Luovan hankkeet. Kumppanuushankkeita

Transkriptio

1 Luovan hankkeet Aikuisena Agrologiksi / ESR Biotaloudesta Bisnestä / OKM BioE-logia / EMR EkoPelletti T&K / EMR InnoGIS / EAKR LuovaOteKeskus / EAKR Motasu / EMR Tracopi /LdV VENE / EMR Vetyinfra / Tekes Kumppanuushankkeita LT-Inno / HY, EMR Porutaku / Ramk, EMR PotatoNow / MTT, EMR TZ seed potato project / HY, UM

2 BIOENERGIAHANKKEITA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN LUONNONVARA-ALAN YKSIKÖSSÄ BioE-logia, maaseutuyrittäjille suunnattu bioenergian koulutushanke, Energia, ympäristö ja luonnonvarat palvelukeskus, palvelukeskus tulee toteuttamaan käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa tarjoten tki -palvelujaan maakunnan luonnonvaratalouden yrityksille, Ekopelletti T&K, pellettienergiaa, pelletintuotantoa ja energiayrittäjyyttä edistävä hanke, , oamk.fi/ekopelletti BioG, maatilatason biokaasutuotannon käynnistämistä Pohjois- Pohjanmaalla edistävä hanke, , oamk.fi/biog Ekopelletti Tutkimusympäristö, pellettituotannon tutkimus- ja kehitystyön tutkimusympäristön rakentamiseen suunnattu hanke, Bio-SA:ssa tutkittiin maatilojen bioenergiayrittäjyyttä Pohjois- Pohjanmaalla Oulun yliopiston maantieteen laitoksen Suomen Akatemian tutkimushankkeessa, PELLETime, pienten ja keskisuurten yritysten kannattavaa pellettiliiketoimintaa kehittävä hanke, , oamk.fi/hankkeet/bioenergia/pelletime Maatilan bioenergiaratkaisut, bioenergian tuotannon mahdollisuuksia maatiloilla selvittävä ja bioenergiatoimijoiden verkostoa luova hanke, Lisätietoja: Tuomo Pesola, puh

3 Bioenergiapotentiaalien mallintaminen GIS-menetelmin Toni Sankari, Oamk

4 Biokaasupotentiaalitutkimus oli osa BioGhankekokonaisuutta Hankkeen tarkoituksena edistää maatilojen biokaasuntuotantoa Tavoitteena mm. tuottaa pienille ja keskisuurille laitoksille soveltuvia biokaasutuotannon liiketoimintamalleja Lähtökohtana hajautetun biokaasun tuotannon edistäminen Paikkatietoon pohjautuvat toiminnot olivat osa hankkeen toimia

5 Biokaasupotentiaalitutkimuksen tarkoitus Arvioida Pohjois-Pohjanmaan maakunnan biokaasupotentiaali seutukunnittain Hyödyntää paikkaan sidonnaisia tietoaineistoja ja paikkatietomenetelmiä Demonstroida paikkatietoanalyysityökalujen käyttöä biokaasulaitosten optimaalisten sijaintien arvioinnissa

6 Tutkimuksen linkitys muihin hankkeisiin InnoGIS Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö Business services for rural bioenergy entrepreneurship in Finland: a network analysis approach - OY EkoPelletti T&K Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus Oulunkaaren seutukunta

7 Tutkimuksessa hyödynnettyjä aineistoja Kotieläinrekisteri ja viljelijöiden osoitetiedot vuodelta 2009, Maaseutuvirasto (yli viljelijän osoitetiedot) Peltolohkotietokanta vuodelta 2009, Maaseutuvirasto (yli peltolohkoa) Taajamat Maanmittauslaitoksen Yleiskartta-aineistosta 1: Pieneltä osin Ruututietokannan väestötietoaineistoa (250 m ruutukoko) Tilastotietoja puhdistamolietteiden sekä haja-asutuksen kerättyjen jätevesien määristä Tilastotietoja kalastuksessa ja kalankasvatuksessa syntyvien perkuujätteiden ja roskakalasaaliiden määristä Erilaisia Maanmittauslaitoksen tausta-aineistoa karttaesityksiä varten

8 Biokaasuvarojen laskeminen aineistoista (dia 1/2) Nyrkkisääntönä: kuutio metaania = litra öljyä = 10 kwh sähköä Eläinten vuodessa tuottaman lannan metaanipotentiaali laskettiin seuraavilla oletuksilla: Naudat 176 m 3 ch 4 Siat 40 m 3 ch 4 Hevoset 150 m 3 ch 4 Lampaat 15 m 3 ch 4 Siipikarja 0,75 m 3 ch 4 Perunanviljelykäytössä olleiden lohkojen pinta-aloista 10% on huomioitu potentiaaliin (perunan satomäärä 30 t/ha, metaanipotentiaali 55 m 3 ch 4 /t) Nurmenviljelykäytössä olleiden lohkojen pinta-aloista 5% (2080 m 3 ch 4 /ha) Kesannot, luonnonhoitopellot, viljelemättömät alat ja ruokohelpi koko pinta-alaltaan (2080 m 3 ch 4 /ha)

