TAITEEN TILA SASTAMALASSA SELVITYSTYÖ. Kasvun ja kulttuurin ydinprosessi. Tiina Kopalainen

Transkriptio

1 1 TAITEEN TILA SASTAMALASSA SELVITYSTYÖ Kasvun ja kulttuurin ydinprosessi Tiina Kopalainen Sastamalan kaupunki, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Mitä taide on? SASTAMALAN KAUPUNKISTRATEGIA: HYVÄN ELÄMÄN STRATEGIA SASTAMALAN KULTTUURI- JA TAIDEHISTORIAA 8 4. TAITEEN ALAT SASTAMALASSA Yleistoimijat Elokuva- ja mediataide Kuvataide Käsityötaide Musiikkitaide Sanataide Taideteollisuus, taideteollinen suunnittelu, muotoilu, arkkitehtuuri Tanssitaide Teatteri ja sirkustaide KULTTUURI- JA TAIDE-ELÄMÄN RAHOITUS MITÄ TARJONTAA SASTAMALASSA ON? UUSIA AJATUKSIA JA SUUNTIA Sastamalan Kasvun ja kulttuurin polku Haastattelut ja muita suuntia Maarit Malmberg Jarmo ja Kirsi-Marja Nieminen Mauri Tuominen Birgit P. Jaakola Aulis Ylönen Tuomiston kartano..47

3 Sykettä Sastamalan sydämeen -hanke MIHIN STRATEGIASSA VOITAISIIN TARTTUA?...48 LÄHTEET

4 4 1. JOHDANTO 1.1. Selvityksen tausta ja tavoitteet Sain tehtäväkseni kasvun ja kulttuurin ydinprosessilta selvittää Taiteen tilaa Sastamalassa vuonna Tarkoituksenani oli kesän 2016 aikana tutkia, mitä tarjontaa ja toimijoita Sastamalassa on, mitä kehittämiskohteita, mitä mahdollisuuksia ja uusia tuulia taiteen ja kulttuurin kentältä Sastamalassa löytyy. Tarkoitus oli peilata näitä kaupunkistrategiaan ja miettiä, mahtaisiko uusia painopisteitä strategian tai tehdyn kartoituksen pohjalta löytyä. Omaa työtäni ilahduttaakseni haastattelin mielenkiintoisia toimijoita kentältä ja käydyt haastattelut osoittautuivatkin itselleni parhaaksi anniksi työstä. Oma näkökulmani aiheeseen Taiteen tila Sastamalassa vuonna 2016 on aika kriittinen, koska olen itse tehnyt kunnallista kulttuurityötä viidessä eri kunnassa yli 20 vuoden ajan ja vapaata sivistystyötä kahdella paikkakunnalla yli 10 vuotta. Jos jonkinlaista kulttuuriviritelmää on tullut siis matkan varrella nähtyä ja tehtyä. Lisäksi haluan sanoa heti alkuun, että olen kuvannut kartoituksessa taiteen kenttää Sastamalassa vain pääpiirteissään, todellisuudessahan tekijöitä on vielä paljon enemmän, varsinkin kun mietitään koko laajaa harrastajakenttää. Toimiala on laaja ja rajanveto esim. matkailuun on ollut aika hiuksenhieno. Etukäteen siis jo anteeksipyyntö siitä, että kaikki laajan kulttuurikentän toimijat eivät välttämättä ole mainittuna kartoituksessa, koska heitä on sen verran paljon. Ehkä antoisaa kokonaisuuden kannalta olisi miettiä, mitä oikeasti pitäisi tai voisi tehdä, että taide ja kulttuuri voisivat jatkossa Sastamalassa entistä paremmin. Tämä kartoitus voisi siinä osaltaan ehkä viitoittaa tietä johonkin uuteen suuntaan Mitä taide on? Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia. Erityisesti taide viittaa kuvataiteisiin. Taide on yksi kulttuurin peruskäsitteistä. Se koostuu erilaisten elementtien tarkoituksellisen järjestelyn tuloksista ja prosesseista, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin ja ajatteluun subjektiivisella tasolla. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Mikä sitten on taidetta, riippuu tarkastelijan omaksumasta taidekäsityksestä. Taidetta voi olla myös sellainen, mikä aiheuttaa muutakin kuin esteettisyyden tunnetta. Taideteoksella ei tarvitse olla käytännön tehtävää, silti myös käytännölliset asiat voivat olla taidetta. Teos voi samanaikaisesti olla sekä esteettisen mielihyvän että kaupankäynnin kohde. Taiteet voidaan jakaa esittäviin ja ei-esittäviin. Esittävät taiteet, kuten teatteri, elokuva, tanssi tai musiikki esitetään ajallisessa jatkumossa ja esitys suunnitellaan niin, että yleisön odotetaan seuraavan esityksen alusta loppuun. Esittävät taiteet perustuvat esityksiin, joilla on selkeä alku, keskikohta ja loppu.

