Opintopolut, opintomenestys ja työmarkkina-tulemat: Havaintoja Jyväskylän yliopiston opiskelijoista

Transkriptio

1 Opintopolut, opintomenestys ja työmarkkina-tulemat: Havaintoja Jyväskylän yliopiston opiskelijoista Student Life raportti Hannu Karhunen, Jaakko Pehkonen ja Susanne Syrén Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO AINEISTO JA MUUTTUJAT OPINTOPOLUT, OPINTOMENESTYS JA TYÖMARKKINATULEMAT Opintopolut ja opintomenestys yliopistossa Opintopolut ja työmarkkinatulemat JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 18

3 3 1. Johdanto Tässä raportissa kuvataan Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden opintopolkuja, opintomenestystä (yliopisto-opintojen arvosanat ja opintopistemäärät) ja opintojen jälkeisiä työmarkkinatulemia (työllistyminen ja palkkaus). Raportissa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston opiskelijarekisteriä, joka sisältää opiskelijakohtaisia tietoja opintomenestyksestä, opinto-oikeuksista ja opintojen kestosta. Tarkastelun kohteena ovat vuosina Jyväskylän yliopistossa aloittaneet, Suomessa syntyneet, opintonsa vuotiaana aloittaneet henkilöt, joilla ei ole aiempaa yliopistotutkintoa. Aineistossa olevien opiskelijoiden määrä on Heistä (56.6 %) ei ollut valmistunut maisteriksi Jyväskylän yliopistosta kuuden vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Opiskelijarekisteriaineistoon on yhdistetty Tilastokeskuksen rekisteritiedot opiskelijoiden peruskoulu- ja ylioppilaskirjoitusarvosanoista sekä taustatiedot heidän vanhempiensa koulutuksesta. Raportissa tarkastellaan kolmea opintopolkua: koulutusalan vaihto yliopiston sisällä, opintojen keskeyttäminen ja siirtyminen ammattikorkeakouluun. Lisäksi tarkastellaan välilukukausien yleisyyttä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Verrattuna opiskelijoihin, jotka suorittavat tutkinnon ensimmäisellä valitsemallaan koulutusalalla, edellä esitettyjä opintopolkuja pidetään usein valmistumista hidastavina. Siksi on tärkeää tietää mitä vaikutuksia opintopolkuvalinnoilla on, miten eri opintopolkuvalintoja tehneet opiskelijat eroavat toisistaan, ja tulisiko opintopolkuvalintoja joustavoittaa. Raportin rakenne on seuraava. Osiossa 2 esitellään lyhyesti tutkimuksessa käytettyä aineistoa ja muuttujia. Osiossa 3 kuvataan ensin opintopolkuja tiedekunnittain, jonka jälkeen tarkastellaan keskeisten taustamuuttujien kuten sukupuolen, koulumenestyksen ja vanhempien koulutuksen yhteyttä opintopolkuvalintoihin. Lopuksi kuvataan opintopolkuvalintojen yhteyttä opintomenestykseen sekä työllistymiseen ja palkkoihin kuusi ja kymmenen vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. Raportin viimeinen osio kokoaa keskeiset havainnot ja niihin perustuvat suositukset.

4 2. Aineisto ja muuttujat Raportissa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston opiskelijarekisteriä, joka sisältää opiskelijakohtaisia tietoja opintomenestyksestä, opinto-oikeuksista ja opintojen kestosta. Tarkastelun kohteena ovat vuosina Jyväskylän yliopistossa aloittaneet, Suomessa syntyneet, opintonsa vuotiaana aloittaneet henkilöt, joilla ei ole Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan aiempaa yliopistotutkintoa. Opiskelijarekisteriaineistoon on yhdistetty Tilastokeskuksen rekisteritiedoista taustamuuttujia, mukaan lukien vanhempien koulutus sekä peruskoulu- ja ylioppilaskirjoitusarvosanat. Peruskouluarvosanat ovat toisen asteen yhteishakurekisteristä ja ylioppilasarvosanat ylioppilastutkintolautakunnanrekisteristä. Tilastokeskuksen työssäkäyntiä koskevat rekisteritiedot olivat saatavilla 2013 vuoteen asti, joten vuonna 2007 Jyväskylän yliopistossa aloittaneita opiskelijoita voidaan seurata kuuden vuoden ajan. Otoskoko on opiskelijaa, kun työmarkkinatulemia tarkastellaan kuusi vuotta valmistumisen jälkeen ( aloittaneet), ja tai opiskelijaa, kun työmarkkinatulemia tarkastellaan kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen ( aloittaneet). Taulukko 1 kokoaa tarkasteltavat opintopolut. Kontrolliryhmän muodostavat opiskelijat, jotka eivät ole vaihtaneet koulutusalaa, keskeyttäneet opintoja tai siirtyneet ammattikorkeakouluun (AMK). Kontrolliryhmään kuuluvat opiskelevat edelleen Jyväskylän ylipistossa tai ovat valmistuneet maistereiksi kuudessa vuodessa opintojen aloittamisesta. Taulukossa 1 on kuvattu myös välilukukauden pitäjät. Taulukko 1 Opintopolkujen kuvaukset ja välilukukauden pitäjät Opintopolku Kuvaus Opintojen keskeytys Opiskelija ei ole opiskelijarekisterissä, eikä ole aloittanut opintoja uudessa oppilaitoksessa tai valmistunut maisteriksi kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. Yliopiston vaihto Opiskelija on vaihtanut yliopistoa kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen, eikä ole valmistunut maisteriksi. Ammattikorkeakouluun siirtyminetojen aloittamisen jälkeen, eikä ole valmistunut maisteriksi. Opiskelija on siirtynyt ammattikorkeakouluun kuusi vuotta opin- Koulutusalan vaihto Opiskelija on vaihtanut koulutusalaa Jyväskylän yliopiston sisällä kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen, eikä ole valmistunut maisteriksi. Välilukukausi Opiskelija on ollut poissa ainakin yhden syyslukukauden ajan (ei ilmoittautunut läsnä olevaksi), eikä ole lopettanut opintojaan kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen.

5 5 3. Opintopolut, opintomenestys ja työmarkkinatulemat Taulukko 2 raportoi Jyväskylän yliopistossa vuosina ja aloittaneiden opiskelijoiden määrät, kuudessa vuodessa maistereiksi valmistuneiden osuudet, sekä ei-tyypillisten opintopolkujen (keskeytys, yliopiston vaihto, ammattikorkeakouluun siirtyminen, koulutusalan vaihto) valinneiden opiskelijoiden osuudet tiedekunnan mukaan. Havainnot voidaan tiivistää seuraavasti. Ensiksi, tiedekuntakohtaiset erot kuudessa vuodessa valmistuvissa ovat huomattavia, vaihdellen 63 ja 24 prosentin välillä. Kuudessa vuodessa valmistuvien osuus kaikista aloittaneista ylittää 60 prosentin tason keskimäärin vain kolmessa tiedekunnassa (JKK, KTK, ja LTK). Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa osuus on keskimäärin 49 %, humanistisessa tiedekunnassa 37 %, matemaattis-luonnontieteellisessä 35 % ja informaatioteknologian tiedekunnassa 26 %. Toiseksi, kuudessa vuodessa maisteriksi valmistuneiden osuus on laskenut kaikissa tiedekunnissa ajanjaksolla kasvatustieteiden tiedekuntaa lukuun ottamatta. Muutokset ovat olleet erityisen suuria matemaattis-luonnontieteellisessä (42 prosentista 28 prosenttiin) ja yhteiskuntatieteellisessä (53 prosentista 45 prosenttiin) tiedekunnassa. Kolmanneksi, välilukukauden pitäminen on tyypillistä kaikissa tiedekunnissa, keskimäärin prosenttia opiskelijoista pitää välilukukauden. Vähiten välilukukausia pidetään informaatioteknologian tiedekunnassa ( : 36 % ja : 34 %) ja eniten kasvatustieteiden (59 % ja 62 %) sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa (62 % ja 61 %). Neljänneksi, opinnot keskeytyvät keskimäärin prosentilla opiskelijoista. Keskeyttäneitä on suhteellisesti eniten informaatioteknologian tiedekunnassa (22 % ja 22 %) ja vähiten yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa (6 % ja 6 %). Viidenneksi, opiskelijoista noin joka kymmenes (11 %) on vaihtanut yliopistoa ja keskimäärin 3-6 prosenttia on siirtynyt ammattikorkeakouluun. Toiseen yliopiston tai ammattikorkeakouluun siirtyminen on tyypillisintä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, jossa yliopiston vaihtajia on prosenttia ja ammattikorkeakouluun siirtyjiä 6-11 prosenttia. Koulutusalaa vaihtaneita opiskelijoita on aineistossa keskimäärin 7-8 prosenttia. Vähiten heitä on kauppakorkeakoulun opiskelijoissa, vain noin 2 prosenttia. Rekisteriaineiston havainnot indikoivat mittavasta opintopolkuliikkuvuudesta. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta toimii tässä yhtenä esimerkkinä. Vuosina