9 Biokaasuvarojen laskeminen aineistoista (dia 2/2) Väestön tuottaman ja erilliskerättävän biojätteen olettamuksena on, että yksi asukas tuottaa vuodessa 40 kg biojätettä (1 biojätetonni =150 m 3 ch 4 ), huomioitu vain taajamien asukkaat Puhdistamolietteen ja haja-asutusalueiden jätevesien metaanimääränä on käytetty 300 m 3 ch 4 kuiva-ainetonnia kohti Ammattikalastajien kalansaalistilastoissa käytetty oletusta, että 14,5% kalansaaliista päätyy perkuujätteeksi. Samaa suhdetta on käytetty myös ruokakalankasvattamojen tilastoissa (125 m 3 ch 4 /t)

10 Point Density analyysimenetelmän esimerkki A B C D R1 R2 R Olkoon ympyrän säde 3 yksikköä, jolloin ympyrän pinta-ala A=πr 2 on A=28,26 Ruudun R1 arvo tilanteessa B: ( ) / 28,26 1,17 Ruudun R2 arvo tilanteessa C: ( ) / 28,26 1,88 Ruudun R3 arvo tilanteessa D: ( ) / 28,26 3,01

11 Kaikki aineistot konvertoitiin pisteaineistoiksi, jokaisella pisteellä on oma metaanipotentiaaliarvo

12 Kaikki aineistot konvertoitiin pisteaineistoiksi, jokaisella pisteellä on oma metaanipotentiaaliarvo

13 Kokonaismetaanipotentiaali rasteripintana

14 Peltolohkoihin perustuva metaanipotentiaali

15 Eläinmäärätietoihin perustuva metaanipotentiaali

16 Muihin lähteisiin perustuva metaanipotentiaali

17 Maakunnan kokonaismetaanipotentiaali

18 Point Density: Kokonaispotentiaali Ylivieskan sk.

19 Kernel Density: Kokonaispotentiaali Ylivieskan sk.

20 Kokonaispotentiaali Reisjärvellä

21 Uuden biokaasulaitoksen vaikutusalue 3 km

22 Uuden biokaasulaitoksen vaikutusalue 3 km ja 5 km

23 Uuden biokaasulaitoksen vaikutusalue 3 km, 5 km ja 10 km

24 Vertailun vuoksi potentiaalin esittäminen taulukkona kuntarajojen mukaan (pohjautuu samaan aineistoon) Oulun seutukunta lantapotentiaali peltopotentiaali muu potentiaali kokonaispotentiaali Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä yhteensä

25 Koko tutkimus on luettavissa BioG-hankkeen nettisivuilla osoitteessa:

26 Bioenergiapotentiaalista laajemmin (dia 1/2) Edellä esitellyssä tutkimuksessa käsiteltiin biokaasupotentiaalia Mallintamista voisi laajentaa ja tarkentaa esitetystä vielä huomattavasti Vuoden 2012 aikana vastaavia menetelmiä on tarkoitus soveltaa pelletin tuotantoa koskevien raaka-aineiden kartoittamisessa Näkökulmana myös pellettiselvityksessä on hajautettu energiantuotanto Pellettiselvityksessä kartoitettavia raaka-aineita mm. kutteripurut, sahanpurut, oljet ym. Pellettiraaka-aineiden sijoittumista tarkastellaan suhteessa käyttökohteisiin

27 Bioenergiapotentiaalista laajemmin (dia 2/2) Metsäkeskusten ja Metsähallituksen metsävaratiedot ovat aineistoina oma lukunsa CORINE Land Cover -aineiston hyödyntäminen: metsien ja soiden bioenergiapotentiaalin mallintaminen käyttäen kyseistä aineistoa? Muita aineistoja?

28 Menetelmien sovellettavuus myös muille aloille? Analyysit rakennustiheyksistä? Analyysit väestömäärätiedoista? Analyysit ns. ikävistä asioista: esim. rikosten tapahtumapaikat, lapsen huostaanotot? Kasvi- ja eläinlajien havainnot? Line Density -analyysin käyttö viiva-aineistoille, esim. metsäojituksen tiheys? jne

29 Kiitoksia! Toni Sankari Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö p