitteiden pohjalta. Arviointia toteutetaan itsearviointina, vertaisarviointina sekä ulkoisena arviointina, hankkeen vaiheesta riippuen. Käytettävät menetelmät ovat moninaiset ja tarkentuvat lopullisessa suunnitelmassa. Yhtenä tärkeänä hankkeen etenemisen arvioijana toimii hankkeen ohjausryhmä. Hankkeen ja sen kehittämisosioiden arviointi on osallistavaa, arviointiin osallistuvat tarveharkintaisesti lapset, nuoret ja perheet sekä muut mahdolliset toimijat. Kehittämisosioilta ovat toimittaneet arviointisuunnitelmansa mennessä. Arviointisuunnitelmien pohjalta projektipäällikkö on rakentanut lopullisen koko hankkeen arviointisuunnitelman, joka tuodaan ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Ehdotus: Arviointisuunnitelmaa on täydennetty ohjausryhmän ehdotusten mukaisesti. Ulkoisen arvioinnin kilpailutus on kesken johtuen henkilöstömuutoksista sekä Pois syrjästä hankkeessa että Yhteisvoimin kotona hankkeessa, kilpailutuksen toteutus on tarkoitus toteuttaa em. hankkeiden yhteistyönä. Ohjausryhmässä esiteltyyn arviointisuunnitelmaan on lisätty kuvaus alkamaisillaan olevasta yhteistyöstä Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen kanssa mahdollisesti myös vertaisarvioinnin muodossa. Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen edetessä tähän voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Päätös: 6 Pois syrjästä hankkeen viestintäsuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet: 4. Viestintäsuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Minna Kahala : Viestintä on tärkeä osa hankkeen toimintaa, se on yksi tulosten saavuttamisen perusedellytyksistä. Viestinnästä on hyötyä kaikille hankkeessa toimiville osallistujille. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä auttaa ja nopeuttaa hankkeen käynnistymistä, parantaa näkyvyyttä ja tunnettavuutta, edistää luotujen toimintamallien ja hyvien käytäntöjen levittämistä. (Cimo, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyönkeskus 2013). Hyvin toimiva viestintä on hankkeille mahdollisuus ja velvollisuus, tarve ja oikeus (Hankeviestinnän opas, Turun ammattikorkeakoulun projektitietokanta 2014). Pois syrjästä -hankkeen työtavat ovat vahvasti yhteistoiminnallisia ja verkostomaisia. Toteutuksessa ovat mukana ne työntekijät ja myös asiakkaiden edustajat, joita uudet toimintatavat tulevat koskemaan. Hanke sisältää jo itsessään toiminnan levittämistä, koska hankkeessa toimivat asiakastyötä tekevä moniammatillinen henkilöstö, sekä kolmannen sektorin ammattilaiset ottavat käyttöön jo kehitettyjä hyväksi havaittuja toimintatapoja. Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä hanke ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin suunnitella ja toteuttaa yhtenevin periaattein, ja viestinnän suunnittelu kuuluu tällaisiin tehtäviin. Hankesuunnitelmassa todetaan viestinnän osalta seuraavaa: Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia. Tuloksia levitetään koko Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fa: etunimi.sukunimi@satshp.fi

8 8(10) hankkeen ajan sekä kirjallisesti, sähköpostitse ja erilaisten tapahtumien kautta. Hankkeessa eri toimijoita kootaan yhteen siten, että kokemusten jakaminen on mahdollista. Tälläkin tavalla saadaan eri alueilla luotuja hyviä käytäntöjä leviämään. Tärkein tiedon levittämisen kanava on hankkeen kotisivut, joiden kautta hankkeen toimenpiteet ovat otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Toimintamallit kuvataan myös THL:n ylläpitämään Innokylän kehittämisympäristöön. Lisäksi hanke osallistuu osaohjelman 2:n verkostoihin, mitä kautta tieto hankkeessa tehtävästä työstä leviää valtakunnallisesti. Tiedottamisessa huomioidaan erityisesti lasten, nuorten ja perheiden osallisuus, joka toteutuu myös niin, että he osallistuvat aktiivisesti hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Näkyvyyttä hankkeelle ja sen tuloksille saadaan pitämällä tiedotustilaisuuksia kohderyhmään kuuluville joissa kohderyhmään kuuluvat ovat itse mukana esittelemässä hankkeen toimintaa. Hankkeen sähköinen viestintä toteutetaan pääosin Satakunnan sairaanhoitopiirin Internet-sivuston kautta. Teknisestä toteutuksesta vastaa sairaanhoitopiiri. Projektisihteeri päivittää hankkeen kotisivujen sisältöä. Sairaanhoitopiiri huolehtii pääosin tulosten levittämisestä ja tiedottamisesta. Hankkeeseen osallistuvat muut tahot huolehtivat myös omalta osaltaan tiedottamisesta alueellaan. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toteutettavien kehittämisosioiden aikaansaannosten leviämisen varmistamiseksi projektin alussa projektipäällikkö laatii koko hankkeen viestintäsuunnitelman. Hankkeen viestintäsuunnitelma sisältää: 1) viestinnän tavoitteet 2) viestinnän kohderyhmät 3) viestintäkanavat 4) aikataulut, vastuuhenkilöt ja kustannukset 5) viestinnän tulosten arviointi Viestinnän tavoitteiden määrittely liittyy tiiviisti hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen lopussa arvioidaan onko viestinnälle asetetut tavoitteet saavutettu. Viestinnälle asetetut tavoitteet tulevat olemaan esim. tiedon välittäminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen, tapahtumista tiedon välittäminen ja hankkeen yleisen tunnettavuuden lisääminen, luotujen toimintamallien tunnetuksi tekeminen ja toimijoiden yhteistyön lisääntyminen yli kuntarajojen. Viestinnän kohderyhmien valinta on tärkeä viestintää ohjaava tekijä. Kohderyhmät määrittelevät pitkälti viestintätavat ja -sisällön. Pois syrjästä -hankkeen viestinnän kohderyhmä tulee olemaan laaja. Hankkeen viestinnän kohderyhmän rakentavat mm. asiakkaat, lasten, nuorten ja perheiden kanssa peruspalveluissa toimivat ammattilaiset, kuntapäättäjät, kolmas sektori, oppilaitokset, ohjausryhmä, rahoittaja muut hankkeessa toimijat. Viestintäkanavat tarkentuvat valittujen kohderyhmien mukaan. Viestintäkanavia tässä hankkeessa tulee olemaan mm. tiedotteet, tiedotustilaisuudet, lehtiartikkelit, radio, televisio, esitteet ja julkaisut, sähköpostilistat, sosiaalinen media, koulutustilaisuudet, seminaarit ja messut. Ulkoinen viestintä ja tiedottaminen tapahtuvat lähinnä sähköisten viestimien (esim. internet, sähköposti, sosiaalisen median työkalut) sekä median, kuten lehdistön kautta. Hanketta koskevaa tiedottamista Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fa:

9 9(10) varten on perustettu hankkeen internet sivut. Lisäksi internetissä asiasta viestitään alueellisilla Kastesivuilla ja Innokylä portaalissa. Hankkeelle avataan oma facebook-profiili. Erilaisten koulutusten merkitys on suuri osa hankkeesta viestintää aikaansaannosten levittämis- ja juurruttamisvaiheessa. Oppilaitokset hyödyntävät hankkeessa tuotettuja toimintamalleja osana perusja täydennyskoulutusta. Näin edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vahvistetaan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistoimintaa. Opiskelijat suorittavat hankkeessa opinnäytetöitä ja harjoittelujaksoja, ja näin osallistuvat hankkeen erilaisiin toimintoihin, joita he levittävät eteenpäin. Viestintäsuunnitelma sisältää vastuuhenkilöt sekä aikataulun eri toimenpiteille ja arvion kustannuksista. Ulkoisesta viestinnästä vastaa projektipäällikkö. Hankkeesta ja sen vaikuttavista aikaansaannoksista asianmukainen viestintä kuuluu kaikille kehittämisosioille, ja tämä kuvataan lopullisessa viestintäsuunnitelmassa. Viestinnän onnistumista arvioidaan hankkeen eri vaiheissa sekä hankkeen lopulla. Viestinnän tuloksena syntyy erilaisia tuotoksia, joilla hankkeesta on viestitty sidosryhmille kuten esim. esitteitä, tiedotteita ja mediajulkisuutta. Viestintää arvioidaan viestintäsuunnitelmassa sovittujen käytettävien mittareiden avulla. Mittareina tullaan käyttämään esim. verkostotapaamisien ja yhteisten kehittämispäivien määrää, hankkeen medianäkyvyyttä, tuotettujen oppaiden ja tiedotusmateriaalien lukumäärää sekä hankkeen verkkosivuilla kävijöiden lukumäärää. Ehdotus: Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen edetessä tähän voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Päätös: 7 Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat Esityslistan liitteet: 5. Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat Projektipäällikkö Minna Kahala : Kehittämisosiot ovat sovitun mukaisesti toimittaneet tarkennetut toimintasuunnitelmansa mennessä. Annetun ohjeistuksen mukaisesti tarkennetuista toimintasuunnitelmista tulee ilmetä tarkennetut tavoitteet, jotka selventävät kehittämisosion tarkoitusta suhteessa hankesuunnitelmaan sekä rajaus niiden toimenpiteiden suhteen, mitä kuhunkin kehittämisosioon on sisällytetty. Tarkennetuissa toimintasuunnitelmissa kuvataan myös konkreettisesti hankkeen tulokset, esimerkiksi syntyvät tuotteet ja palvelut, uudet toimintatavat ja raportit, sekä tulosten sovellettavuus, käyttökelpoisuus, levitettävyys ja tavoiteltavat vaikutukset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kohderyhmän osallisuuteen Kaste ohjelman hengen mukaisesti. Tarkennetut toimintasuunnitelmat sisältävät kuvauksen kehittämisosioissa tehtävistä tavoitteiden mukaisista toimenpiteistä ja näiden toteutusaikataulusta sekä alustavan suunnitelman siitä, missä aikataulussa ja järjestyksessä em. toimenpiteissä edetään. Lisäksi listataan yhteistyötahot ja kuvataan yhteistyön muodot. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fa: etunimi.sukunimi@satshp.fi

