Maakuntahallitus pöytäkirja :00

Transkriptio

1 Maakuntahallitus pöytäkirja :00 Läsnäolijat... 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelman puolivuotisraportti Liite 91 Puolivuotisraportti Strategia Verkostosta voimaa yrittäjyyskasvatukseen- EAKR hanke Liite 92 - Strategia Verkostosta voimaa yrittäjyyskasvatukseen Satakuntalainen vähähiilisen biotalouden osaamiskeskittymä -EAKR hanke Liite 93 Vähähiilisen biotalouden osaamiskeskittymä_valintaesitys Satakuntaliiton edustajan nimeäminen Porin ja Rauman työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun SustainBaltic-hankkeen projektisuunnittelijan valinta Ohjausryhmän nimeäminen maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeelle Liite 96 Maakuntauudistuksen esivalmistelu_ohjausryhmä Johtoryhmän sekä valmisteluryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimeäminen maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeelle Liite 97 Maakuntauudistuksen esivalmistelu_johtoryhmä Liite 97 Valmisteluryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat Maakuntauudistuksen esivalmistelun projektipäälliköiden valinta Aluekehitysasiantuntijan työsuhteen vastaanottaminen Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman ja siihen liittyvän rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman laatiminen vuosille 2017 ja Satakuntaliiton maakuntahallituksen lausunto Liikenne- ja viestintäministeriölle Vuoden 2017 ostoja velvoiteliikenteestä Liite 101 Luonnos Satakuntaliiton hallituksen lausunnoksi vuoden 2017 Osto- ja velvoiteliikenteen järjestämiseksi Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Liite 102 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Viranhaltijoiden päätökset ja viraston lausunnot Tiedoksiantoasiat Muut mahdollisesti esille tulevat asiat Kokouksen päättäminen Valitusosoitus ja oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus... 85

2 PÖYTÄKIRJA Sivu 1 Maakuntahallitus MH 7/2016 Kokoustiedot Aika klo Paikka Satakuntaliiton virasto, Pohjoisranta 11 D, Pori Osallistujat Päätöksentekijät 1),2) Poissa (*) Kallio Reijo, puh.joht. (*) Riuttamäki Simo, varapj. (*) Ervelä Mari (*) Huhtanen Riikka (*) Kaunistola Mari (*) Kähkönen Kari (*) Lehmussalmi Riina (*) Mansikkamäki Kati (*) Marttinen Matias ( ) Myllykoski Jari (*) Männistö Irma (*) Simula Antti ( ) Vaitiniemi Ari Henkilökohtainen varajäsen ( ) Koivukorpi Pirjo ( ) Tuulensuu Paavo ( ) Rosenberg Irmeli ( ) Aaltonen Heikki ( ) Kontio Outi ( ) Paavilainen Mauri ( ) Huhtasaari Laura ( ) Koivisto Jari ( ) Perttu Jouko (*) Välkkynen Jari-Matti ( ) Rauta Markku ( ) Reko Sirkku (*) Heino Mirva Maakuntavaltuuston puheenjohtajat (*) Huhtanen Tapio, pj. (*) Furuholm Tapio, I vpj. (*) Holmlund Anne, II vpj. (*) Kivenmaa Harri, III vpj. Muut osallistujat (*) Rajala Pertti, maakuntajohtaja, esittelijä, pöytäkirjan pitäjä 98 (*) Vesiluoma Timo, aluekehitysjohtaja 1) (*) Liuska-Kankaanpää Päivi, alueiden käytön johtaja (*) Mäkilä Jukka, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä 2) Allekirjoitukset Reijo Kallio Jukka Mäkilä Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat :t Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Porissa Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Matias Marttinen Jari-Matti Välkkynen Paikka ja aika Satakuntaliiton virastolla klo Hallintojohtaja Jukka Mäkilä

3 PÖYTÄKIRJA Sivu 2 Maakuntahallitus MH 7/2016 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsittelyjärjestykseksi hyväksyttäneen esityslista. Maakuntahallitus: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. TÄMÄN KOKOUKSEN LÄSNÄOLO-OIKEUDET Maakuntajohtaja: Kokoukseen osallistuu viraston johtoryhmä. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Matias Marttinen ja Jari Myllykoski. Maakuntahallitus: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Matias Marttinen ja Jari-Matti Välkkynen.

4 PÖYTÄKIRJA Sivu 3 Maakuntahallitus MH 7/ VUODEN 2017 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA SL/169/ /2016 MH Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnille seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymissä noudatetaan samoja säännöksiä. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Satakuntaliiton perussopimuksen 22 :n mukaan taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Jäsenkunnille annetaan mahdollisuus tehdä esityksiä liiton toiminnan kehittämiseksi pyytämällä jäsenkuntien kirjalliset lausunnot talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Toimintaympäristö suunnittelukaudella Valtiovarainministeriön talouskatsauksen mukaan kuluvana vuonna Suomen BKT:n kasvaisi 1,4 % ja seuraavina kahtena vuonna talouskasvuksi ennustetaan 1,0 % ja 1,3 %. Kuntatalouden kasvunäkymät ovat edelleen heikkoja. Kilpailukykysopimus alentaa palkkakustannuksia, kun lomarahoja leikataan Valmisteilla oleva maakuntauudistus tuo Satakuntaliiton toimintaan merkittäviä muutoksia jo elokuun 2016 aikana, kun maakuntauudistuksen esivalmistelu käynnistyy. Maakunnan liitot vastaavat esivalmistelun käynnistämisestä ja kustannuksista. Esivalmistelu päättyy, kun maakuntauudistusta valmisteleva väliaikainen toimielin aloittaa toimintansa Satakuntaliiton käyttömenot kasvavat valmistelusta ja mm. samaan aikaan toteutettavasta Suomi100 hankkeesta johtuen. Kuntien maksuosuuksin ei ehdoteta kuitenkaan lisäystä, vaan lisäkustannukset esitetään rahoitettavaksi edellisten vuosien ylijäämistä syntyneillä varoilla. Maakuntavaalit pidetään presidentinvaalien yhteydessä ja maakuntavaltuuston toimikausi alkaa Satakuntaliiton toiminta lakkaa ja työntekijät siirtyvät uuden maakuntahallinnon palvelukseen liikkeenluovutusperiaatetta noudattaen alkaen. Talousarvion valmisteluaikataulu maakuntahallituksen päätös valmisteluaikataulusta ja evästys valmisteluun 5.9. talousarvion ja taloussuunnitelman periaatteet ja suuntaviivat maakuntahallituksessa maakuntahallitus päättää luonnoksesta, josta pyydetään jäsenkuntien lausunnot maakuntahallituksen esitys maakuntavaltuustolle maakuntavaltuusto hyväksyy talousarvion

5 PÖYTÄKIRJA Sivu 4 Maakuntahallitus MH 7/2016 Valmistelija: Jukka Mäkilä Täytäntöönpano: Maakuntahallitus Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus hyväksyy vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmisteluaikataulun selostuksen mukaisesti ja evästää jatkovalmistelua. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. MH Satakuntaliiton toimielinten, maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan toimikausi päättyy, kun jäsenkuntiin valitaan uudet valtuustot kuntavaaleissa Voimassa olevan perussopimuksen mukaan maakuntavaltuusto valitaan edustajainkokouksessa jäsenkuntien valtuutetuista vaalitulos, tasa-arvolaki ja kunnan asukasluku huomioon ottaen. Valtuusto valitsee edelleen tarkastuslautakunnan ja maakuntahallituksen. Käytännössä valinta siirtynee loppukesään/alkusyksyyn Näiden toimielinten toimikausi päättyy, kun Satakuntaliitto kuntayhtymä lopettaa toimintansa. Samanaikaisesti maakuntauudistusta valmisteleva väliaikainen toimielin ja 2018 maakuntavaaleilla valittava uusi maakuntavaltuusto valmistelevat uuden maakuntahallinnon perustamista. Edellä esitetty valmistelutyö ja nykyisen organisaation lakkauttaminen aiheuttanevat ylimääräisiä kustannuksia Satakuntaliitolle. Tässä vaiheessa lopullisia kustannuksia on mahdoton ennustaa ja Satakuntaliitto on sitoutunut päävastuullisena osallistumaan ainoastaan esivalmistelun kustannuksiin saakka. Väliaikaisen toimielimen ja aloittavan uuden maakuntahallinnon kustannuksista vastannee valtio. Satakuntaliitto jatkaa lakisääteisten tehtäviensä hoitoa myös uuden maakuntaorganisaation valmisteluvaiheen aikana. Satakuntaliiton edunvalvontastrategian toimeenpanoon ja edunvalvontatyön kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu. Erityisesti vuonna 2017 panostetaan maakuntauudistuksen viestintään sekä Itsenäisyyden juhlavuoden toteutukseen Satakunnassa. Talousarviovuonna valmistellaan aluekehitysyksikön vetämänä uusi maakuntaohjelma, koska nykyisen maakuntaohjelma päättyy vuoden 2017 lopussa. Uusi ohjelma on luonteeltaan muutosmaakuntaohjelma, jonka laadinnasta TEM antaa ohjeet loppuvuodesta Aluekehitysrahoitukseen liittyen jatketaan EAKR-ohjelman toteuttamista ja järjestetään siihen liittyvä rahoitushaku syksyllä Ennakoidun rakennemuutosohjelman toteutukseen liittyen jatketaan AIKO-rahoitushakuja.Huolehditaan myös Satakunnan TKI-foorumien koordinoinnista

6 PÖYTÄKIRJA Sivu 5 Maakuntahallitus MH 7/2016 ja jatketaan Satakunnan alue-ennakoinnin kehittämistä mm. osana Satakurssi-hankkeen toteutusta. Satakuntaliitto osallistuu kansainvälisten hankkeiden, mm. Interreg-hankkeiden arviointiin. Länsi-Suomen liittojen Brysselin toimiston kanssa suunnitellaan yhdessä kansainvälisen projektiverkottumispäivän järjestämistä uudistuva teollisuus-teemaan liittyen. Alueiden käytön toimialalla jatketaan vaihemaakuntakaava 2:n (energiantuotanto, soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt) valmistelua arviointeineen. Lisäksi panostetaan jatkuvan liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessin eteenpäin viemiseen, Satakunnan liikenteellisen aseman edistämiseen, paikkatietoasiantuntijatyön vakinaistamiseen sekä uutena lakisääteisenä tehtävänä käynnistettävään merialuesuunnitteluun. Vuoden 2017 talousarviossa on otettava huomioon uusien toimielinten valmistelun kustannukset. Valmistelun pohjaksi esitetään odotettavissa olevista kustannuspaineista huolimatta 0 % kasvua keskimääräiseen jäsenkunnan maksuosuuteen. Mahdolliset alijäämät voidaan kattaa edellisten vuosien ylijäämistä kertyneillä varoilla. Valmistelija: Jukka Mäkilä Täytäntöönpano: Maakuntahallitus Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus merkitsee talousarvion valmistelutilanteen tiedoksi ja evästää valmistelua. Merkittiin tiedoksi.

7 PÖYTÄKIRJA Sivu 6 Maakuntahallitus MH 7/ VUODEN 2016 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN PUOLIVUOTISRAPORTTI SL/181/ /2016 Satakuntaliiton sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeiden 3.1 -kohdan mukaan toiminnan ja talouden toteutumisesta annetaan puolivuotisraportti maakuntahallitukselle elokuun kokouksessa. Maakuntahallituksella on tällöin mahdollisuus ohjata taloussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Puolivuotisraportti on esityslistan liitteenä. Valmistelija: Täytäntöönpano: Jukka Mäkilä Satakuntaliiton virasto Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus merkitsee puolivuotisraportin tiedoksi sekä evästää virastoa taloussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisessa. Merkittiin tiedoksi.

8 Sivu 7 Maakuntahallitus SATAKUNTALIITON TALOUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN PUOLIVUOTISRAPORTTI Sisältö 1. TOIMIALOJEN KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Maakuntajohtajan työtiimi Aluekehityksen toimiala Alueiden käytön toimiala Hallintopalveluiden toimiala TALOUS... 38

9 Sivu 8 1. TOIMIALOJEN KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1.1 Maakuntajohtajan työtiimi Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä ovat osa koko liiton toimintaa. Niitä koordinoi maakuntajohtajan työtiimi. Tiimi toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa liiton toimialueiden, keskeisten sidosryhmien sekä tiedotusvälineiden edustajien kanssa. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Toimiva ja tuloksellinen edunvalvonta Satakunnan säilyttäminen yhtenäisenä maakuntia ja kuntia koskevissa hallinnollisissa uudistuksissa (mm. itsehallintoalue / sote alue) Maakuntaohjelmaan pohjautuva edunvalvontatyö ja yhteistyön koordinointi Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen Kansainvälisten suhteiden edistäminen Edunvalvonta Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on sisällytetty maakuntajohtajan työtiimin tehtävien ohella myös koko virastoa palvelevia toimintoja. Tuloksellinen edunvalvonta perustuu siihen, että maakunnan eri toimijoilla on samansuuntainen näkemys ja tahtotila maakunnan kehittämislinjoista. Pyritään edistämään keskeisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta edunvalvonta asioissa. Edunvalvonnalla vaikutetaan maakunnalle keskeisten hankkeiden ja näkemysten ottamiseen huomioon kansallisessa ja Euroopan unionin päätöksenteossa. Satakuntaliiton edunvalvontastrategian toimeenpanoon liittyvien toimenpiteiden loppuunsaattaminen ja kehittäminen. Osallistutaan ja vaikutetaan maakuntia ja kuntia koskevien hallinnollisten uudistusten (mm. itsehallintoalue / sote alue) suunnitteluun ja toteutukseen. Edunvalvontahankkeet johdetaan pääosin Satakunnan maakuntaohjelman ( ) ja sen toimeenpanosuunnitelman sisällöistä ja hankkeista. Satakuntaliitto jatkaa hallitusohjelmatavoitteidensa ajamista valtionhallinnon suunnitelmiin ja ohjelmiin. Keskeisinä toimenpiteinä liikenne, teollisuus ja koulutuspoliittisiin päätöksiin vaikuttaminen. Koordinoidaan ja valmistellaan Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmän toimintaa ja tapaamisia erityisesti yhteisten linjausten ja maakunnan ja päättäjien vuorovaikutuksen näkökulmasta.

10 2 Sivu 9 Informoidaan keskeisiä sidosryhmiä maakunnan keskeisistä edunvalvonta ja yhteistoimintatavoitteista ja toimitaan yhteistyössä niiden saavuttamiseksi. Järjestetään aktiivisesti vierailuja, tilaisuuksia, tapaamisia ja keskusteluja eduskunnan, valtion viranomaisten ja muiden päättäjien kanssa. Kehitetään edelleen edunvalvonta asioiden sisäistä ja ulkoista koordinointia ja viestintää. Toteutus: Edunvalvonnan tilannekatsaus ja painopisteiden valinta käsiteltiin maakuntahallituksessa 8.2. Satakuntaliiton vuoden 2016 edunvalvonnan painopisteiksi valittiin korkeakoulutus, teollisuus ja liikenne. Edunvalvontastrategian toimeenpanoa jatkettiin erityisesti Satakurssi hankkeen toimenpiteillä, jotka tähtäävät maakunnallisen edunvalvontatyön kehittämiseen. Hankkeessa määriteltiin ja muodostettiin edunvalvonnan ydinryhmä ja laajempi vaikuttajajoukko. Ydinryhmä muodostaa hankkeen teemaryhmän, jonka kanssa käytiin läpi mm. edunvalvontatoimijoiden keskinäistä viestintää ja vuorovaikutusta sekä valmisteltiin maakunnallista edunvalvontafoorumia. Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiden (ml. liikennehankkeet ja Porin yliopistokeskus) suunnitelmavalmiutta ja valtion rahoitusta ajettiin yhteistyössä edunvalvontakumppaneiden kanssa eri yhteyksissä mm. neuvotteluilla, kannanotoilla ja esityksillä. Valtion helmikuun liikenteen korjausvelkapaketissa Satakunta sai useaan kohteeseen yhteensä noin 17 M (mm. VT 12). Huhtikuussa Vt 8/Vt 23 risteys Söörmarkussa sai rahoituksen eritasoliittymään (6, 1 M ). Yliopistokeskusten rahoituksen leikkaus puolitettiin. Maakuntaohjelman kärkihankkeiden lisäksi edunvalvontatyötä tehtiin muissa ajankohtaisissa asioissa (mm. maakuntauudistus ml. sote, Euran ja Huittisten poliisiasemat, Pohjois Satakunnan raideliikenneyhteydet). Huittisten poliisiaseman lakkautus saatiin estettyä. Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmälle järjestettiin ja oltiin yhteistyökumppaneiden kanssa mukana järjestämässä kevätkaudella tapaamisia ja tilaisuuksia Satakunnassa ja Helsingissä 18.1., 6.2., 7.3., 17.3., 4.4., (peruuntui), 16.5., ja 8.6. (yhteensä 9 tilaisuutta). Lisäksi kansanedustajat kutsuttiin mukaan Satasoten ohjausryhmän työskentelyyn. Tietoa ja aineistoja jaettiin edustajille myös sähköpostitse. Kevään aikana järjestettiin edunvalvontahankkeisiin liittyviä neuvotteluja ja tapaamisia keskeisten valtionhallinnon ja liikenneorganisaatioiden edustajien kanssa (mm. VM, LVM, Liikennevirasto, TEM). Valmisteltiin ja toteutettiin SuomiAreena viikolle vierailuja ja tapaamisia mm. ministereiden, eduskunnan työelämä ja tasa arvovaliokunnan ja yhteistyöalueiden kanssa. Käytiin yhteistyöneuvotteluja maakunnan eri toimijoiden kanssa mm. liikennehankkeisiin, SuomiAreenaan, Selkämeren kansallispuistoon (Metsähallitus) ja Teollisuuspilottiin liittyen.

11 3 Sivu 10 Edunvalvonta asioiden koordinointia, viestintää ja keskeisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta tehostettiin. Edunvalvontaan liittyvistä tilaisuuksista ja uutisista tiedotettiin soveltuvin osin myös sosiaalisessa mediassa. Kuntayhteistyö Satakuntaliitto tarjoaa jäsenkunnilleen foorumin yhteisille keskusteluille uudistuksista ja rakenteellisista muutoksista. Tarvittaessa liitto edesauttaa valmistelua esim. työryhmien perustamisen kautta. Jatketaan yhteistyötä jäsenkuntien kanssa maakunnan kehittämisessä. Järjestetään jäsenkunnille erilaisia yhteisiä tapaamisia mm. johtavien kunnallisten luottamushenkilöiden ja kunnallisjohdon maakunnalliset kokoukset ja seminaarit. Toteutus: Järjestettiin kunnallisjohtajien yhteiskokoukset Huittisissa ja Porissa. Kesäkuulle suunniteltu kokous peruutettiin samanaikaisen tiiviin sote valmistelun vuoksi. Valmisteltiin ja ajettiin kuntien etua yksittäisten ajankohtaisten kohteiden (mm. poliisiasemat) osalta yhteistyössä kuntien kanssa. Kevään aikana Merikarvian kunta sai merimetsojen häirintäluvan ja kunnanjohtaja Pentti Ala Luopa valittiin kansalliseen merimetsotyöryhmään. Kunnanjohtajat kutsuttiin Satakuntavaltuuskunnan ja Satakunnan kansanedustajien kanssa Satakuntalaiseen Aluehallintoehtooseen, jossa alustajina toimivat kunta uudistusministeri Anu Vehviläinen (VM) ja ylijohtaja Kirsi Varhila (STM). Jäsenyydet ja yhteistyö Yhteistyöverkostojen luominen kansallisesti ja kansainvälisesti on integroitu liiton koko toimintaan. Satakuntaliitto on mukana ja toimii aktiivisesti mm. seuraavissa maakunnan liikennehankkeiden edunvalvontaryhmittymissä o VT 8 ohjausryhmä o Pori Tampere radan työryhmä. Vuonna 2016 työryhmän valmisteluvastuu on Pirkanmaan liitolla. o Helsinki Forssa Pori kuljetuskäytävän neuvottelukunta. Vuonna 2016 vetovastuu neuvottelukunnan toiminnasta on Hämeen liitolla. o Pori Parkano Haapamäki raideliikennekäytävän työryhmä o valtion lentoliikennestrategian toteutuksen aluetyöryhmä o Kasitie ry, joka ajaa valtatien 8 kehittämistä etelästä pohjoiseen. o Pro Rautatie yhdistys

12 4 Sivu 11 Toteutus: Vt 8 Turku Pori jatkokehittämisen selvityksestä jätettiin lausunto tammikuussa. Ohjausryhmä kokoontui Söörmarkun eritasoliittymä (VT 8/ VT 23 risteys) sai 9.6. julkaistussa LVM:n ns. 364 paketissa 6,1 M rahoituksen. Satakuntaa hyödyttävät myös paketissa rahoitusta saaneet muiden maakuntien kohteet valtateillä 8, 2 ja 18. Pori Tampere ratatyöryhmä kokoontui 6.4. Satakuntaliiton valmistelemana ratatyöryhmä teki esityksen Liikennevirastolle ja VR:lle rataosuuden tasoristeysten poistosta. Helsinki Forssa Pori neuvottelukunta kokoontui ja Pori Helsinki yhteysväliselvitys (VT 2) käynnistyi vuoden alussa. Pori Parkano Haapamäki rataryhmä kokoontui 8.1., 4.5. ja Rataryhmän valmistelema Vihreä rahtirata selvityshanke (EAKR) sai rahoituksen ja käynnistyi huhtikuussa. Läntisen ja keskisen Suomen lentoliikenteen alueryhmä kokoontui Kasitie ry:n hallitus kokoontui ja vuosikokous Satakuntaliitto jatkaa Pro rautatie yhdistyksen jäsenenä. Hyödynnetään verkostomaisesti toimivaa Satakuntavaltuuskuntaa, kehitetään sen toimintaa ja aktivoidaan jäsenhankintaa. Valtuuskuntaan kuuluu Satakunnassa syntyneitä tai täällä muuten vaikuttaneita henkilöitä, jotka ovat/ovat olleet yhteiskunnan eri osa alueilla merkittävissä tehtävissä, ja haluavat toimia Satakuntatietoisuuden ja maakunnan myönteisen kehityksen edistämiseksi. Valtuuskunnalle tiedotetaan aktiivisesti, järjestetään kokoontumisia Helsingissä ja maakunnassa sekä suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia yhteistyömalleja, kuten Ruokalähettiläs konsepti. Toteutus: Järjestettiin Helsingissä Satakuntavaltuuskunnalle sekä Satakunnan kansanedustajille ja kuntajohtajille yhteinen Aluehallintoehtoo, jossa alustajina toimivat kunta uudistusministeri Anu Vehviläinen (VM) ja ylijohtaja Kirsi Varhila (STM). Valmisteltiin valtuuskunnan kesäkokousta ja rekrytoitiin uusia jäseniä. Ruokalähettiläiden toiminta jatkui. Satakuntaliiton alainen Satakunnan vanhusneuvosto jatkaa vuorovaikutteista yhteistyötä Satakunnan kuntien vanhusneuvostojen ja muiden ikäihmisten parissa toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnan painopisteenä on uuden vanhuspalvelulain toteuttamisen edistäminen. Satakunnan vanhusneuvoston kokoukset järjestettiin ja Pientyöryhmän kokoukset 11.1., 2.2. ja Maakunnallinen vanhusneuvosto järjesti ikäihmisille suunnatun ilmaisen Kevään mainio yleisötapahtuma luento ja esittelytilaisuuden Hotelli Scandicissa. Maakunnan vanhusneuvostoille tarkoitetun