5 5 Arkkitehtuuri, maalaustaide, grafiikka, kuvanveisto, muotoilun tai kirjallisuuden eri lajit eivät perustu aikaan sidottuihin esityksiin, vaan katsoja tai lukija valitsee itse ja päättää itse katselutilanteen, pituuden tai lukemisajankohdan. Tämän vuoksi niitä kutsutaan ei-esittäviksi taiteiksi. Esittäviä ja ei-esittäviä taiteenaloja voidaan myös yhdistää esimerkiksi performanssissa tai videotaiteessa. Taiteenlajit ovat syntynet ja vakiintuneet historian kuluessa eri taiteen muodoista. Jokaisella taiteenlajilla on historia ja estetiikka. Tekeminen ja vastaanotto tapahtuu tavallisesti vakiintuneiden esteettisten normien mukaan ja niitä muuttamalla taiteenlajit muuttuvat. Taiteenlajit jaetaan seuraavasti: KUVATAITEET maalaustaide kuvanveisto piirustustaide taidegrafiikka valokuvataide tila- ja ympäristötaide performanssitaide yhteisötaide ELOKUVA- JA MEDIATAITEET näytelmäelokuva dokumenttielokuva animaatio tietokonetaide videotaide mediataide ja sen osa-alueet TAIDETELLISUUS JA TAITEELLINEN SUUNNITTELU keramiikkasuunnittelu tekstiilisuunnittelu

6 6 teollinen muotoilu vaatesuunnittelu arkkitehtuuri eli rakennustaide - rakennussuunnittelu eli rakennusarkkitehtuuri - sisustussuunnittelu eli sisustusarkkitehtuuri - kaupunkisuunnittelu - kaavoitus - puisto-, puutarha-, maisema-arkkitehtuuri ja maisemasuunnittelu graafinen suunnittelu - typografia - kalligrafia - heraldiikka - kuvitus ja kuvitustaide - sarjakuva - verkkosivujen suunnittelu mainonta lavastustaide eli skenografia KÄSITYÖTAITEET tekstiilityö keraaminen käsityö puu-, nahka ja metallikäsityö MUSIIKKI ooppera sinfoniamusiikki populaarimusiikki laulutaide ja kuoromusiikki

7 7 KIRJALLISUUS ELI SANATAITEET tietokirjallisuus romaani- ja novellitaide runous draama eli näytelmäkirjallisuus TANSSITAITEET taidetanssi - klassinen baletti - jazztanssi - moderni tanssi kilpatanssi TEATTERI- ELI NÄYTTÄMÖTAITEET pantomiimi sirkus- ja estraditaide operetti kabuki-teatteri dramaturgia 2. SASTAMALAN KAUPUNKISTRATEGIA: HYVÄN ELÄMÄN STRATEGIA Taideselvitystyön pohjana, niin kuin koko kaupungin toiminnan ohjenuorana on Sastamalan kaupunkistrategia. Sastamalan kaupungin toimintaa ohjaava Sastamalan strategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Hyvän elämän Sastamala on tiivistettynä kuvattu rakennuksena, joka on pystytetty yhteisvoimin ja jossa jokaisella yhdistyneellä kunnalla on oma arvokas paikkansa. Yhdessä on luotu jotain, mihin yksinään kukaan ei pystyisi. Sastamala on rikas kunta, jossa jokainen yksilö on tärkeä. Rikkauksia on mm. kulttuuri, elinkeinoelämä, sijainti, ympäristö, liikenne, urheilu jne. Sastamalassa on sopivasti sykettä, joka tulee esille hyvinä peruspalveluina, monipuolisina liikuntamahdollisuuksina, kirjakulttuurina ja kauniina luontona. Herra Hakkaraisen talo, Tatu ja Patu,

8 8 Pukstaavi ja Vanhan kirjallisuuden päivät ovat menestystarinoita, joista sikisi Suomen kirjapääkaupunki. VaLePa on urheilun ykkösnyrkki ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on suosittu matkailukohde. Rautaveden kansallismaisema, Karkun ja Ellivuoren luonto sekä Kokemäenjoen vesistö saarineen ja luotoineen tuovat matkailijoita ja laajan maaseudun neljäkymmentä kyläyhdistystä virittävät monenlaista toimintaa. Kaupungin sijainti Tampereen, Porin ja Turun muodostamassa kolmiossa luo erinomaiset mahdollisuudet kehitykselle. Kaupungin eri osat Karkku, Keikyä, Kiikka, Kiikoinen, Mouhijärvi, Suodenniemi ja Vammala ovat rikkauksia, joiden hyvinvointi on koko Sastamalan etu. Talous tuo haasteita, samoin väestön ikääntyminen. Sastamalan elinkeinorakenne on monipuolinen ja kaupunki tunnetaan yrittäjyydestä. Laajalla koulutuksella taataan koulutus ihmisten ja yritysten tarpeisiin. 3. SASTAMALAN KULTTUURI- JA TAIDEHISTORIAA Sastamalalla on pitkät kulttuurihistorialliset juuret: täällä on tehty historiaa jo kivikaudelta lähtien. Paikkakunnalla on syntynyt, kasvanut ja elänyt useita maamme eturivin taiteilijoita alkaen Akseli Gallen- Kallelasta ja Rudolf Koivusta Raimo Viitalaan, Nina Ternoon, Lauri Ahlgréniin, Gunnar Pohjolaan, Mauri Kunnakseen, Pekka Vuoreen ja kymmeniin muihin. Sastamalassa on kaksi keskiaikaista kivikirkkoa, Pyhän Marian kirkko ja Pyhän Olavin kirkko, joka tunnetaan erikoisesta historiastaan, talkoohengestään sekä Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan maalauksista. Seurakuntien historia ulottuu 1200-luvulle ja nykyinen Tyrvään kirkko on sekin erikoislaatuinen nähtävyys kaksine torneineen. Pyhälle Marialle omistettu Sastamalan kirkko on noin 4 kilometrin päässä Pyhästä Olavista. Sastamala on myös Suomen kirjapääkaupunki: vuosittain Vanhan kirjallisuuden päivät keräävät tuhansia kävijöitä etsimään kirjallisia aarteita. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi löytyy sekin Sastamalan keskustasta ja naapurissa Herra Hakkaraisen talo viehättää perheen pienempiä kävijöitä. Suomen kieltä paikkakunnalla on vaalittu jo Antero Wareliuksesta lähtien. Ja julkaistaan täällä Suomen vanhinta paikallislehteäkin, Tyrvään Sanomia. Puhumattakaan monista muista kulttuurisesti merkittävistä kohteista ja tapahtumista. Sastamalan seudun historia ja nykypäivä kytkeytyvät vahvasti kirjoihin. Sastamala on monen merkittävän suomen kielen kehittäjän, kielentutkijan, kirjailijan, lehtimiehen ja kuvittajan kotipaikka. Kirjallista kulttuuria ylläpitävät useat arvostetut kirja-alan yritykset ja tapahtumat sekä ainutlaatuinen koulutustarjonta. Kirjaniekkoja ja sanaseppoja

9 9 Varhaisimpia Sastamalan seudulla vaikuttaneita kirjoittajia oli kirkkoherra Thomas Bartholdi Rajalenius (n ). Rajalenius kirjoitti ja julkaisi saarnoja, jotka olivat perinpohjaisia oppineisuuden osoituksia ja esimerkkejä muille saarnamiehille. Mouhijärven toisena kirkkoherrana vv palveli Paulus Simonpoika Raumannus, joka nimestään päätellen oli kotoisin Raumalta. Raumannus oli laajalti oppinut ja matkustellut kirkkoherra, joka asettui kirkkoherraksi Mouhijärvelle. Tuomas Ragvaldinpoika ( ) oli yksi 1700-luvun huomattavimmista virsirunoilijoista. Hänellä oli huuli- ja kitalakihalkio, jonka leikkauksesta hän kertoi arkkiveisussaan Sen Wielä wirhellisen Ilo-Weisu (1763). Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen suomeksi kirjoitettu maallinen arkkiveisu. Sastamalan seudulla syntyneen Antti Lizeliuksen ( ) Suomenkieliset Tieto-Sanomat ( ) oli ensimmäisen suomenkielinen sanomalehti. Se sisälsi tavallisille talonpojille suunnattuja kirjoituksia maanviljelystä, karjanhoidosta ja tautien parantamisesta. Taitavana suomenkielen käyttäjänä ja pyhien kielten tuntijana Lizelius sai tehtäväkseen koko Raamatun kielen oikeinkirjoituksen tarkistamisen, ajanmukaistamisen sekä käännösvirheiden oikaisemisen. Uusi laitos ilmestyi vuonna Hän vastasi myös vuoden 1776 painoksen käännöksestä. Tämä Vanha Kirkkoraamattu on ollut käytössä meidän päiviimme saakka. Antero Warelius ( ) oli suomen kielen kehittäjä ja vahva suomalaisuusmies, jonka kynästä on kirvonnut muun muassa Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja kaksiosainen Enon opetuksia Luonnon asioista ( ). Warelius oli suomenkielisen tietokirjallisuuden uranuurtajia. Sastamalasta oli kotoisin myös ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut ja julkaissut naiskirjailija Theodolinda Hansson ( ). Hanssonin teoksia ovat muun muassa Ainoa hetki (1873), Huutolaiset (1887), Marjapojat (1894) ja Syksyn karisteita (1911). Kaikkiaan Hansson ehti kirjoittaa lähes 40 novellia ja kertomusta sekä näytelmiä. Suomen suurimpiin runoilijoihin kuuluvalla Kaarlo Sarkiallakin ( ) on juuret Sastamalassa. Sarkian runokokoelmia ovat muun muassa Kahlittu (1929), Velka elämälle (1931) ja Kohtalon vaaka (1943). Sarkialle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1931 ja Kuvittajia ja taiteilijoita Innoitusta Sastamalan seudun maisemista on saanut esimerkiksi kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallela ( ). Hän asui lapsuutensa Vammaskosken tuntumassa, Liekoveden äärellä sijaitsevalla Jaatsin tilalla. Jaatsi toimii nykyisin kaupungin kulttuuritalona. Taiteilija Rudolf Koivu ( ) vietti niin ikään lapsuutensa Sastamalan seudulla. Koivu kuvitti paljon oppikirjoja, romaaneja ja hengellisiä kirjoja. Parhaiten hänet muistetaan satukirjojen kuvituksistaan. Sastamalan nykyisistä kirjailijoista ja kuvittajista voidaan mainita esimerkiksi Pekka Vuori, Mauri Kunnas sekä Tatun ja Patun vanhemmat Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Sastamalassa asuvat myös Pirjo Tuominen, Jukka-Pekka Palviainen, Sami Parkkinen ja Marko Vesterbacka.

10 10 Kirja-alan yrityksiä ja yhdistyksiä Sastamalassa on runsaasti aktiivisia kirja-alan toimijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Vuonna 1891 apteekkari Bäckmanin talossa toimintansa aloittanut Tyrvään Kirjakauppa myy edelleen kirjoja Marttilankadulla. Vuonna 1969 kaupan yhteyteen perustettiin Kirjakellari, josta kirjanystävät tulevat tekemään löytöjä kauempaakin. Vuonna 2007 Marko Vesterbacka perusti Kustannusliike Warelian, joka julkaisee erityisesti kielen- ja historiantutkimuksesta ammentavaa tietokirjallisuutta, kuten kotiseutukirjallisuutta, elämäkertoja ja yritystarinoita. Antikvariaatti Tyrwää sijaitsee osoitteessa Onkiniemenkatu 4 eli torin alalaidassa. Antikvariaatti on erikoistunut paikkakuntahistoriaan, sotakirjallisuuteen, runoihin, vanhoihin postikortteihin, LP-ja singlelevyihin, militariaan sekä luvun sarjakuviin. Motokseen Antikvariaatti Tyrwää mainitsee: "Mitä ei ole, se hankitaan." Kirjapainotyötä on tehty paikkakunnalla vuodesta 1923 lähtien. Tuolloin perustettiin Tyrvään Kirjapaino (myöhemmin Vammalan kirjapaino), joka toimi vuoteen 2016 asti. Vuonna 1963 kaupungissa aloitti toimintansa toinen kirjapaino, Vammaspaino, joka toimii edelleen. Tyrvään Sanomat on vanhin edelleen ilmestyvä suomenkielinen paikallislehti. Lehden perusti vuonna 1894 Oskari Söderholm (myöh. Vettenranta), ja se ilmestyi alkuaikoina kerran kuussa. Nykyisin Alma Mediaan kuuluva lehti ilmestyy kerran viikossa. Kirjoja ja kirjantekijöitä arvostetaan Sastamalan seudulla. Sarkia-Seura ry on perustettu Kaarlo Sarkian muistolle. Seura ylläpitää Sarkia-museota, Hilda Runnin mökkiä, jossa Sarkia asui kummiensa hoivissa. Rudolf Koivun ystävät ry puolestaan vaalii Rudolf Koivun perintöä ja tekee sitä tunnetuksi. Kirjarientoja ja koulutusta Sastamala on tunnettu myös kirjallisuustapahtumistaan, kuten jo vuodesta 1985 alkaen järjestetyistä Vanhan kirjallisuuden päivistä sekä Lasten ja nuorten kirjatapahtuma Kirjasista, jolla on myös melkein kymmenvuotinen historia (v nimellä Lasten kirja- ja kulttuuritapahtuma). Herra Hakkaraisen talo Pukstaavin naapurissa perustuu Mauri Kunnaksen tuotantoon. Hakkaraisen talo on lapsiryhmien ja perheiden suosima vierailukohde. Sastamalassa on tarjolla myös ainutlaatuista kirjaan liittyvää koulutusta. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa voi suorittaa ainoana Pohjoismaissa kirjansidonnan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon. Sastamalan Opisto tarjoaa monipuolista ja korkeatasoista sanataideopetusta. Pukstaavi, Mauri Kunnaksen satukirjojen idyllinen Tassula muistuttaa kovasti Sastamalaa. Tassulan kuuluisin asukki, unissaan kävelevä vuohi, esittelee Kunnaksen maailmaa Pukstaavin naapurissa Herra Hakkaraisen talossa.

11 11 Sastamalan seudun Museo kertoo Sastamalan seudun vaiheista esihistoriasta nykypäivään. Museo toimii entisessä Tyrvään pappilan kivinavetassa Vammaskosken pohjoispuolella. Museon kuulumisia voi lukea Sastamalan seudun museon nettisivuilta. Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Rautavesi on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kaunis luonto on innoittanut lukuisia taiteilijoita, mm. Akseli Gallen-Kallelaa, Rudolf Koivua ja Emil Danielssonia. Gallen- Kallelan lapsuudenkoti Jaatsi toimii nykyisin kulttuuritalona. Taidemaalari Emil Danielsson rakennutti vuonna 1906 luonnonkivistä erämaa-ateljeen Pirunvuorelle. Pirunvuoren Kivilinna sijaitsee Ellivuoren ulkoilualueella. Ellivuoressa voi harrastaa laskettelua, melontaa, veneilyä, patikointia jne. Koko ajan kehittyvällä alueella on Vuorihotelli, kesäteatteri ja monia muita palveluja. Runoilija Kaarlo Sarkia vietti lapsuutensa Sastamalassa. Lapsuudenkoti toimii museona. Sarkia-Museo esittelee Sarkian elämään liittyvää esineistöä. Sen yhteyteen on rakennettu muutaman kilometrin mittainen Sarkia-polku. Pukstaavin päänäyttely kertoo suomalaisen kirjan tarinan. Tarina alkaa 1400-luvun lopulta ja jatkuu tähän päivään. Kirja on 2000-luvulla tullut tienhaaraan, mutta ei päätepisteeseen. Kirjan historian tunteminen auttaa ymmärtämään myös sen nykypäivää ja tulevaisuutta. Pukstaavin vaihtuvien näyttelyiden aiheina ovat ajankohtaiset kirjakulttuurin ilmiöt ja ihmiset. Sekä päänäyttelyn että vaihtuvien näyttelyiden kerrontaa täydennetään luennoin, kurssein, työpajoin ja julkaisuin. Pukstaavissa mennyt ja nykyinen kirjakulttuuri kohtaavat ja elävöittävät toinen toisiaan. Pukstaavin näyttelyissä hyödynnetään sekä modernia museoteknologiaa että perinteistä museokerrontaa interiöörejä, pienoismalleja, multimediasovelluksia, valo- ja videokuvaa, installaatioita ja taideteoksia. Kerronnassa pyritään vuorovaikutteisuuteen ja eri aistien monipuoliseen hyödyntämiseen. Kävijät voivat katsoa, koskea, kuunnella, tuntea ja osallistua. Muita palveluja Pukstaavissa ovat opastukset näyttelyihin, koulutukset ja hankkeet, kahvila ja oma kauppa. 4. TAITEEN ALAT SASTAMALASSA 4.1. Yleistoimijat Seuraavassa kaupungin toimijoista yleistoimijat, joilla on kosketuksia useille taiteen aloihin ja niiden opetukseen: Sastamalan Opisto: Sastamalan Opisto on iso ja monipuolinen kansalaisopisto, joka tarjoaa vapaan sivistystyön, avoimen korkeakoulun ja taiteen perusopetuksen opintoja, kursseja ja kulttuuria. Sastamalan Opisto tarjoaa eri puolilla laajaa Sastamalaa n kurssia ja n opetustuntia vuodessa. Opinto-ohjelma syntyy ja muotoutuu asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kansalaisopistopalvelut soveltuvat kaikille ikäryhmille vauvasta vaariin. Ikä, sukupuoli, vakaumus, asuinkunta, kansalaisuus tms. seikat eivät ole esteitä

12 12 Opistossa opiskelulle. Opiston toiminta on samalla paikallista, juurevaa lähipalvelua että uutta ja kansainvälistä. Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä palvelee lähinnä lapsia ja nuoria, mutta teatterissa myös aikuisia. Sastamalan Opiston lasten, nuorten ja aikuisten Taidekoulu on taiteen perusopetusta ja sitä annetaan viidellä taiteen alalla: teatteri, tanssi, käsityö, kuvataide ja sanataide. Taiteen perusopetuksessa annetaan tutkintotodistus ja avoimen korkeakouluopinnoissa voi suorittaa arvosanoja, muutoin opetus on tutkintotavoitteetonta. Opiskelijat ilmoittautuvat kansalaisopistoon omaehtoisesti ja opiskelevat itsenäisesti. Yleistä taiteen perusopetuksesta: "Taiteen perusopetus on semmosta hauskaa tekemistä pensselillä, keholla, näyttämöllä ja virkkuukoukulla. Mulla on ollut kivaa auttavaisen open ja uusien kavereiden kanssa. Äitikin tykkää kun sillä taidekortilla voi käydä millä tahansa kurssilla ilmaseks. Mun sisko sai viime syksynä semmosen tärkeän näköisen paperin. Mäkin haluaisin, mut äiti sano, et menee viä muutama vuosi ennen kun mulle annetaan se päätön todistus." -Milla 8v. Sastamalan Opistossa taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan järjestetään seuraavasti : * Valmentavat opinnot 4-6v. (Satubaletti/lastentanssi, nappulataideryhmä) (Vammala) * Kuvataide (Mouhijärvi ja Vammala) * Käsityötaide (Kiikka, Kiikoinen, Vammala) * Tanssitaide (Vammala) * Teatteritaide (Kiikka) * Sanataiteen (ei tällä hetkellä alkavia ryhmiä) Koko oppimäärän suorittamiseen kuluu 5-7 vuotta. Sopiva aloitusikä taiteen perusopetukselle on 7-8 vuotta. Tätä edeltää valmentava nappulataideryhmä 5-6-vuotiaille, jossa kokeillaan eri taidemuotoja. Taiteen perusopetuksen toteuttaa Opiston taidekoulu. Oppilaalta edellytetään säännöllistä osallistumista ja etenemistä opinnoissa. Taiteen perusopetus on lain ja asetuksen säätelemää lapsille ja nuorille suunnattua eri taiteenalojen järjestelmällisesti etenevää opetusta. Yleisen oppimäärän opetussuunnitelma sisältää 10 opintokokonaisuutta ja edellyttää vähintään 500 tunnin (á 45 min.) opintoja. Taiteen perusopetus noudattaa valtakunnallisten, Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaan laadittuja opetussuunnitelmia, jotka on hyväksytty kussakin kunnassa asianomaisessa lautakunnassa. Opetussuunnitelmat on uudistettu keväällä Opintojen päätyttyä oppilas saa taiteen perusopetuksen päättötodistuksen, josta ilmenee mm. opetuksen laajuus ja sisällöt. Opettajan kelpoisuus on säädetty asetuksen pykälissä 19 ja 20. Sastamalan Opiston taidekoulun järjestämä eri taiteenalojen perusopetus antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua kyseisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

13 13 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Sastamalan Opiston taidekoulu toimii kotiseudun kulttuurielämän aktiivisena osana verkottuen Kirja-Sastamalan ohella myös maakuntaan, koko maahan ja kansainvälisiin toimijoihin. Kulttuurikuntouttajat-koulutus Pilottihanke Kulttuurikuntouttajat on vuosilta , mutta koska hanke oli poikkeuksellinen ja lisäksi otettu Sastamalan Opiston syksyn 2016 valikoimaan uudelleen, on syytä selvityksessäkin käydä hanketta läpi lyhyesti. Kulttuurikuntouttajat oli Sastamalassa pilotoitava täydennyskoulutus taiteen ja kulttuurin hyödyntämisestä kuntoutumisen tukena sosiaali- ja terveysalalla. Pilotointivaiheessa opiskelijoiksi otettiin ensisijaisesti vanhusten ja vammaisten kanssa hoitotyötä tekeviä