6 tiedekunnassa aloitti yhteensä opiskelijaa. Kuudessa vuodessa heistä valmistui Aloittaneista opiskelijoista 8-9 prosenttia on keskeyttänyt opintonsa, prosenttia on vaihtanut yliopistoa, 6-11 prosenttia on siirtynyt ammattikorkeakouluun ja 10 prosenttia on vaihtanut alaa yliopiston sisällä. Yhteensä tiedekunta on menettänyt prosenttia kaikista aloittaneista opiskelijoistaan kuudennen vuoden loppuun mennessä. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan lukuja voi osaltaan selittää lääketiedettä opiskelemaan pyrkivät opiskelijat, jotka opiskelevat tiedekunnassa ennen lääketieteen opintoja. Opintopolkuvaihtuvuus on pienintä kauppakorkeakoulussa, jossa 595 eli 59 prosenttia vuosina aloittaneista opiskelijasta valmistui kuudessa vuodessa, 9-11 prosenttia keskeytti opintonsa, 5 prosenttia siirtyi toisen yliopistoon ja 2 prosenttia vaihtoi koulutusalaa yliopiston sisällä. Taulukko 3 raportoi tutkimusaineiston opiskelijoiden taustatietoja opintopoluittain. Taulukossa on dokumentoitu yhdeksännen luokan arvosanojen keskiarvot, ylioppilaskirjoitusten äidinkielen ja pitkän matematiikan arvosanojen osuudet sekä ylioppilaskirjoituksissa pitkän matematiikan kirjoittaneiden osuudet ( aloittaneet). Taulukon keskeinen viesti on, että yhdeksännen luokan keskiarvot ovat korkeimmat yliopistoa ja koulutusalaa vaihtaneilla, ja vastaavasti heikoimmat opinnot keskeyttäneillä. Kaikki keskiarvot ovat arvosanan kahdeksan yläpuolella, mikä kuvaa sitä, ettei yliopistoon joko haeta tai päästä heikoilla arvosanoilla. Pitkän matematiikan kirjoittaneita on eniten ammattikorkeakouluun siirtyneissä, mutta tämä ryhmä on lukumäärältään varsin pieni. Pitkän matematiikan ja äidinkielen kirjoituksissa parhaiten menestyvät yliopistoa ja koulutusalaa vaihtaneet. Heikoiten menestyvät keskeyttäjät. Ammattikorkeakouluun siirtyneissä on suhteessa eniten keskitasoisia, äidinkielen ja pitkän matematiikan kirjoituksissa C ja M arvosanoja saaneita opiskelijoita.

7 7 Taulukko 2 Aloittaneet (lkm) ja kuudessa vuodessa valmistuneet (%) opiskelijat, opiskelijoiden jakaantuminen opintopolkuihin (%) tiedekunnittain (vuodet ja ) Opinnot kesken kuusi vuotta aloittamisen jälkeen Aloittaneet, lkm (Valm.%) Välilukukausi, % Humanistinen tiedekunta (HTK) Keskeytys, % Yliopiston vaihto, % AMK:hon siirtyminen, % (39) (35) Informaatioteknologian tiedekunta (ITK) (28) (24) Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JKK) (61) (58) Kasvatustieteiden tiedekunta (KTK) (60) (61) Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta (LTK) (63) (61) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLTK) (42) (28) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (YTK) (53) (45) Yhteensä (46) (41) Alan vaihto, %

8 Taulukko 3 Yhdeksännen luokan keskiarvot, osuudet ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan ja äidinkielen arvosanoista sekä pitkän matematiikan kirjoittaneista opintopoluittain ( aloittaneet) Kaikki Kuudessa vuodessa valmistuneet 9. luokan keskiarvot (asteikko 4-10) Opinnot kesken kuusi vuotta aloittamisen jälkeen Keskeytys Yliopiston vaihto AMK:hon siirtyminen Alan vaihto Matematiikka, fysiikka ja kemia Historia, maantieto ja biologia Liikunta Musiikki Kuvaamataito Kotitalous ja käsityö Osuudet pitkän matematiikan kirjoittaneista, äidinkielen ja pitkän matematiikan arvosanoista Pitkä matematiikka Matematiikka Hylätty tai ei arvosanaa A B C M E L Äidinkieli Hylätty tai ei arvosanaa A B C M E L Havaintoja

9 9 Taustamuuttujien (sukupuoli, aikaisempi koulutus ja koulumenestys, vanhempien koulutus) yhteyttä opintopolkuvalintaan voidaan tarkastella multinomisella logitmallilla. Malliin perustuvat tulokset on raportoitu taulukossa 4. Empiirisen mallin mukaan naisilla on 5.3 prosenttia suurempi todennäköisyys vaihtaa yliopistoa kuin miehillä. Aikaisempi koulutus on puolestaan yhteydessä kaikkiin opintopolkuvalintoihin: Lukion (2.0 %) ja ammattikoulun (5.8 %) suorittaneilla on pienempi opintojen keskeyttämistodennäköisyys kuin ammattikorkeakoulun suorittaneilla, kun taas ammattikorkeakouluun siirrytään luonnollisesti todennäköisemmin lukiosta (5.2 %) ja ammattikoulusta (5.3 %) kuin ammattikorkeakoulusta. Lisäksi lukiosta valmistuneet vaihtavat ammattikorkeakoulusta valmistuneita todennäköisemmin yliopistoa (6.5 %). Myös vanhempien koulutus on yhteydessä opintopolkuun. Opiskelijat, joiden vanhemmilla on peruskoulupohja (6.9 %) tai toisen asteen koulutus (2.0 %) keskeyttävät opinnot todennäköisemmin kuin opiskelijat, joiden vanhemmilla on korkeakoulututkinto. Yliopiston ja koulutusalan vaihto on puolestaan vähemmän todennäköistä, jos vanhemmilla on peruskoulu- tai toisen asteen tutkinto ( %) kuin jos vanhemmilla on korkeakoulututkinto. Lukion pitkä matematiikka on positiivisesti yhteydessä yliopiston vaihtoon: pitkän matematiikan kirjoittaneet vaihtavat yliopistoa 1.9 prosenttia todennäköisemmin kuin muut. Sekä matematiikasta että äidinkielestä B:n kirjoittaneet jättävät opinnot useammin kesken ( %) kuin M:n kirjoittaneet. Samoin äidinkielestä ilman arvosanaa tai hylätyn saaneet opiskelijat jättävät M arvosanan saaneita useammin opinnot kesken (7.6 %). A:n ja B:n matematiikasta saaneet vaihtavat yliopistoa harvemmin ( %), ja hylätyn, A:n tai B:n saaneet vaihtavat koulutusalaa harvemmin ( %)) kuin arvosanan M saaneet. Lisäksi sekä äidinkielessä ja matematiikassa L:n kirjoittaneet siirtyvät ammattikorkeakouluun vähemmän todennäköisesti kuin M:n kirjoittaneet ( %).

10 Taulukko 4 Taustamuuttujat ja opintopolkuvalinnat, multinominen logitmalli Keskeytys Yliopiston vaihto AMK:hon siirtyminen Nainen * 0.053*** Aiempi koulutus Lukio * 0.065*** 0.052*** Alan vaihto Ammattikoulu *** *** Ammattikorkeakoulu REF. REF. REF. REF. Vanhempien korkein koulutus Peruskoulu 0.069*** *** * Toinen aste 0.020*** *** *** Korkeakoulu REF. REF. REF. REF. Pitkä matematiikka, matematiikan ja äidinkielen arvosanat ylioppilaskirjoituksissa Pitkä matematiikka lukiossa * Matematiikka (lyhyt/pitkä) Äidinkieli Hylätty tai ei arvosanaa *** A * ** B 0.019* ** ** C M REF. REF. REF. REF. E * L ** Hylätty tai ei arvosanaa 0.076*** A B 0.029** C M REF. REF. REF. REF. E L ** Keskimääräinen todennäköisyys Havaintoja Huomio: Mallissa mukana ikä, ikä^2, vuosi ja tiedekunta, sekä peruskoulun 9. luokan arvosanat.