10 10(10) Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelun hankkeen tarkennettujen toimintasuunnitelmien sisällöstä ja palauttaa asian valmisteltavaksi seuraavaan kokoukseen. Tarkennettuihin toimintasuunnitelmiin pyydetään ohjausryhmän kommentteja. 8 Muut asiat 9 Seuraava kokous Minna Kahala : Seuraavaksi ohjausryhmän kokouksen ajankohdaksi ehdotetaan seuraavia päivämääriä ke 14.1, ti 20.1 tai to 22.1 klo Kokouspaikka päätetään myöhemmin. 10 Kokouksen päättäminen Jakelu paikalla olleet poissa olleet Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fa: etunimi.sukunimi@satshp.fi

11 LUONNOS POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmässä Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 1(9)

12 SISÄLTÖ: 1. Johdanto Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien itse järjestämä koulutus Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä... 6 Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 2(9)

13 Johdanto Koulutussuunnitelman tarkoituksena on linjata Pois syrjästä -hankkeen kautta järjestettävän koulutuksen pääsisällöt, kohderyhmät ja toteuttamistapa. Hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen peruspalveluja kehittämällä. Hankkeen myötä lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin tartutaan mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Koulutuksella vahvistetaan peruspalveluiden työntekijöiden verkostomaisen yhteistyön osaamista ja tuetaan hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöön ottamiseen. Hankkeen sisältöön ja toteuttamistapaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilla Koulutussuunnitelma on perusta koko hankeaikana toteutettavalle koulutukselle. Suunnitelmaa varaudutaan kuitenkin tarkentamaan ja uudelleen suuntaamaan hankkeen aikana ja etenkin hankkeen lähtöarviointien tulosten perusteella sekä tarvittaessa muutoinkin hankkeen aikana. Hankkeen työntekijät toteuttavat ja seuraavat koulutuksen toteutumista ja tekevät hankkeen aikana sekä sen lopulla itsearviointiin pohjautuvan arvioinnin koulutuksen onnistumisesta. Koulutuksien onnistumisen arviointiin osallistetaan myös koulutukseen osallistujat. Koulutussuunnitelmassa kuvataan hankesuunnitelman antamat suuntaviivat koulutukselle, linjataan hankkeen yhteisestä rahoitusosuudesta järjestettävän koulutuksen sisältö ja koulutuksen järjestämisen pääperiaatteet, kuvataan kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien omasta rahoituksestaan järjestämien koulutusten suuntaviivat sekä koulutuksen kohderyhmät ja koko hankkeen teema-alueen kattava koulutustarjotin, josta kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien työntekijät voivat poimia kehittämisen tueksi oleellisimmat aihealueet. 2. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa, jotka koskevat hankkeen kaikkia toimenpiteitä ja tavoitteita. Hankkeen kehittämisosiot ovat verkostomaisen yhteistyön kehittäminen sekä ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä hankkeesen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankkeen keskeisenä työskentelytapana on luoda uusia verkostomaisia toimintatapoja kuntien peruspalveluiden työn tukemiseksi niin, että perheet, lapset ja vanhemmat saavat varhaisessa vaiheessa moniammatillista matalankynnyksen apua. Tavoitteena on myös kehittää tai käyttöön ottaa jo hyväksi havaittuja toimintamenetelmiä perheiden, lasten ja nuorten tukemiseksi. Koko hankkeen johtavana ajatuksena kaikissa toiminnoissa on perheiden, lasten ja nuorten osallistaminen. Tästä syystä myös osa hanketta edistävästä koulutuksesta on yhteistä molemmille kehittämisosioille. Raumalla, Säkylässä ja Salossa on omat kehittämisosionsa hanketyöntekijöineen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen muut kunnat ovat hankkeessa mukana sairaanhoitopiirivetoisesti neljän projektisuunnittelijan työpanoksella. Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosiossa tuetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä kuntatoimijoita verkostojen luomisessa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että jo varhaisessa vaiheessa, huolen herättyä, lapsen ympärillä peruspalveluissa toimivat eri hallintokuntien työntekijät osaisivat koota tarkoituksenmukaisia verkostoja perheitä, lapsia ja nuoria osallistamalla. Varhaisella puuttumisella ja yli hallintokuntien tehtävällä yhteistyöllä vältetään päällekkäisyyksiä, toteutetaan yhden luukun periaatetta, säästetään resursseja ja vältetään tai vähennetään kalliita, perheitä kuormittavia korjaavia toimenpiteitä (esim. lastensuojelun toimet tai erikoissairaanhoidon palvelut). Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosion toteutumiseksi järjestetään verkostotyöskentelyn osaamista tukevia, hallintokuntien rajat ylittäviä koulutuksia. Lisäksi kunnan toimijoille järjestetään tarveharkinnan mukaan verkostomaista työskentelytapaa Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 3(9)

14 tukevia muita koulutuksia, jotta hyvien käytäntöjen malleja voidaan ottaa käyttöön ja juurruttaa. Koulutusten lisäksi työskentelytapana on yhdessä tekemällä oppimista sekä mentorointia (esimerkiksi hanketyöntekijät keskenään, kunnan toimijat keskenään). Koulutuksia suunnataan myös tarpeen mukaan vanhemmille tai lasten huoltajille vanhemmuuden tukemiseksi sekä nuorille tiedon lisäämiseksi (esim. päihteet, terveystottumukset, hyvinvointi). Kehitettävästä toiminnasta tulee koulutusten ja mallien luomisen kautta sekä suunnitelmallisen juurruttamisen tuloksena systemaattista. Käyttöön otetut työmenetelmät ja toimintatavat sisällytetään koko asiakas- tai potilastyötä tekevän henkilöstön osaamissalkkuun. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosion keskiössä on Lapset puheeksi -mallin juurruttaminen osaksi sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa lapsen ja nuoren lähellä työskentelevien viitekehystä. Tavoitteena on, että vakavasti sairastuneen aikuisen lapset huomioidaan varhaisessa vaiheessa vanhemman sairastuttua. Aikuisen sairastuttua lapset elävät yleensä omassa kotikunnassaan peruspalveluiden parissa, tästä syystä yhteistyön ja selkeiden toimintamenetelmien luominen erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen välillä on ensiarvoisen tärkeää onnistuneelle lapsen tukemiselle. Peruspalveluiden osalta tämä edellyttää osaamisen lisäksi verkostomaisen työskentelytavan toimivuutta. Lapsen tai nuoren lähiympäristöön saattaa kuulua myös kolmannen sektorin toimijoita, mikä hankkeessa on syytä huomioida. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseksi järjestetään verkostotyöskentelyn osaamista yli hallintokuntien tukevia koulutuksia sekä erikoissairaanhoidon työntekijöille ja kunnan peruspalveluissa työskenteleville Lapset puheeksi -mallin koulutusta ja kouluttajakoulutusta. Kouluttajakoulutuksella turvataan, että jatkossa Satakunnan alueella on riittävä määrä kouluttajia toimintamallin juurruttamiseen pysyväksi työskentelyatavaksi hankkeen päätyttyä. Kehittämistyö ja koulutus aloitetaan erikoissairaanhoidossa onkologian ja aikuispsykiatrian yksiköissä. Kuntatoimijoiden osalta toimintaa lähdetään kehittämään niissä kunnissa, jotka ilmaisevat kiinnostuksensa kevään ja kesän 2014 aikana. Tavoitteena on, että Lapset puheeksi malli on hankkeen päätyttyä käytössä kaikissa Satakunnan kunnissa. Ylisukupolvisten ongelmienehkäisyyn tähtääviä koulutuksia suunnataan myös kolmannen sektorin edustajille, jotta lapsen tukemiseksi löydettäisiin erilaisia toimintamalleja hänen omasta elinympäristöstään. Tällaista toimintaa kuntatyöntekijöiden ja järjestöjen kesken voisi olla esimerkiksi tukikummitoiminta. Vanhemmille ja lasten huoltajille voidaan järjestää koulutusta liittyen mm. vakavan sairauden puheeksi ottamiseen, ymmärryksen ja tiedon lisäämiseen tai ryhmätoimintaa vaikean asian käsittelyn tueksi. Tavoitteena on, että ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseen tähtäävästä toiminnasta tulee koulutusten ja mallien luomisten kautta systemaattista niin erikoissairaanhoidossa kuin peruspalveluissakin, esim. (sosiaalitoimi, varhaiskasvatus, sivistystoimi, terveydenhuolto, vapaa-ajantoimi ja kolmas sektori). Koulutusten lisäksi työskennellään yhdessä tekemällä oppien kunnan toimijoiden, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kesken. Hanketyöntekijät Hanketyöntekijöiden koulutus vaihtelee niin kehittämisosioiden painopistealueiden kuin oman osaamisenkin mukaan. Hanketyöntekijöiden koulutus on pitkälti sisällöllisesti samaa kuin mitä kehittämisosioiden puitteissa tarjottava koulutus pitää sisällään. Lisäksi hanketyöntekijöiden tulee tarvittaessa varmistaa osaamisensa hankehallinnointiin liittyvissä asioissa kuten arvioinnissa ja raportoinnissa. Pois syrjästä -hankkeen yhtenä tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja toimintamenetelmiä sekä näiden juurruttaminen osaksi peruspalveluita. Tämä voi edellyttää hanketyöntekijöiltä joitakin opintokäyntejä sekä benchmarking -tyyppistä oppimista. Koulutuksen toteuttamisen yleiset periaatteet Koulutuksissa pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja hankkeen kehittämisosiot suunnittelevat ja toteuttavat koulutuksia myös yhdessä. Lapset puheeksi -kouluttajakoulutukset toteutetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosion toimesta koko hankealueella. Hanke verkostoituu muiden Suomessa käynnissä olevien vastaavien hankkeiden sekä hankkeeseen sitoutuneiden yhteistyötahojen kanssa ja tekee yhteistyötä muiden Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 4(9)

15 alueella toteutettavien saman aihepiirin hankkeiden kanssa. Koulutustilaisuuksia voidaan järjestää osin myös Kaste-hankkeiden yhteistyönä. Hanke hankkii tarvittaessa koulutuksiin ulkopuolista osaamista ja konsultaatioasiantuntemusta. Osa koulutuksista toteutetaan kuntien ja erikoissairaanhoidon omaa osaamista hyödyntäen. 3. Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Hankkeen yhteiseen osuuteen on varattu määräraha koulutuksen järjestämiseen sekä noin asiantuntijapalveluihin, osa koulutuksen muodossa. Tästä määrärahasta esitetään varattavaksi hankkeen aloitusseminaariin. Päätösseminaari toteutetaan pienimuotoisemmin, ei perinteisenä seminaaritilaisuutena vaan esimerkiksi näyttelynä. Päätösseminaariin esitetään varattavaksi Projektipäällikön ja -sihteerin koulutukseen esitetään varattavaksi 3000 kummallekin. Hankkeeseen on laadittu koulutuksen pääteemoista yhteinen koulutustarjotin, jonka mukaista koulutusta hyväksytään yhteisen osan rahoilla kustannettavaksi. Kukin kehittämisosio voi valita yhteisestä koulutusrahasta varatun määrärahan puitteissa tarjottimelta itselleen sopivaa koulutusta. Koulutustarjotinta ja tätä suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa lähtöarviointien ja osaamiskartoituskyselyjen jälkeen sekä tarvittaessa myöhemmin hankkeen aikana. Jokainen kehittämisosio tekee itse osaamiskartoituksen sekä koulutussuunnitelman sitä varten lähetetyn koulutussuunnitelmamallin mukaisesti. Kehittämisosioiden suunnitelmat liitetään osaksi tätä koulutussuunnitelmaa. Yhteisestä koulutusrahasta voidaan hyväksyä seuraavien sisältöalueiden koulutuksia: 1. Verkostomainen työskentely/ Verkosto-osaaminen 2. Asiakkaan osallisuuden mahdollistavien menetelmien koulutus 3. Varhaisen tukemisen tai huolen puheeksi ottamisen koulutus 4. Lapset puheeksi -koulutus 5. Omin jaloin malli 6. Motivoiva haastattelu ja muut motivointimenetelmät ja taidot 7. Aihealueiden tiedolliseen lisäämiseen liittyvä koulutus (päihteet, nuorten mielenterveys) 8. Lapsen tukemiseksi kehitettävät/juurrutettavat toimintamallit esim. tukikummimalli Lisäksi kehittämisosioille annetaan seuraava ohje: Kehittämisosioiden yleisen osuuden talousarviosta maksettavat koulutukset järjestetään pääsääntöisesti yhteistyössä projektisihteerin kanssa projektipäällikön hyväksyttyä koulutuksen. Koulutuksen jälkeen toimipaikoissa suositellaan otettavaksi koulutusasia esille siten, että voidaan sopia uusien työkäytäntöjen käyttöön otosta. Kokemuskouluttajien käyttöä pidetään suositeltavana. Kustannusten kokonaisjako on sitova, mutta vuositasolla siitä voidaan poiketa ts. edelliseltä vuodelta jäänyttä koulutusrahaa voidaan käyttää koulutuskustannuksiin myöhemmin hankkeen aikana. 4. Kehittämisosioiden itse järjestämä koulutus Kehittämisosiot voivat varata oman budjettinsa puitteissa haluamansa määrärahan omaan koulutukseen. Valtionavustukseen sisältyvien ohjeiden mukaisesti koulutus ei saa olla kuitenkaan lakisääteistä täydennyskoulutusta tai työnohjausta. Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 5(9)

16 Kehittämisosiot laativat omat koulutussuunnitelmansa annetun ohjeen mukaisesti vuoden 2014 toukokuun loppuun mennessä. Koulutussuunnitelmissa otetaan kantaa sekä hankkeen puolesta järjestettäväksi toivottuun että omalla järjestämisvastuulla olevan koulutuksen sisältöön. Kehittämisosiot tekevät lisäksi kevään 2014 ja syksyn 2014 aikana lähtötilannearvioita ja henkilöstön sekä kohderyhmien osaamiskartoituksia. Näiden arviointien pohjalta koulutussuunnitelmia voidaan myös tarkastaa. Koulutuskokonaisuus muodostuu siis kehittämisosioiden omista lähtökohdista hankkeen yhteisen määrärahan ja kehittämisosioiden oman määrärahan turvin järjestetyn koulutuksen yhdistelmänä. Kehittämisosioiden koulutussuunnitelmien yhteenveto liitteenä Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä Konkreettinen toiminta vaatii hankkeessa läpileikkaavasti toteutettaviksi suunniteltuja koulutussisältöjä ja toteutusmalleja. Tässä on kuvattu lyhyesti koulutuksen pääkohderyhmät, koulutussisällöt sekä toteutuksen malli. Luvun tarkoituksena on antaa konkreettisia esimerkkejä koulutuksen kohdentamisen vaihtoehdoista. KOULUTUSTEN KOHDERYHMÄT: 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyväksi toimivat peruspalveluiden toimijat; sivistystoimi, varhaiskasvatus, terveys ja sosiaalipalvelut, nuoriso, liikunta- ja vapaa-ajantoimi 2. Erikoissairaanhoito 3. Kolmas sektori kuten järjestöt ja seurakunnat. Koulutusten järjestävä taho ja rahoitus ovat vielä päättämättä. Hankkeen onnistumiseksi on välttämätöntä kouluttaa myös kolmatta sektoria sekä seurakuntien työntekijöitä ja/ tai vapaaehtoisia. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin voi osallistua myös järjestöjen edustajia, mikäli koulutustilaisuuksiin on jäänyt vapaita paikkoja. 4. Vanhemmat, lapset ja nuoret Koulutusten järjestävä taho ja rahoitus ovat vielä päättämättä. Kohderyhmän koulutukset ovat hankkeen onnistumisen kannalta tärkeitä. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin voi osallistua myös vanhempia, nuoria tai lapsia, mikäli koulutustilaisuuksiin on jäänyt vapaita paikkoja. 5. Hanketyöntekijät Kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito - Verkostomaisen yhteistyön osaaminen - Asiakkaan osallistaminen - Vuorovaikutustaidot, asiakkaan aito kohtaaminen - Varhainen havainnointi - Käyttöön otettavien toimintamallien hallinta - Hankkeen asiasisältöjen hallinta (päihdetyö, mielenterveysosaaminen, asiakkaan kohtaaminen, varhainen puuttuminen) Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 6(9)

17 Koulutuksen kohderyhmä: Kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito Koulutus Koulutusmuoto Osaamisen kehittyminen Verkostomainen yhteistyö Seminaarit Case-työskentelyt Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, Ryhmätyöskentelyt palvelujärjestelmistä sekä ymmärrys perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Yhteistyö ja verkostomainen työskentely tulee luonnolliseksi Asiakkaan osallistaminen Vuorovaikutustaidot Varhainen havainnointi Asiasisällön hallinta Toimintamenetelmät Luennot Harjoitukset (case) Kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentely hankkeen aikana Luennot Harjoitus Luennot Eri toimintamenetelmien koulutus Case-harjoittelut keskinäisten yhteistyömallien juurruttamiseksi Luennot; päihteet, mielenterveys, sairastaminen Kokemusasiantuntijoilta oppiminen Luennot Benchmarking työtavaksi Asiakkaat otetaan luonnolliseksi kanssatoimijaksi ja asiakkaat nähdään tärkeänä ja luonnollisena osana verkostotoimintaa oman elämänsä asiantuntijana Asiakkaan aito kohtaaminen asiakkaan elämäntilanteesta lähtien/ aito kuunteleminen Varhainen havainnointi tulee luonnolliseksi työskentelytavaksi. Erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa on luotuna valmiit sisäiset toimintamallit sekä keskinäiset yhteistyömallit niin, että varhainen havainnointi ja interventiot toimivat jokaisen perheen kohdalla Lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimivilla työntekijöillä on ajantasaiset ja riittävät tiedot esim. päihteistä ja mielenterveydestä Toimijat osaavat käyttää ja heillä on riittävä tieto käyttöönotetuista malleista ja niiden käyttömahdollisuuksista Kolmas sektori ja seurakunnat - Verkostomainen yhteistyö - Varhainen havainnointi ja varhaisessa vaiheessa puuttuminen - Tukikummitoiminta Koulutuksen kohderyhmä: Kolmas sektori ja seurakunnat Verkostomainen yhteistyö Seminaarit, Case työskentely/ Ryhmätyöskentelyt Varhainen havainnointi Luennot Eri menetelmät Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä sekä ymmärrys perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Yhteistyö ja verkostomainen työskentely tulee luonnolliseksi toimintatavaksi Varhainen havainnointi tulee luonnolliseksi työskentelytavaksi. Peruspalveluissa ja kolmannen sektorin osalta on luotuna valmiit keskinäiset yhteistyömallit niin, että Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 7(9)

18 Asiasisältö osaaminen Tukikummimalli Luennot Eri menetelmät Benchmarking Kokemusasiantuntijoilta oppiminen varhainen havainnointi toimii jokaisen perheen kohdalla. Lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimivilla työntekijöillä on ajantasaiset ja riittävät tiedot esim. päihteistä ja mielenterveydestä Toimijoilla on osaamista käytettävistä toimintamalleista Vanhemmat, lapset, nuoret - Vanhemmuuteen kasvaminen - Terveysymmärryksen lisääminen nuorille ja lapsille - Päihdetietous - Lasten ja nuorten mielenterveystietous vanhemmille - Muut lasten tai nuorten elämään liittyvät kysymykset (esim. some) Koulutuksen kohderyhmä: Vanhemmat, lapset ja nuoret Vanhemmuuteen kasvaminen Luennot Ryhmät Keskustelutilaisuudet kuten vanhempainillat Vertaistuki Terveysymmärrys Päihdetietous Mielenterveystietous Muut keskeiset kysymykset lasten ja nuorten elämässä Luennot Keskustelutilaisuudet Luennot Keskustelutilaisuudet Ryhmätyöt Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen Vanhempien tieto vanhemmuudesta kasvaa sekä rohkeus ja varmuus toimia vanhempana lisääntyvät. Vanhempien ymmärrys lapsuudesta ja nuoruudesta kasvaa sekä ymmärrys omasta mahdollisuudesta katkaista ylisukupolviset ongelmat. Nuorten ja lasten terveysymmärrys ja itsensä arvostaminen kasvavat Vanhempien, lasten ja nuorten asiatietous ja ymmärrys hankkeen keskeisistä asiasisällöistä lisääntyy Hanketyöntekijät - Arviointikoulutus - Raportointitaidot - Pedagogiset taidot - Hankkeen asiasisältöjen ja toimintamallien hallinta - Verkostomainen yhteistyö Koulutuksen kohderyhmä: Hanketyöntekijät Arviointiosaaminen Raportointiosaaminen Yhteistyötaidot Luennot Vertaistuki Työntekijöillä on riittävä hallinnollinen osaaminen hankkeen läpiviemiseksi. Pedagogiset taidot Luennot Harjoitukset Vertaistuki Hankkeen läpiviemiseksi ja eri ryhmien motivoimiseksi tarvittavat pedagogiset taidot esimerkiksi tiedon haussa, kouluttamisessa. Asiasisältö osaaminen Toimintamallit Luennot Keskustelutilaisuudet Ryhmätyöt Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen Työntekijöillä on riittävä ja ajantasainen tieto hankkeen asiasisällöistä. Työntekijät ymmärtävät käytettävien toimintamallien pääperiaatteet ja niiden käyttömahdollisuudet. Verkosto-osaaminen Seminaarit Työntekijöillä on ymmärrys Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 8(9)

19 Casetyöskentely/ ryhmätyöskentely organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä ja perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Työntekijät osaavat yhteistyöhön ja verkostomaiseen työskentelyyn tukemisen ja ohjaamisen. MUUTA Koulutustarpeen määrittelyssä on arvioitava kohderyhmästä riippuen koulutukseen käytettävät tuntimäärät Hankkeen onnistumisen kannalta suuri merkitys on organisaation osaamis- ja motivaatiotilalla, tämä tulee huomioida ja kartoittaa koulutusta suunniteltaessa Koulutustarjonta, ja osalla kohderyhmistä myös koulutushalukkuus, on suurta. Tästä syystä priorisointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koulutuksen toteutuksessa käytetään innovatiivisia ratkaisuja, mm. erilaiset vertaisoppimistilanteet, benchmarking ja muunlaiset menetelmäkoulutukset pienryhmissä. Tiedon jakamisessa ja kustannusten minimoimiseksi koulutuksiin osallistuja raportoi koulutuksen sisällöstä esimerkiksi kehittämispäivien yhteydessä. Kuntoimijoilta on tullut runsaasti toiveita ja tiedusteluja koulutuksen saamiseksi liittyen salassapito- ja tietosuojakysymyksiin moniammatillisessa yhteistyössä, tähän tarpeeseen lienee perusteltua vastata. LIITTEET Liite 1 Kehittämisosioiden koulutussuunnitelmien yhteenveto Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 9(9)

20 Hankkeen nimi: Hallinnoija: Pois Syrjästä YHTEENVETO Satakunnan sairaanhoitopiiri pvm päivitetty päivitetty Kehittämisosion koulutukset Kehittämisosiot, joilla sama koulutusaihe Rauma Rauma Rauma Kehittämisosion tavoite, jota koulutus tukee Koulutuksen aihe Kouluttaja Ennaltaehkäisevä päihdetyö(eirt. Kannabis) asenteisiin vaikuttaminen Puhutaan huumeista Nuorten osallistava ennaltaehkäisevä Ennaltaehkäisevä päihdetyö, päihdetyö nuoret ja aikuiset toimivat menetelmä yhdessä. Ennaltaehkäisevä päihdetyö menetelmien kehittäminen Ennaltaehkäisevän päihdetyön menetelmäkoulutus Kohderyhmä/ hlömäärä Ajankohta Koulutuspaikka Kustannukset Aluehallintovirasto, eri koulutttajia, esim. Lasten ja nuorten satakunnan huumepoliisi parissa työskentelevät sekä huoltajat kevät 2015 Tarkentuu myöhemmin Tarkentuu myöhemmin Nuorten parissa toimivat sekä PS Rauman osion projektityöntekijä syksy luokkalaiset, huoltajat Kustannus maksetaan kehittämisosion omasta talousarviosta Raumasali 400 hlöä 740,00 tarkentuu myöhemmin n.50 hlöä 350,00 syksy 2014 tai kevät kpl 8-luokkaa 1 500,00 Haetaan rahoitusta yleisestä osuudesta Rauma Ennaltaehkäisevä n päihdetyön koordinaation kehittäminen Ennaltaehkäisevän työn päivät Lahti syksy Sosiaalialan osaamiskeskus Verso / Päijät- Hämeen ehkäisevän työn verkosto, Preventiimi, Lahden kaupunki, Päijät- Hämeen koulutuskonserni, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden diakonian instituutti, Koulutuskeskus Salpaus, Preventiimi, Etelä- Suomen Aluehallintovirasto, Päijät- Hämeen Rauman osion sosiaalipsykiatrinen projektityöntekijä, säätiö yhteyshenkilö syksy ,00 Rauma Rauma Rauma Rauma Pitkittyneiden koulupoissaolojen ehkäisemismalli Tarkentuu myöhemmin Tuetut vanhempain illat Tarkentuu myöhemmin Pitkittyneiden koulupoissaolojen estämismallin kehittäminen ja juurruttaminen Tarkentuu myöhemmin Ihmeelliset vuodet nuorille suunnattu osio tarkentuu myöhemmin huoltajat 400 hlöä Raumasali hlöä 240,00 pilottina kaksi 5.- luokkaa kaksi 6.- luokkaa kaksi 7.- Raumasali 400 luokkaa 2015 hlöä 240,00 Tarkentuu myöhemmin Tarkentuu myöhemmin Lasten ja nuorten parissa työskentelevät n.400hlöä 2015 Tarkentuu myöhemmin Pois Syrjästä hankkeen ohjausryhmä päättää Rauma Projektityöntekijän benchmarking 5 kertaa: 1. Folkhälssan 2. Numijärven verkostomainen työote3. Kaarinan perhekeskus. Loput ennaltaehkäisevä päihdetyö erityisesti kannabiskäytön ehkäisy tarkentuvat myöhemmin Projektityöntekijä 500, arvio matkalkuluista myöh. yhteensä 3 590,00

