Ajankohtaista Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Ohjelmasta käytäntöön Etelä-Suomessa 19.1.

Transkriptio

1 Ajankohtaista Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Ohjelmasta käytäntöön Etelä-Suomessa Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM

2 Sisällys Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmien tarve ja merkitys Palvelujärjestelmä uudistuu Sote-uudistus Kärkihankkeet Muuta ajankohtaista Isyyden tunnustaminen Lopuksi

3 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmien tarve ja merkitys Aika ennen ensimmäistä toimintaohjelmaa Perusta luotiin aikaisemmalla työllä Toimijoita useita, ei kansallista ohjausta Ensimmäinen toimintaohjelma Kansallinen ohjaus käynnistyy Toinen toimintaohjelma Kansallinen ohjaus ei päässe alkuvuosina tehostumaan Entä 2020 jälkeen - uudet sote-alueet aloittaneet toimintansa Mahdollista tehostaa kansallista ohjausta merkittävästi

4 Toimintaohjelma - uuden aikakauden alku 2007 Ensimmäinen kansallinen ohjelma Suomessa Kokosi useat palaset yhteen kokonaisuudeksi - sisällöt, toimijat, palvelujärjestelmä Lisäsi tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa Toi kansallisen ohjauksen tukemaan paikallisia toimijoita auktoriteetti, oikeutus, painoarvo

5 PALVELUJÄRJESTELMÄ UUDISTUU Sote-uudistus Kärkihankkeet

6 Sote-uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen kustannusten hallinta Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla; sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä

7 Uusi hallintorakenne ja sote: VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus Yhteinen ict 18 ITSEHALLINTOALUETTA - SOTE PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 15 ALUEEN PUITTEISSA Muut yhteiset tukipalvelut KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

8 Uusi sote-rakenne ja itsehallintoalueet VALTIONEUVOSTO: Järjestämispäätös palvelulupaus ja strategiset tavoitteet; työnjaot ja linjaukset laajakantoisista investoinneista ja tuotantorakenteesta; itsehallintoalueiden toiminnan yhteensovitus ja tukeutuminen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluihin; valinnanvapauden toteutumisen varmistaminen Yhteinen ict 18 itsehallintoaluetta, sote-palveluiden järjestäminen 15 alueen puitteissa Itsehallintoalue järjestää sote-palvelut itse tai lailla säädetyt 3 itsehallintoaluetta järjestää ne sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa Integroitujen palveluiden asiakaslähtöinen järjestäminen Palvelutuotanto (lisäksi käytössä yksityinen ja kolmas sektori) Laaja 24/7-päivystystoiminta ja erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön Yhteistyö yliopistollisen tutkimuksen ja osaamiskeskusten kanssa 5 yliopistollisen sairaala- ja osaamiskeskuksen puitteisiin Aluehallinnon tehtävät 18 itsehallintoalueella Muut yhteiset tukipalvelut KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

9 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/ /19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista HE eduskuntaan Järjestämis - laki lausuntokierrokselle Sotejärjestämislaki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu sote-alueille PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio soteuudistuksen yhteydessä.

10 Sote-ratkaisujen vaikutus seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen Palvelujärjestelmä muuttuu Täydellinen integraatio (terveyden- ja sosiaalihuolto, perus- ja erik.taso) Kaikki sote-palvelut siirtyvät kunnista itsehallinto-alueille eli maakuntiin peruspalvelut vahvistuvat, suuri osa lähipalveluina rajapinta kuntiin -> yhteensovittaminen substanssilait ohjaavat sisältöä (ThL, ShL jne) Kuntien toiminta ja palvelut yleinen terveyden ja hyv. edistäminen, terveydenhuoltolain 12 varhaiskasvatus, koulut (uudet opsit), nuorisotyö, liikunta Hyte myös sote-alueiden tehtävänä

11 Kärkihankkeet ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Painopiste hyvinvointia edistävään, ehkäisevään, vahvistavaan suuntaan, varhainen tuki ja hoito Palvelujen tasot Matala kynnys: Perhekeskukset. Opiskeluhuolto Erityistaso: lastensuojelu, muu erityistaso lastensuojelun kehittäminen (huom. seks. terveyteen liittyvät kysymykset) Vaativien palvelujen kokonaisuus: Osaamis- ja tukikeskukset Periaatteista: lapsen oikeudet ja lapsen etu; lapsi- ja perhelähtöisyys; voimavarojen vahvistaminen; perheiden moninaisuus Sisällöistä: vanhemmuuden tuki, erojen vähentäminen ja sovinnollisuuden lisääminen, kiusaamisen vähentäminen Hankesuunnitelmaluonnos: STM:n kotisivut, Ota kantaa.fi ad 5.2

12 Hallitusohjelman kärkihanke Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Matalan kynnyksen perhekeskukset/ perhekeskusmalli

13 Mikä on perhekeskus? Lapsille ja perheille tarkoitettujen hyvinvointia, terveyttä ja kehitystä edistävien ja tukevien peruspalvelujen ja toimintamuotojen lapsi- ja perhelähtöinen kokonaisuus Kokoaa yhteen/verkostoi lasten ja perheiden julkiset sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palvelut, järjestöjen ja seurakuntien palvelut, vapaaehtoistoimijat ja tarjoaa kaikille avoimia kohtaamispaikkoja Yhdistää eri hallinnonalojen ammatillista asiantuntemusta ja eri tahojen voimavaroja lasten ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi yhteistoiminnassa

14 Perhekeskukset sijoittuvat tuleville sote/itsehallintoalueille Toimintaa toteutetaan alueellisten tarpeiden perusteella yhteistyössä perheiden, julkisten palvelujen, järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Suurin osa palveluista tarjotaan lähipalveluina. Integroidut lasten ja nuorten sote-palvelut sovitetaan yhteen aikuisten palvelujen sekä kuntien palvelujen ja hyvinvointityötä tekevien tahojen kanssa (mm. liikunta, kulttuuri, vapaa-aika, ruokapalvelut) Toiminta ja toimijat sijaitsevat, jos mahdollista, samoissa toimitiloissa. Erillään työskentelevien toiminta verkostoidaan kiinteäksi osaksi perhekeskuksen toimintaa ja huolehditaan myös koordinoinnista ja tarvittavista kumppanuussopimuksista

15 Perhekeskus on tarkoitettu kaikille perheille Lasta odottaville vanhemmille/pareille Lapsille, isille ja äideille Pienten lasten ja kouluikäisten lasten vanhemmille Vapaaehtoistoimijoille

16 Mitä palveluja ja toimintoja perhekeskus voisi tarjota? Terveyspalveluista äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, psykologipalvelut, ravitsemus-, fysio-, toiminta- ja puheterapiapalvelut, lääkärin palvelut (perhelääkäri, erikoislääkäri; erityispalvelujen tuki), suun terveydenhuolto Sosiaalipalveluista perhetyö, kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta, perheoikeudelliset palvelut, muu sosiaalityö (ml. toimeentulotuki); tiivis yhteistyö lastensuojelun kanssa Kasvatuspalvelut kuten varhaiskasvatus, avoin päiväkotitoiminta, (leikkipuistot ja -kentät) Järjestöjen palvelut ja vapaaehtoistoiminta Seurakuntien palvelut esim. lasten kerhot, perheneuvonta,

17 Hallitusohjelman kärkihanke Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille

18 Keitä varten keskukset muodostetaan? Lapset, nuoret ja perheet, joilla monia vakavia vaikeuksia samanaikaisesti; lasten, nuorten ja perheen aikuisten psykiatriset sairaudet, päihdeongelmat, perheväkivalta, perheen sosiaaliset ongelmat, vaikeudet päiväkodissa/koulussa/opiskelussa/työssä jne. Lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet väkivallan, erityisesti perheen sisäisen väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi; perheväkivalta Ne lapset ja nuoret perheineen, joilla erityisen vaativaa hoitoa ja tukea tarvitseva pitkäaikaissairaus tai vamma Rikosseuraamusten piiriin joutuvat lapset ja nuoret Rikostaustaiset sekä rikos- ja syrjäytymisuhan alaiset nuoret, erityisryhminä esim. maahanmuuttajanuoret

19 Niiden lasten, nuorten ja perheiden palvelut, jotka tarvitsevat samanaikaisesti useita vaativan erityisosaamisen palveluja Esimerkiksi seuraavilta alueilta lastensuojelu lasten-, nuoriso-, aikuispsykiatria päihdelääketiede, päihdehuolto lastentaudit, sosiaalipediatria kehitysvammahuolto vaativa erityinen tuki varhaiskasvatuksessa /koulussa rikosseuraamuslaitos lasten ja nuorten oikeuspsykiatria, LASTA-toimintamalli sosiaalihuolto muut erityispalvelut - järjestöt ym. Keskeistä on eri työntekijöiden yhteinen ymmärrys siitä, millaisia palveluja tarvitaan ja missä järjestyksessä

20 Selvitetään nuorten palvelujen kehittämistarpeet Nykyisten ja kehitteillä olevien palvelujen riittävyys esim. Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihanke, Ohjaamo, etsivä nuorisotyö, monialaiset verkostot Mielenterveyspalvelut & nuorisotyö & lastensuojelu Opiskeluterveydenhuolto ja muu opiskeluhuolto Yksilökohtaisen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toimivuus

21 Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen oppilaitoksissa Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa Toimintakulttuuria ja toimia, joilla oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen, THL Opas 36/2015: Tavoitteita mm. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sopii tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä mielenterveyden edistämisestä kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisyn ja vähentämisen toimintatavoista yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä

22 Haasteena toimintakulttuuri, jossa kunnioitetaan kaikkien ihmisoikeuksia ml. seksuaali- ja lisääntymisoikeudet Oppiaineiden merkitys (Uudet opsit syksy 2016) Terveystieto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain soveltamisohje. Kuntainfo 13a/2015. STM

23 Perhekeskus osana Lapsi- ja perhepalvelujen kokonaisuutta (koulu- ja opiskeluikäisten osuus puuttuu) Sote-palvelut Muut hallinnonalat Järjestöt, srk:t Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut: mm. perhetyö, kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelu Erikoissairaanhoito Peruspalvelujen taso: esim. perhekeskukset Varhaiskasvatus Erityispalvelujen taso MLL, Martat, Väestöliitto, Ensi- ja turvakotien liitto Perheentalot Pelastakaa Lapset Ensi- ja turvakotien liitto Vaativien, keskitettyjen palvelujen taso: Osaamis- ja tukikeskukset Vaativa lastensuojelu ja muu sosiaalihuolto Vaativa lasten- ja nuorisopsykiatria Rikosseuraamus Väkivalta Vaativa erityinen tuki (OKM) Ensi- ja turvakotien liitto

24 Päätelmiä, pohdintaa Peruspalvelut säilyvät, niiden toimintaympäristö muuttuu monialaisuus lisääntyy edelleen; toimintojen yhteensovittaminen ryhmämuotoiset toiminnat lisääntyvät digitalisaation merkitys kasvaa, tarjoaa uusia mahdollisuuksia järjestöjen merkitys kasvaa Opiskeluhuollon mahdollisuudet opiskeluhuollon palvelut (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, psykologit, kuraattorit) yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskeluhuolto Osaamisen merkitys (kehittämisrakenne)

25 Isyyden tunnustamisen vastaanottaminen raskaudenaikana Äitiysneuvolan uusi lakisääteinen tehtävä

26 Isyyden tunnustaminen ja yhteishuoltosopimuksen tekeminen ennen lapsen syntymää Isyyden tunnustamisen vastaanottaminen uusi lakisääteinen tehtävä äitiysneuvolassa (L11/2015, 16 ) vuoden 2016 alusta Samassa yhteydessä voidaan tehdä sopimus yhteishuollosta (L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, muutos 14/2015) Tunnustaminen voidaan tehdä vain nk. selvissä tapauksissa. Kieltäytymisperusteet laissa Ovat terveydenhuollolle säädettyjä tehtäviä -> noudatetaan kirjaamisessa ym. terveydenhuollon potilasasiakirjoja koskevaa lainsäädäntöä Ohjeistukset ja asiakirjat: THL:n kotisivut

27 Perusteluja uudelle käytänteelle Isyyden tunnustamismenettelyjen nykyaikaistaminen Vaivatonta vanhemmille Säästää etenkin isien työaikaa Asiakas- ja perhekeskeisyys lisääntyy Vastaa vanhempien odotuksia, Isät neuvolan asiakkaina Vanhemmuuden vahvistuminen Raskaudenaikainen tunnustaminen tukee isän vanhemmuutta Uusia mahdollisuuksia vanhemmuuden ja parisuhteen tukemiseen Kunnan näkökulmasta Yksinkertaistaa toimintatapoja, tiivistää yhteistyötä Edullisuus kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna

28 Ajankohta Pariteetti Määräaikainen terveystarkastus ja sen toteuttaja Aika 6 8 rvk E, U Ensikontakti, puhelimessa tapahtuva palvelutarpeen arvio 15 min 8 10 rvk E,U Ensikäynti terveydenhoitajalle/kätilölle Informaatio isyyden tunnustamisen mahdollisuudesta 1t 30 min rvk E,U Laaja terveystarkastus: terveydenhoitajan/kätilön osuus 1t 30min rvk E,U Laaja terveystarkastus: lääkärin osuus 30 min rvk E,U Terveydenhoitaja/ kätilö Isyyden tunnustamisen ajankohdasta sopiminen 30 min rvk E Terveydenhoitaja/ kätilö 30 min rvk E,U Terveydenhoitajan/kätilön vastaanottokäynti Tai kotikäynti ensisynnyttäjälle Isyyden tunnustamisen vastaanottaminen 30 min 2t 30min rvk E,U Lääkäri ja terveydenhoitaja/kätilö 30 min rvk E,U E,U 1 7 vrk 012 kotiutuksesta E,U Terveydenhoitajan/kätilön käynti 2 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin Terveydenhoitajan/kätilön vastaanotto Tai kotikäynti 30 min 30 min 60 min 2t 30min 5 12 vk E,U Synnytyksen jälkitarkastus lääkäri/terveydenhoitaja/kätilö 30 min

29 Lopuksi: Seksuaaliterveyden edistäminen osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Seksuaali- ja lisääntymisterveys osana ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia Seksuaaliterveyden edistäminen osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja kansanterveystyötä ks. STM:n kotisivut

30 Lopuksi: Toimintaohjelmat Edistä, ehkäise, vaikuta aktiivinen toimeenpano muutosten seuraaminen ja niihin vaikuttaminen uudet haasteet kunnissa ja sote-alueilla (mm. turvapaikan hakijat) Kolmannen ohjelman valmistelun käynnistäminen huomioon väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyden tilanne laajassa yhteistyössä (laaja yhteistyöryhmä) väestön laajempi osallistuminen ohjelman laatimiseen järjestöjen roolin konkretisointi ja yhteensovittaminen digitaalisten välineiden tuomat mahdollisuudet osaamisen merkitys korostuu (uudet kehittämisrakenteet)