13 5 Sivu 12 työseminaarin valmistelut syksylle ovat käynnissä. Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta Keski Suomesta kävi vierailulla 8.5. tapaamassa Satakunnan vanhusneuvoston jäseniä. Satakunnan kunnanjohtajille sekä vanhustyöstä vastaaville lähetettiin Satakunnan vanhusneuvoston toimesta yhteistyöpyyntö Tällä pyydettiin kiinnittämään huomiota siihen, että kaikkien Satakunnan kuntien viranhaltijoiden ja päättäjien toivotaan ottavan vanhusneuvostojen asiantuntijaroolin huomioon kunnan vanhusten elinoloja ja palveluita kehitettäessä. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhusneuvoston jäsenien kutsumista kunnan / kaupungin lautakuntien kokouksiin sekä kunnan / kaupungin edustajan osallistumista vanhusneuvoston kokouksiin. Satakunnan vanhusneuvoston esite uusittiin. Osallistutaan Länsi Suomen maakuntien (Etelä Pohjanmaa, Keski Suomi, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta) kotimaan yhteistoimintaan. Satakuntaliitto toimii puheenjohtajamaakuntana vuonna Satakuntaliitto toimi vuoden aikana Länsi Suomen maakuntien yhteistyötoiminnan puheenjohtajamaakuntakunta. Toiminnasta annetaan oma toimintakertomus. Ylläpidetään Brysselissä, Belgiassa yhteistä Eurooppa toimistoa Etelä Pohjanmaan, Keski Suomen ja Pohjanmaan liittojen kanssa. Eurooppa toimisto siirtyi uusiin tiloihin vuoden alusta. Muilta osin toiminta jatkui entisellään. Jatketaan yhteistoimintaa aluehallinnon mukaisella yhteistoiminta alueella, jonka Satakunta ja Varsinais Suomi muodostavat. Yhteistoiminta alueella ei järjestetty tapaamisia. Jatketaan aihe ja tapauskohtaista muuta strategista yhteistyötä muiden maakuntien kanssa. Maakuntien välinen yhteistyö keskittyi maakuntauudistuksen valmisteluun ja yhteisten liikennehankkeiden edistämiseen. Yhdessä muiden maakuntien ja Kuntaliiton kanssa järjestettiin uudistuksesta SuomiAreena keskustelu. Osallistutaan BSSSC:n (Itämeren valtioiden alueiden yhteistyö) ja sen työryhmien toimintaan. Vuonna 2016 puheenjohtajaliittona on Uudenmaan liitto, joka on koonnut Suomesta maakuntien yhteyshenkilöverkoston, jonka työskentelyyn osallistutaan. Liiton edustaja osallistui BSSSC:n yhteistyöverkoston toimintaa ja yleiskokoukseen. AER (Euroopan alueiden liitto) jäsenyyttä jatketaan toistaiseksi. Yhteistyössä Suomen muiden AER jäsenliittojen kanssa arvioidaan jatkuvasti jäsenyyden hyötyjä. Pyritään vaikuttamisen parantamiseen Satakunnan kannalta keskeisissä teemoissa. Hallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio ja hallintojohtaja Jukka Mäkilä osallistuivat AER:n yleiskokoukseen Vaikeiden vuosien jälkeen AER:n toiminta on vakiintunut.

14 6 Sivu 13 Jatketaan yhteistyötä Kiinan Changzhoun maakunnan ja Viron Viljandin maakunnan kanssa. Toteutetaan suunnitellusti yhteistyötä Viron Harjumaan (Tallinnan alue) maakunnan kanssa yhteistyösopimuksen mukaisilla sektoreilla. Keskeisenä tavoitteena on valmistella Harjumaan maakunnan kanssa yhteishankkeita Central Baltic ohjelmaan. Vuoden alussa SAMK otti vastuun yhteistyötoimijana Changzhoun maakunnan. Toimintaa rahoitettiin StepC rakennerahastohankkeella. Maakuntajohtaja ja hallintojohtaja osallistuivat hankkeen käynnistykseen ja Changzhoussa Vierasryhmä Changzhousta tutustui Porin matkailumahdollisuuksinn Samalla neuvoteltiin yhteistyön jatkosta ja yhteisistä hankkeista mm. matkailussa. Satakuntaliitto on jäsenenä Suomen Kotiseutuliitossa sekä Suomen Kylätoiminta ry:ssä. Satakuntaliitto edistää osaltaan työperäisen maahanmuuton ja humanitäärisen pakolaisten vastaanoton suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toteuttamista kunnissa ja seuduilla. Tavoitteen kanssa ei edetty Satakuntaliiton viestintä Satakuntaliiton viestinnän ja tiedottamisen tavoitteena on liiton näkyvyyden ja työn tunnettuuden lisääminen maakunnan sisä ja ulkopuolella. Sisäinen viestintä seurataan tehtyjen muutosten toimivuutta sisäisen viestinnän käytännöt ovat vakiintuneet Ulkoinen viestintä kehitetään ja julkaistaan verkkolehti Satasta verkkolehti Satanen julkaistiin suunnitelman mukaan kaksi kertaa ja ylläpidetään ja ym. sisältöä ja ulkoasua sisältöä täydennettiin tarpeen mukaan ja Satakunta.fi portaali sai uuden ilmeen kerätään palautetta tarjotuista palveluista ja seurataan palveluiden käyttöä kanavien käyttäjämäärät ovat lisääntyneet kehittyneen sisällön ja markkinoinnin myötä. Esimerkiksi liiton facebook sivulla oli kesäkuun lopulla 595 tykkääjää ja satakunta.fi sivuilla 2500 tykkääjää. Liittojen välisessä vertailussa seuraajien määrää voidaan pitää hyvänä. tuotetaan uutta materiaalia maakunnan markkinointiin tuotettiin mm. Satakunnan menestystarinat artikkelisarjaa sekä tuotekuvia satakuntalaisista tuotteista

15 7 Sivu 14 tiedonhallintaprojektin tuottamien aineistojen hyödyntäminen ja jakelu aineistot ovat saattavilla lukuina ja tietoja on hyödynnetty kehitetään vieraskielisiä liiton ja maakunnan esittelyaineistoja uusittu Satakunta.fiportaali käännätettiin englanniksi Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden parantaminen Satakuntaliitto tekee yhteistyötä maakunnan markkinoinnissa muun muassa seudullisten kehitysyhtiöiden, kuntien matkailutoimijoiden, tapahtumajärjestäjien sekä satakuntalaisten oppilaitosten yhteismarkkinoinnin kanssa. Luo oma elämyksesi Satakunnassa hankkeen toteuttaminen hanke on toteuttanut mm. Satakunta.fi portaalin uudistustyötä, Satakunnan menestystarinat artikkelisarjan, tuotekuvia, Facebook markkinointia ja Koe Satakunta markkinointia Satakunnan maakuntaportaalin sekä siihen liittyvien sähköisten kanavien kehittäminen ja sisällöntuotanto ks. yllä oleva kohta Satakunnan markkinointi pääosin sähköisissä välineissä ks. yllä oleva kohta järjestetään Satakunta päivä 2016 päivä järjestettiin Länsi Suomen pelastusalueella yhteistyössä WinNovan kanssa Satakunnan Paras 2016 äänestys ja valinta äänestys järjestettiin kesäkuussa ja Satakirjastot palkittiin Satakunnan Parhaana tapahtumat Satakunnassa ja muualla Suomessa _> ks. erillisprojektit ja muut tapahtumat alla Erillisprojektit Turun kansainväliset kirjamessut Toteutus Valmisteltiin osallistumista Syksyn Turun kirjamessuille. Tapahtuman tavoite on maakunnan kulttuurisen näkyvyyden lisääminen ja kasvattaminen sekä kirjallisuuden, draaman, kuvataiteen ja muiden taiteenalojen yhdistäminen uudella tavalla sekä taiteenalojen ja kulttuurilaitosten rajat ylittävä yhteistyö. Tuodaan esille laaja alaisesti satakuntalaista kirjallisuutta ja kulttuuria. Samoin tavoitteena on Satakunnan kirjallisen kulttuurin elpyminen, kirjailijoiden aseman vahvistaminen ja uuden satakuntalaisen kirjoittajapolven syntyminen. Alan toimijoiden verkostoituminen ja hyvien käytänteiden jakaminen sekä uusien työtilaisuuksien mahdollistaminen taiteilijoille, kirjailijoille ja taidekasvattajille on yhtä tärkeässä roolissa. Itsenäisyyden 100 vuotisjuhlavuosi 2017 Vuonna 2017 vietetään Suomen itsenäisyyden 100 vuotisjuhlavuotta. Satakuntaliitto toimii maakunnallisena koordinaattorina.

16 8 Sivu 15 jatketaan Suomen itsenäisyyden 100 vuotisjuhlavuoden valmistelua: järjestettiin infotilaisuus Porissa maakunnallisesta avustushausta. Haku oli ja jaettavana oli Hakemuksia tuli 48 kpl ja haettu avustussumma oli yhteensä järjestettiin infotilaisuus Porissa Suomi 100 kuntayhdyshenkilöille järjestettiin tiedotustilaisuus yhteistyö Suomi 100 sihteeristön ja muiden aluekoordinaattoreiden kanssa: osallistuttiin infotilaisuuksiin Helsingin Säätytalolla ja verkostoituminen maakunnassa: aloitettiin verkostoituminen satakuntalaisten organisaatioiden, oppilaitosten, järjestöjen, yritysten ja yksityisten toimijoiden kanssa. juhlavuoden esittelyä ja markkinointia: satakuntalainen ehtoo 24.5., tuottajabrunssit, yhdistykset ja kunnat viestintä: luotiin omat verkkosivut ja Facebook sivut valmisteltiin hanketta Nuorten visio Suomesta seuraavalle sadalle vuodelle itsenäisyys uusiksi! Muut tapahtumat osallistutaan seuraaviin markkinointi ja matkailutapahtumiin MATKA Nordic Travel Fair Goexpo Helsinki SMMY valtakunnallinen Suomen maaseutumatkailuyrittäjien seminaari Porissa Tampereen kotimaan matkailumessut Maakunnan messutapahtuma (vrt. Pyhäjärvimessut Eurassa 2015) Koti ruoka messut Pori syksy 2016 Osallistumiset muiden järjestämiin tapahtumiin 2016 (vrt. Satakunta hyvää kohdetta) Matka Nordic Travel Fair osallistuminen peruutettiin. GoExpo Helsinki toteutettiin yhteisosastona satakuntalaisten tahojen kanssa: Merikarvian Kehittämisyhdistys ry, Selkämeren kansallispuisto, Jämin Loma Asunnot ja Lohijoki Oy. Satakuntaliitto oli yhtenä järjestäjänä valtakunnallisessa maaseutumatkailuyrittäjien seminaarissa ja seminaari sai paljon hyvää palautetta. Järjestelyt sujuivat hyvin ja Yyteri sekä Satakunnan maakunta tarjosi hyviä kohteita tutustuttaviksi. Tampereen kotimaan matkailumessut on vahvistunut jokavuotiseksi kohteeksi markkinoida Satakuntaa. Pyhäjärvimessut Eurassa oli mukava lisä maakunnan sisäisissä tapahtumissa. Paras koti messut loppuvuodesta on koettu hyväksi tavaksi näkyä maakunnassa. Satakunta hyvää kohdetta on tapahtuma, jota Satakuntaliitto järjesti monena vuonna. Nykyään sen järjestää Satakunnan Ammattikorkeakoulu. Tänä vuonna tapahtuma oli Puuvillan ostoskeskuksessa.

17 9 Sivu Aluekehityksen toimiala Satakuntaliiton aluekehityksen toimialan tehtävät perustuvat pääosin lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (17, 7/2014). Keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat: Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen (ERM) Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Alueellisten rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Satakuntaliitto ja maakunnan keskeiset kehittämistoimijat käyvät systemaattista ja jatkuvaa vuoropuhelua maakunnan kehittämiseksi ja alue ennakoinnin toteuttamiseksi. Satakuntaliiton aluekehittämisen ajantasaiset seurantaraportit tarjoavat kattavaa tietoa Satakunnan kehityksen tilasta sekä palvelevat maakuntaohjelman seurantaa ja maakunnan edunvalvontaa. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR ohjaa ja seuraa maakuntaohjelman ja EU:n rakennerahastoohjelman ja muiden rahoitusinstrumenttien tehokasta toteutusta Satakunnassa Maaseudun kehittämisen, matkailun sekä kulttuurialan yhteistyö toimii Satakunnassa eri kehittäjäorganisaatioiden, maakunnassa toimivien keskeisten järjestöjen sekä rahoittajien kesken

18 10 Sivu 17 Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Satakuntaliiton aluekehitysyksikkö vastaa alue ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Tehtäviin kuuluvat sekä alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen sekä ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehittäminen ja ennakointi edellyttävät kattavaa vertailukelpoista tietoa toimintaympäristöstä ja kehityksen tilasta. Aluekehitysyksikkö arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Käytännössä aluekehityksen seuranta ja alue ennakointi on numeerisen, teemakarttapohjaisen ja paikkatiedon hallintaa sekä analysoidun tiedon vaihtoa ja tietopalvelua. Tietotarjonta maakunnallisen kehityksen seurantaan ja aluepoliittisen päätöksenteon tueksi uudistuu merkittävästi kaiken aikaa. Kehitetään ja ylläpidetään maakunnan aluetietopalvelua. Toteutus kevät 2016: Keväällä 2016 julkaistiin Satakunnan talous katsauksen numero 27, jossa käsiteltiin Satakunnan päätoimialojen tuoreinta suhdannekehitystä. Lisäksi Satamittari aluetietosivulle tehtiin lukuisia päivityksiä kevään 2016 aikana. Satamittari sivustolle lisättiin myös infograafeja (kartogrammeja) osana infograafien laadintatyötä. Myös asiakaskohtaisia, räätälöityjä tilastotietopalveluja laadittiin Satakuntaliiton henkilökunnalle sekä maakunnan toimijoille. Huolehditaan aluekehittämisen toimialan sekä alueiden käytön tehtävässään tarvittavan tiedon hankinnasta ja analysoinnista, selvitysten laadinnasta sekä tiedottamisesta. Toteutus kevät 2016: Aluekehitys ja alueiden käytön toimialojen työtä tuettiin laatimalla esityksiä ja tietopalveluja tarpeen mukaan. Alkuvuonna 2016 laadittiin maakunnan ERM varautumissuunnitelma. Laaditaan alueellinen kehityskuvaraportti puolivuosittain maakuntavaltuustolle Toteutus kevät 2016: Alueellinen kehityskuvaraportti laaditaan syksyllä Edistetään kehitysorganisaatioiden ja oppilaitosten johdon yhteistyötä jatkamalla aluekehityksen aamukahvitilaisuuksien järjestämistä Toteutus kevät 2016: Koulutus ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön edistämistä on jatkettu TKI foorumeilla. Erillisiä aamukahvitilaisuuksia ei kevään 2016 aikana järjestetty vaan ne yhdistettiin alueennakoinnin johtoryhmän teematilaisuuksiin, joissa kehitys, tutkimus ja

19 11 Sivu 18 koulutusorganisaatiot ovat edustettuina. Toukokuussa 2016 järjestettiin Satakunnan ammatillisten oppilaitosten johdolle oma yhteistyöpalaveri. Vuoden 2016 aikana kehitetään alueellisen ennakoinnin toimintamalleja osana Satakurssi hanketta. Toteutus kevät 2016: Kevään aikana toteutettiin konsulttivetoinen prosessi, jonka tarkoituksena oli tukea Satakuntaliittoa alue ennakoinnin toimintamallin uudistamisessa toimintaympäristön ennakoinnin ja seurannan osalta. Prosessin tavoitteena oli Satakurssi hankkeen hankesuunnitelman mukaisesti selkiyttää alueennakoinnin vuosikellon toimintaa ja uudistaa toimintamallia sekä edistää Satakunnan uudistumista pilotoimalla ennakointityössä uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Työn lähtökohtana oli uudistaa alue ennakoinnin toimintamallia vastaamaan paremmin toimintaympäristön vaatimuksiin. Dokumenttianalyysin ja haastattelujen kautta pyrittiin tunnistamaan nykyisen toimintamallin vahvuudet ja samalla ne osa alueet, jotka kaipaavat uudistamista ja kehittämistä. Uudistettu toimintamalli vastaa muutostarpeisiin ja kytkee alue ennakoinnin vahvasti yhteen älykkään erikoistumisen periaatteen kanssa sekä Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaan ja maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Toteutetaan alue ennakoinnin vuosikello huomioiden ennakoivan rakennemuutoksen (ERM) toimintatapa. Alue ennakoinnin vuosikello sisältää viisi aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevaa tilaisuutta: 1) Maakunnalliset alue ennakoinnin foorumit järjestetään keväällä. Foorumien tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Toteutus kevät 2016: Teollisuuden toimintaympäristön TKI foorumi on kokoontunut sekä Elintarvikealan TKI foorumi on kokoontunut sekä Uusina ryhminä kutsuttiin koolle Hyvinvoinnin ja turvallisuuden TKI foorumi ( ) sekä Resurssi ja energiatehokkuuden TKI foorumi ( ). Foorumeilla käsitellyt ajankohtaiset asiat ovat käsitelleet Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaa, teemakohtaisia osaamisprofiileja, kansallisia sekä kvverkostoja rahoitusinstrumentteja sekä hanketoteuttajien ajankohtaiskatsauksia. 2 3) Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevät syksy) Satakunnan ELY keskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten kehitysnäkymien laadintaan.

20 12 Sivu 19 Toteutus kevät 2016: Keväällä 2016 laadittiin Satakunnan ELY keskuksen koordinoima alueelliset kehitysnäkymät katsaus. 4) Satakuntaliitto koordinoi osaamis ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. Katsaus on osa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelua osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Toteutus kevät 2016: Toisen asteen ammatillinen koulutus on murroksessa. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu niin säästö kuin laajempia uudistustavoitteita (ammatillisen koulutuksen reformi). Lisäksi koulutuksen yleisessä toimintaympäristössä on tapahtumassa nopea ja laajamittainen muutos mm. digitalisaation myötä. Koulutuksen ennakointiin liittyvän koordinoivan tehtävänsä mukaisesti Satakuntaliitto on kutsunut keväällä 2016 maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimijat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilanteesta, tulevaisuudesta ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksista. 5) Satakuntaliitto järjestää vuosittain Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista. Toteutus syksy 2016: Kootaan alue ennakoinnin johtoryhmä koordinoimaan vuosikellon toteutusta Toteutus kevät 2016: Maakunnan keskeisten ennakointitietoa tuottavien ja hyödyntävien organisaatioiden edustajista koottu alue ennakoinnin johtoryhmä on osallistunut toimintamallin uudistamisprosessiin kevään 2016 aikana. Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Maakuntasuunnitelmaan perustuva Satakunnan maakuntaohjelma valmistui keväällä Ohjelmaa toteutetaan EU ja kansallisin varoin sekä edunvalvonnan keinoin. Maakuntaohjelmaa edistetään vuorovaikutuksessa muiden maakuntien, kuntaliiton, työ ja elinkeinoministeriön, opetus ja kulttuuriministeriön, ELY keskusten sekä tarkoituksenmukaisesti muiden mahdollisten tahojen kanssa.

21 13 Sivu 20 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka toinen vuosi ja välivuotena se tarkistetaan. Käytännöksi tullee menettely, että toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka vuosi syyskuussa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää rakennerahastojen käyttösuunnitelman maakunnassa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. Maakuntaohjelman toteutumisen seurantaraportti laaditaan maakuntavaltuustolle keväällä Toteutus kevät 2016: Maakuntaohjelman seurantaraporttiin on kirjattu maakuntaohjelman toimintalinjoittain ja painopisteittäin kirjattu Satakunnan maakuntavaltuuston Satakunnan maakuntaohjelmaan hyväksymät toimenpiteet ja tavoitteet, ja niiden alle keskeiset tiedossa olevat vuosina 2014, 2015 ja alkuvuonna 2016 alkaneet tai toteutuneet käytännön toimenpiteet. Kevään 2016 seurantaraportti käsiteltiin maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille laaditaan syksyllä. Osallistutaan samaan aikaan tarvittaessa ELY keskusten ja aluehallintoviraston strategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen ja tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Toteutus kevät 2016: Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman täydennykseksi on keväällä 2016 laadittu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) perustuen Sipilän hallitusohjelman mukaiseen Työ ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO). Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tukee alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen Kilpailukyky kärkihankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on Suomessa käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille Maakuntien liitoille osoitettavaa AIKO rahoitusta on käytössä noin 5 M vuosittain. Valtioneuvoston päätöksellä Satakunnan indikatiivinen kansallinen rahoituskehys AIKO hankkeisiin on euroa. Vuoden 2016 osalta Satakunnan kansallinen rahoituskehys on euroa. AIKO rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. AIKOrahoituksen hankkeista päättävät maakuntien liitot maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmien pohjalta. Varautumissuunnitelman laadinta ei liity vain AIKOrahoitukseen vaan maakunnan aluekehittämisen kokonaisuuteen. Satakunnan ERMsuunnitelman laadinta on käsitelty Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä ja Maakunnan yhteistyöryhmässä keväällä 2016.