21 Salo Salo Ennalta ehkäisevän työn ja perheen hyvinvoinnin näkökulmat Laajat terveystarkastukset THL Perheen hyvinvoinnin näkökulma Salon kehittämisosion "aloitusseminaari": Miten työttömyys vaikuttaa perheeseen? Matti Rimpelä + toinen asiantuntija Opettajat, kouluterveydenhoitajat, syksy 2014 tai kuraattorit, psykologit kevät 2015 Salo 800,00 Yhteistyökumppanit, kaupungin päättäjät syksy 2014 Salo 2 050,00 koulutuspalkkio Salo Ennalta ehkäisevä työ Nuorten mieleterveysteen liittyviä koulutuksia, tarkentuu myöhemmin Tarkentuu myöhemmin Opettajat, kouluterveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit ,00 Salo Salo Salo Varhainen puuttuminen, ennalta ehkäisevä työ Lapset puheeksi -koulutus Verkostomainen yhteistyö Nuorten voimavarojen tukeminen Verkostomainen yhteistyö Tarkentuu myöhemmin opetustoimen, Kaupungin sosiaalitoimen ja koulutetut kouluttajat terveysalan toimijat Tarkentuu myöhemmin kevät 2015 kevät 2016 (tarkoitus useammassa erässä, määrät tarkentuvat myöhemmin) Salo 0,00 syksy 2014/kevät 2015 Salo 700,00 Tarkentuu myöhemmin 2015/2016 Salo 0,00 koulutuspa lkkio Salo Verkostomainen yhteistyö Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 THL, STM, OPH Salon kehittämisosion projektityöntekijä Helsinki 420,00 Salo Salo Salo Salo Matalan kynnyksen paikan kehittäminen, verkostoyhteistyö Nuorten voimavarojen tukeminen Benchmarking 1) Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu, Kirkkonummi 2) Nyrkit Savessaverkostotyöryhmä, Nokia 3) Mahdolliset muut kohteet Coaching-toiminta Varhainen puuttuminen, ennalta ehkäisevä työ MT-ensiapu 1 Projektin eteneminen, kehitystyö Palvelumuotoilu Kyseisten paikkojen toimijat Salon kehittämisosion projektityöntekijä sekä 1-2 yhteistyökumppania syksy 2014/kevät 2015 Kirkkonummi, Nokia 500,00 Tarkentuu myöhemmin ,00 Tarkentuu myöhemmin Opettajat ,00 Tarkentuu myöhemmin Tarkentuu myöhemmin ,00 yhteensä 3 770,00

22 SATSHP YS, SATSHP VY, Säkylä SATSHP YS, SATSHP VY, Säkylä Uusien toimintamallien kehittäminen Osaamisen lisääminen Säkylä, Salo, /verkostomaisen Rauma, SATSHP yhteistyön YS ja VY kehittäminen Uusien toimintamallien Säkylä kehittäminen Asiakkaisen osallistaminen / Vanhemmuuden Säkylä tukeminen Lapset puheeksi -kouluttaja koulutus Lapset puheeksi -koulutus Vaitiolovelvollisuus ja moniammatillinen verkostoyhteistyö Tukihenkilö -koulutus Lasten ja nuorten mediakasvatus tai jokin muu vanhemmuutta tukeva koulutus Yhteistyössä ylisukupolvisten ongelmien katkaisemisen osion kanssa 2 syksy 2014 Säkylään koulutettavat kouluttajat Asian selvittäminen kesken Tarkentuu myöhemmin Lasten kanssa työskentevät (opettajat, kouluavustajat, terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät,) 60 hlö kevät 2014 Lasten kanssa työskentevät (opettajat, kouluavustajat, terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät,) 60 hlö talvi 2014 Tukimummut ja tukivaarit 20 hlö syksy 2015 Lasten huoltajat ja lasten kanssa työskentelevät kevät 2015 Säkylän yhteiskoulun auditorio Säkylän kunnanvirasto Säkylän yhteiskoulun auditorio 550,00 yhteensä 550,00

23 SATSHP VY, Rauma, Salo, Säkylä Verkostomaisen työtavan menetelmäkoulutus Tarkentuu myöhemmin Perustason eri hallintokuntien työntekijät 30 hlö syksy 2014/kevät 2015 esim. SATSHP:n tilat SATSHP VY Asiakkaan osallisuus PerheART, auttaa nuorta ja perhettä muuttamaan omaa toimintaansa Vahvan perheen edellytykset: Sitoutuminen, Toimiva vuorovaikutus/ kommunikaatio, Henkinen hyvinvointi, Keskinäinen arvostus, Aikaa yhdessäololle Toimintakyky Suomen ARTyhdistys / Jaana Jokinen Perheiden kanssa työskentelevät ARTkoulutuksen saaneet henkilöt, PerheART (24 hlöä, koulutus 3 opintopäivää) syksy kevät 2016 SATSHP:n tilat 2 500,00 SATSHP VY Ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen menetelmä Ihmeelliset vuodet - vammuudenryhmäohjaaja Ihmeelliset vuodet ry Porin ja Rauman kaupunkien, lasten kanssa työskentelevät, kevät hlö kevät 2016 Helsinki n. 650e + ALV/ hlö sekä e tarvikepaketti/ku nta tai kaupunki, mahd. kahvit. SATSHP VY ART Koulutuksen tavoitteet: Nuorille pyritään tarjoamaan vaihtoehtoja aggressiivisen käyttäytymisen sijaan. ART 10 (koulutuksen kesto 2,5 pv, menetelmäkoulutus) syksy kevät 2016 SHP:n tilat 4 560,00 SATSHP VY SATSHP VY SATSHP VY Aihealueiden Neuropsykiatrisen tietouden tiedolliseen lisäämisen lisäämisen liittyvä varhaiskasvatuksessa sekä alakoulutus ja yläkouluissa + II-asteella Asiakkaan osallisuus Nuorille suunnattu tilaisuus esim. positiivisuudesta ja erilaisuuden hyväksymisestä Asiakkaan osallistaminen verkostoyhteistyössä SHP:n henkilökunta Ei vielä tiedossa Ei vielä tiedossa Perustason toimijat mm. varhaiskasvatus ja koulut esim. Vesopäivät, esim. koulukohtaisesti Esim. Ala-- ja yläkoulujen oppilaat, hlömäärä kunta/kaupunkikohtain en Lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimijat kunnissa, hlömäärä kunta/kaupunkikohtain en syksy kevät 2016 Varhaiskasvatus ja koulut. mahdollinen luentopalkkio. syksy kevät 2016 Koulun tilat. ei arviota syksy kevät 2016 SATSHP VY Dialogi-koulutusta Vuorovaik.taitojen kehittäminen Ei vielä tiedossa SATSHP YS, Säkylä SATSHP YS Säkylä, SATSHP YS Aikuispotilaiden lasten tukeminen Lapset puheeksi - keskustelukoulutus Muutos nyt. Lapset puheeksi - luento Mika Niemelä Jaana Jokinen Aikuispotilaiden lasten tukeminen Lp-, LpNp- ja kouluttajakoulutus Mika Niemelä Lasten ja nuorten sekä perheiden kanssa työskentelevät, hlömäärä kunta/kaupunkikohtain en syksy kevät 2016 yhteensä ,00 pilottiosastojen työtekijät, 45hlö syksy 2014 SATSHP 6 328,00 peruspalvelut ja erikoissairaanhoito syksy 2014 SATSHP 400,00 kuntien työntekijät, psykiatrian ja syksy somatiikan työntekijät, 2014/kevät 15 hlö 2015 SATSHP 8 740,00 yhteensä ,00 Koulutusten arvioidut kustannukset yhteensä (Ei sisällä vielä kaikkia kustannuksia) ,00

24 LUONNOS POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa X.X.2014

25 2(12) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO - Arvioinnin kohde ja tarkoitus Arviointikysymykset - Mitä ja miten arvioidaan? Hankkeessa kehitettävien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten arviointi Hankkeen kohderyhmien osallisuuden arviointi Osaamisen kasvun arviointi Palvelumallien hyödynnettävyyden arviointi Arvioinnin vaiheet Lähtötila-arviointi Väliarvioinnit Loppuarviointi Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi... 11

26 3(12) 1 JOHDANTO - Arvioinnin kohde ja tarkoitus Arvioinnin kohde on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima Pois syrjästä -hanke. Hankkeen rahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja sen toteuttamisaika on Hankkeessa ovat mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen kunnat sekä Rauma, Salo ja Säkylä omilla kehittämisosioillaan. Hankkeen päätavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen peruspalveluja kehittämällä. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä Satakunnan alueen kunnilla sekä Salon kaupungilla Varsinais-Suomessa on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja kuntien organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta matalankynnyksen yhteistyötä. Laajempana tavoitteena on, että käyttöönotetut käytänteet ja mallit olisivat siirrettävissä kattavasti myös muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Hankeen kohderyhmänä ovat perheet, lapset ja nuoret. Hankekokonaisuudelle asetetut tavoitteet ovat seuraavat: - verkostomaisen yhteistyön kehittäminen - ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy Tavoitteiden osatavoitteet hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa on esitetty taulukossa 1. Hankeen odotetut vaikutukset ovat seuraavat: Sosiaali- ja terveyspalvelut kohdistuvat paremmin niitä tarvitseville perheille, lapsille ja nuorille. Hoidon ja palvelujen arviointi, ja oikea-aikaisuus on parantunut, ennaltaehkäisy tehostunut. Lasten ja nuorten syrjäytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytymiskierre vähenee, kun ammattilaiset tunnistavat varhain perheiden avuntarpeen. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa ympärillä olevat verkostot ovat vahvistuneet. Vanhemmuutta on tuettu niin, että vanhemmat ovat kyenneet ottamaan vahvemman vastuun lapsista ja nuorista. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus lisääntyy ja he ovat itse mukana kehittämässä hyvinvoivaa elinympäristöä Henkilöstön osaaminen verkostomaisesta yhteistyöstä on kasvanut ja henkilöstöllä on yhteiset toimintamallit käytössä. Tarjottavat moniammatilliset palvelut ovat nivoutuneet yhteen matalan kynnyksen periaatteella ja eri toimijat osaavat arvioida varhaisessa vaiheessa lapsen, nuoren tai vanhempien tuen tarpeen. Palveluiden kustannustehokkuus ja -vaikuttavuus lisääntyvät. On löydetty ja käyttöönotettu malleja, joilla tuetaan vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Koulukieltäytymiset ja koulusta erottamiset ovat vähentyneet.

27 4(12) Mielenterveyden ongelmia ratkaistaan ehkäisevillä toimilla ja korjaavat toimenpiteet ovat vähentyneet. Lasten ja nuorten huostaanotot ja sijoitukset ovat vähentyneet. Alaikäisten ehkäisevä päihdetyö on koordinoitua ja päihteidenkäyttö sekä rikollisuus ovat vähentyneet. Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden työtä antamalla ajantasaista palautetta työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeen arviointi toteutetaan prosessiarviointina, jolloin arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on ohjata kehittämistä laadullisen seuranta- ja arviointitiedon avulla koko hankkeen ajan. Näin saadaan vastauksia siihen, ollaanko kehittämisessä menossa oikeaan suuntaan. Arvioinnin kautta haetaan myös perusteita luotavien toimintamallien hyödyistä ja kustannusvaikutuksista, ja lisätään siten edellytyksiä juurruttaa hankkeen luomia palveluja, toimintamalleja ja työkäytäntöjä osaksi kuntien palveluja. Arviointi kohdistuu sekä hankkeen toteuttamisprosessiin että hankkeen tuloksiin. Erityisinä arviointikohteina ovat: - hankkeessa kehitettävän verkostomaisen yhteistyön onnistuminen ja sen vaikutukset oikea-aikaiseen ja ennaltaehkäisevään työmuotoon - käytettyjen toimintamallien vaikuttavuus ja kustannustehokkuus - asiakkaiden osallisuus - henkilöstön osaaminen Arviointitietoa kerätään hankkeen työntekijöiden, ohjausryhmän, tukiryhmien ja rahoittajan käyttöön. Tavoitteisiin pyritään yhteistyöverkostoja kehittämällä, asiakkaita osallistamalla, henkilökuntaa kouluttamalla ja uusia palvelumuotoja hyödyntämällä. Taulukko 1. Pois syrjästä -hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet alueellisissa kehittämisosioissa Tavoitteet Osatavoitteet SATSHP ky Rauma Säkylä Salo Verkostomainen yhteistyö 1 Parannetaan perheiden osallisuutta 2 Kehitetään palvelutarpeen arviointia varhaisen avuntarpeen tunnistamiseksi 3 Kehitetään ammattilaisten osaamista verkostomaisen yhteistyön kehittämiseksi 4 Kehitetään vuorovaikutustaitoja asiakkaan kohtaamisessa ja asiakastyön käytänteitä

28 5(12) Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1 Kehitetään menetelmiä ylisukupolvisten ongelmien katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi - 2 Otetaan käyttöön menetelmiä vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsien tukemiseksi 3 Kehitetään ja/ tai otetaan käyttöön toimintamalleja kouluongelmien estämiseksi 4 Kehitetään matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita kouluongelmien ehkäisyn tueksi - 5 Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä - 2 Arviointikysymykset - Mitä ja miten arvioidaan? Arviointikysymykset kohdistuvat hankkeen tavoitteisiin ja odotettuihin vaikutuksiin. Lisäksi tarkastellaan hankkeessa kehitettyjen toimenpiteiden hyödynnettävyyttä varsinaisessa kehittämistyössä. Arvioinnissa lähdetään liikkeelle siitä, mikä on hankkeen kohderyhmän (kohderyhmien) palveluiden nykytila ja mitä muutoksia (parannuksia) hankkeella pyritään aikaansaamaan palveluiden käytön tavoissa ja palvelujärjestelmässä. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, minkälaisia asiakasvaikutuksia hanketyöllä on. Tavoitteena on myös selvittää, saadaanko hankkeessa käytetyillä toimintamalleilla, koulutuksella ja verkostomaisen yhteistyön kehittämisellä aikaan muutoksia lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Oletuksena on, että verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja asiakkaan osallistaminen auttavat luomaan asiakas- ja tarvelähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ja vähentävät näin myös erikoissairaanhoidon tarvetta. Tämän johdosta voidaan purkaa nykyisiä, usein hajanaisia ja päällekkäisiä lasten, nuorten ja heidän perheilleen tarkoitettujen palveluiden käyttöä. Oletuksena on niin ikään, että nämä muutokset parantavat kustannustehokkuutta. Arvioinnissa keskitytään neljään kokonaisuuteen: 1) Hankkeessa kehitettyjen palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutukset 2) Hankkeen kohderyhmien osallisuuden toteutuminen 3) Hankeorganisaatioiden henkilöstön ja hankehenkilöstön osaamisen kasvu 4) Uusien palvelumallien hyödynnettävyys ja soveltuvuus hankkeen kehittämistyöhön Laadullisen, ohjaavan tiedon lisäksi hankkeen vaikutuksia arvioidaan myös määrällisen tiedon avulla. Hankkeessa arviointia toteutetaan sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin kautta. Kaste- ja laatusuosituksen indikaattorit sekä kuntien palvelutuotantoa koskevat seurantatiedot reagoivat muutokseen hitaasti, joten näitä arviointimalleja käytetään pidemmän aikavälin arvioinnin suorittamisessa.

29 6(12) Arvioinnin lähtökohtana ovat lähtötilanteet, jotka perustuvat kunnan palveluista ja verkostojen toimivuudesta laadittuihin kuvauksiin sekä verkostomaisen yhteistyön kehittämisen että ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyn näkökulmasta. Osa arvioinnista toteutetaan työpajatyyppisenä vertaisarviointina niiden hanketyöntekijöiden kesken, jotka tekevät samoja kehittämisosioita. Hankkeen hanketyöntekijät ovat saaneet ohjeet täyttää hankepäiväkirjaa, näitä merkintöjä hyödynnetään arvioinnissa. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista ja läpileikkaavista periaatteista on osallistaminen sekä asiakaslähtöinen toiminta. Osallistamisen ja asiakaslähtöisyyden arviointi toteutetaan kyselyin ja haastatteluin koko projektin ajan. Eri oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa harjoittelujaksoja ja siihen liittyviä opiskelutehtäviä sekä opinnäytetöitä hankkeen kehittämisosioista. 2.1 Hankkeessa kehitettävien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten arviointi Hankkeen luomien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten selvittämiseksi tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke tuo palvelujärjestelmään. Tarkastelukohteena ovat a) kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan yli hallintokuntien ulottuvia matalan kynnyksen asiakaslähtöisiä palveluita ja palvelumalleja (onko päällekkäisyyksiä kunnan eri toimijoiden välillä) b) miten nämä palvelut vaikuttavat asiakkaisiin c) onko korjaavien toimenpiteiden tarve vähentynyt d) vähentävätkö käyttöön otetut toimintamenetelmät erikoissairaanhoidon käyttöä ja millaisia kustannuksia syntyy verrattuna aikaisempiin toimintatapoihin. Muutoksia arvioidaan asiakkaan (lapsen, nuoren, perheen), henkilöstön ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia tarkastellaan elämänhallintaan (esim. koulupoissaolot, päihteiden käyttö, terveyspalveluiden tarve, lastensuojeluasiakkuudet) liittyvien mittarien avulla. Keskeisenä näkökulmana vaikutusten arvioinnissa on se, miten uudelleen järjestetyt palvelumenetelmät onnistuvat vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin: Kokevatko asiakkaat tulleensa autetuiksi oikea-aikaisesti? Johtaako annettu apu muutokseen? Ovatko asiakkaat tyytyväisiä saamaansa palveluun? Asiakkaisiin liittyvää arviointitietoa kerätään haastattelujen, -kyselyjen ja toimintamallien kehittämistyössä kerättävien asiakastietojen avulla. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös asiakasraateja, fokusryhmiä tai käyttää soveltaen bikva-menetelmää. Asiakashaastatteluissa voidaan tarkastella myös sitä, ovatko palvelut asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja toimivatko ne yhden luukun periaatteella. Henkilöstön näkökulmasta tarkastellaan kohderyhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisessa, asenteissa ja työtavoissa tapahtuneita muutoksia. Arviointitietoa kerätään hanketyöntekijöiden itsearviointina sekä laajemmin henkilöstökyselyn avulla. Lisäksi voidaan haastatella tiettyjä avainhenkilöitä. Organisaatioiden ja palvelujärjestelmien näkökulmasta arvioidaan palveluissa ja palveluprosesseissa tapahtuneita muutoksia. Muutoksia tarkastellaan asiakkaan viranomaisverkostojen ja palvelupolkujen avulla, palvelu- ja prosessikuvausten avulla sekä hankkeen ohjausryhmille ja yhteistyötahoille tehtävän kyselyn avulla. Uusien toimintamenetelmien kustannustehokkuuden arvioimiseksi tarkastellaan palvelun käyttäjän aiheuttamia kustannuksia palvelujärjestelmälle ennen uutta palvelumallia ja sen jälkeen. Kustannuksia voidaan arvioida esim. vuositasolla laskemalla erikoissairaanhoidon käyttötarvetta, lastensuojeluilmoitusten ja kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä, alaikäisten päihteiden käytöstä aiheutuneita käyntejä sosiaalitoimessa sekä koulupoissaolojen määrää tilastoista.

30 7(12) Palvelujen vaikutuksia ja kustannustehokkuutta tarkastelevat arviointikysymykset: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan tarve- ja asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamalleja hankkeen kohderyhmille? o Mitkä ovat hankkeen luomien palveluiden vaikutukset? o Miten palvelujen kustannustehokkuus on toteutunut? o Miten asiakastyytyväisyys on toteutunut? - Mitä parannuksia hanke tuo palvelujärjestelmään/ verkostomaiseen yhteistyöhön? o Mitkä ovat hankkeen tuomat muutokset asiakkaan, henkilöstön, organisaation näkökulmasta? o Mitä muutoksia hanke on tuonut osaamisen, prosessin ja palveluiden toimivuuden kannalta? - Miten hanke on vähentänyt korjaavien palveluiden käyttöä? 2.2. Hankkeen kohderyhmien osallisuuden arviointi Hankkeen kohderyhmien ja hankkeessa kehitettyjen palveluiden asiakkaiden osallisuuden toteutumista arvioidaan kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten asiakkaat (kohderyhmä) on otettu / saatu mukaan palvelutarpeen määrittelyyn ja palvelumallin kehittämiseen. Toiseksi tarkastellaan sitä, miten luodut palvelumallit ovat onnistuneet lisäämään kohderyhmän osallisuutta laajemmin omassa asiassaan, esimerkiksi syrjäytymiseen ja elämänhallintaan liittyen. Asiakkaiden osallisuuden toteutumista tarkastelevat arviointikysymykset: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamenetelmiä lapsille, nuorille ja heidän perheilleen? o Miten asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat toteutuneet? o Miten asiakkaat on otettu mukaan palvelutarpeen määrittämiseen ja palvelujen kehittämiseen? - Miten asiakkaat toteuttavat ja pystyvät toteuttamaan osallisuutta omassa asiassaan? 2.3 Osaamisen kasvun arviointi Hankesuunnitelmassa mainittujen odotettujen vaikutuksien nojalla hankkeen odotetaan lisäävän henkilöstön osaamista yli hallintokuntien ulottuvassa verkostomaisen yhteistyön toteutuksessa, käyttöön otettavien toimintamenetelmien hallintaa, hankkeen painoalueiden sisällön osaamista sekä vuorovaikutustaitoja suhteessa asiakkaisiin. Henkilöstöllä tarkoitetaan sekä hankkeen työntekijöitä että hankekuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistystoimen, vahaiskasvatuksen ja kolmannen sektorin työntekijöitä. Hankkeen kohderyhmän näkökulmasta tavoiteltavaa on, että nuoret tulisivat terveystietoisemmiksi ja vanhemmat saisivat tukea vanhemmuuteensa. Osaamisen kasvulla tarkoitetaan hankkeen kohderyhmään (vanhemmat, nuoret ja lapset) liittyvää ammatillista osaamista, jota tarvitaan varhaisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamisessa, palveluihin ohjaamisessa ja palveluiden toteuttamisessa. Osaamisalueet liittyvät esimerkiksi vuorovaikutustaitoihin, verkosto-osaamiseen, lasten ja nuorten mielenterveystietouteen, päihteisiin, vanhemmuuteen tukemiseen sekä ylisukupolvisiin ongelmiin liittyvään tietouteen. Kohderyhmän osaamista kasvattaa esimerkiksi vanhempien lisääntynyt tietous sosiaalisesta mediasta tai päihteiden käytöstä. Hanketyöntekijöiden ja kehittämistiimien osalta tarkastellaan myös palvelumuotoilussa ja palveluiden asiakaslähtöisessä suunnittelussa tapahtuvaa osaamisen kasvua. Lisäksi arvioidaan palvelui-

31 8(12) den johtamisessa tapahtunutta osaamisen kasvua verkostojohtamisen sekä prosessijohtamisen osalta. Arviointitietoa kerätään ensisijaisesti haastatteluiden ja kyselyjen avulla hankkeen lähtötilaarvioinnissa, väli- ja loppuarvioinneissa sekä koulutustilaisuuksien yhteydessä. Henkilöstön ja asiakkaiden osaamisen kasvua tarkastelevat arviointikysymykset: - Mikä on henkilöstön osaamistaso (ja miten se on hankkeen aikana muuttunut) suhteessa hankkeen kohderyhmien palvelutarpeisiin ja ohjaukseen? - Millaiset edellytykset hankeorganisaatioilla on verkostomaisen työn toteutukseen (monialaiseen johtamiseen)? - Minkälaiset taidot vanhemmilla ja nuorilla on suhteessa hankkeen kehittämiskohteisiin? 2.4. Palvelumallien hyödynnettävyyden arviointi Palvelumallien hyödynnettävyyttä arvioidaan tarkastelemalla verkostotyöskentelyä ja menetelmiä, joita hankkeessa on käytetty. Arviointikysymyksinä tarkastellaan miten menetelmät edistävät asiakkaiden osallisuutta, miten innovatiivisia ratkaisuja niiden kautta löydetään ja helpottavatko uudet menetelmät ylihallintokuntien tehtävää yhteistyötä toimintojen päällekkäisyyttä vähentäen. Lisäksi tarkastellaan sitä, voidaanko eri kunnissa ja erityyppisissä kehittämisosioissa soveltaa yhteisiä palvelumalleja. Palvelumallien hyödynnettävyyttä tarkastelevat arviointikysymykset: - Millaisia palvelumalleja (verkostotyöskentelymalleja) ja menetelmiä kehittämistyössä on käytetty? - Miten kokeilluilla tai kehitytetyillä malleilla on onnistuttu kehittämään palveluita ja vähentämään palveluiden päällekkäisyyksiä? - Ovatko käyttöönotetut verkostotyöskentelymallit vähentäneet asiakkaiden luukuttamista? 3 Arvioinnin vaiheet 3.1 Lähtötila-arviointi Hankkeen toiminnan alkuvaiheessa (huhtikuu-elokuu 2014) toteutetaan hankkeen lähtötilaarviointi. Lähtötila-arviossa kuvataan hankkeen kehittämisen kohteena olevan palvelujärjestelmän (verkostot, toimintamallit, toimijat) nykytila. Hankkeen lähtötila-arviossa tarkennetaan kunkin kehittämisosion osalta, mihin asiakasryhmään (vanhemmat, nuoret, lapset) luotava palvelumalli kohdistuu, mitkä ovat asiakasryhmän palvelutarpeita ja miten asiakkaat käyttävä tällä hetkellä palveluita. Palvelujärjestelmä kuvataan esim. kuvaamalla palveluprosesseja. Arviointitieto toimii samalla alueellisten kehittämisosioiden palvelumuotoiluprosessin asiakastietona ja kehitettävien palveluiden ja toimintamallien perusteluna. Palvelujen ja palvelujärjestelmän käytön arviointimenetelmänä käytetään sidosryhmä- tai verkostokarttaa, joko siten, että kuvataan kuvitteellisen asiakkaan käyttämät palvelut, tai ottamalla tarkasteluun yksittäisiä asiakas-caseja (tapauksia) ja kuvaamalla muutaman todellisen asiak-