11 Opintopolut ja opintomenestys yliopistossa Aiemman opintomenestyksen lisäksi opiskelijoiden opintomenestys yliopisto-opintojen alkuvaiheessa voi tuottaa kiinnostavaa lisätietoa opintopoluista. Kuvio 1 kuvaa tätä raportoimalla ensimmäisen ja toisen vuoden kurssiarvosanojen jakaumat opintopoluittain. Kuvio 2 esittää ensimmäisen lukukauden opintopistekertymän eri opintopoluille. Kontrolliryhmän (ks. Taulukko 1) jakaumat on esitetty katkoviivalla. Arvosanajakaumien perusteella kontrolliryhmän opiskelijat ovat menestyneet parhaiten opinnoissaan: jakauman huippu on arvosanan 3.43 kohdalla ja jakauma on vasemmalle vino siten, että hyviä arvosanoja on huonoja enemmän. Kontrolliryhmään verrattuna opinnot keskeyttäneiden arvosanat ovat painottuneet heikompiin arvosanoihin: opinnot keskeyttäneillä arvosanojen keskiarvo on 3.2, ja arvosanoja 1 ja 2 on enemmän opintonsa keskeyttäneillä. Ammattikorkeakouluun siirtyneiden arvosanajakauma on matalampi kuin kontrolliryhmällä, ja arvosanojen keskiarvo on Ammattikorkeakouluun siirtyneillä on selvästi enemmän heikkoja ja vähemmän hyviä arvosanoja kuin kontrolliryhmällä. Koulutusalaa tai yliopistoa vaihtaneiden arvosanajakaumien huiput sijoittuvat kolmosen yläpuolelle. Heikkoja arvosanoja on hieman enemmän kuin kontrolliryhmässä, mutta yli arvosanan neljä osalta jakaumat muistuttavat kontrolliryhmän jakaumia. Myös suoritetuilla opintopisteillä mitattuna kontrolliryhmän opiskelijat ovat menestyneet opinnoissa parhaiten (ks. Kuvio 2). Kontrolliryhmässä suoritettujen pisteiden keskiarvo ensimmäisen lukukauden aikana on Vähiten opintoja ensimmäisen lukukauden aikana on opintonsa kesken jättäneillä (ka 23.45) ja ammattikorkeakouluun siirtyneillä (ka 16.51). Yliopistoa vaihtaneet suorittavat ensimmäisen lukukauden aikana keskimäärin pistettä ja koulutusalaa vaihtaneet vastaavasti pistettä. Koulutusalaa ja yliopistoa vaihtaneiden opiskelijoiden arvosanoja ja opintopistekertymää saattaa laskea valmistautuminen uusiin pääsykokeisiin. Opiskelumotivaatio voi myös heiketä, jos opiskelija tietää jo opintojen alussa tähtäävänsä toiselle alalle tai toiseen yliopistoon.

12 Kuvio 1 Arvosanajakaumat opintopoluittain (asteikolla 1-5 arvostellut ensimmäisen ja toisen vuoden kurssit). Katkoviiva kuvaa kontrolliryhmän arvosanajakaumaa (Kontrolliryhmän keskiarvo=3.43). Kuvio 2 Suoritetut opintopisteet ensimmäisenä opintolukukautena opintopoluittain. Katkoviiva kuvaa kontrolliryhmän suorittamien opintopisteiden määrää (Keskiarvo=29.68). Huomio: yli 100 opintopisteen havainnot rajattu tarkastelusta pois.

13 Opintopolut ja työmarkkinatulemat Opintopolkujen ja työmarkkinatulemien välistä yhteyttä tarkastellaan ensin työllisyystilanteen näkökulmasta. Taulukossa 5 kuvataan tiedekunnittain opiskelijoiden lukumäärät, osuudet työllisistä ja työttömistä opiskelijoista kuusi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. Vastaavat tiedot kuvataan opintonsa keskeyttäneille ja jo valmistuneille opiskelijoille. Kaikista opiskelijoista suhteessa eniten työllisiä on liikunta- ja terveystieteiden (84 %) sekä kauppakorkeakoulun opiskelijoissa (80 %). Työttömien osuudet ovat suurimpia humanistisessa ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (5 %). Opinnot keskeyttäneistä työllisten osuus on suurin liikunta- ja terveystieteiden (81 %) sekä informaatioteknologian (75 %) tiedekunnissa, ja työttömien osuus matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa (8 %) 1. Kuudessa vuodessa valmistuneista parhaiten työllistyvät kauppakorkeakoulun sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan opiskelijat (89 %). Eniten työttömiä on matemaattis-luonnontieteellisen ja humanistisen (10 %) tiedekunnan opiskelijoissa. Työttömien osuuksissa ei ole merkittäviä eroja opintonsa keskeyttäjien ja kuudessa vuodessa valmistuneiden kesken. Työllisten suhteellisissa osuuksissa erot opintonsa keskeyttäneiden ja valmistuneiden välillä näkyvät jo selvästi, eli valmistuneet työllistyvät keskeyttäjiä paremmin. Esimerkiksi 76 prosenttia humanistisesta ja 78 prosenttia matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnasta valmistuneista on töissä, kun taas keskeyttäneiden vastaavat prosentit ovat 54 ja 62. Valmistumien on kannattavaa myös aloilla joilla opintonsa keskeyttäjät työllistyvät hyvin. Informaatioteknologian opiskelijoilla tämä ero on 13 prosenttiyksikkö (keskeyttäjät 75 %, valmistuneet 88 %) ja liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa 8 prosenttiyksikköä ( 81% ja 89%). Taulukko 6 raportoi keskiarvopalkat kuusi ja kymmenen vuotta opintojen aloittamisen ( ). Keskeinen havainto paneelista A on, että kuudessa vuodessa valmistuneiden ja opintonsa keskeyttäneiden ansiot ovat keskimäärin samalla tasolla, ja ne huomattavasti korkeammat kuin yliopistoa vaihtajilla, AMK:hon siirtyvillä tai yliopistossa tutkintoalaa vaihtaneilla. Keskeyttäjien ansiot ovat suuremmat informaatiotekno- 1 Havaintojen lukumäärän jäädessä alle kolmeen, lukuja ei raportoida tietosuojasyistä.

14 logian, kauppakorkeakoulun ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. Tämä voi kertoa siitä, että opinnot ovat jääneet kesken hyvän työpaikan takia. Tilanne muuttuu oleellisesti kun tilannetta tarkastellaan kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen (paneeli B). MLTK:a ja LTK:a lukuun ottamatta keskiansiot ovat korkeimmat kuudessa vuodessa valmistuneilla, eivätkä keskeyttäneiden ansiot ole missään tiedekunnassa opintopolkuvaihtoehtojen keskipalkkojen kärjessä. Kauppakorkeakoulusta ja yhteiskuntatieteistä koulutusalaa vaihtaneilla sekä liikunta- ja terveystieteistä ja matemaattis-luonnontieteellisestä yliopistoa vaihtaneilla on keskimäärin muita opintopolkuja suuremmat ansiot. On hyvä huomata, että koulutusalaa ja yliopistoa vaihtaneet opiskelijat ovat tyypillisesti menestyneet parhaiten aiemmissa opinnoissaan (ks. taulukot 3 ja 4). Havainto saattaa siten kertoa palkkatasoon vaikuttavasta luontaisesta kyvykkyydestä tai motivaatiosta. Taulukko 7 laajentaa analyysiä raportoimalla tuloksia empiirisestä mallista, jossa työllistymistä ja palkkoja kymmenen vuotta opintojen aloittamisen jälkeen selitetään opintopolkuvalinnoilla ja taustamuuttujilla. Sarakkeessa 1 työllistymistä on selitetty ilman kouluarvosanakontrolleja. Opintopoluista opintojen keskeyttäminen on negatiivisesti yhteydessä työllistymiseen: keskeyttäneellä opiskelijalla on 6.6 prosenttia pienempi todennäköisyys työllistyä kuin kontrolliryhmään kuuluvalla opiskelijalla. Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekuntaa lukuun ottamatta muista tiedekunnista työllistytään humanistista tiedekuntaa todennäköisemmin. Opintojen aloittamisikä on negatiivisesti yhteydessä työllistymiseen: yksi lisävuosi opintojen aloittamisiässä laskee työllistymistodennäköisyyttä 4.7 prosentilla. Kun malliin lisätään aikaisempaa koulumenestystä mittaavat kontrollimuuttujat (sarake 2), tulokset muuttuvat naisten työllistymisen ja tiedekuntien osalta: naisten työllistyminen on 1.7 prosenttia miehiä epätodennäköisempää, ja kauppakorkeakoulun opiskelijoiden työllistyminen ei eroa tilastollisesti merkitsevästi humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden työllistymisestä. Opintopolkuvalinnat ovat työllistymistä selvemmin yhteydessä palkkoihin (sarake 3). Yliopistoa vaihtaneet opiskelijat ansaitsevat keskimäärin 2631 euroa enemmän ja ammattikorkeakouluun siirtyneet noin 5589 euroa vähemmän kuin kontrolliryhmän opiskelijat. Opintojen keskeyttäminen ei ole tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä alhaisempaan vuosipalkkaan. Opintojen keskeyttäminen näyttäisi näin liittyvän työllistymisen vaikeuteen, mutta palkkavaikutus ei ole keskimäärin tilastollisesti merkitsevä.

15 15 Humanistiseen tiedekuntaan verrattuna muissa tiedekunnissa ansaitaan keskimäärin enemmän. Tuloksista nähdään myös selvä ero naisten ja miesten vuosiansioissa: Naiset ansaitsevat keskimäärin 6927 euroa vähemmän kuin miehet. Tämä on ymmärrettävää, sillä tässä elämän vaiheessa naiset ovat usein ainakin osittain työvoiman ulkopuolella. Aloittamisikä on negatiivisesti yhteydessä työllistymisen lisäksi myös palkkoihin, mikä voi olla indikaattori negatiivisesta valikoitumisesta. Henkilöt, jotka aloittavat yliopisto-opintonsa myöhäisessä iässä, voivat olla nuoriin ominaisuuksiltaan erilaisia. Aikaisempaa koulumenestystä mittaavien kontrollien lisääminen ei muuta merkitsevästi tuloksia (sarake 4). Taulukko 5 Aloittaneiden ( ) opiskelijoiden pääasiallinen toiminta kuusi vuotta aloittamisvuoden jälkeen Kaikki Työlliset Työttömät Kaikki lkm lkm osuus lkm osuus HTK ITK JKK KTK LTK MLTK YTK Keskeyttäjät HTK ITK JKK KTK LTK MLTK YTK Kuudessa vuodessa valmistuneet HTK ITK JKK KTK LTK MLTK YTK

16 Taulukko 6 Palkat 6 ja 10 vuotta opintojen aloittamisen ( ) jälkeen. Palkat deflatoitu käyttäen vuoden 2014 hintoja (Kuluttaja-hintaindeksi) Kuudessa Opinnot kesken kuusi vuotta aloittamisen jälkeen vuodessa Kontrolli- Yliopiston AMK:hon Alan valmistuneet ryhmä Keskeytys vaihto siirtyminen vaihto Vuositulot 6 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen HTK ITK JKK KTK LTK MLTK YTK Vuositulot 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen HTK ITK JKK KTK LTK MLTK YTK

17 17 Taulukko 7 Työmarkkinatulemat 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen Työllinen Vuosipalkka euroina (1) (2) (3) (4) Nainen ** -6927*** -6986*** (0.007) (0.008) (506) (576) Opintojen aloittamisikä *** *** -2736** -2300** (0.012) (0.012) (880) (910) Opintopolku Keskeytys *** *** (0.013) (0.013) (801) (810) Yliopiston vaihto *** 2456*** (0.010) (0.011) (757) (749) AMK:hon siirtyminen *** -5798*** (0.018) (0.019) (990) (981) Alan vaihto (0.011) (0.012) (767) (767) Kontrolliryhmä Ref. Ref. Ref. Ref. Tiedekunta ITK 0.033*** 0.034** 9404*** 8623*** (0.012) (0.013) (838) (870) JKK 0.034** *** 12556*** (0.014) (0.014) (1208) (1216) KTK 0.068*** 0.054*** 2025*** 920 (0.010) (0.010) (591) (615) LTK 0.064*** 0.039*** 4068*** 1931** (0.012) (0.012) (826) (854) MLTK *** 1374** (0.010) (0.012) (605) (676) YTK 0.025** 0.025*** 1777*** 1514** (0.011) (0.011) (672) (675) HTK Ref. Ref. Ref. Ref. Vakio 1.542*** 1.54*** 69211*** 63536*** (0.153) (0.162) (11164) (11583) Aikaisempi koulutus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Vanhempien koulutus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kouluarvosanat Ei Kyllä Ei Kyllä R^ Havaintoja Merkitsevyystasot *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1. Huomio: Kaikki mallit sisältävät myös ikä^2. Robustit keskivirheet on esitetty suluissa.

18 4. Johtopäätökset ja suositukset Tässä raportissa tarkastellaan taustatekijöiden yhteyttä opintopolkuvalintoihin, ja edelleen opintopolkuvalintojen yhteyttä menestymiseen yliopisto-opinnoissa ja työelämässä. Opintopolku valintoja selittävät opiskelijan oma aikaisempi koulutus ja koulumenestys, sekä vanhempien koulutus. Aikaisemmissa opinnoissaan parhaiten menestyneet opiskelijat valmistuvat nopeasti, vaihtavat yliopistoa tai koulutusalaa yliopiston sisällä. Yliopistotasolla onkin tärkeää tunnistaa nämä opiskelijaryhmät, ja miettiä keinoja, joilla heidän sitoutumistaan opintoihin Jyväskylässä voitaisiin entisestään lisätä. Heikko koulumenestys aiemmissa opinnoissa on puolestaan yhteydessä opintojen keskeyttämiseen. Siksi on perusteltua pitää aiempaa koulumenestystä yhtenä keskeisenä opiskelijavalintakriteerinä. Kontrolliryhmään kuuluvat opiskelijat menestyvät yliopisto-opintojen alussa parhaiten sekä kurssiarvosanoilla että opintopisteillä mitattuna. Heikointa suoriutuminen opintojen alkuvaiheessa on opintonsa keskeyttäjillä ja ammattikorkeakouluun siirtyjillä. Yliopisto-opinnot eroavat toisen asteen opinnoista, ja opiskelija saattaa kohdata haasteita opintojen alkuvaiheessa: opiskelu muuttuu itsenäiseksi ja opiskelijan tukiverkko voi olla kaukana opiskelukaupungista. Onkin syytä pohtia, voiko voimakkaammalla tuella opintojen alussa parantaa opintomenestystä ja samalla vähentää opintojen keskeyttämistä. Myös raportin havainnot sosiaalisen perhetausta yhteydestä opintojen todennäköiseen keskeytykseen tukevat alkuvaiheen tuen merkityksestä. Raportin tulokset viittaavat siihen, että opintopolun valinta on yhteydessä sekä työllistymiseen että palkkoihin. Keskeyttäneet opiskelijat työllistyivät kontrolliryhmää huonommin, kun taas yliopistoa vaihtaneet ansaitsivat enemmän ja ammattikorkeakouluun siirtyneet vähemmän kuin kontrolliryhmän opiskelijat. Opintojen keskeyttäminen saattaa olla työnantajalle kielteinen signaali ja siksi se voi hankaloittaa työllistymistä. Toisaalta on hyvä havaita, että yliopistoa vaihtaneet opiskelijat ovat menestyneet jo aikaisemmissa opinnoissa hyvin. Tämä voi kertoa kyvykkyydestä ja motivaatiosta, joka vaikuttaa myönteisesti työmarkkinatulemiin. Opintopolkujen yhteys työmarkkinatulemiin korostaa opintopolkuvalinnan tärkeyttä. Erityisesti opintojen keskeyttämistä tulisi pyrkiä vähentämään, sillä keskeyttämisellä on kielteinen vaikutus työllistymiseen. Palkkojen osalta yhteyttä ei havaittu, mikä

19 19 saattaa johtua siitä, että keskeyttäneiden opiskelijoiden palkat ovat lyhyellä aikavälillä osin valmistuneiden palkkoja korkeampia. Pitkällä aikavälillä valmistuneet opiskelijat ansaitsevat keskimäärin keskeyttäjiä paremmin, ja niissäkin tiedekunnissa, joissa keskeyttäjät ansaitsevat valmistuneita paremmin, erot pienenevät ajan myötä. Siten opiskelijoiden olisi tärkeää ymmärtää, että pitkällä aikavälillä koulutus on kannattava investointi.