22 14 Sivu 21 Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Maakunnallisen tutkimus, kehittämis ja innovaatio yhteistyön (TKI) edistäminen. TKIyhteistyön tavoitteena on muodostaa strategisia verkostokumppanuuksia keskeisten t&korganisaatioiden, oppilaitosten, välittäjäorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän välille. Tarkoituksena on mm. että maakunnan TKI toimijoiden välinen työnjako ja fokusoituminen on selkeä ja toimijat muodostavat strategiseen kumppanuuteen perustuvia kumppanuus /yhteishankkeita. Jatketaan maakunnallisten TKI yhteistyöryhmien koordinointia Toteutus kevät 2016: Maakunnallinen tutkimus, kehittämis ja innovaatio (TKI) toiminnan koordinointi on kevään 2016 aikana syventänyt strategisia verkostokumppanuuksia keskeisten t&ki organisaatioiden, oppilaitosten, välittäjäorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän toimijoiden välille. Maakunnallista innovaatiotoimintaa ja taloudellista vaikuttavuutta seurataan vuoden 2016 aikana mm. tutkimusvolyymin, työpaikkojen kehityksen, liikevaihdon kehityksen ja viennin kehityksen osalta Toteutus kevät 2016: Maakunnan innovaatiotoimintaa on tarkasteltu tutkimus ja kehittämistoiminnan muutoksen kautta. Tarkastelun kohteena on ollut mm. tutkimus ja kehittämistoiminnan menot, henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet maakunnan yrityksissä, korkeakouluissa sekä julkisella sektorilla. Tiedot on julkaistu Satamittarissa. Samassa paikassa on julkaistu myös maakunnan työpaikkojen, liikevaihdon ja viennin kehityksestä tietoja. Edistetään Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman Teollisuuspilotin toteutumista Toteutus kevät 2016: Satakuntaliitto on laatinut vuonna 2015 yhteistyössä kauppakamarien kanssa hallitusohjelmatavoitteiden mukaisen teollisuuspilotin, jonka mukaisesti maakunnassa tulisi valtion ja alueen toimijoiden yhteistyönä käynnistää pilottiluonteinen Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma. Maakunnallinen teollisuuden kasvuohjelma on tarkoitus toteuttaa kauppakamarien, elinkeinoelämän, kehittämisyhtiöiden, eri ministeriöiden (TEM, OKM, LVM, YM), alueviranomaisten ja kuntien kesken. Teollisuuden kasvuohjelman, Teollisuuspilotin, työryhmä on kokoontunut kevään 2016 aikana käsittelemään raporttiluonnosta. Teollisuuspilotin toteutukseen laaditaan sen painopisteisiin perustuva vuosittainen työsuunnitelma ( ), jossa tarkennetaan kehittämis ja yhteistyöprosessin keskeiset vaiheet sekä määritetään toteutuksen tavoitteet ja kärkihankkeet. Ohjelmadokumentista valittuja kärkiteemoja ja hankkeita työstetään yhdessä eteenpäin esim. työpajojen ja seminaarien sekä käytännön kokeilujen avulla. Teollisuuden kasvuohjelman teemat olivat esillä myös Satakuntaliiton järjestämässä SuomiAreena keskustelussa Teollisuus uudistuu uudistuuko politiikka?

23 15 Sivu 22 Seurataan innovaatioklustereiden etenemistä yhteistyössä Porin kaupungin ja Prizztechin kanssa toiminnan ja rahoituksen osalta Toteutus kevät 2016: INKA innovatiiviset kaupungit ( ) ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan on valittu viisi teemaa ja niille vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Näihin teemoihin on valittu kumppaneiksi seitsemän muuta kaupunkiseutua (vastuukaupunki ensin, kumppanit seuraavina): Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus: Tampere, Lahti, Oulu, pääkaupunkiseutu ja Turku Kyberturvallisuus: Jyväskylä Pori suuntautuu kehittämis, osaamis ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden innovaatiokeskittymänä. Tulevana vuonna painopisteinä ovat mm. kiertotalous ja uusiutuva energia. Alueen teollisuus ja sen materiaalivirrat muodostavat merkittävän kehittämispotentiaalin, samoin lukuisat energiaan liittyvät investoinnit ja kehityshankkeet. Toteuttajaorganisaationa toimii Prizztech Oy. Työ ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Hallituksen säästöpäätöksistä huolimatta INKA ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin on mahdollista saada rahoitusta ainakin vuoteen 2018 asti. Yritysten rahoitushakemuksia INKAohjelmaan otetaan vastaan jatkuvasti ilman hakuaikoja. Edistetään ja seurataan kasvusopimuksen etenemistä yhteistyössä Porin kaupungin kanssa. Toteutus kevät 2016: Porin kaupungin ja Valtion väliseen Kasvusopimukseen sisältyivät INKA ohjelman energia ja teollisuusratkaisujen lisäksi korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittäminen, Living Lab mallin laajentaminen sekä innovatiiviset hankinnat. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta sopimuksessa mukana olivat Porin Porttaali eli ratapiha alue, matkakeskus ja korkeakoulukampus. Kasvusopimuksessa huomioitiin myös sosiaalinen eheys; työllisyyden kokeilut, nuorisotakuu, maahanmuuttajat ja asuinalueiden kehittäminen. Kevään 2016 aikana käytiin uudet kasvusopimusneuvottelut. Haku kasvusopimusmenettelyyn päättyi tammikuussa Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee

24 16 Sivu 23 kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sopimukset tehdään vuosille Kasvusopimusmenettelystä vastaa työ ja elinkeinoministeriö, joka järjestetyn haun perusteella on valinnut Turun kaupungin ja Uudenmaan liiton koordinoiman, Itä Länsi suuntaisesti Etelä Suomen halkaisevan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen rahoitettavien kasvusopimusten joukkoon. Pohjoinen kasvuvyöhyke sopimuksessa on mukana yhteensä 25 kumppania. Satakuntaliiton lisäksi Satakunnasta ovat mukana Porin ja Rauman kaupungit. Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toiminnallisen kokonaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen siten, että kasvuvyöhyke linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Sopimus kohdennetaan muutamiin Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisen kärkiin, ja sillä tuetaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kahden hankekokonaisuuden toteuttamisesta AIKO rahoituksella. 1. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen 2. Etelä Suomen logistiikka alan tarvekartoitus ja logistiikka alueiden profilointi selvitys Esitettyjen hankkeiden rahoitus jaetaan puoliksi valtion ja puoliksi muiden sopimuskumppaneiden kesken. Lisäksi rahoitusta voidaan kohdentaa myös vyöhykkeen yhteistyön kannalta välttämättömiin koordinointitoimenpiteisiin. Aluekehityksen toimialan edustaja osallistuu Rauman seutukaupunkipilotin ohjausryhmän toimintaan asiantuntijajäsenenä. Toteutus kevät 2016: Vuonna 2014 käynnistyneen seutukaupunkien pilottiohjelman PK teollisuuden teeman vetäjä oli Rauma. Toteutus päättyi keväällä Toteuttamiseen osallistuivat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois Satakunnan kehittämiskeskus. Pilotilla oli kytkentä Vaasan ja Tampereen vetämiin INKA ohjelmiin. Kansallinen perusrahoitus osoitettiin teemojen koordinointiin. PK teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn seutupilotin tavoitteena oli löytää toimintamallit ja keinot, joilla voidaan turvata teolliset työpaikat jatkossa. Tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen sekä korkeakouluyhteistyön edistäminen. Seutukaupunkipilottiin suunnattiin maakunnan kehittämisrahoitusta.

25 17 Sivu 24 Aluekehitysasiantuntija on keväällä 2016 osallistunut seutukaupunkipilotin ohjausryhmän toimintaan. Pilotin painopisteiden toteuttamista jatkettiin kevään 2016 aikana. Valtioneuvosto on myöntänyt uutena hankkeena keväällä 2016 kansalliselle seutukaupunkiverkostolle yhteensä Seutu hankkeen toteuttamiseen. Satakunnassa mukana hankkeessa ovat: Rauman ja Huittisten kaupungit. Valtakunnallista hanketta hallinnoi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Seutu hankkeessa on kaksi strategista teemaa; 1) Elinkeinoelämän ekosysteemit ja 2) Bioklusterin kehitysloikka. Em. teemojen kehittämistä lähestytään kolmen uudistumisen välineen digitaalisuuden, palvelumuotoilun ja kiertotalouden kautta. Aluekehityksen toimialan edustaja toimii LOURA yhteyshenkilönä Toteutus kevät 2016: Lounaisrannikkoyhteistyötä (Loura) tekevät lounaisrannikon kaupungit Pori, Rauma, Turku ja Uusikaupunki. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jolla tavoitellaan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kuin erikseen toimimalla. Yhteistyön päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Lounaisrannikkoyhteistyötä tehdään lounaisrannikon kehittämisvyöhykkeellä. Kehittämisvyöhyke on aluekehityksen ja kaupunkipolitiikan yhdistävä viitekehys, joka pohjautuu toiminnallisuuteen, ei hallinnollisiin rajoihin. Aluekehityksen toimialan edustajat ovat osallistuneet keväällä 2016 LOURA Lippulaivaseminaariin, jossa käsiteltiin alueen ja yhteistyön vahvuuksia ja haasteita. Maaseudun kehittämisen yhteistyö ja seuranta Maaseutufoorumi aloitti toimintansa Satakunnassa Satakylät ry:n ja Satakuntaliiton aloitteesta vuonna 2006 ja sen koollekutsumista jatkoi Satakuntaliiton hallinnoima Onni kutsuu kylään hanke vuoteen 2014 asti. Foorumi on laajapohjainen yhteistyöelin, jossa keskustellaan maaseudun kehittämiseen liittyvistä aiheista. Jäseninä ovat Satakunnan maaseudun kehittäjäorganisaatiot, maaseudulla toimivia keskeisiä järjestöjä sekä rahoittajien edustajat. Maaseudun kehittämiseen liittyen Satakuntaliitto on yhdessä SataKylät ry:n kanssa valinnut Satakunnan maakuntakylän vuodesta 1994 asti. Maaseudun kehittämisen yhteistyötä jatketaan maaseudun kehittäjäorganisaatioiden, maaseudulla toimivien keskeisten järjestöjen sekä rahoittajien edustajien kesken. (maaseutufoorumin koollekutsuminen sekä osallistuminen mm. järjestöyhteistyöryhmään). Valitaan Satakunnan maakuntakylä 2016 yhteistyössä SataKylät ry:n kanssa Toteutus kevät 2016: Valittiin yhteistyössä SataKylät ry:n kansa Satakunnan 22. maakuntakyläksi 2016 Kauklaisten kylä Raumalta. Kilpailussa oli mukana kuusi kylää: Riuttala Mustajoki, Söörmarkku, Kyläsaari ja

26 18 Sivu 25 Reposaari Porista, Luodonkylä Luvialta sekä Kauklainen Raumalta. Maakuntakylän valinta tapahtui kylän lähettämän hakemuslomakkeen sekä kylän esittelyn ja siitä esitetyn toiminnan perusteella. Satakunnan Maakuntakylä 2016 osallistuu valtakunnalliseen Vuoden Kylä 2016 kilpailuun. Osallistuttiin Satakunnan järjestöyhteistyöryhmään sekä sen johtamaan Yhteistyön Satakunta tilaisuuden järjestelytyöryhmään. Tilaisuuden teemaksi vuonna 2016 on valittu Asennetta vastuuta taitoa. Matkailun strateginen kehittäminen ja yhteistyön koordinointi Satakuntaliitto koordinoi matkailutoimijoiden yhteistyötä Satakunnassa mm. kutsumalla vuosittain 1 2 kertaa koolle maakunnan keskeisistä matkailun kehittäjistä ja toimijoista koostuvan Matkailufoorumin. Foorumin tehtävänä on seurata ja arvioida Satakunnan matkailun tavoite ja toimenpidesuunnitelman toteuttamista, keskustella matkailun strategiseen kehittämiseen liittyvistä aiheista tavoite ja toimenpidesuunnitelman pohjalta sekä välittää tietoa ajankohtaisista maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävistä matkailuun liittyvistä asiakokonaisuuksista. Maakunnan keskeisistä matkailutoimijoista ja kehittäjistä sekä matkailualan koulutuksen järjestäjistä koostuva matkailufoorumi kutsutaan koolle 2 kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Matkailufoorumi seuraa ja arvioi matkailun tavoite ja toimenpidesuunnitelman toteuttamista, koordinoi maakunnallista matkailuyhteistyötä sekä keskustelee ja välittää tietoa ajankohtaisista maakunnallisista ja valtakunnallisista matkailuasioista. Toteutus kevät 2016: Matkailufoorumi kokoontui keväällä Pääteemana oli matkailukoulutus. Teemaan liittyi myös matkailun osaamis ja työvoimatarpeet sekä tilastokatsaus osana Satakuntaliiton alueennakoinnin kokonaisuutta. Syksyn foorumin teemaksi on päätetty matkailuhankkeet. Järjestettiin yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa ensimmäinen matkailun Kuntafoorumi Nakkilassa. Foorumiin osallistui 30 kuntatoimijaa. Seuraava kuntafoorumi järjestetään lokakuussa Osallistuttu lisäksi matkailun KV tiimin (Visit Finland aluetiimi) toimintaan sekä matkailun kehittämisen alueellisten teemaverkostojen toimintaan (maaseutumatkailu, luontomatkailu, ruokamatkailu). KV tiimi toimii Visit Finlandin kehittämisohjelmien maakuntakoordinaattorina. Tiimin tarkoituksena on edistää Satakunnan kansainvälisen matkailun kehittämistä. Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta maakunnassa ja siinä tehtävässä vastaa mm. kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista. (Laki alueiden kehittämisestä ja

27 19 Sivu 26 rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17, 7/2014). Satakuntaliiton johdolla on vuoden 2014 aikana laadittu Satakuntaan uutta kulttuuristrategiaa yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa. Seurataan Satakunnan kulttuuristrategian toteuttamista ja kutsutaan koolle kulttuuristrategiafoorumi, joka vuosittain tarkastelee kulttuuristrategian toteutusta ja päivittämistarpeita sekä sovittaa yhteen kulttuuria koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimenpiteitä osana maakuntaohjelman toteuttamista. Toteutus kevät 2016: Syksyllä 2015 valmistuneen kulttuuristrategian tiedottamiseen ja jalkauttamisen käynnistämiseen liittyvinä toimenpiteinä osallistuttu Tuottamalla kuntoon seminaarin järjestämiseen yhteistyössä Porin kaupungin, Taiteen edistämiskeskuksen ja Villilä Studioiden kanssa sekä Elävä kulttuuriperintö Satakunnassa seminaarin järjestämiseen yhdessä Satakunnan Museon, Museoviraston ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Osallistuttu maakuntien liittojen kulttuurivastaavien tapaamiseen, jossa keskustelua mm. taiteen ja kulttuurin aluepoliittisten linjausten valmistelusta ja muuttuvasta aluehallinnosta taiteen ja kulttuurin näkökulmasta. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala vastaa Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnasta Satakunnassa. MYR sovittaa yhteen aluekehittämisen ohjelmien ja erityisesti rakennerahasto ohjelman toteuttamista maakunnassa. EU:n tekninen tuki yhteistyöryhmän toimintaan on vähentynyt selvästi uudella ohjelmakaudella ja se vaikuttaa toimintaan. Yhteistyöryhmällä on sihteeristö ja maaseutujaosto. Satakuntaliitto hallinnoi maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa. Maakunnan yhteistyöryhmällä on 3 5 kokousta vuodessa. MYR hyväksyy syksyllä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille Sihteeristö valmistelee MYR:n kokoukset ja lisäksi koordinoi ELY keskuksen ja liiton käytännön hanketyötä maakunnassa. Maaseutujaosto edistää ja seuraa EU:n maaseutuohjelman toteuttamista ja päättää itsenäisesti kokoontumisaikataulustaan. Toteutus kevät 2016: Vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana on pidetty kaksi maakunnan yhteistyöryhmän ja kolme MYR sihteeristön kokousta. Maaseutujaosto on asetettu vuoden 2014 keväällä ja sen kokoonpanoa on tarkennettu 2015 kesäkuussa. Maaseutujaoston on kokoontunut alkuvuonna 2016 kerran. MYR sihteeristön ja MYR:n alkuvuoden kokouksissa on keskitytty Satakuntaliiton ja ELY keskuksen valmistelussa olevien hankkeiden käsittelyyn. Lisäksi kokouksissa on käsitelty

28 20 Sivu 27 mm. maakuntaohjelman arviointia, ennakoidun rakennemuutossuunnitelman laatimista sekä rakennerahastojen Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoitteen toteutumista. Alueellisten rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) EU:n päättyneen ohjelmakauden rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen on päättynyt vuonna Satakunnassa on toteutettu vielä joitakin hankkeita vuoden 2015 puolella. Näiden hankkeiden viimeisimmät maksatukset hyväksyttiin helmikuun loppuun mennessä Kaikki vanhan ohjelmakauden hankkeet suljettiin kesään 2016 mennessä. Uusi valtakunnallinen rakennerahasto ohjelma käynnistyi ensimmäisellä haulla syksyllä Ohjelma sisältää sekä EAKR että ESR rahastojen toimet. Maakunnassa rahoittajaviranomaisina toimivat maakunnan liitto ja ELY keskus. Ohjelman hallintoa on keskitetty Suomessa neljään ELY keskukseen ja neljään maakuntien liittoon. Länsi Suomessa toimivat koordinoivina viranomaisina Keski Suomen ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Maakunnilla on kuitenkin omat rahoituskehyksensä. Perusliitossa (Satakuntaliitto) hoidetaan edelleen hankevalmistelu kokonaisuudessaan ja myös hankepäätökset maakuntahallituksessa. Hankkeiden yhteyshenkilöt ovat edelleen perusliitoista, jotka osallistuvat hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn maakunnassa. ELY keskus vastaa lähinnä yritysten tukemisesta ja maakunnan liitto tutkimus, kehittämis ja innovaatiotoiminnan tukemisesta. Erityisenä kattavana tavoitteena on vähähiilisen talouden edistäminen. Satakuntaliitto koordinoi ja vastaa omalta osaltaan rakennerahasto ohjelman toteuttamisesta annettujen ohjeiden ja aikataulujen puitteissa tehokkaasti huomioiden mm. maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman linjaukset ja painotukset. Toteutus kevät 2016: Kevään rakennerahasto ohjelman haku päättyi Satakuntaliiton valmistelemia käynnissä olevia EAKR hankkeita oli kesäkuun loppuun mennessä yhteensä 45 ja hylkäyspäätöksiä yhtensä 10 kpl. Tällä hetkellä varoja on sidottu n. 5,8 miljoonaa euroa ja varattu käynnissä olevien hankkeiden toteuttamiseen 8,5 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisrahahankkeiden toteuttaminen Maakunnan kehittämisraha on alueiden kehittämiseen tarkoitettu kansallinen määräraha, jonka jakamisesta alueille päättää vuosittain valtioneuvosto. Aluekehitysviranomaisena Satakuntaliitto päättää määrärahan käytöstä alueellaan. Maakunnan kehittämisraha on tarkoitettu satakuntalaisille kehittämishankkeille, joilla on maakunnallista vaikuttavuutta. Maakunnan kehittämisraha on varsinaisesti poistettu valtion budjetista eikä sitä enää alueille kohdenneta. Satakuntaliitossa on kuitenkin käynnissä vielä maakunnan kehittämisrahalla

29 21 Sivu 28 rahoitettuja hankkeita sekä vielä jonkin verran myöntämättömiä varoja. Satakuntaliitto koordinoi ja vastaa jäljellä olevan maakunnan kehittämisrahan käytöstä Satakunnassa. Toteutus kevät 2016: Satakunnassa oli keväällä 2016 käynnissä olevia maakunnan kehittämisrahahankkeita 16 kappaletta. Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen Interreg ohjelmat Interreg ohjelmista Satakuntaliitolle keskeisin on Central Baltic ohjelma eli Keskisen Itämeren rajat ylittävä ohjelma. Central Baltic on EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma, johon osallistuvat rannikkoalueet neljästä Itämeren maasta. Suomessa ohjelma alue kattaa Uudenmaan lisäksi Satakunnan, Varsinais Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Kanta Hämeen, Päijät Hämeen ja Etelä Karjalan maakunnat. Ohjelman toimintalinjat liittyvät talouden kilpailukykyyn, ympäristöön, liikenteeseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Läpikäyvinä teemoina ovat ICT ja vähähiilinen talous. Ohjelmankauden rahoitus on noin 122 miljoonaa euroa. Osallistutaan ohjelman hallinto ja seurantakomitean toimintaan sekä mahdolliseen ohjausryhmätyöskentelyyn, mikäli ohjelman hanketoiminta käynnistyy syksyllä. Kannustetaan satakuntalaisia toimijoita osallistumaan ohjelman hankehakuihin. Osallistutaan Itämeri ohjelman kansalliseen työryhmään sekä seurataan kuntaliiton ja työ ja elinkeinoministeriön vetovastuulla olevien muiden Interreg ohjelmien käynnistymistä. Toteutus kevät 2016: Satakuntaliitto on osallistunut Itämeri ohjelman kansalliseen työryhmään Esillä mm. ohjelman toinen hakukierros, tuleva siemenraha (seed money) haku sekä Suomen kannan muodostaminen kokouksen ohjelman seurantakomitean 4. kokouksen päätösasioihin. Lisäksi Interreg ohjelmiin liittyen on: o Osallistuttu Central Baltic hallintokomiteaan (toiselta hakukierrokselta toiseen vaiheeseen hyväksyttävät hankkeet) sekä (toisen hakukierroksen rahoitettavista hankkeista päättäminen). o Osallistuttu varajäsenenä Central Baltic ohjelman seurantakomitean kokoukseen Upplands Väsbyssä. o Tehty tilannekatsaus satakuntalaisten toimijoiden Interreg hankkeista maakuntaohjelman seurantaraportin yhteydessä. Seurantaa jatketaan aktiivisesti. Kannustetaan satakuntalaisia toimijoita hyödyntämään myös Itämeri ohjelmaa, Horisontti 2020 ohjelmaa ja muita kv ohjelmia kansainvälistymisen vahvistamiseksi.

30 22 Sivu 29 Toteutus kevät 2016: Järjestettiin yhdessä Central Baltic Contact Point Finlandin kanssa keskustelutilaisuus Central Baltic rahoitusohjelmasta. Tilaisuudessa esiteltiin ohjelman painopisteet ja erityistavoitteet sekä hakuihin liittyvät menettelyt. Tilaisuudessa keskusteltiin hankkeiden hakuun liittyvästä prosessista ja hankeideoista. Satakuntalaiset olleet aktiivisesti mukana kahdessa ensimmäisessä haussa. Seuraava (3.) haku järjestetään Tiedotettu lisäksi kv ohjelmissa avautuvista hauista sekä tapahtumista satakuntalaisille toimijoille. Muu kv verkostoituminen, Innovaatiokumppanuudet ja S3. EU 2020 strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Älykäs erikoistuminen (Smart specialisation) ja Euroopan innovaatiokumppanuudet (European Innovation Partnerships). Smart Specialisation. Euroopan Unioni toteuttaa uutta ohjelmakautta alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun ja alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvan smart specialisation S3 ajattelun kautta. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla ja älykkään erikoistumisen lähestymistapa on sisällytetty maakuntaohjelmaan ja on laadittu maakunnan osaamisalueisiin perustuva smart specialisation konsepti ( Tämä lähestymistapa tulee olemaan jatkossa entistä enemmän EU ohjelmien toteuttamisen ohjaajana. Yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa on keväällä 2016 jätetty älykkään erikoistumisen teemaan liittyen hankehakemus Interreg Europe hakuun. Älykkään erikoistumisen teemaan liittyen on käyty myös yhteistyökeskusteluja useiden toimijoiden kanssa, mm. eurooppalaisten alueiden innovaatioverkoston ERRINin kanssa. Vuoden 2016 aikana laaditaan älykkään erikoistumisen kokonaisuutta varten seurantaindikaattorit Toteutus kevät 2016: Satakuntaliitto on osoittanut EAKR hankerahoitusta Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Teollisuuden uudistumis ja kilpailukyky (TEUVO) hankkeelle, jossa laaditaan maakunnan älykkään erikoistumisen seurantaindikaattorit. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun. Innovaatiokumppanuus. Satakuntaliitto on myös mukana kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa (ERIAFF verkosto). Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa, metsä ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus ja käytäntö).

31 23 Sivu 30 Vuoden 2016 aikana osallistutaan aktiivisesti ERIAFF verkoston toimintaan ja edistetään satakuntalaisen elintarvikealan kansainvälistymistä Toteutus kevät 2016: ERIAFF verkoston ajankohtaiset asiat ja partnerihaut on tuotu esille elintarvikealan TKIfoorumilla keväällä 2016.

32 24 Sivu Alueiden käytön toimiala Maakuntasuunnitelma strategisena suunnitelmana pohjustaa maakunnan tavoiteltua kehitystä. Maakuntakaavalla tavoiteltu kehitys konkretisoidaan maakunnan alueiden käytön suunnitelmaksi. Alueiden käytön toimialan keskeinen tehtävä on maankäyttö ja rakennuslain 27 :n mukaisesti maakuntakaavan laatiminen, kaavan pitäminen ajan tasalla ja kaavan kehittäminen. Toimialan tehtävänä on vahvistetun Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen sekä alueiden käytön suunnittelun edistäminen kuntakaavoituksen ja muun alueiden käytön suunnittelun kautta. Alueiden käytön toimiala vastaa myös alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia koskevan lain mukaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ja jatkuvan liikennejärjestelmätyön koordinoinnista sekä alueellisten laaja alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta koskien suunnitteluprosessin käynnistämistä, siihen liittyvän yhteistyön johtamista ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamista maakunnan muun suunnittelun kanssa. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Alueiden käytön suunnittelu MRL:n mukaisesti niin, että suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä Satakunnassa. Maakuntakaavalla edistetään erityisesti Satakunnan kärkitavoitteiden; energia alan sekä biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä, puhtaan veden ja ruoantuotannon ja niihin liittyvän teknologiaosaamisen eteenpäinviemistä sekä puhtaan luonnonympäristön huomioonottamista Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista seurataan ja edistetään Alueiden käytön suunnittelua edistetään yhteistyössä toimijoiden kanssa Aluekehityslain mukaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta koordinoidaan jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä Jatkuvalla liikennejärjestelmätyöllä tavoitellaan sujuvia arjen yhteyksiä sekä fyysisen ympäristön että järjestelmien tasolla niin, että Satakunnan kilpailukyky ja aluekehityksen edellytykset paranevat osana verkostoituvaa aluerakennetta Edistetään kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta osana ympäristöohjelman toteuttamista TOIMENPITEET: Maakuntakaavoitus / Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelussa on edetty osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä suunnitelman tavoitteiden hyväksymiseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelua jatketaan v.2016 laatimalla valmisteluvaiheen aineisto ja järjestämällä valmisteluvaiheen kuuleminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 teemana ovat energiantuotanto (turve, bioenergia, aurinkoenergia, tuulivoimatuotanto). Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa,

33 25 Sivu 32 maisema alueet ja kulttuuriympäristöt. Vaihemaakuntakaavalla 2 tarkistetaan ja täydennetään v 2013 lainvoiman saanutta kokonaismaakuntakaavaa. Toteutus: Maankäyttö ja rakennuslaki muuttui maakuntakaavoituksen osalta Tämän johdosta tarkistettiin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 osallistumis ja arviointisuunnitelmaa sekä pidettiin erillinen työneuvottelu viranomaisten kanssa. Työneuvottelu koski laadittuja selvityksiä ja niiden riittävyyttä sekä yleisiä suunnitteluperiaatteita. Lisäksi sovittiin maankäyttö ja rakennuslain voimaan tulleiden muutosten vaikutuksista prosessin kulkuun ja ministeriöiden tarpeista osallistua Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaprosessiin. Viranomaisneuvottelussa todettiin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 osallistumis ja arviointisuunnitelman tarkistuksessa kuvatun prosessin kulun olevan maankäyttö ja rakennuslain ja asetuksen mukainen. Osallistumis ja arviointisuunnitelma täydennettiin maakuntahallituksessa hyväksyttäväksi Myös vaihemaakuntakaavan selvitysten laatimista jatkettiin. Vuoden 2016 alkupuoliskolla valmistuivat Kaupan palveluverkkoselvitys, sekä Esiselvitys aurinkoenergian tuotantoalueista, Turvetuotannon tarveselvitys on käynnissä. Kaikista selvityksistä on pidetty esittely ja vuorovaikutustilaisuudet sekä yhteistyöryhmälle että maakuntakaavatoimikunnalle erikseen seuraavasti: Bioenergia ja puuterminaalialueet, aurinkoenergian tuotantoalueet Yhteistyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta Kaupan palveluverkkoselvitys Yhteistyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta Bioenergia ja puuterminaalialueet, aurinkoenergian tuotantoalueet, tuulivoimatuotannon alueet Yhteistyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta Turvetuotanto ja soiden moninaiskäyttö Yhteistyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta Maisema alueet ja kulttuuriympäristöt Yhteistyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta Näiden lisäksi järjestettiin valmistuneiden selvitysten esittelemiseksi erillinen valtuustoseminaari Valtuustoseminaarissa käytiin valmistuneiden selvitysten pohjalta vuoropuhelua valtuutettujen kanssa vaihemaakuntakaavan jatkotyön pohjaksi. Maisema alueteeman osalta ympäristöministeriö järjesti avoimen kuulemisen välisenä aikana ehdotuksesta valtakunnallisesti arvokkaista maisema alueista. Lisäksi ympäristöministeriö järjesti samassa yhteydessä lausuntokierroksen asianosaisille kunnille, järjestöille ja muille yhteistyötahoille. Valtakunnallisten neuvottelupäivien terveisinä on, että valtioneuvosto päättää aikaisintaan vuonna 2017 valtakunnallisesti arvokkaista maisema alueista. Maankäyttö ja rakennuslakia ollaan muuttamassa ja osa muutoksista koskee myös maakuntakaavoitusta, erityisesti vähittäiskauppaa koskevien pykälien osalta. Lain uudistustyötä seurataan ja muutoksen vaikutuksia kaavaan arvioidaan.

34 26 Sivu 33 Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen edistäminen Satakunnan kokonaismaakuntakaavan toteutumista seurataan ja analysoidaan. Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen kaksi (2) valitusta. Vaihemaakuntakaavan odotetaan saavan lainvoimaisuuspäätöksen viimeistään vuonna Lainvoimaisuuspäätöksen jälkeen kaava taitetaan, painetaan ja jaetaan sidosryhmille kaavan toteuttamisen edistämiseksi. Toteutus: Vahvistamispäätöksestä tehtiin kaksi valitusta edelleen korkeimpaan hallinto oikeuteen. Korkein hallinto oikeus antoi päätöksen, jossa todettiin, ettei ympäristöministeriön päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Näin ollen ympäristöministeriön hyväksymispäätös on tullut lainvoimaiseksi. Satakuntaliitto lähetti Satakunnan kunnille, viranomaisille, sidosryhmille ja muille yhteistyötahoille tiedotteen korkeimman hallinto oikeuden päätöksestä ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 lainvoimaisuudesta. Tiedote ja päätös julkaistiin myös Satakuntaliiton verkkosivuilla. Kaava asiakirjojen viimeistely, taitto, painatus ja jakelu aikataulutetaan vaihemaakuntakaava 2:n valmisteluaikataulujen mukaan. Käydään maakunta, yleis, asema ja ranta asemakaavoihin ja muihin alueiden käytön toimialan tehtäviin liittyvät lakisääteiset viranomaisneuvottelut sekä osallistutaan viranomaisyhteistyöhön. Toteutus: Satakuntaliiton alueiden käyttö osallistui tarvittaviin viranomaisneuvotteluin ja viranomaisyhteistyöhön. Valmistellaan alueiden käytön toimialaan kuuluvat Satakuntaliitolta pyydetyt lausunnot Toteutus: Alueiden käyttö antoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhteensä 53 lausuntoa, joista asemakaavoista 24 kpl, osayleiskaavoista 6 kpl ja ympäristövaikutusten arvioinneista 4 lausuntoa. Alkuvuodesta painottuivat valtion valmisteluihin liittyvät lausunnot, kuten lakiesityksistä annetut lausunnot, joita annettiin 11 kpl. Lisäksi annettiin muutamia rakennuslupiin, rakennussuojeluun, rakennusjärjestyksiin sekä naapurimaakuntien maakuntakaavoihin liittyviä lausuntoja. Edistetään maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista yhteistoiminnassa kuntien ja eri viranomaisten kanssa kuntakaavoitukseen, teiden suunnitteluun, johtokäytävien suunnitteluun, loma asuntorakentamiseen, maa ainesten ottamiseen, jätehuoltoon ja vaikutusten arviointeihin liittyvissä asioissa osallistumalla asiantuntijaneuvotteluihin ja

35 27 Sivu 34 työryhmiin. Maakuntakaava strategisena työkaluna varmistaa pitkän aikavälin kehityksen eri maankäyttömuotojen osalta. Toteutus: Osallistuttiin viranomaisneuvottelujen ja lausuntojen lisäksi koolle kutsuttuihin asiantuntijaneuvotteluihin sekä työryhmiin. Satakunnan maakuntakaavan toteutumista edistettiin kannanotoin yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, sekä osallistuttiin vaikutusten arviointeihin maakunnallisissa kysymyksissä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnan yhteydessä tarkasteltiin maakuntakaavan toteutumista käsiteltävien teemojen osalta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 toteutumisen seurantaa tehtiin mm tuulivoimatuotannon alueiden suunnittelun ja rakentamisen osalta. Teollisuusalueita on tarkasteltu osana valtakunnallisesti merkittäviä yritysalueita koskevaa hanketta. Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä keskittyy Satakunnan maakuntakaavan toteutumisen seurantaan ja edistämistä koskeviin kysymyksiin. Toteutus: Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän toiminnassa on ollut tauko keväällä 2016, koska Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelua varten perustettiin erillinen, valtaosin samoista tahoista koostuva yhteistyöryhmä. Kyseinen yhteistyöryhmä on kokoontunut ensimmäisellä vuosipuoliskolla viisi (5) kertaa osana Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluprosessia. Alueiden käytön suunnittelun edistäminen ja toteuttaminen sekä muut tehtävät Alueiden käytössä edistetään maakunnan suunnittelun merkityksen tunnettavuutta sekä lisätään viranomaisten ja kuntien välistä yhteistyötä. Toteutus: On osallistuttu erilaisiin neuvotteluihin ja tilaisuuksiin. Huolehditaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön (SOVA laki) soveltamisesta Satakuntaliiton suunnittelu ja ohjelmatyössä. Toteutus: Ei toimenpiteitä alkuvuonna Seurataan ja osallistutaan alueiden käytön toimialaan liittyviin kansainvälisiin, valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja ylikunnallisiin suunnitteluryhmiin, ohjelmatyöhön ja hankkeisiin.

36 28 Sivu 35 Toteutus: Pohjavesivarat aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa kehittämissuunnitelman jatkotyöryhmässä kehitettiin vaihtoehtoisia malleja pohjavesien hyödyntämistä varten. Ohjausryhmä kokoontui alkuvuoden (01 06/2016) aikana 4 kertaa. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata konsultin työtä hankkeessa, missä laaditaan erilaisia organisointivaihtoehtoja alueen pohjavesien hyödyntämistä varten. Työssä on tähän mennessä päädytty vertailemaan kolmea erilaajuista tukkuvesiyhtiömallia alueelle. Näitä vaihtoehtoja esitellään alueen kuntien johtajille syyskuussa Osallistuttiin ohjausryhmään, jonka työnä on selvittää Lounais Suomen vesihuoltolaitosten tarpeet varautua vesihuoltoverkoston saneeraukseen. Työssä on pidetty kaksi valmistelevaa kokousta ja kaksi suunnittelukokousta. Konsultti laatii selvityksen ja tähän mennessä on kerätty lähtötiedot. Eri tahot voivat hyödyntää selvityksen tuloksia saneerauksen edistämisessä niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kunnat ja vesihuoltolaitokset voivat hyödyntää tuloksia päätöksenteon pohjana esim. saneeraukseen varattavien määrärahojen perusteluina. Selvityksen kautta saadaan lisättyä myös saneeraustarpeen näkyvyyttä. Osallistuttiin Satakunnan matkailun tavoite ja toimenpidesuunnitelmaa täydentävän Satakunnan luontomatkailuohjelman laadintaan ja kirjoitettu erillinen Hiljaisuus matkailun mahdollisuutena artikkeli Satakunnan ammattikorkeakoulun tuottamaan julkaisuun, joka käsittelee luonnon matkailullista hyödyntämistä Satakunnassa. Lisäksi on osallistuttu Satakunnan luontomatkailuohjelman laatimiseen ja Satakunnan matkailufoorumiin. Osallistuttiin Harjavallan sairaalan uusiokäytön jatkosuunnittelutyöryhmään. Harjavallan sairaalan uusiokäyttö tulee ajankohtaiseksi toimintojen siirtyessä tulevaisuudessa Poriin. Työn tarkoituksena on Harjavallan sairaalan uusiokäytön hankkeen yleissuunnitelman laatiminen työohjelman ja alueen kehittämisestä 2015 käydyn kilpailun voittaneen ark byroon laatiman ehdotuksen, Haroldus hyvinvointialan kasvuympäristö, pohjalta. Harjavallan sairaalan alue on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja alueella sijaitsee useita suojeltavia rakennuksia. Osallistuttiin Lounais Suomen metsäneuvoston jäsenenä metsäneuvoston kokouksiin. Lounais Suomen metsäneuvosto on hyväksyi kokouksessaan Lounais Suomen alueellisen metsäohjelman Ohjelma sisältää myös luonnonhoidon toteutusohjelman. Metsäneuvosto seuraa ohjelman toteuttamista ja pyrkii edistämään sen painopisteiden toteuttamista. Osallistuttiin Metsähallituksen vetämään Pinkjärven hoito ja käyttösuunnitelman laadintatyöhön ja Metsähallituksen vetämän Life Freshhabit hankkeen alueelliseen ohjausryhmään Lounais Suomea koskien. Jatketaan paikkatietoyhteistyötä Varsinais Suomen paikkatietokeskuksen Lounaispaikan kanssa. Lounaispaikka yhteistyökumppaneineen tarjoaa mm. tietoa hankkeista, ympäristön tilasta sekä paikkatiedosta että avoimista lähteistä ladattavista aineistoista.

37 29 Sivu 36 Toteutus: Lounaispaikan henkilöstön kanssa kartoitettiin paikkatietoverkoston tulevaisuuden kehittämistarpeita. Lounaispaikan henkilöstö on kiertänyt tapaamassa Lounaispaikan partnereita sekä kuullut yhteistyökumppanien tarpeita ja toiveita kevään 2016 aikana. Lounaispaikan asema on muuttunut 6Aika hankkeen ja uuden aluetietopalvelun seurauksena. Verkoston toimintaympäristön nykytilaa arvioidaan ja selvitetään, miten toimintaa tullaan kehittämään tulevaisuudessa. Selvitystyön lopputuotoksena on raportti, jonka tuloksia tullaan syksyllä hyödyntämään verkoston toiminnan kehittämisessä, kun verkostolle haetaan uutta koordinaattoria. Jatketaan kansallisen rannikkostrategian soveltamisen suunnittelun ja toteuttamistoimien edistämistä Selkämerellä (ICZM, rannikko ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelu) ryhmien kautta. Osallistutaan merten aluesuunnittelun rajat ylittävän toimeenpanon edistämiseen sekä kansalliseen toimeenpanoon yhteistyössä ympäristöministeriön, naapurimaakuntien sekä Ruotsin kanssa. Toteutus: Central Baltic ohjelman hallintokomitea hyväksyi SustainBaltic nimisen hankehakemuksen (=ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human ecological Networks in the Baltic Region) rahoittamisen. Satakuntaliitto vastaa kahden ICZMsuunnitelman laadinnasta erikseen valittaville alueille. Hankkeen vetovastuu on Turun yliopistolla ja Satakuntaliitto on yksi hankkeen partnereista. Satakuntaliitto valmistautuu hankkeen toteuttamiseen hakemuksen edellyttämällä tavalla. Hankkeen toteuttaminen on ehdollinen siihen saakka kunnes hankkeen toteuttamista koskevat asiakirjat on hyväksytty ja allekirjoitettu. Hankkeen toteutusaika on Merten aluesuunnittelua koskeva lakimuutos (482/2016) osana maankäyttö ja rakennuslakia hyväksyttiin Lakimuutos tulee voimaan lokakuun 2016 alussa ja vastuu merialuesuunnitelmien laadinnasta on maakunnan liitoilla. Satakuntaliiton alueidenkäytön toimiala osallistui aktiivisesti merten aluesuunnittelua koskevan lain valmisteluun liittyviin tilaisuuksiin ja työpajoihin. Lisäksi oltiin Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana käsiteltäessä HE 62/2016 vp Hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi maankäyttö ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta ja annettiin esityksestä asiantuntijalausunto. Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä toimii aktiivisesti ja koordinointia jatketaan yhteistyössä Suomen riistakeskus Satakunnan kanssa. Toteutus: Satakunnan ja Varsinais Suomen suurpetoyhteistyöryhmät pitivät yhteiskokouksen Mynämäellä. Lisäksi osallistuttiin Suomen riistakeskus Satakunnan vetämän riistaneuvoston toimintaan. Edistetään tulvariskien hallintasuunnitelman toteuttamista

38 30 Sivu 37 Toteutus: Osallistuttiin Kokemäenjoen visiotyön ensimmäiseen kokoukseen. Visiotyössä tulvasuojelu on yksi näkökulma Kokemäenjoen valuma alueella. Tavoitteena saada aikaan yhteinen, koko vesistöalueen laajuinen näkemys siitä, mitä vesistöön liittyvissä asioissa tavoitellaan lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä ja miten asiassa edetään konkreettisella toimenpidetasolla. Osallisia ovat mm Vanajavesikeskus, Pyhäjärvi instituutti ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Osallistutaan aluekehitysvaroja sekä rakennerahasto ohjelmien toteuttamista koskevaan työhön kokoamalla kumppanuuksia ja tarvittaessa toimitaan rahoituksen hakijana Toteutus: Valmisteltiin Central Baltic hanke yhteistyössä Turun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, Tarton ja Tallinnan yliopistojen ja Läne Viru Maavalidsuksen kanssa. Osallistuttiin erilaisiin neuvotteluihin ja järjestettiin mm. Selkämeritoimijoille suunnattu laaja yhteistyöpalaveri keväällä Uusitaan yhteistyösopimus ja osallistutaan Satakunnan vesien ja merenhoidon toteuttamisen edistämiseen (SATAVESI) Toteutus: Valmistauduttiin SATAVESI ohjelmasopimuksen uusimiseen kaudelle Sopimuksen laatimisesta on sovittu Satakuntaliiton ja Varsinais Suomen ELY keskuksen Y vastuualueen välisessä neuvottelussa kesäkuussa Osallistuttiin Varsinais Suomen ja Satakunnan vesien ja merensuojelun yhteistyöryhmän ja Lounais Suomen pohjavesialueryhmän toimintaan. Osallistutaan yhdessä Varsinais Suomen ELY keskuksen kanssa maankäyttö ja rakennuslain mukaisiin kuntien kehittämiskeskusteluihin Toteutus: Ei toimenpiteitä alkuvuonna Osallistutaan yhteistyössä Varsinais Suomen ELY keskuksen kanssa ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden uudelleen arviointiin ja päivitykseen. Laaditaan maakuntasuunnittelua koskeva kaavoituskatsaus. Toteutus: Maisema alueteeman osalta ympäristöministeriö järjesti avoimen kuulemisen välisenä aikana ehdotuksesta valtakunnallisesti arvokkaista maisema alueista.

39 31 Sivu 38 Lisäksi ympäristöministeriö järjesti samassa yhteydessä lausuntokierroksen asianosaisille kunnille, järjestöille ja muille yhteistyötahoille. Satakuntaliiton maakuntahallitus käsitteli valtakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden kuulemisaineistoa ja lausuntopyyntöä ja teki päätöksen annettavasta lausunnosta Tavoitteena on, että valtioneuvosto päättää vuonna 2017 valtakunnallisesti arvokkaista maisema alueista. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema alueita käsitellään Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2. Edistetään Lounais Suomen ympäristöohjelman toteuttamista osana vuonna 2015 laadittua kestävän kehityksen sitoumusta Toteutus: Edistettiin Lounais Suomen ympäristöohjelman toteuttamista tilaisuuksissa ja pyrittiin edistämään ympäristöohjelman toteuttamista ja kestävän kehityksen sitoumusta liiton omassa toiminnassa. Satakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöverkosto on jatkanut aktiivisesti toimintaansa siten, että Satakuntaliitto hoitaa yhteistyöverkoston sihteerin tehtävät. Samalla osallistuttiin Lounais Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmän toimintaan. Osallistuttiin Raumalla pidetyn Meremme tähden tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteet: Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö ja liikennesuunnittelun edistäminen Satakunnan keskeinen menestystekijä on maakunnan saavutettavuuden parantaminen. Maakuntaliiton lakisääteisenä tehtävänä maakuntaliitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja suunnitelman yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Keväällä 2015 valmistuneessa ja hyväksytyssä liikennejärjestelmä suunnitelmassa vahvistettiin liikennesuunnittelun roolia Satakunnassa päättämällä käynnistää jatkuva liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö. Tavoitteet: Rekrytoidaan liikennesuunnittelija ja käynnistetään jatkuva liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö ja sen koordinointi yhteistyössä kuntien kanssa. Toteutus: Liikennesuunnittelija rekrytoitiin vuodenvaihteessa ja aloitti lukien. Jatkuva liikennejärjestelmätyö aloitettiin keväällä Tätä varten perustettiin jatkuvan liikennejärjestelmätyön työryhmä, jonka aloituskokous oli Ryhmässä on edustus Raumalta ja Porista, satamista, Satakunnan kolmelta seutukunnalta, kauppakamareista sekä

40 32 Sivu 39 Varsinaissuomen ELY keskuksesta ja liikennevirastosta. Kokouksessa käytiin järjestäytymisen lisäksi läpi vuoden 2015 liikennejärjestelmäsuunnitelman nimettyjen hankkeiden tilanne. Toimintansa on aloittanut myös Porin seudun alueellinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Pohjois Satakunnan osalta alueellisesta jatkuvasta liikennejärjestelmätyöstä vastaa Kankaanpään kaupunki ja Etelä Satakunnan jatkuva liikennejärjestelmätyö organisoidaan syksyllä Osallistutaan liikennesuunnittelun yhteistyö, edunvalvonta ja hankeryhmiin Toteutus: Satakuntaliitto on tänä puolivuotiskautena aktiivisesti osallistunut seuraavien yhteistyö ja edunvalvontaryhmien toimintaan: o Kasitie ry, hallituksen jäsenyys o Helsinki Forssa Pori yhteyden neuvottelukunta o Pori Tampere rataryhmä o Päärataryhmä o Pori Parkano Haapamäki rataryhmässä o Varsinais Suomen ja Satakunnan biotalouden logistiikan yhteistyöryhmä o Porin ja Satakunnan joukkoliikennetyöryhmät o Varsinais Suomen ELY keskuksen liikenneturvallisuustyöryhmä o Rauman ja Satakunnan kauppakamarien liikennevaliokunnat sekä työryhmät Satakuntaliitto on mukana seuraavien liikennehankkeiden ohjausryhmissä: o VT 8:n kehittämishankkeen esisuunnittelu o VT 2:n palvelutason määrittelyhanke o Vihreä rahtirata hanke Edistetään liikennehankkeiden EU rahoituksen kohdentamista Satakuntaan Toteutus: Yhteistyössä aluekehityksen toimialan kanssa on seurattu mahdollisia EU hankkeita, joista voisi löytyä rahoitusta Satakuntaan. Euroopan aluekehitysrahasto rahoittaa Vihreä rahtirata hanketta. Seurataan liikenteen kehitystä ja laaditaan tarvittavia selvityksiä maakuntakaavoitusta varten Toteutus: Laadittiin muistiot em hankkeisiin ja Pori Tampere rataryhmän sihteeriys siirtyi keväällä 5.4. pidetyn Pori Tampere rataryhmän kokouksen jälkeen Satakuntaliittoon. Erillisprojektit Katson maalaismaisemaa hanke

41 33 Sivu 40 Katson maalaismaisemaa hankkeessa syntyneen tiedon jatkojalostaminen. Satakuntaliitto hankkeistaa Satakunnan maisema alueiden selvityksen pohjalta maisema alueiden tunnettuutta. Maisema alueita ja niiden arvoa tuodaan esille maakunnan markkinoinnissa, matkailuhankkeissa ja esimerkiksi maisemanhoitoon tähtääviä toimenpiteitä suunniteltaessa maaseudun arvon ja arvostuksen lisäämiseksi. Toteutus: Alueiden käytön toimialalle palkattiin kesäkuukausien ajaksi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelman opiskelija Liisa Jaakkola harjoittelijaksi. Harjoittelijan tehtävänä on ollut analysoida ja laatia materiaalia Satakunnan kulttuuriympäristöjä ja maisema alueita sekä turvetuotantoalueita koskien Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaa varten. Maisema ja äänimaisemanäkökulmaa on nostettu esille erilaisissa tilaisuuksissa pidetyissä alustuksissa. Maakunnallinen aluerakenneanalyysi Maakunnallinen aluerakenneanalyysi maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien pohjaksi valmistui 2015 ja sen tunnettuutta lisätään. Päivittyvä analyysityökalu edistää maakuntakaavan toteutumisen seurantaa, ja analyysin hyödyntämistä jatketaan. Tietohallintahankkeen pohjalta vahvistetaan aluekehityksen ja alueiden käytön tilastotiedon edelleen hyödyntämistä paikkaan sidotun tiedon ja sen esilletuomisen kautta. Toteutus: Satakunnan aluerakenneanalyysin raportti ja siihen liittyvät kartat valmistuivat vuonna 2015, ja ne ovat saatavissa osoitteessa Ylläpidettiin sivustoa ja tehtiin tunnetuksi alustuksissa ym tilaisuuksissa sivuston osoitetta jakamalla toimijoiden käyttöön. Analyysin keskeiset teemat ovat karttapohjaiset väestö, taajamat sekä työpaikat ja työssäkäynti, joita tarkastellaan paikkatietomenetelmien avulla. Pohjanlahden teemavuosi Satakuntaliitto toimii aktiivisesti Pohjanlahden teemavuoden suunnittelemiseksi ja eteenpäinviemiseksi. Kesästä 2017 kesään 2018 suunniteltu vuosi jatkaa teemavuosien perinnettä. Vuoden keskeisiksi teemoiksi on alustavasti valikoitunut Pohjanlahden alueen elinkeinot, liikenne sekä ilmastonmuutos. Tavoitteena on lisätä rajat ylittävää yhteistyötä, parantaa Pohjanlahden mahdollisuuksia toimia elintärkeänä väylänä sekä tuoda esiin Pohjanlahden merkitys pohjoisessa ulottuvuudessa ja merenkulun muutospaineissa. Suomen Akatemia myönsi 8 miljoonan euron rahoituksen Pohjanlahden kestävää hyödyntämistä koskevaan, Ilmatieteen laitoksen koordinoimaan, SmartSea hankkeeseen 09/2015. SmartSea hankkeen tavoitteet tukevat Pohjanlahtea koskevan teemavuoden tavoitteita ja Pohjanlahden seudun merialaa koskevan elinkeinotoiminnan kasvua. SmartSea hanke arvioi,

42 34 Sivu 41 miten Pohjanlahti muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimisen lisäksi hankkeessa selvitetään miten merenpohjan luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi, kartoitetaan elinkeinotoiminnan riskejä meriluonnolle ja kehitetään uusia menetelmiä kalankasvatukselle. Hanke kestää kuusi vuotta ja sen rahoitus on lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeessa on mukana miltei 40 tutkijaa 8 eri laitoksesta, jotka ovat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Helsingin ja Turun yliopistot sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos SMHI. Satakuntaliitto osallistuu hankkeen ohjausryhmän toimintaan ja SmartSeassa syntyvää tutkimustietoa hyödynnetään mm teemavuonna ja teemavuoden tilaisuuksissa. Toteutus: Pohjanlahden rannikkomaakunnista koostuva Pohjalahden teemavuoden projektiryhmä työsti eteenpäin ajatusta Pohjanlahden teemavuodesta ja ryhmän tilaama Turun yliopiston Braheakeskuksen Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen Pohjanlahden teemavuotta koskeva esiselvitys. Selvitys valmistui keväällä. Mahdollista Pohjanlahden teemavuoden toteuttamista koskeva työ jatkuu syksyllä Satakunnan ekologiset verkostot Satakunnan ekologisten verkostojen esiselvitys valmistui 2014 ja sitä hyödynnetään vaihemaakuntakaavan 2 tausta aineistona. Jatketaan Satakunnan ekologisten verkostojen tarkempaa mallintamista koskevaa yhteistyötä ja kootaan kumppanuuksia ekologisia verkostoja koskevaa hankekokonaisuutta varten. Toteutus: Central Baltic ohjelman hallintokomitea hyväksyi SustainBaltic nimisen hankehakemuksen (=ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human ecological Networks in the Baltic Region) rahoittamisen. Hankkeen vetovastuu on Turun yliopistolla ja Satakuntaliitto on yksi hankkeen partnereista. Hankkeessa jatketaan esiselvityksen pohjalta ja analysoidaan mm. Lounais Suomen alueen ekologista verkosto. Kyseisen analyysin toteutuksesta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE) osana SustainBaltic hanketta. Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja laajoja aurinkokennoalueita koskeva esiselvityshanke Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet / Laajoja aurinkokennoalueita koskeva esiselvityshanke käynnistyi Hankkeen tavoitteena on laatia paikkatietoaineistoon perustuva esiselvitys Satakunnan alueella jo toimivista yritysalueista ja valtakunnallisesti merkittävistä yritysalueista; niiden ominaisuuksista, sijoittumisesta ja hyvistä sijoittumisedellytyksistä suhteessa yhdyskuntarakenteeseen sekä hakea uusia potentiaalisia alueita uusiutuvaa teollisuutta varten ja selvittää mahdollisesti uusien toimintojen sijoittumisedellytyksiä. Samalla pyritään nostamaan esille olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien yritysalueiden merkitys Satakunnan yhdyskuntarakenteessa ja niiden merkitys koko Suomen kannalta.

43 35 Sivu 42 Laajoja aurinkokennoalueita koskevan esiselvityshankkeen keskeinen tavoite on edistää laajojen aurinkokennoalueiden sijoittamisen selvittämistä maakuntatasoisessa suunnittelussa sekä alueiden osoittamista maakuntakaavoihin. Samalla pohditaan maakuntakaavan ohjaus ja oikeusvaikutuksia ja aurinkoenergiakeräimien huomioonottamista yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Hanke liittyy myös teollisuuden kasvuohjelmaan ja sisältö tarkentuu teollisuuspilotin edetessä. Toteutus: Hankkeen Satakuntaliitossa toteutettava osa käynnistyi Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä, ja käytännön toteutus alkoi sekä aurinkoenergian että yritysalueiden osalta. Aurinkoenergian osuus koostuu paikkatietoanalyysista, jonka tavoitteena on löytää laajoja aurinkoenergian tuotantoon soveltuvia alueita Satakunnasta. Merkittävien yritysalueiden osalta on kevään 2016 aikana laadittu maakunnan 12 tärkeimmän teollisuuden keskittymän alueprofiilit, jotka sisältävät tietoja alueiden teollisuuden luonteesta, työpaikkojen määrästä, liikevaihdon suuruudesta sekä työmatkaliikenteen määristä. Pöyry Finland Oy:n laatima esiselvitys valmistui huhtikuussa Esiselvitys antaa perustiedot aurinkoenergiasta (eli aurinkosähkön ja aurinkolämmön tuotannosta), sen teknisistä ja taloudellisista lähtökohdista sekä ympäristövaikutuksista. Selvityksessä esitellään aurinkoenergian sekä siihen liittyvän lainsäädännön ja ohjauksen nykytilaa Suomessa, ja kartoitetaan esimerkkitapauksia ulkomailta. Työn keskeisimpiä teemoja ovat aurinkoenergian tuotantolaitosten maakunnallisesti merkittävän kokoluokan määrittely, sijoittelukriteeristön kokoaminen sekä pohdinta mahdollisuuksista ja tarpeesta osoittaa aurinkoenergiatuotantoon soveltuvia alueita maakuntakaavassa. Selvitys ja sen tulokset ovat käytössä vaihemaakuntakaavaprosessissa ja selvitystä on esitelty mm. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluprosessin yhteydessä pidetyissä yhteistyöryhmän kokouksissa ja

44 36 Sivu Hallintopalveluiden toimiala TOIMIALAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT: Luodaan kuntalain mukaiset sähköiset jakelukanavat Henkilöstöstrategia päivitetään Kehitetään työkykyä ylläpitävää toimintaa ja osoitetaan siihen riittävät voimavarat. Mahdollistetaan henkilöstölle osallistua tehtäväkuvansa mukaiseen ammattitaitoa kehittävään koulutukseen Edistetään rakennettujen nopeiden tietoliikenneyhteyksien sisällön ja palvelujen kehittämistä maakunnassa TOIMENPITEET Huolehditaan, että virastolla on asianmukaiset työtilat ja välineet JEMMA asianhallintajärjestelmän hyödyntämistä ja kehittämistä jatketaan.. Luottamushenkilöhallinto Satakuntaliiton ylin päättävä elin on kunnallisvaalikaudeksi valittava maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto päättää muun muassa liiton taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Valtuustossa on 57 jäsentä. Tavoitteet: Maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana kaksi kertaa Maakuntavaltuuston puheenjohtajisto osallistuu yhdessä maakuntahallituksen kanssa kerran vuodessa järjestettäville Länsi Suomen maapäiville. Maakuntahallitus vastaa Satakuntaliiton hallinnosta ja taloudenhoidosta, ohjaa ja valvoo Satakuntaliiton viraston toimintaa. Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallitukseen vaalikaudeksi jäsentä maakunnan poliittisten valtasuhteiden mukaan. Tavoitteet: Maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa Osa maakuntahallituksen kokouksista pyritään pitämään jäsenkunnissa Pidetään tarvittaessa teemakohtaisia iltakouluja ja neuvotteluja Osallistutaan liiton edunvalvontaan sekä kansainväliseen toimintaan. Maakuntahallituksen nimeämät edustajat osallistuvat AER:n ja BSSSC:n vuosikokouksiin. Maakuntahallituksen asettamat toimikunnat ja työryhmät jatkavat toimintaansa. Näitä ovat ainakin maakuntakaavatoimikunta ja maakunnan yhteistyöryhmä.

45 37 Sivu 44 Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntien muodostaman yhteistoiminta alueen päätöksenteosta vastaavat maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset yhtäpitävin päätöksin. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa, että maakuntavaltuuston liiton toiminnalle asettamat tavoitteet toteutuvat. Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä. Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa työsuunnitelman mukaisesti. Toteutus: Maakuntavaltuusto on kokoontunut kerran ja maakuntahallitus viisi kertaa. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio osallistui AER:n vuosikokoukseen Tarkastuslautakunta on kokoontunut kaksi kertaa. Virasto ja tukipalvelut Satakuntaliiton virasto Porin puuvillassa on toimiva ja tarkoituksenmukainen liiton tarpeisiin nähden. Työssä tarvittavat välineet, ohjelmat ja laitteet pidetään ajan tasalla. Satakuntaliitto omistaa Teljäntorin kiinteistössä toimistotilaa n. 660 m2, joka on vuokrattu Porin kaupungille. Satakuntaliiton palveluksessa on 24 vakituisessa työ tai virkasuhteessa olevaa sekä keskimäärin 2 määräaikaisessa työsopimussuhteessa olevaa henkilöä. Lisäksi esimerkiksi työllistämistuella tai työharjoittelussa liiton palveluksessa voi olla 1 2 tilapäistä henkilöä Avautuvien virkojen ja työsopimussuhteiden täyttämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti erikseen. Harkittaessa virkojen ja toimien täyttämisistä arvioidaan työvoimatarve kokonaisuutena viraston näkökulmasta siten, että tehtävänimike, toimenkuva ja tehtäväalueet ratkaistaan tehtäviä auki julistettaessa. Mahdollisiin työhuippuihin tai erillistehtäviin vastataan määräaikaisen projektihenkilöstön avulla, ellei niistä selvitä viraston sisäisin järjestelyin.. Toteutus: Satakuntaliiton julkaisut, päätöksentekoelinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat olleet sähköisessä muodossa julkisesti nähtävillä jo pidemmän aikaa. Tämän lisäksi Satakuntaliiton sivuille on avattu sähköinen ilmoitustaulu. Kotisivuja kehitetään jatkuvasti vastaamaan uusia tarpeita. Uusia haasteita tuo mm. alkava maakuntauudistus. Vuoden alkupuoliskolla rekrytoitiin poikkeuksellisesti kolme uutta henkilöä liiton palvelukseen. Liikennesuunnittelijan vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin Ville Turunen. Suomi100 projektiin palkattiin koordinaattoriksi Susanna Virkki. Satakurssi hankkeeseen palkattiin hankeassistentiksi Satu Uusi Uola. Henkilöstöpäivä pidettiin Paronitörmässä Harjavallassa.

46 38 Sivu 45 Europe Direct tiedotuspiste Tiedotuspisteen toimintaan kuuluvat EU kansalaisille suunnattu tiedottaminen ajankohtaisista aiheista. Pisteestä voi noutaa EU aiheista materiaalia tai etsiä tietoa yleisöpäätteeltä. Kansalaisten kysymyksiin vastataan paikan päällä, sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi ollaan mukana erilaisissa tapahtumissa. Yleisen tiedotuksen lisäksi koko henkilökunta osallistuu tiedotustoimintaan omalla osaamisalallaan. Komissio osallistuu tiedotuspisteen ylläpitokustannuksiin eurolla vuonna Vuonna 2016 toiminnan tavoitteena on EU tietouden ja vuorovaikutuksen lisääminen Satakunnan alueella Juncerin 10 prioriteetin mukaisesti. Europe Direct tiedotuspiste oli mukana järjestämässä kaksi keskustelutilaisuutta SuomiAreena viikolla Porissa Kauppakeskus Puuvillassa: Satakunnan kansanedustajat lauteilla maakuntamallilla menestykseen ja Teollisuus uudistuu uudistuuko politiikka? Porin kaupunginkirjastossa vietettiin Eurooppa päivää , jossa jaettiin materiaalia kansalaisille ja keskusteltiin ajankohtaisista aiheista. Lisäksi Europe Direct osallistui Suomen maaseutumatkailuyrittäjien tapahtumaan , ikäihmisten yleisötapahtumaan ja Pomarkun päivän messuille TALOUS TOIMIALAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT: Tavoitteena on, että tulorahoitus ja maksuvalmius mahdollistavat sujuvan toiminnan liiton tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteena on toiminnan tulojen ja menojen tasapaino Toteutus: Toimintatuottojen toteutuma oli 47,20 %. Tulovaje johtuu omien hankkeiden ja teknisen tuen tuloutusten ajoittumisesta loppuvuoteen. Tuotot toteutunevat budjetoidusti. Toimintakulujen toteuma on 48,45 %. Toteutuma on vain hieman korkeampi (n. 0,5 % yksikköä) kuin vuonna 2015 jolloin tilikauden tulos oli yli eur ylijäämäinen. Henkilöstömenojen toteuma on jopa alhaisempi kuin 2015 ja menot ovat lisääntyneet lähinnä asiantuntijapalvelujen ostoissa ja vuokramenoissa toimiston aularemontista johtuen. Vuoteen 2015 verrattuna vuoden jälkipuolisko poikkeaa kuitenkin merkittävästi, koska kustannuksia lisäävät keväällä palkatun henkilöstön palkkakulut koko 6 kk:n jaksolta syksyllä palkattavan uuden aluekehitysasiantuntijan palkkakulut maakuntauudistuksen kustannukset Suomi100 hankkeen kustannukset

47 39 Sivu 46 Lisäksi syksyllä 2015 toteutuneita pitkiä palkattomia virka ja työlomia ei tänä vuonna ole näköpiirissä. Tilinpäätös toteutunee talousarvion puitteissa, mutta ennusteessa on runsaasti epävarmuustekijöitä, kuten maakuntauudistuksen kustannukset sekä Suomi100 hankkeen avustusten aikataulu.

48 PÖYTÄKIRJA Sivu 47 Maakuntahallitus MH 7/ STRATEGIA VERKOSTOSTA VOIMAA YRITTÄJYYSKASVATUKSEEN- EAKR HANKE SL/182/ /2016 Viite Pirkanmaan liitolle osoitettu EAKR-rahoitushakemus numero , saapumispäivämäärä , diaarinumero EURA 2014/3734/ /2016/PL Hakija Prizztech Oy, Y-tunnus [ ] Hankkeen sisältö: Hankkeen päämääränä on integroida yrittäjyyskasvatus osaksi koulutusta laatimalla uusi alueen yrittäjyyskasvatuksen strategia ja yrittäjyyskasvatuksen toimintaohjelma. Strategia vahvistaa yrittäjyyskasvatuksen opetusta eri asteilla sekä kehittää koulutusorganisaatioiden yrittäjyyskasvatusverkostoa. Työelämän jatkuva muutos luo oppilaitoksillemme ja opetukselle yhä suurempia paineita. Yrittäjyyskasvatustyössä onnistuminen vaikuttaa suoraan alueemme yritysten kilpailukykyyn tulevaisuudessa osaavana työvoimana. Onnistuneen ja pitkäjänteisen yrittäjyyskasvatuksen tuotoksena yritykset saavat nuoristamme tulevaisuuden osaajia, joilla on työelämätaidot ja tiedot heidän siirtyessään työelämään. Yksi Eurooppa 2020 kasvustrategian tavoitteista on uudistaa työmarkkinoita voimaannuttamalla ihmisiä kehittämällä heidän osaamistaan koko heidän elämänsä ajan. Yrittäjyyskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Satakunnassa luotiin yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010, jossa määriteltiin eri asteille tavoitteet ja toimenpiteet vuosille Kuusi vuotta sitten rakennettu strategia tuki silloista voimassa olevaa opetussuunnitelmaa, mutta ei enää uudistettua opetussuunnitelmaa. Satakunnassa on tehty pitkäjänteistä työtä yrittäjyyskasvatuksen eteen. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa Satakunnassa puuttuu suuntaviivat yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyöhön, oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen toimijoiden verkoston kehittämiseen ja kasvattamiseen. Tarvitaan selkeät tavoitteet ja toimenpiteet seuraaviksi viideksi vuodeksi sekä uusia oppimisympäristöjä ja - menetelmiä toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. Strategiatyötä on mahdotonta toteuttaa ilman hankerahoitusta nykyisillä olemassa olevilla resursseilla. Kustannusarvio Kaikki yhteensä Palkkakulut Ostopalvelut Muut menot Flat Rate Rahoitussuunnitelma Rahoitus yhteensä Myöntö yhteensä (EAKR ja valtio) Muu rahoitus yhteensä kunnat TUKIPROSENTTI 70 Hankkeen kohdealue: Satakunta

49 PÖYTÄKIRJA Sivu 48 Maakuntahallitus Ohjelmayhteys MH 7/2016 Kestävää kasvua ja työtä ohjelma, toimintalinja 2 (Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen), erityistavoite 4.1. (Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta) Hankkeen kokonaiskustannukset euroa Haettu EAKR- ja valtion rahoitus euroa (Flat rate 24 %) Hankkeen kesto: Hankkeen käsittely: Satakuntaliitto on käynyt hankeneuvottelut koordinoivan Pirkanmaan liiton kanssa Neuvotteluissa ei nähty edellytyksiä tämän hankkeen rahoittamiseen. Hanke on käsitelty myös Satakuntaliiton hankeryhmässä Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön ei ole on puoltanut hanketta rahoitettavaksi kokouksessaan Valmistelija: Toimeenpano: Perustelut: Maakuntajohtaja: Jyrki Tomberg Pirkanmaan liitto Hakemusta vertailtiin muihin päättyneessä haussa Pirkanmaan liitolle jätettyihin hakemuksiin, joilla haettiin rahoitusta Satakuntaliitolta. Hakemus ei menestynyt hakemusten keskinäisessä vertailussa valittaessa hankkeita, joiden arvioidaan parhaiten toteuttavan Kestävää kasvua ja työtä ohjelman erityistavoitteita. Hanke sai vähiten pisteitä erityisten valintaperusteiden osalta erityistavoitteesta 4.1. Hankkeen rahoittaminen EAKR-rahoituksella ei ole mahdollista. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä on rahoitettu aiemmin ESR-rahoituksella. Maakuntahallitus päättää: 1) hylätä osaltaan " Strategia Verkostosta voimaa yrittäjyyskasvatukseen " -hankkeen osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä ohjelmasta 2) jättää kohdentamatta hankkeessa haetun avustusosuuden euroa Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

50 Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Strategia Verkostosta voimaa yrittäjyyskasvatukseen 1 (3) Sivu 49 Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Strategia Verkostosta voimaa yrittäjyyskasvatukseen Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/3734/ /2016/PL Käsittelijä Viranomainen Jyrki Tomberg Pirkanmaan liitto Hakijan virallinen nimi Prizztech Oy Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Tukimuoto Alueellinen kehittämistuki: kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Hankkeen päämääränä on integroida yrittäjyyskasvatus osaksi koulutusta laatimalla uusi alueen yrittäjyyskasvatuksen strategia ja yrittäjyyskasvatuksen toimintaohjelma. Hankkeen tavoitteet: 1. Luoda yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma oppilaitoksille yrittäjyyskasvatuksen laaja-alaiseen toteuttamiseen vuosille Strategiatyön tuloksena oppilaitoksille käyttöön uudenlaisia oppimisympäristöjä ja menetelmiä sekä yhteistyöverkostoja yrittäjyyskasvatuksen opetukseen 3. Strategiatyön aikana luodaan yrittäjyyskasvatuksen kehittämisalusta (www) tukemaan yrittäjyysopetusta laajaalaisesti Strategia ja toimintaohjelma tukee alueen oppilaitosten toteuttamaa yrittäjyyskasvatusta ja työelämäyhteistyötä. Strategiatyö toteutetaan yhdessä kuntien elinkeinotoimien, sivistystoimien, oppilaitosten sekä yritysten kanssa. Hankkeessa toteutettavat innovatiivisten oppimisympäristöjen ja menetelmien pilottikokeilut toteutetaan Porin, Kokemäen, Ulvilan, Harjavallan ja Pomarkun kunnissa. Strategiaprosessi toteutetaan interaktiivisena, kokeilukulttuuria vahvistava prosessina, jonka aikana luodaan konkreettisia innovatiivisia malleja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Strategiaprossin aikana luodaan Strategia kehittämisalusta, joka tukee oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen opetusta ja työelämälähtöisyyttä. Www-alustalle tullaan kokoamaan kaikki hankkeen aikana pilotoidut oppimisympäristöt ja menetelmät. Alusta vahvistaa alueellista yrittäjyyskasvatuksen toimijoiden verkostoa ja antaa mahdollisuuden kommunikointiin ja kehittämistyöhön kaikissa oppilaitoksissa. Alusta toimii informatiivisena kanavana oppilaitoksiin ja tukee opetussuunnitelmatyötä. Pilottikunnat saavat kuntakohtaiset toiminta-ohjelmat Tulostettu :41:30 EURA järjestelmä

51 Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Strategia Verkostosta voimaa yrittäjyyskasvatukseen 2 (3) Sivu 50 yrittäjyyskasvatukseen toteutukseen. Hankkeen tuloksena syntyy yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma, joka antaa suuntaviivat yrittäjyyskasvatustyöhön alueen oppilaitoksille. Pilottikunnat saavat kuntakohtaiset toiminta-ohjelmat yrittäjyyskasvatukseen toteutukseen. Hankkeen aikana pilotoidut innovatiiviset oppimisympäristöt ovat osa opetusta ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä. Oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöverkosto vahvistuu ja yrityselämä on mukana toteuttamassa yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä. Hankkeen aikana luotu yrittäjyyskasvatuksen kehittämisalusta toimii työkaluna oppilaitoksille yrittäjyyskasvatustyössä ja sen kehittämisessä. ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Satakunta Seutukunnat Porin Kunnat Harjavalta, Kokemäki, Pomarkku, Pori, Ulvila Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Lisätietoja hakemuksesta Yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä on rahoitettu aiemmin ESR-rahoituksella. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta EAKR-rahoitusta suunnataan tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja innovoinnin tukemiseen Erityistavoite 4.1:n sisältönä on alueiden tutkimukseen ja innovointiin liittyvän huippuosaamisen ja teknologian muutoksen valmiuksien parantaminen sekä uusien ratkaisujen kaupallinen hyödyntäminen (koulutusorganisaatioiden rooli kohderyhmänä on osallistua t&k&i-yhteistyöhön julkisyhteisöjen ja yritysten kanssa) Tämän hankehakemuksen sisältö ei tue näitä tavoitteita. ESR-rahoitteisen toimintalinjan 4 (Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen) sisältönä on mm. vahvistaa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä lisätä opiskelijoiden työelämävalmiuksia erilaisin toimenpitein, mm. oppisopimuskoulutuksella, työpajoilla ja yrittäjyyskasvatuksella. Voidaan katsoa, että hankkeen sisältö tukee näitä tavoitteita. Edelliseen viitaten sekä pisteytyksen lukuihin pohjaten hanketta ei voida esittää rahoitettavaksi EAKR-rahoituksella. Tulostettu :41:30 EURA järjestelmä

52 Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Strategia Verkostosta voimaa yrittäjyyskasvatukseen 3 (3) Sivu 51 Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys Hakemus esitetään hyväksyttäväksi ý Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Hakemusta vertailtiin muihin päättyneessä haussa Pirkanmaan liitolle jätettyihin hakemuksiin, joilla haettiin rahoitusta Satakuntaliitolta. Hakemus ei menestynyt hakemusten keskinäisessä vertailussa valittaessa hankkeita, joiden arvioidaan parhaiten toteuttavan Kestävää kasvua ja työtä ohjelman erityistavoitteita. Hanke sai vähiten pisteitä erityisten valintaperusteiden osalta erityistavoitteesta 4.1. Hankkeen rahoittaminen EAKR-rahoituksella ei ole mahdollista. Tulostettu :41:30 EURA järjestelmä

53 PÖYTÄKIRJA Sivu 52 Maakuntahallitus MH 7/ SATAKUNTALAINEN VÄHÄHIILISEN BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄ -EAKR HANKE SL/184/ /2016 Viite Pirkanmaan liitolle osoitettu EAKR-rahoitushakemus numero , saapumispäivämäärä , (täydennys ja ), diaarinumero EURA 2014/3687/ /2016/PL. Hakija Pyhäjärvi-instituuttisäätiö, y-tunnus [ ] (päätoteuttaja) ja Satafood Kehittämisyhdistys ry, y-tunnus [ ] (osatoteuttaja). Hankkeen sisältö: Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa vähähiilistä teknologiaa koskevaa tutkimusta ja innovointia sekä tutkimustulosten jalkauttamista yritysten käyttöön. Tutkimustiedon ja innovoinnin tueksi synnytetään Satakuntaan elintarvikeketjujen biotalouden osaamiskeskittymä, jonka ytimen muodostavat Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Molempien organisaatioiden nykyisten vahvuuksien tueksi tuodaan vähähiilisen biotalouden huippuosaamista ja luodaan maakunnan kahden keskeisen elintarvike- ja ympäristöklusterin toimijan innovaatioalustojen tueksi laajat valtakunnalliset ja kansainväliset verkostot. Pyhäjärvi-instituutin ja Satafoodin yhteinen vähähiilisen biotalouden huippuosaaminen tukee jatkossa maakunnallisia bio- ja kiertotalouden kehittämistoimia elintarvike- ja ympäristöalojen etsiessä keinoja vähentää ja ennalta ehkäistä erilaisia sivuvirtoja ja mahdollisuuksia saada kustannussäästöjä sekä luoda sivuvirroista taloudellisesti kannattavaa uutta liiketoimintaa. Keskeisenä tavoitteena on uuden liiketoiminnan, joka pohjautuu uusiutuviin energiaratkaisuihin, synnyttäminen tukemalla yritysten uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja materiaalitehokkuuteen liittyvää TKI-toimintaa. Satakuntalainen vähähiilisen biotalouden huippuosaamisen avulla luodaan jatkossa yritysten lähtökohdista tarpeellisia pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla yritykset voivat lisätä toimintansa liiketaloudellista kasvua kehittämällä vähähiilisiä tuotteita, palveluja ja tuotantomenetelmiä sekä testata niiden kaupallistamisen mahdollisuuksia. Kustannusarvio yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Kustannukset yhteensä Palkkakulut Ostopalvelut Matkakustannukset Flat Rate 15 % Rahoitus yhteensä Myöntö yhteensä (EAKR ja valtio) Muu rahoitus yhteensä - Yksityinen rahoitus TUKIPROSENTTI 70

54 PÖYTÄKIRJA Sivu 53 Maakuntahallitus MH 7/2016 Hankkeen kohdealue: Satakunta Ohjelmayhteys Kestävää kasvua ja työtä ohjelma, toimintalinja 2 (Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen), erityistavoite 3.2. (Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen). Hankkeen kokonaiskustannukset euroa Haettu EAKR- ja valtion rahoitus euroa. Hankkeen kesto: Hankkeen käsittely: Käsitelty Satakuntaliiton hankeryhmässä Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön on puoltanut hanketta rahoitettavaksi kokouksessaan Valmistelija: Toimeenpano: Perustelut: Maakuntajohtaja: Krista Tupala Pirkanmaan liitto Hanke tukee maakuntaohjelman painopisteitä uusiutuva teollisuus ja vahva elintarvikeketju. Hanke tukee myös Satakunnan EAKR haussa asetettuja erityisiä rahoituksen painopisteitä. Hanke menestyi myös pisteytyksen perusteella tehdyssä hankevertailussa. Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Satakuntalainen vähähiilisen biotalouden osaamiskeskittymä EAKR-hankkeen osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä ohjelmasta, 2) kohdentaa hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Satakuntaliitolle osoittamaa vuoden 2016 myöntövaltuutta käyttäen EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Vuosien 2017 ja 2018 rahoituksesta tehdään erillinen myöntöpäätös. 3) valtuuttaa Satakuntaliiton hankevalmistelijat tekemään tarvittaessa (yhdessä toteuttajatahon kanssa) teknisluonteisia tarkennuksia hankesuunnitelmaan ennen päätösvalmistelua EURA2014 järjestelmään. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

55 Hakemusnumero: Hankkeen nimi: SATAKUNTALAINEN VÄHÄHIILISEN BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄ 1 (2) Sivu 54 Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi SATAKUNTALAINEN VÄHÄHIILISEN BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄ Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/3687/ /2016/PL Käsittelijä Viranomainen Krista Tupala Pirkanmaan liitto Hakijan virallinen nimi Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Osatoteuttajat Satafood Kehittämisyhdistys ry Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Tukimuoto Alueellinen kehittämistuki: kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa vähähiilistä teknologiaa koskevaa tutkimusta ja innovointia sekä tutkimustulosten jalkauttamista yritysten käyttöön. Tutkimustiedon ja innovoinnin tueksi synnytetään Satakuntaan elintarvikeketjujen biotalouden osaamiskeskittymä, jonka ytimen muodostavat Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Molempien organisaatioiden nykyisten vahvuuksien tueksi tuodaan vähähiilisen biotalouden huippuosaamista ja luodaan maakunnan kahden keskeisen elintarvike- ja ympäristöklusterin toimijan innovaatioalustojen tueksi laajat valtakunnalliset ja kansainväliset verkostot. Pyhäjärvi-instituutin ja Satafoodin yhteinen vähähiilisen biotalouden huippuosaaminen tukee jatkossa maakunnallisia bio- ja kiertotalouden kehittämistoimia elintarvike- ja ympäristöalojen etsiessä keinoja vähentää ja ennalta ehkäistä erilaisia sivuvirtoja ja mahdollisuuksia saada kustannussäästöjä sekä luoda sivuvirroista taloudellisesti kannattavaa uutta liiketoimintaa. Keskeisenä tavoitteena on uuden liiketoiminnan, joka pohjautuu uusiutuviin energiaratkaisuihin, synnyttäminen tukemalla yritysten uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja materiaalitehokkuuteen liittyvää TKI toimintaa. Satakuntalainen vähähiilisen biotalouden huippuosaamisen avulla luodaan jatkossa yritysten lähtökohdista tarpeellisia pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla yritykset voivat lisätä toimintansa liiketaloudellista kasvua kehittämällä vähähiilisiä tuotteita, palveluja ja tuotantomenetelmiä sekä testata niiden kaupallistamisen mahdollisuuksia. ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Satakunta Seutukunnat Pohjois-Satakunnan, Porin, Rauman Kunnat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila Tulostettu :49:59 EURA järjestelmä

56 Hakemusnumero: Hankkeen nimi: SATAKUNTALAINEN VÄHÄHIILISEN BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄ 2 (2) Sivu 55 Lisätietoja hakemuksesta Hakemus on lähetetty hakijalle muokattavaksi Satakuntaliiton hanketiimin tekemän pisteytyskokouksen sekä Satakuntaliiton ja Pirkanmaan liiton käymän hankeneuvottelun jälkeen. Hakija on täydentänyt hakemuksen ohjeistuksen mukaisesti. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laiteinvestoinnit 0 5 Rakennukset ja maa-alueet 0 6 Muut kustannukset 0 7 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hanke tukee maakuntaohjelman painopisteitä uudistuva teollisuus ja vahva elintarvikeketju. Hanke tukee myös Satakunnan EAKR haussa asetettuja erityisiä rahoituksen painopisteitä. Hanke menestyi myös pisteytyksen perusteella tehdyssä hankevertailussa. Hanke tukee myös rakennerahastoohjelman toimintalinja 2 erityistavoitteen 3.2. mukaisia tuettavan toiminnan kriteereitä. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys ý Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Tulostettu :49:59 EURA järjestelmä

57 PÖYTÄKIRJA Sivu 56 Maakuntahallitus MH 7/ SATAKUNTALIITON EDUSTAJAN NIMEÄMINEN PORIN JA RAUMAN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN ALUEELLISEEN KOKEILUUN SL/183/ /2016 Osana hallituksen Työllisyys- ja kilpailukyky kärkihanketta Työ- ja elinkeinoministeriö on hakemuksen pohjalta valinnut Porin ja Rauman kaupungit mukaan työvoima- ja elinkeinopalveluita koskevaan valtakunnalliseen kokeiluun. Porin ja Rauman kokeilun lähtöajatuksena on ennaltaehkäisevä riskiajattelu. Kokeilun toimenpiteet suunnataan työnhakijoihin, joilla on lisääntynyt riski jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kokeilun välittömänä kohderyhmänä ovat yli 180 päivää työmarkkinatukea saaneet pitkäaikaistyöttömät, nuoret yli kuusi kuukautta työttömänä olleet, osakykyiset työnhakijat ja maahanmuuttotaustaiset työttömät työnhakijat. Kokeilulla on kytkös Satakunnan sote-alueen valmisteluun sekä työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämiseen maakuntamallin tullessa voimaan Porin kaupunginhallitus on pyytänyt työvoima- ja yrityspalveluiden kumppaniorganisaatiota, mm. Satakuntaliitoa nimeämään edustajansa kokeilua ohjaavaan valmisteluryhmään Valmistelija: Timo Vesiluoma Täytäntöönpano: Porin kaupunki, valitut henkilöt Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää nimetä Satakuntaliiton varsinaiseksi edustajaksi Porin ja Rauman työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun valmisteluryhmään aluekehitysasiantuntija Krista Tupalan ja hänen varaedustajakseen EU-koordinaattori Jyrki Tombergin. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

58 PÖYTÄKIRJA Sivu 57 Maakuntahallitus MH 7/ SUSTAINBALTIC-HANKKEEN PROJEKTISUUNNITTELIJAN VALINTA SL/38/ /2016 SustainBaltic-hankkeen projektisuunnittelijan määräaikainen toimi julistettiin auki ilmoittamalla siitä sähköisesti Kuntarekry-järjestelmässä osoitteessa: kuntarekry.fi. Määräaikaan kello mennessä toimea haki 22 henkilöä. Hakemusten perusteella Sata-kuntaliiton alueidenkäytön toimiala valitsi haastatteluun (5) henkilöä. Haasteltavat olivat: FM Asko Ijäs, Jyväskylä FM Krista Oikarinen, Oulu FM Tommi Lievonen, Pori FM Hanna Salo, Turku FM Pasi Salmi, Turku Projektisuunnittelijan pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto luonnontie-teen alalta tai vastaava. Tehtävän hoidon kannalta valittavalta henkilöltä edellytetään biologista/ekologista osaamista, paikkatieto-osaamista sekä hyvää suomen ja englannin kielen kirjallista ja suullista esitystaitoa. Lisäksi valittavalta henkilöltä toivotaan matkustusvalmiutta, hyviä yhteistyövalmiuksia sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja vastuullisesti. Suomen kaavoitusjärjestelmän, EU-rahoituksen sekä Lounais-Suomen tuntemus lasketaan eduksi. Haastattelut suorittivat alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää, maakuntainsinööri Anne Nummela ja ympäristöasiantuntija Anne Savola. Haastattelijoiden yksimieli-sen käsityksen mukaan FM Asko Ijäs täyttää kaikki tehtävän hoitamiselle vaaditut edellytykset. Lisäksi Asko Ijäksen arvioitiin täyttävän myös muut hakuilmoituksessa toivotut valmiudet. Täydelliset hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Palkkauspäätös on ehdollinen siihen saakka kunnes hankkeen toteuttamiseen liittyvä sopimus hankkeen vetäjän ja rahoittajan kanssa on tehty ja hankkeen toteuttamista koskevat asiakirjat on hyväksytty ja allekirjoitettu. Satakuntaliiton osalta hankkeen toteutusaika on (yhteensä 27 kk). Tehtävä täytetään sopimuksen mukaan. Rekrytoinnissa noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. SustainBaltic-hanketta on aiemmin käsitelty maakuntahallituksen kokouksissa MH / 25 ja MH / 80. Liitteenä on yhdistelmä hakijoista (B). Valmistelija: Päivi Liuska-Kankaanpää, Anne Savola, Anne Nummela Täytäntöönpano: Tiedoksi Asko Ijäs, muut tiedoksiantoa pyytäneet hakijat (Kuntarekry) Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää valita projektisuunnittelijan määräaikaiseen työsuhteeseen filosofian maisteri Asko Ijäksen. Työsuhteessa noudatetaan neljän kuukauden

59 PÖYTÄKIRJA Sivu 58 Maakuntahallitus MH 7/2016 koeaikaa. Valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

60 PÖYTÄKIRJA Sivu 59 Maakuntahallitus MH 7/ OHJAUSRYHMÄN NIMEÄMINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN SATAKUNNAN ESISELVITYSHANKKEELLE SL/99/ /2016 Maakuntauudistuksen käynnistävässä kokouksessa Porissa sovittiin, että maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvitysvaiheen ohjausryhmään nimettyjä tahoja pyydetään ilmoittamaan edustajansa mennessä Satakunnan maakuntahallitukselle. Käynnistävässä kokouksessa lisäksi todettiin, että Satakunnan maakuntahallitus päättää esitysten pohjalta ohjausryhmän kokoonpanosta kokouksessaan Satakuntaliitosta on em. pyyntökirje lähetetty Kirjeessä esitettiin kunkin osallistuvan organisaation edustajien jäsenten ja varajäsenten lukumäärä siten, kun on alustavassa hankesuunnitelmassa mainittu (liite). Pyyntökirjeessä pyydettiin huomioimaan tasa-arvolain vaatimus esitettävien henkilöiden valinnassa. Lisäksi todettiin, että jokainen taho vastaa edustajiensa kokous- ja matkakustannuksista itse. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettäneen Porissa Ohjausryhmään nimetyt tahot ovat toimittaneet määräaikaan mennessä Satakuntaliiton kirjaamoon ehdotuksensa ohjausryhmän jäseniksi. Valmistelija: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä Täytäntöönpano: Mukana olevat organisaatiot, ohryyn valitut henkilöt Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) Nimetä ohjausryhmän jäseniksi ja varajäseniksi liitteen mukaiset henkilöt (liite toimitetaan myöhemmin). 2) Nimetä maakuntahallituksen edustajat ja heidän varaedustajansa ohjausryhmään. 3) Nimetä ohjausryhmälle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Maakuntahallitus: Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päätti: 1) Nimetä ohjausryhmän jäseniksi ja varajäseniksi liitteen mukaiset henkilöt 2) Reijo Kallio esitti Riikka Huhtasen kannattamana, että maakuntahallituksen edustajiksi valittaisiin mh:n kehittämisryhmä ja heille varajäsenet. Mari Kaunistola esitti lisäksi valittavaksi Anne Holmlundia, koska Jari Myllykoski kansanedustajana muutoinkin on ohjausryhmän jäsen. Maakuntahallitus valitsi yksimielisesti ohjausryhmän jäseniksi Reijo Kallion ja varajäseneksi Irma Männistön, Harri Kivenmaan ja varajäseneksi Kati Mansikkamäen, Mari Kaunistolan ja varajäseneksi Kari Kähkösen, Anne Holmlundin ja varajäseneksi Matias Marttisen, Simo Riuttamäen ja varajäseneksi Riina Lehmussalmen,