32 9(12) kaan palvelut. Hankkeen väli- ja loppuarvioinneissa verrataan hankkeen tuomia muutoksia lähtötila-analyysiin. Lisäksi joissain kehittämisosioissa tehdään asiakas haastatteluja ja/ tai kyselyjä nykytilanteen arvioimiseksi sekä asiakkaan että henkilökunnan näkökulmasta. Alueelliset kehittämisosiot vastaavat tämän hetken olemassa olevan tiedon keräämisestä sekä sidosryhmien, verkostojen ja palvelujärjestelmän kuvaamisesta omien tavoitteidensa, toimintasuunnitelmansa ja palvelumuotoiluprosessin mukaisesti. Lisäksi lähtötila-arviossa tai lähtötilan analyysissa kuvataan hankekuntien nykytilannetta mm. koulukyselyjen tai muiden valmiiden tilasto- ja asiakastietojen sekä tilastoyhteenvetojen avulla. Lähtötila-analyysiin liittyviä tietoja on jo jonkin verran valmiina mm. alueellisten kehittämisosioiden hankesuunnitelmissa. 3.2 Väliarvioinnit Hankkeen väliarvioinnit toteutetaan noin viiden kuuden kuukauden välein joulukuussa 2014, toukokuussa 2015 ja joulukuussa Väliarvioinneissa tarkastellaan hankkeen tuloksia ja tuotoksia suhteessa tavoitteisiin. Ulkoinen arviointi keskittyy kohderyhmän osallistamiseen ja Lapset puheeksi menetelmän juurruttamiseen sekä Lapset puheeksi menetelmän osalta myös niihin muutoksiin, mitä menetelmän käyttöönotto on tuonut henkilökunnan osaamiseen. Osallistamisen näkökulmasta tarkastellaan, miten verkostomaisen yhteistyön kehittämisessä lapset, nuoret ja heidän perheensä on osallistettu omassa asiassaan sekä miten lapset, nuoret ja heidän perheensä on otettu mukaan verkostotyöskentelyyn. Juurruttamisen arvioinnissa tarkastellaan Lapset puheeksi -mallin käyttöön ottoa erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa sekä sen implementoinnin onnistumista peruspalveluiden normaaleihin toimintarakenteisiin. Ensimmäinen ulkoinen väliarviointi tehdään toukokuussa 2015 ja loppuarviointi tehdään huhtikuussa Väliarvioinneissa tarkastellaan arviointikysymysten kautta sitä, ollaanko alueellisissa kehittämisosioissa menossa oikeaan suuntaan vai jääkö jotain olennaista huomioimatta. Väliarviointitietoa tuottavat ensisijaisesti hankkeen työntekijät, lisäksi hyödynnetään palvelumuotoiluprosessiin ja muuhun kehittämistyöhön liittyneitä asiakas- ja henkilöstökyselyjä sekä haastatteluja. Joulukuussa 2014 tehtävän väliarvioinnin painopiste on verkostomaisen yhteistyön käynnistämisessä ja asiakkaiden osallisuuden mahdollistuminen verkostoissa sekä näiden lähtöarvioiden toteutuksen arvioinnissa. Joulukuun väliarvioinnissa painopisteenä ovat myös Lapset puheeksi -toimintamallin lähtötilanteen arviointi sekä lisäksi koulutuksen käynnistymisen arviointi. Toukokuussa 2015 tarkastellaan etenkin lapset puheeksi -koulutuksen toteutusta ja tämän toimintamallien viemistä kuntiin. Verkostomaisen yhteistyön osalta toukokuussa 2015 arvioidaan lähinnä kehittämisen vaikutuksia. Ulkoinen arviointi keskittyy keväällä 2015 verkostomaisen yhteistyön osalta lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden arviointiin sekä ammattilaisten asenteiden muutosten arviointiin. Lapset puheeksi mallin osalta ulkoinen arviointi painottuu niiden muutoksiin, mitä toimintamallin käyttöönotto on tuonut henkilökunnan osaamiseen. Kolmas väliarviointi joulukuussa 2015 painottuu toimintamallien vaikutusten ja verkostomaisen yhteistyön kehittymisen arvioinnin lisäksi henkilöstön osaamiseen sekä palvelujärjestelmän muutoksiin. Tässä vaiheessa molemmissa kehittämisosioissa tulisi joidenkin mallien toteutuksen ja arvioinnin olla siinä vaiheessa, että ne ovat mallinnettavissa toiseen kuntaan tai kaupunkiin niin, että loppuarvioinnissa olisi mahdollisuus arvioida myös mallien siirrettävyyttä ja universaalia toimivuutta. Jokaisessa väliarvioinnissa hyödynnetään lisäksi hankkeen alueellisten kehittämisosioiden keskinäistä vertaisarviointia siten, että saman kehittämisosion parissa työskentelevät hanke-

33 10(12) työntekijät arvioivat toisiaan. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti uusien toimintamenetelmien ja verkostomaisen yhteistyön toteutuksen sekä hankeprosessin arvioinnissa. Vertaisarviointi-pareja ovat: - Rauma, Satakunnan sairaanhoitopiiri (verkostomainen yhteistyö) ja Salo nuorten päihde- ja koulupoissaolojen osalta - Säkylä ja Satakunnan sairaanhoitopiiri (verkostomainen yhteistyö) verkostomaisen yhteistyön kehittämisen osalta - Salo ja Satakunnan sairaanhoitopiiri ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyn osalta Vertaisarvioinnin tai vertaiskehittämisen kumppaneita voidaan etsiä myös muualla Suomessa tehdyistä hankkeista ja toimintamalleista. Alustavia keskusteluja yhteistyöstä on käyty Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen kanssa. Vertaisarvioinnin arviointikysymykset täsmentyvät aina arvioitavan teeman mukaisesti. Vertaisarviointia tarkastelevat yleiset arviointikysymykset: - Miten oma työskentelyni on sujunut jo aiemmin rajatun teeman osalta/ Onnistumiset ja kehitettävät asiat? - Miten vertaisarvioinnin kumppanin työskentely on sujunut tarkasteltavan teeman osalta/ onnistumiset ja kehitettävät asiat? - Mitä yhteneväisyyksiä ja eroja vertaisarvioijilla on tutkittavan teeman osalta? 3.3 Loppuarviointi Hankkeen päätösvaiheessa (kesäkuu-elokuu 2016) toteutetaan lopullinen hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi. Lisäksi hankekunnat arvioivat hankkeen lopullisia vaikutuksia noin vuosi hankkeen päättymisen jälkeen (syksy 2017). Hankkeen loppuarvioinnissa tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke on aikaansaanut verkostomaisen yhteistyön palvelujärjestelmissä. Arvioinnin painopiste on siinä, kuinka hyvin luodut verkostomaiset yhteistyömallit sekä käyttöön otetut toimintamenetelmät kohdentuvat kohderyhmäasiakkaisiin, onko asiakkaan osallisuus sisällytetty palvelumalleihin ja ovatko nämä sisällytettyinä kunnan toimintastrategioihin. Samoin tarkastellaan, vastaavatko uudet toimintamenetelmät asiakkaiden tarpeita ja ovatko uudet toimintamallit pystyneet vähentämään korjaavia palveluita tai erikoissairaanhoidon tarvetta. Yhtenä arvioinnin kohteena on myös henkilökunnan asiakasta osallistavan osaamisen lisäämisen arviointi (pitäen sisällään vuorovaikutustaidot sekä asenteet). Tapahtuneita muutoksia verrataan hankkeen lähtötila-analyysin tietoihin. Tarkasteluun nostetaan erityisesti se, mitkä tekijät ovat olleet ratkaisevia onnistumisen edellytyksiä hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa. Loppuarvion tarkoituksena on myös vetää yhteen hankkeen aikaisista kehittämisen tavoista saadut kokemukset ja koota hankkeessa mallinnetut palvelujen kehittämisen käytännöt levittämiskelpoiseen, laajemmin hyödynnettävään muotoon.

34 11(12) 4 Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi Arviointi toteutetaan pääosin hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden omana työnä, itsearviointina ja sisäisenä arviointina. Hanketyöntekijöiden arviointiosaamista lisätään koulutuksen avulla. Arviointiprosessin tueksi ostetaan ulkopuolista arviointiosaamista aiemmin esitetyn suunnitelman mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään hankkeen yhteistyökumppaneina toimivien ammatti- ja tiedekorkeakoulujen opiskelijoita opinnäytetöiden ja harjoitustöiden avulla. Hankkeen alueellisten kehittämisosioiden välillä hyödynnetään vertaisarviointia, jossa tavoitteiltaan samantyyppiset hankeosiot arvioivat toistensa työprosesseja ja tuloksia. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti käyttöön otettavien toimintamenetelmien arvioinnissa sekä hankeprosessin arvioinnissa. Arviointitietona hyödynnetään mahdollisimman paljon verkostomaisen yhteistyön ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn liittyvää tiedonkeruuta: asiakasraateja tai -kyselyitä, asiakas- ja työntekijähaastatteluja sekä verkosto- ja sidosryhmien osaamista. Muu tiedonkeruu hankkeen työntekijöiltä, hankeorganisaatioiden henkilöstöltä, hankkeen ohjausryhmältä, sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta toteutetaan hyvin pitkälti kyselyjen, mahdollisesti myös ryhmähaastattelujen, avulla. Ulkoisen arvioinnin hankinta kilpailutetaan vuoden 2014 syksyllä. Ulkoisen arvioinnin avulla tarkastellaan verkostomaisen yhteistyön prosessin osalta lasten, nuorten ja perheiden osallistamista omassa asiassaan sekä muutoksia henkilökunnan asenteissa. Lapset puheeksi toimintamallin osalta ulkoinen arviointi keskittyy muutoksiin henkilöstön osaamisessa, asenteissa ja työtavoissa. Lisäksi ulkoisen arvioinnin tavoitteena on lisätä ja tukea hankehenkilöstön arviointiosaamista koulutuksen ja konsultaation muodossa. Arviointiaikataulu on esitetty taulukossa 2. Arviointiraportit nivotaan osaksi hankkeen raportointikäytäntöjä puolivuosittain ja vuositasolla. Taulukko 2. Arviointiaikataulu Aika Arvioinnin vaihe Vastuutaho Huhtikuu Syyskuu 2014 Arviointisuunnitelma ja arviointikysymysten täsmentäminen Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Syyskuu - Lokakuu 2014 Ulkoisen arvioinnin tarjouspyynnöt Hankehallinto Huhtikuu - syyskuu 2014 Lähtötila-analyysi Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Asiakasarviointi

35 12(12) Toukokuu - lokakuu 2014 Arviointosaamisen lisääminen, hanketyöntekijöiden perehdytys arviointimenetelmiin Hankehallinto Ulkopuolinen koulutus Joulukuu 2014 Väliarviointi 1 Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Sisäinen arviointi Vertaisarvio Toukokuu 2015 Väliarviointi 2 Ulkoinen arviointi Alueelliset kehittämisosiot Sisäinen arviointi Vertaisarvio Väliraportointi Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Joulukuu 2015 Väliarviointi 3 Alueelliset kehittämisosiot Sisäinen arviointi Vertaisarvio Kesä-elokuu 2016 Loppuarviointi ja loppuraportointi Hankehallinto Ulkoinen arviointi Alueelliset kehittämisosiot Asiakasarviointi Vertaisarvio Syys-marraskuu 2016 Koko hankkeen loppuraportointi Hankehallinto Syyskuu 2017 Jälkiarviointi Hankeorganisaatiot