61 PÖYTÄKIRJA Sivu 60 Maakuntahallitus MH 7/2016 3) Reijo Kallio esitti Riikka Huhtasen kannattamana, että puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta siirrettäisiin poliittisten piirijärjestöjen valmisteluun ja päätettäväksi maakuntahallituksen kokoukseen Simo Riuttamäki esitti puheenjohtajiston valintaa nykyisessä kokouksessa. Maakuntahallitus päätti yksimielisesti siirtää ohjausryhmän puheenjohtajien valinnan maakuntahallituksen kokoukseen

62 Sivu 61 Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu Satakunnassa OHJAUSRYHMÄÄN NIMEÄMISET 2016 Taho Edustaja Varahenkilö Satakuntaliitto (4-6 luottamushenkilöä, johtoryhmä 4) Rajala Pertti Liuska-Kankaanpää Päivi Vesiluoma Timo Mäkilä Jukka Kallio Reijo Männistö Irma Kivenmaa Harri Mansikkamäki Kati Kaunistola Mari Kähkönen Kari Holmlund Anne Marttinen Matias Riuttamäki Simo Lehmussalmi Riina Kunnat (2 edustajaa jokaisesta Satakunnan kunnasta, 1 luottamushenkilö, 1 viranhaltija) Eura Virta Jukka Vihervuori Juhani Eura Aalto Johanna Majalahti Juha Eurajoki Jalonen Vesa Sjöman Ilona Eurajoki Ahlsten Anne Huhtala Johanna Harjavalta Nummikari Reijo Puolakka Kristiina Harjavalta Karrimaa Jaana Luoma Olli Honkajoki Norrbo Ulla Honkajoki Laitila Tommi Huittinen Peltomaa Jyrki Koivisto Katariina Huittinen Kontio Outi Lepistö Aimo Jämijärvi Kujansuu Anneli Karppinen Antero Jämijärvi Virtanen Kirsi Karppinen Antero Kankaanpää Hatanpää Mika Vanhahonko Anna Kankaanpää Uusitalo Maritta Hietaoja Tapio Karvia Hosiasluoma Tarja Kangas Kaija Karvia Raita-Aho Voitto Ohrankämmen Jukka Kokemäki Siltala Reijo Löfbacka Mikko Kokemäki Seppälä Juhani Sutinen Marjatta Luvia Hollmén Marja Vaitomaa Marja Luvia Ojalahti Kari Ahto Bella Merikarvia Kotiranta Juhani Kenttä Jorma Merikarvia Ala-Luopa Pentti Rajala Olli Nakkila Pöysti Martti Sallinen Erik, Aalto Harri Nakkila Viren Kalevi Sjögren Matti Pomarkku Uusitalo Tapio Pomarkku Merilahti Nina Pori Luukkonen Aino-Maija Salokangas Tommi Pori Wahlman Esa J. Laulainen Arja Rauma Koski Kari Suvanto Tomi Rauma Junnila Elina Marva Hanna Siikainen Lanne Viveka Järvenranta Anne Siikainen Tervakangas Matti Vuorela Antti Säkylä Jaspa Jarkko Pelttari Marko Säkylä Mäenpää Teijo Jalonen Aino-Liisa Ulvila Jokinen-Anttila Leena Ahonen Tiina Ulvila Moilanen Jukka Airaksinen Mikko Sairaanhoitopiiri (2 edustajaa) Valovirta Rauno Sulkava Heli Pisto Ahti Haavisto Ermo Pelastuslaitos (2 4 edustajaa, luottamushenkilö ja virkamies) Ekberg Petri Tähtinen Pekka Puhjo Veijo Mäkinen Elina ELY-Satakunta johtoryhmä (4 edustajaa) Karvonen Marja

63 Sivu 62 Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu Satakunnassa OHJAUSRYHMÄÄN NIMEÄMISET 2016 Taho Edustaja Varahenkilö Antila Pekka Jortikka Anne Rosnell Seija VARSELY/liikennevastuualue (1 edustaja) Vehviläinen Matti Lindholm Hanna VARSELY/ympäristövastuualue (1 edustaja) Timonen Risto Seppälä Anna-Leena Työ- ja elinkeinotoimisto (4 edustajaa) Sundell Juhani Peurala Elina Laine Päivi Remmer Satu Aluehallintovirasto (1-2 edustajaa) Luukanen Mikael Soini Jani, Hurskainen Raija Maaseutuhallinnon YTA -alueet (4 edustajaa) Ruissalo Mika Dahl Juhani Suominen Mikko Kallionpää Ari Varpula Heli Johansson Veli-Jukka Leikkola Tuomo Lomituspalvelujen paikallisyksiköt (2 edustajaa) Mäntynen Pirjo Väinölä Maarit Poikelispää Sirpa Järvenpää Päivi Satasote-projektin edustaja (1 edustaja) Lehti Rainer Lehtonen Taina Henkilöstön edustajat, pääsopijajärjestöt (1 edustaja kustakin järjestöstä: JUKO, JHL, Jyty, Pardia, KOHO, yhteensä 5 edustajaa) KOHO Östman Tuula Saari Marie-Anne Jyty Alho Päivi Lankinen Satu JUKO Tomberg Jyrki Heino-Mattila Jaana JHL Johansson Seija Kortelainen Outi Pardia Rimpiläinen Pasi Rajakallio Kaija Poliittiset piirijärjestöt (yksi edustaja jokaisesta Satakunnassa toimivasta eduskuntapuolueen piirijärjestöstä, yhteensä 7) Perussuomalaiset Joutsenlahti Anssi Kokoomus Syväsalmi Emilia Vihreät (valinta sukupuolijakauman mukaan) Hinkkanen Jorma Haavisto Minna SDP (valinta sukupuolijakauman mukaan) Lehtonen Harri Bergroth-Lampinen Diana KD Ilmoitetaan Vasemmistoliitto Ailasmaa Tapio Mäkinen Leila Keskusta Tietari Satu Kantola Juha Satakunnan kansanedustajilla on osallistumisoikeus ohjausryhmän kokouksiin (8) Huhtasaari Laura Jalonen Ari Juhantalo Kauko Kalli Timo Kiuru Krista Laitinen-Pesola Jaana Myllykoski Jari Salonen Kristiina

64 PÖYTÄKIRJA Sivu 63 Maakuntahallitus MH 7/ JOHTORYHMÄN SEKÄ VALMISTELURYHMIEN PUHEENJOHTAJIEN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN NIMEÄMINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN SATAKUNNAN ESISELVITYSHANKKEELLE SL/99/ /2016 Maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvitysvaiheelle nimetään johtoryhmä, joka ohjaa esivalmistelun operatiivista toimintaa. Esiselvitysvaiheen hankesuunnitelmassa on esitetty hankkeen johtoryhmän kokoonpano. Hankesuunnitelmassa esitetty johtoryhmän kokoonpano pohjautuu maakuntauudistuksen käynnistävän kokouksen sekä maakuntahallituksen kehittämistyöryhmän käsittelyyn. Johtoryhmän jäsenyys sekä valmisteluryhmien puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus pohjautuvat lähtökohtaisesti virka-asemaan esiselvitykseen osallistuvissa organisaatioissa. Tämä muodostaa tasa-arvolain 4 :n 2. momentin mukaisen erityisen syyn. Muiden kuin em. viranhaltijoiden osalta miehiä on x kpl ja naisia x kpl. (Esitys täydentyy kun kaikki tahot ovat ilmoittaneet edustajansa Satakuntaliitolle.) Johtoryhmään on hankesuunnitelmassa esitetty seuraavien tahojen edustajia: - Pj. Satakuntaliiton maakuntajohtaja - Vpj. Satakunnan ELY:n ylijohtaja - Satakuntaliiton hallintojohtaja - Satakunnan TE-toimiston johtaja - Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja - Varsinais-Suomen ELY L-vastuualueen johtaja - Varsinais-Suomen ELY Y-vastuualueen johtaja - Asetettavien valmisteluryhmien puheenjohtajat (max 6 henkilöä) - Satasote-projektin edustaja - Henkilöstön edustajat työntekijäkeskusjärjestöittäin: SAK, AKAVA, STTK (3 henkilöä) - Maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja (1 henkilö) - Porin, Rauman, Pohjois-Satakunnan seutujen nimeämät asiantuntijajäsenet 1 jäsen/seutu, yht. 3 henkilöä) Porin, Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutuja on pyydetty kirjeitse nimeämään yksi asiantuntijajäsen seutua kohden johtoryhmään. Jokainen taho vastaa edustajiensa kokous- ja matkakustannuksista itse. Johtoryhmän ensimmäinen kokous pidettäneen Porissa Valmistelija: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä Täytäntöönpano: Mukana olevat organisaatiot, valitut henkilöt Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) Nimetä johtoryhmän jäseniksi liitteen mukaiset henkilöt (liite toimitetaan myöhemmin).

65 PÖYTÄKIRJA Sivu 64 Maakuntahallitus MH 7/2016 2) Nimetä valmisteluryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat (liite toimitetaan myöhemmin) Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päätti: 1) Nimetä johtoryhmän jäseniksi pöytäkirjan liitteen mukaiset henkilöt. 2) Nimetä valmisteluryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat pöytäkirjan liitteen mukaiset henkilöt.

66 Sivu 65 Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu Satakunnassa JOHTORYHMÄÄN NIMEÄMISET 2016 Taho Edustaja Varajäsen Satakunnan maakuntajohtaja PJ Rajala Pertti Satakunnan ELY ylijohtaja VPJ Karvonen Marja Satakuntaliiton hallintojohtaja Mäkilä Jukka Satakunnan TE-toimisto Sundell Juhani Satakunnan pelastuslaitos Tähtinen Pekka Ekberg Pekka Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenne Vehviläinen Matti Lindholm Hanna Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö Timonen Risto Seppälä Anna-Leena Satasote-projektin edustaja Nordman Terttu Kerola Keijo Asetettavien valmistelurymien puheenjohtajat (max 6 hlö) Aluekehitys ja strateginen suunnittelu Vesiluoma Timo Karvonen Marja Elinkeino- ja työllisyyspalvelut/kasvupalvelut (vuorotteleva puheenjohtajuus) Karvonen Marja Juhani Sundell Maaseutupalvelut Antila Pekka Mäntylä Hanna Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Liuska-Kankaanpää Päivi Seppälä Anna-Leena Turvallisuus ja varautuminen Kielinen Tiina Ekberg Petri Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset Mäkilä Jukka Rosnell Seija Henkilöstön edustajat SAK Raittio Raija Raunela Tommi AKAVA Anttila Ari Harrivaara Pauliina STTK Rajakallio Kaija (Pardia) Rimpiläinen Pasi Ohjausryhmän puheenjohtaja Satakunnan seudut Asiantuntijajäsenet (3 hlö) Pori Kaski Bia Ranta Raisa Rauma Aro-Heinilä Asko Pohjois-Satakunta Hatanpää Mika

67 Valmisteluryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat Aluekehitys ja strateginen suunnittelu PJ Vesiluoma Timo Satakuntaliitto VPJ Karvonen Marja Satakunnan ELY keskus Elinkeino ja työvoimapalvelut / kasvupalvelut PJ Karvonen Marja / Sundell Juhani Satakunnan ELY keskus VPJ vuorotteluperiaatteella TE toimisto Maaseutupalvelut PJ Antila Pekka Satakunnan ELY keskus VPJ Mäntylä Hanna Satakunnan ELY keskus Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne PJ Liuska Kankaanpää Päivi Satakuntaliitto VPJ Seppälä Anna Leena Varsinais Suomen ELY Turvallisuus ja varautuminen PJ Kielinen Tiina Satapelastus VPJ Ekberg Petri Satapelastus Talous ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset PJ Mäkilä Jukka Satakuntaliitto VPJ Rosnell Seija Kehakeskus Muutosviestintä PJ Vesiluoma Timo Satakuntaliitto VPJ Nimetään myöhemmin

68 PÖYTÄKIRJA Sivu 67 Maakuntahallitus MH 7/ MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN PROJEKTIPÄÄLLIKÖIDEN VALINTA SL/99/ /2016 Maakuntauudistuksen esivalmistelu on käynnistynyt Satakunnassa osallistuvien organisaatioiden, maakunnan kuntien ja muiden sidosryhmien käynnistyskokouksella Kokouksessa sovittiin mm., että maakuntahallitus nimeää esivalmistelun ohjausryhmän ja johtoryhmän sekä palkkaa esivalmisteluvaiheelle projektipäällikön/päälliköt. Maakuntahallituksen kehittämisryhmä on kokouksessaan todennut, että hankkeen kireä aikataulu puoltaa projektihenkilöstön valitsemista osallistuvista organisaatioista. Näin vältytään aikaa vievältä hakuprosessilta ja esivalmistelu saadaan mahdollisimman nopeasti käyntiin. Keskustelujen jälkeen Satakuntaliiton hallintojohtaja Jukka Mäkilä ja aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma ovat antaneet suostumuksensa hoitaa oman viran ohella projektipäällikön määräaikaisia tehtäviä enintään saakka. Valmistelija: Täytäntöönpano: Pertti Rajala Jukka Mäkilä Timo Vesiluoma KuntaPro henkilöstöhallinto Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää valita Satakunnan maakuntauudistuksen projektipäälliköiksi väliseksi ajaksi oman viran ohella hallintojohtaja Jukka Mäkilän ja aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoman. Lisätehtävästä kummallekin maksetaan lisäpalkkiona 1000,00 /kk. Mikäli valmistelu keskeytyy tai projektipäällikön tehtävä keskeytyy muun syyn vuoksi, päättyy lisäpalkkion maksaminen välittömästi. Merkittiin, että Jukka Mäkilä ja Timo Vesiluoma poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Kokouksen sihteerinä tämän asian osalta toimi Pertti Rajala. Lisäksi liiton muulle henkilöstölle maksetaan maakuntauudistuksen johtoryhmän päätöksellään tilaamasta maakuntauudistukseen liittyvästä merkittävästä lisätyöstä palkkio. Päätöksen erilliskorvauksesta tekee maakuntajohtaja. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

69 PÖYTÄKIRJA Sivu 68 Maakuntahallitus MH 7/ ALUEKEHITYSASIANTUNTIJAN TYÖSUHTEEN VASTAANOTTAMINEN SL/94/ /2016 Maakuntahallitus valitsi kokouksessaan aluekehitysasiantuntijan työsuhteeseen Kari Hietalan. Hän on ilmoittanut ottavansa tehtävän vastaan alkaen. Hänen toimittamansa lääkärintodistus terveydentilasta on varaukseton. Valmistelija: Täytäntöönpano: Jukka Mäkilä Kari Hietala KuntaPro, henkilöstöhallinto Maakuntajohtaja: Merkitään tiedoksi. Maakuntahallitus: Merkittiin tiedoksi.

70 PÖYTÄKIRJA Sivu 69 Maakuntahallitus MH 7/ MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMAN JA SIIHEN LIITTYVÄN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN VUOSILLE 2017 JA 2018 SL/187/ /2016 Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014, 33 :n) mukaan maakunnan liiton johdolla, yhteistyössä valtion viranomaistahojen sekä kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa, valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Edellä mainitun lain nojalla säädetyn asetuksen (356/2014, 12 ) mukaan toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot mm. alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. Toimeenpanosuunnitelma voi sisältää myös maakunnan yhteistyöryhmän mahdollisen kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista sekä alueen osallistumisesta niihin. Työ- ja elinkeinoministeriö on päivätyllä kirjeellään ohjeistanut maakuntien liittoja toimeenpanosuunnitelmien laatimiseksi vuosille (liite). Maakunnan yhteistyöryhmien hyväksymät toimeenpanosuunnitelmat (Topsu) vuosille sekä vuoden 2017 rahoitussuunnitelmat ja alustavat esitykset vuoden 2018 rahoitussuunnitelmaksi pyydetään toimittamaan mennessä Työ- ja elinkeinoministeriöön. Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman Topsun laadinta vuosille on käynnistetty Satakuntaliiton aluekehitysyksikön toimesta. Topsu valmistellaan Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) käsiteltäväksi Laadittu Topsu sisältää tarkennetun sisällön lisäksi myös vuoden 2017 rahoitustaulukon täsmennyksen sekä arvion vuoden 2018 rahoitussuunnitelmaksi. Vuotta 2018 koskevat suunnitelmat ovat alustavia eikä niiden tarvitse olla sitovia. Valmistelun yhteydessä kootaan aineistoa Topsuun Satakuntaliiton tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiofoorumeissa (TKI) viikoilla TKI-foorumit järjestetään teemoista: teollisuus, elintarvike, matkailu, hyvinvointi, turvallisuus, energia- ja resurssitehokkuus. Foorumeiden osallistujia on pyydetty toimittamaan näkemykset maakunnallisista kehittämistarpeista mennessä. Maakunnallinen alue-ennakoinnin johtoryhmä, kuntaedustuksella täydennettynä, kutsutaan toimeenpanosuunnitelman päivitystyöpajaan, joka pidetään Toimeenpanosuunnitelma käsitellään myös yhteistyössä ELY:n kanssa maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä MYR:n käsittelemä, päivitetty Topsu tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi marraskuun 2016 kokoukseen. Valmisteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa muutostarpeita uuden maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman valmisteluun ja aikatauluihin. Siltä osin TEM tulee loppuvuodesta 2016 ohjeistamaan maakuntia erikseen seuraavien maakuntaohjelmien, nk. muutosmaakuntaohjelmien valmistelusta. Nyt laadittava toimeenpanosuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään muutosmaakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. Valmistelija: Katja Laitinen, Timo Vesiluoma, Jyrki Tomberg, Krista Tupala Täytäntöönpano: Satakuntaliiton aluekehitysyksikkö, MYR

71 PÖYTÄKIRJA Sivu 70 Maakuntahallitus MH 7/2016 Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa ja sen rahoitussuunnitelmaa koskevan valmistelun käynnistymisen. Merkittiin tiedoksi.

72 PÖYTÄKIRJA Sivu 71 Maakuntahallitus MH 7/ SATAKUNTALIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE VUODEN 2017 OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ SL/178/ /2016 Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt maakuntaliitoilta, kunnilta, kuntaliitolta ja liikennöitsijöiltä lausuntoa vuoden 2017 rautateiden henkilöliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen suunnittelua varten. Ministeriö pyytää lausunnonantajilta näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen aikatauluista, alueiden liikennetarpeista ja erityisesti vaikutuksista työssäkäyntiin, opiskeluun ja yritysten toimintaan. Lausujilta pyydetään myös tuomaan esille mahdollisia vaikutuksia muuhun liikennealan yritystoimintaan. Satakunnan alueella tällä hetkellä junaliikenne on kokonaisuudessaan ostoliikennettä ja koostuu 14 päivittäisestä Porin ja Tampereen välisestä vuorosta, jotka liikennöivät noin kahden tunnin välein suuntaansa. Satakunnassa junaliikenteeseen ei kohdistunut supistuksia, kun viime keväänä Liikenne- ja viestintäministeriön budjettia junaliikenteen ostamiseen leikattiin. Tästä johtuen Satakunnassa ei myöskään ole aiheutunut samanlaisia liikenteellisiä ongelmia, kuin niillä alueilla, joissa supistuksia tapahtui hyvin lyhyellä varoitusajalla. Kun supistuksia junaliikenteeseen ei ole ollut, ei Satakunnalla ole myöskään tarvetta niiden peruuttamiseen. Lausunnossaan Satakunta kuitenkin haluaa tuoda esille kehittämistarpeet, joita ovat ainakin Rauman henkilöjunaliikenteen palautus, Porin ja Tampereen välisen junaliikenteen nopeuttaminen ja junayhteyden hyödyntäminen Porin seudun paikallisliikenteessä. Tavoitteena tulisi olla parantuneen palvelun lisäksi itsekannattavuus, jonka saavuttamiseen on alustavasti arvioiden hyvät edellytykset. Lausuntopyynnössä pyydetään ensi sijassa näkemyksiä vuoden 2017 liikenteestä ja tällä lyhyellä aikavälillä kehittämismahdollisuuksista voidaan toteuttaa aamuinen lisävuoro Poriin, joka mahdollistaisi junan käytön työ- ja koulumatkaliikenteessä. Myös muu kehittäminen voidaan jo aloittaa ensi vuoden aikana, ja lausunnossa toivotaan Liikenne- ja viestintäministeriön osallistuvan kehittämistyöhön. Lausuntoa varten kysytään vielä Porin ja Rauman kaupunkien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden kuntien näkemyksiä asiasta ja huomioidaan tarvittaessa illalla pidettävä Liikenne- ja viestintäministerin järjestämässä keskustelutilaisuudessa esille tulevat asiat. Keskustelutilaisuuteen on kutsuttu samat tahot, joilta on pyydetty lausuntoa tästä asiasta. Lopullinen lausuntoehdotus lähetetään maakuntahallituksen jäsenille jälkikäteen heti sen valmistuttua. Satakuntaliitto on valmistellut lausuntoluonnoksen (liitteenä). Valmistelijat: Täytäntöönpano: Ville Turunen, Pertti Rajala, Päivi Liuska-Kankaanpää, Timo Vesiluoma ja Marika Luoma sähköisesti ja Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää antaa kokouksessa esitellyn mukaisen lausunnon vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

73 SATAKUNTALIITTO Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI Sivu 72 Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 SL/178/ / Valtioneuvosto viite: asia: LVM/1437/08/16 Lausuntopyyntönne vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä Satakuntaliiton lausunto Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt maakuntaliitoilta, kunnilta, kuntaliitolta ja liikennöitsijöiltä lausuntoa vuoden 2017 rautateiden henkilöliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen suunnittelua varten. Ministeriö pyytää lausunnonantajilta näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen aikatauluista, alueiden liikennetarpeista ja erityisesti vaikutuksista työssäkäyntiin, opiskeluun ja yritysten toimintaan. Lausujilta pyydetään myös tuomaan esille mahdollisia vaikutuksia muuhun liikennealan yritystoimintaan. Rautateiden henkilöliikenne Satakunnassa on tällä hetkellä kokonaisuudessaan ostoliikennettä ja koostuu 14 Porin ja Tampereen välisestä junavuorosta. Junia kulkee keskimäärin kahden tunnin välein. Vuoroväli on nykyisellään riittävä ja selkein palvelutasopuute on puuttuva aamuvuoro Poriin, joka mahdollistaisi junan käytön työ- ja koulumatkoihin Porin seudulla. Junayhteys palvelee hyvin Satakunnassa asuvien matkustustarvetta muualle Suomeen ja kohtalaisesti muualla asuvien matkustustarvetta Satakuntaan. Maakunnan sisäistä liikennettä vuorotarjonta palvelee nykyisellään vaatimattomasti. Yhteyden käyttökelpoisuutta rajoittaa ensi sijassa se, että päivän ensimmäinen juna Poriin saapuu noin aamukymmeneltä ja toissijaisesti se, että viimeinen juna Porista lähtee noin iltakuudelta. Verrattaessa ratayhteyden matkustajamääriä muihin samantapaisiin ratoihin, kuten Seinäjoen ja Vaasan väliseen, ja ottamalla huomioon radan varren edullisen yhdyskuntarakenteen, jossa useita asukkaan taajamia on helminauhana radan varressa, on radalla todennäköisesti edellytykset nykyistä paljon suurempiin matkustajamääriin. Myöskään Rauman matkustajapotentiaalia ei hyödynnetä mitenkään, vaikka pistoraide Raumalle on vain 47 km pitkä. Kehittämismahdollisuuksia, joilla saataisiin lisää matkustajia, ovat ainakin Porin ja Helsingin välisen yhteyden nopeuttaminen esimerkiksi tasoristeyksiä poistamalla, henkilöjunaliikenteen palauttaminen Raumalle ja junayhteyden hyödyntäminen Porin seudun lähiliikenteessä suljettuja asemia uudelleen avaamalla sekä lisäämällä puuttuva aamuinen junayhteys Poriin. Nämä kaikki hankkeet tukeutuisivat nykyiseen junavuoroihin tuoden myös niihin lisämatkustajia. Myös Tampereen seudun suunnitelmat lähijunaliikenteen aloittamisesta tukeutuvat osin nykyisiin Tampereen ja Porin välisiin vuoroihin. Junaliikenteestä sitä edellä mainituilla tavoilla kehittämällä on alustavien arvioiden mukaan mahdollisuus saada siitä itsekannattavaa. Kun mainitut mahdolliset kehityshankkeet tukeutuvat nykyiseen liikenteeseen, on tärkeää, että kehittämistyöltä ei viedä edellytyksiä vähentämällä nykyistä junatarjontaa. Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. vaihde: Fax:

74 SATAKUNTALIITTO Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI Sivu 73 Soveltaen Liikenneviraston julkaisemia junaliikenteen yksikkökustannustietoja (Rautatieliikenteen kustannusmallit, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 15/2013), syntyy liikennöinnistä Tampereen ja Porin välillä tällä hetkellä kustannuksia reilu 20 euroa radalla tehtyä matkaa kohden. Samoja yksikkökustannuksia käyttäen Porin ja Tampereen välisen uuden vuoroparin liikennöintikustannus olisi arviolta noin euroa ja Kokemäen ja Porin välisen vuoroparin noin 300 euroa päivässä. Jos aamuinen junayhteys tuo edes sata uutta päivittäistä matkustajaa, lisäys liikenteeseen on itsekannattava. Sähkömoottorijunalla ajettu vuoropari Rauman ja Kokemäen välillä puolestaan maksaa arviolta noin 200 euroa. Ottaen huomioon, että matkustajista valtaosa jatkanee ainakin Tampereelle, kymmenenkin matkustajaa vuoroa kohden tekee yhteydestä itsekannattavan. Maltillisestikin arvioiden kummassakin tapauksessa matkustajamäärät olisivat selvästi suurempia. Junayhteyden nopeuttaminen Tampereen ja Porin välillä edellyttää myös investointeja rataan ja siten kokonaisvaltaisempaa arviointia hyödyistä ja kustannuksista. Vaasan radan sähköistämisestä saatujen kokemusten perusteella nopeutus ja suorat yhteydet voivat lisätä matkustajamääriä kymmenillä prosenteilla. Pori on maakuntakeskus, ja Satakunnassa on valtakunnallisesti tärkeitä teollisuuden keskittymiä. Tilanteessa, jossa lentoliikenteen jatkuminen Porin lentoasemalta on epävarmaa, korostuu junayhteyksien merkitys maakunnalle. Erityisesti pääkonttoritoiminnot, tutkimustoiminta ja korkeakoulut edellyttävät riittävää saavutettavuutta muualta Suomesta ja ulkomailta. Satakunnan vuoden 2015 liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka on laadittu yhdessä Satakunnan kuntien, Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Liikenneviraston kesken, tavoitteeksi on asetettu nykyisen henkilöjunaliikenteen kehittäminen. Satakuntaliitto esittää, että vuorotarjontaa täydennetään aamuvuorolla Poriin Tampereelta, jolloin junayhteyden käyttö työ- ja koulumatkaliikenteessä tulisi mahdolliseksi. On myös selvitettävä, onko henkilöliikenne Raumalle jo aloitettavissa vuoden 2017 aikana. Satakuntaliitto myös toivoo, että ministeriö omalta osaltaan osallistuu Satakunnan henkilöliikenteen kehittämishankkeisiin. Satakuntaliitto Pertti Rajala Reijo Kallio Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. vaihde: Fax:

75 PÖYTÄKIRJA Sivu 74 Maakuntahallitus MH 7/ LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA SL/147/ /2014 Ympäristöministeriö pyytää Satakuntaliitolta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lausunto pyydetään antaman mennessä. Virasto on sopinut lisäajasta lausunnon antamiselle. Ehdotetut maankäyttö- ja rakennuslain muutokset koskevat muun muassa hajarakentamisen helpottamista ja asemakaavoituksen joustavoittamista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia kuntien alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa sekä vähittäiskaupan suuryksikön sijainnin ohjausta ja pinta-alarajan nostoa. Esityksen tarkoituksena on vähentää kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää sääntelyä keventämällä ja selkeyttämällä kaavoitusta ja rakentamista koskevia säännöksiä sekä lisätä rakentamismahdollisuuksia. Esitys liittyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman toteuttamiseen. Esityksen pääasiallinen sisältö: Esityksen mukaan yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena lisätään, rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella koskevaa säännöstä täsmennetään ja maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista joustavoitetaan sekä mahdollistetaan suunnittelutarveratkaisujen tekeminen myös alueellisena. Asemakaavoitusta helpotetaan ja joustavoitetaan mahdollistamalla asemakaavamuutoksen laatiminen myös vaiheittain sekä mahdollistamalla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen perustellusta syystä ilman yleiskaavan ohjausvaikutusta alueilla, joilla yleiskaava on ilmeisen vanhentunut. Kunnan mahdollisuuksia päättää rakennusjärjestyksessä vapaaajanasuntojen käyttötarkoitusten muutosmahdollisuuksista lisätään. Maisematyölupa poistetaan yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kuntien alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaus ehdotetaan poistettavaksi ja valitusoikeus ehdotetaan rajattavaksi vaikutuksiltaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin asioihin. Kaavoitusta koskevien viranomaisneuvottelujen määrää vähennettäisiin. Esityksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alaraja nostetaan neliömetristä neliömetriin sekä poistetaan velvoite osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueella vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus. Lisäksi luovuttaisiin velvoitteesta ottaa maakunta- ja yleiskaavoituksessa huomioon kaupan laatu sijoitettaessa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka olisi edelleen keskusta-alue. Suuryksikkö voitaisiin kuitenkin sijoittaa myös muualle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon. Lisäksi vähittäiskauppaa koskevissa erityisissä säännöksissä oleva täsmennetty valtuutus antaa asemakaavoissa kaupan laatuun ja kokoon liittyviä asemakaavamääräyksiä ehdotetaan kumottavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain valmistelua on ohjannut ympäristöministeriön asettama työryhmä, joka ei ollut yksimielinen. Työryhmässä ei ollut lainkaan maakuntien liittojen eikä kuntien kaavoitusasiantuntijoita. Lausuntoaineisto on luettavissa ympäristöministeriön internetsivustolla osoitteessa FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2016/Lausuntopyynto_luonnoksesta_h allituksen_(39729)

76 PÖYTÄKIRJA Sivu 75 Maakuntahallitus MH 7/ FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankayton_ja_rakentamisen_valmisteill a_oleva_lainsaadanto/kaavoitusta_ja_rakentamista_sujuvoittava(39728) Lausuntoluonnos lähetetään maakuntahallituksen jäsenille etukäteen ja esitellään kokouksessa. Valmistelija: Päivi Liuska-Kankaanpää, Anne Savola Täytäntöönpano: lausunto sähköisesti osoitteeseen Maakuntajohtaja: Satakuntaliiton maakuntahallitus päättää antaa esittelyn mukaisen lausunnon. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

77 SATAKUNTALIITTO Sivu 76 Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI Ympäristöministeriölle Viite: Ympäristöministeriön lausuntopyyntö , Dnro YM019:00/2015 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA Satakuntaliitto ottaa kantaa lausunnossa niihin muutoksiin, joilla on merkitystä joko yhdyskuntarakenteeseen tai maakuntatasolle, ja esittää pyydettynä lausuntonaan seuraavaa: Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena, ja asemakaavan laatiminen yleiskaavasta poiketen Esityksessä ehdotetaan yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena. Yleiskaavaa olisi jatkossa mahdollista käyttää rakennusluvan perusteena myös sellaisilla alueilla, joilla on merkittävää rakentamispainetta. Satakuntaliitto pitää yleiskaavan käytön laajentamista rakennuslupaan suoraan oikeuttavana kaavana mahdollisena olemassa olevilla kyläalueilla, joilla rakentaminen edellyttää suunnittelua, mutta alueiden käyttö ei ole niin tehokasta, että asemakaavan laatiminen olisi tarpeellista. Lakimuutoksen perusteluissa todetaan, että tiiviisti rakennetuilla kaupunkimaisilla alueilla yleiskaavan käytön laajentaminen suoraan rakennuslupaan ei ole perusteltua. Perusteluteksteissä käytetty termi "kaupunkimaisuus" on lainsäätämisen näkökulmasta tulkinnanvarainen. Yleiskaavan käyttömahdollisuudet suoraan rakennuslupaan oikeuttavana kaavana tulisi rajata tilanteisiin, joissa sen käyttömahdollisuus on erikseen yleiskaavaa laadittaessa selvitetty. Samalla suhde asemakaavoitustarpeeseen tulisi tarkastella. Esimerkiksi kuntien vesihuoltoalueen laajuus on pääsääntöisesti sidottu asemakaavoitettuun alueeseen, ja MRL:n katuja ja muita yleisiä alueita koskevat säädökset sekä kadunpitopäätös ja kunnossapitovelvollisuus on sidottu asemakaavaan. Satakuntaliitto esittää, että lain perusteluissa yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena vielä selkeytetään ja suhdetta esimerkiksi MRL:n 12 lukuun avattaisiin lisää. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen välttämiseksi suoraan rakennuslupaan mahdollistavaa yleiskaavoitusta ei tulisi käyttää uusien yhdyskuntien muodostamiseen, eikä taajamien muodostamiseen kaupunkien lievealueilla, jossa rakenne ei toistaiseksi ole kaupunkimaista ja jossa odotettavissa oleva yhdyskuntakehitys huomioiden rakentamisen ohjaus edellyttää jatkossa asemakaavan laatimista. Samoin tulisi tarkastella vielä erikoistapausta, jossa yleiskaavaa mahdollisesti käytettäisiin palasina, esimerkiksi rakennuspaikoittain, rakennusluvan myöntämisen perusteena. Satakuntaliitto esittää, että edellytykset yleiskaavan käytölle rakennusluvan perusteena määritellään laissa tarkemmin niin, että kunkin kaavamuodon rooli säilyisi selkeänä ja että lakimuutos edistäisi nimenomaan olemassa olevien kylien kehittämistä. Yhteystiedot: Puh. vaihde:

78 SATAKUNTALIITTO Sivu 77 Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI MRL:n 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 4. momentti, jonka mukaan jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentin säännöksestä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 :ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. Satakuntaliitto pitää tavoitetta joustavoittaa asemakaavan laadintaa oikeaan osuvana poikkeustilanteissa, joissa ilmeisen vanhentunut yleiskaava estää asemakaavan laatimisen tai muuttamisen ilman yleiskaavan muuttamista. Pienialaisen muutostarpeen johdosta yleiskaavan muutoksen käynnistäminen erillisprosessina koetaan hitaaksi ja aikaa vieväksi, joten siihen ei usein haluta ryhtyä. Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että lakimuutos tältä osin tunnistettaisiin poikkeukseksi yleiskaavan ohjausvaikutuksesta, ja että tämän poikkeamisen käsittelylle luotaisiin samalla toimintamalli, jossa mahdollistettaisiin yleiskaavan ajanmukaisuuden tarkastelu ja yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymisen tarkastelu samanaikaisesti asemakaavaprosessin kanssa, saman prosessin aikana. Tämä vähentäisi selkeästi ristiriitatilanteita, ja parhaimmillaan johtaisi hankeasemakaavoja laajempaan, oikeamittakaavaiseen yleiskaavalliseen tarkasteluun jo asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta alkaen. Poikkeamisen suhde yleiskaavaan tulisi aina tarkastella laadittavana olevaa hankekaavaa laajempana vaikutusten arvioimiseksi. Lakimuutoksen perusteluissa todetaan, että myös parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan linjaukset ja sisältö olisi mahdollista ottaa huomioon. Yleiskaavasta poikkeaminen tulisi samalla selkeästi kytkeä kunnan päätöksentekojärjestelmään, muutoin yleiskaavan ohjausvaikutus ja merkitys kunnan suunnittelun välineenä voisi murentua vähitellen. Tässä kohtaa tulisi tunnistaa myös erityistapauksena tilanne, jossa asemakaavaa saatettaisiin laatia samalla myös maakuntakaavan vastaisesti, ja täydentää lain perusteluosaa myös tältä osin. Vähittäiskaupan suuryksikkö, vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen osoittaminen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle, vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja asemakaavan kaupan laatua ja kokoa koskevat suunnittelumääräykset Satakunnassa on voimassaolevassa kokonaismaakuntakaavassa osoitettu merkitykseltään seudullisen suuryksikön kokorajat tilaa vaativaa kauppaa lukuun ottamatta seuraavasti: Merkitykseltään paikallisen kaupan suuryksikkö on Porissa kooltaan alle 5000 k-m2 ja muissa kunnissa alle 3000 k-m2. Satakunnassa on parhaillaan vireillä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laatiminen, joka käsittelee myös kauppaa. Tuoreen kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja olisi Satakunnassa kaikkien kaupan laatujen osalta 3000 k-m2 lukuun ottamatta seuraavia: päivittäis- ja erikoiskaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla 5000 k-m2, tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla k-m2 sekä Euran, Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Kokemäen ja Ulvilan keskustaajamien alueilla 5000 k-m2. Lakiehdotuksessa esitetään MRL:n 71 b :n 2 momenttia muutettavaksi siten, että vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alaraja nostettaisiin 2000 kerrosneliömetristä 4000 kerrosneliömetriin. Tällöin vähittäiskaupan suuryksikön laissa säädetty koko olisi suurempi kuin maakunnassa selvityksin todettu seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Yhteystiedot: Puh. vaihde: etunimi.sukunimi@satakunta.fi

79 SATAKUNTALIITTO Sivu 78 Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI Lakiehdotuksessa sivuutetaan se, että seudullisesti merkittävän kaupan pinta-alan raja vaihtelee suuresti eri osissa Suomea. Osassa maakuntia seudullisuuden raja on joissakin maakunnan osissa sama kuin nyt laissa oleva vähittäiskaupan suuryksikön raja eli 2000 k-m2. Samoin kuntien kaavat on laadittu perustuen tuohon 2000 k-m2 määritelmään, ja nämä asemakaavat tosiasiallisesti ohjaavat rakennuslupien käsittelyä lakimuutoksen jälkeenkin. Esitetyssä muodossa toteutuessaan lakiehdotus johtaisi käsitteelliseen epäjohdonmukaisuuteen, ja soveltamisvaikeuksiin ja samalla lisäisi viranomaisten työmäärää sekä saattaisi johtaa turhiinkin kaavamuutoksiin. Esityksen 71 b :n mukaisesti jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Lain yleisperustelutekstin mukaan tällöin enimmäismitoituksen laskentaan ilmeisesti otettaisiin kooltaan 4000 k-m2 ylittävät suuryksiköt, mikä nykytilanteessa tarkoittaisi esimerkiksi Suomen päivittäistavarakaupan pinta-alasta n 4% osuutta. Satakuntaliitto esittää, että vähittäiskaupan suuryksikön määritelmä ja määritelmän kokoraja erotettaisiin osittain ohjaustarpeen ja - välineen määrittelyistä. Vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja voitaisiin säilyttää määritelmänä ja 2000 k-m2 voitaisiin käyttää edelleen mm. kaupan pinta-alojen laskennassa ja seurannassa ja se olisi valtakunnallisesti sama. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan ohjaustarpeen määrittelyn tulisi kuitenkin tapahtua maakuntakaavoilla, joissa voidaan ottaa huomioon maakunnan oloista ja taajamien erilaisuudesta johtuvat erilaiset ohjaustarpeet ja ohjaustarve voitaisiin kytkeä seudullisesti merkittävään kauppaan. Tällöin paikallisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköt voitaisiin ratkaista yleis- ja asemakaavoissa. Tämä mahdollistaisi edelleen myös kunnille tärkeän ohjausmahdollisuuden oman taajamarakenteen kehittämisessä. Satakuntaliitto pitää perusteltuna sitä, että vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksesta keskustatoimintojen alueilla luovuttaisiin ja jatkossa tulisi maakuntakaavassa osoittaa enimmäismitoitus vain kaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Tällä tuettaisiin keskustatoimintojen alueiden ensisijaisuutta vähittäiskaupan sijaintipaikkana. Sen sijaan lakiesitystä MRL:n 71 c :n 1 momentin muuttamiseksi siten, että luovuttaisiin velvoitteesta ottaa maakunta- ja yleiskaavoituksessa huomioon kaupan laatu sijoitettaessa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle tulisi vielä harkita. Pykälässä käytetty määritelmä keskusta-alue ei ole yksiselitteinen ja sen sijaan tulisi käyttää vakiintuneena käsitteenä keskustatoimintojen aluetta, ja johdonmukaisesti samalla tavalla kuin edellisessäkin pykälässä 71b on käytetty. Esityksessä kaupan laadun käsite korvattaisiin saavutettavuuden käsitteellä niin, että vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskustaalue, ellei muu sijainti kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. Esityksen tavoite ja perustelut jäävät epäselviksi. Kaupan laatu vaikuttaa suuresti mm kaupan asiointitiheyteen ja sitä kautta saavutettavuuden merkitykseen. Mikäli tilaa vaativaa kauppaa tarkasteltaisiin jatkossa samoilla kriteereillä kuin keskustahakuista kauppaa, niin tämä voisi johtaa myös kaupan sijoittumismahdollisuuksien kaventumiseen. Esimerkiksi tilaa vievää kauppaa tulisi voida tarkastella jatkossakin laadun pohjalta. Satakuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että kaupan saavutettavuus on riippuvainen kunkin alueen liikennejärjestelmästä. Harvaan asutulla seudulla saavutettavuus on usein heikko aivan keskustatoimintojen alueen ydintä lukuun ottamatta, ja jopa siellä. Lain tulisi edesauttaa keskeisten palveluiden, kuten päivittäis- ja erikoistavarakaupan ja apteekkipalveluiden saavutettavuutta kaikkien väestöryhmien näkökulmasta, ja samalla Yhteystiedot: Puh. vaihde: etunimi.sukunimi@satakunta.fi

80 SATAKUNTALIITTO Sivu 79 Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI ylläpitää ja kehittää keskustatoimintojen alueita erityisesti keskustahakuisen kaupan ensisijaisena sijoittumispaikkana. Kaupan laadulla on keskeinen merkitys juuri saavutettavuuden arvioinnissa eikä tilaa vaativalta kaupan sijainnilta tulisi kategorisesti vaatia keskustasijaintia samalla kun lakiehdotuksessa MRL:n 71 c siirtyisi edellyttämään myös tilaa vaativan kaupan osalta yli 4000 k-m2 suuruisten tilaa vaativan kaupan yksiköiden sijoittamista keskusta-alueelle. Vapaa-ajan asuinrakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen pysyvään asumiseen Lakiesityksessä maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 129 a, jonka mukaan kunta voisi rakennusjärjestyksessä osoittaa alueet, joilla vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellyttäisi poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Perusteluissa todetaan että käyttötarkoituksen muutosten mahdollistaminen ilman kunnan tahtoa ei voida katsoa olevan tarkoituksenmukaista, koska kunnalle syntyy velvoitteita palveluiden järjestämiseksi. Satakuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että velvoitteet palveluiden järjestämisestä ovat siirtymässä maakunnille ja edelleen valtion rahoitettavaksi. Tältä osin päätösvalta, ja vastuu rakennusjärjestystä koskevan päätöksen seurauksista, eivät olisi jatkossa enää johdonmukaisessa syy- ja seuraussuhteessa. Kunta voisi päätöksellään kasvattaa palveluiden järjestämisen kustannuksia. Myös houkutus kunnan elinvoiman ja houkuttelevuuden näkökulmasta osoittaa loma-asuntokäyttöön soveltuvia alueita pysyvään asuinkäyttöön kasvaisi. Lakimuutoksen vaikutuksista palveluiden järjestämisen kustannuksista maakunnille tulisi tehdä huolellinen arvio ja arvioida nykyisten lomarakennusten sijoittumista ja palveluiden järjestämisen kustannuksia tilanteessa, jossa ne voitaisiin muuttaa pysyvään asuntokäyttöön, ja arvioida myös lakimuutoksen valtiontaloutta kasvattavat vaikutukset. SATAKUNTALIITTO Satakuntaliiton maakuntahallitus Yhteystiedot: Puh. vaihde: etunimi.sukunimi@satakunta.fi