oman alansa ammattilaisia. Koulutusta järjestivät yhdessä Sastamalan Kulttuuripalvelut, Sastamalan Opisto, Sotesi (Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut) sekä SASKY (Sastamalan koulutuskuntayhtymä). Pilotointia tuki myös Pirkanmaan taidetoimikunta. Kulttuurikuntouttajat-hankkeen tavoitteet olivat hankkeen käynnistyessä 1) Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen ja hyödyntämisen lisääminen laitos- ja kotihoidossa, 2) Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden ammatillisen kasvun ja kuntouttavan työotteen kehittäminen taiteen ja kulttuurin keinoin sekä 3) Uudenlaisen paikalliseen yhteistyöhön pohjautuvan sosiaali- ja terveys- ja kulttuurialaa yhdistävän toimintamallin luominen. Pilottihankkeen myötä on tapahtunut paljon: uutta ja erilaista ovat Sastamalaan ja sen lähialueilla toimiviin hoiva- ja kuntoutuspalveluja tuottaville tahoille tuoneet koulutuksen aikana tehdyt opiskelijoiden omat projektit. Koulutuksen punainen lanka on ollut kehittämistehtäväksi kutsuttu opiskelijan oma projekti. Kehittämistehtävässä opiskelijat kokeilivat itseään ja asiakkaitaan kiinnostavaa kulttuuritoimintaa omalla terveys/sosiaalialan työpaikallaan muutaman kuukauden ajan. Opiskelijat huomioivat kokeiluissaan asiakkailta, omaisilta ja työyhteisöltä saamansa palautteen sekä miettivät, kuinka projekti saisi jatkuvuutta koulutuksen päättymisen jälkeen. Koulutuksessa haettiin keinoja, joilla voidaan lähestyä kulttuurin mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalla. Opiskelijoiden rinnalla kulki koko ajan kaksi oppimisen ohjaajaa, jotka ohjasivat myös opettajia koulutuskokonaisuuden suunnittelussa. Opetuksessa yhdistettiin toiminnallista ja tiedollista oppimista, eri kerroilla käsiteltiin erilaisia teemoja suvaitsevaisuudesta kommunikaatioon vaihtuvien taiteenlajien keinoin. Opetuksella pyrittiin sekä oman luovan ajattelun heräämiseen että taidelähtöisten menetelmien lisäämiseen opiskelijoiden ammatilliseen työkalupakkiin. Koulutusta järjestäessä pyrittiin kokoamaan yhteen mahdollisimman paljon paikallista asiantuntemusta ja lisäämään mahdollisimman paljon paikallista yhteistyötä. Koulutuksen järjestivät paikalliset organisaatiot, opettajina toimivat paikalliset asiantuntijat ja lähipäivät järjestettiin vaihtuvissa hoito-, kulttuuri- ja kasvatusalan toimipaikoissa eri puolilla Sastamalaa. Pilotoinnin aikana syntyi toimintamalli, joka voisi kiinnostaa monia muitakin, jotka tahtovat järjestää jotain yhteisöllisesti, paikallisiin voimavaroihin pohjautuen. Hanke on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri Suomen ja hyväksi havaittuja käytänteitä on tarkoitus levittää muidenkin hyödyksi.

14 14 Tämänhetkisenä hankkeena Sastamalan Opistossa: Uuden kaupungin kulttuuri ja kotiseututyö foorumille Sastamalan Opiston esiselvityshankkeessa valmistellaan seudullisen kulttuurifoorumin perustamista. Hajallaan ja pienryhmissä toimivat kulttuurintuottajat eivät useinkaan tiedä toistensa tekemisistä, mitä yritetään parantaa foorumimuotoisella yhteistyöllä. Tavoitteena on erityisesti lisätä kylien kulttuuripalveluiden laatua ja näkyvyyttä sekä tehostaa resurssien käyttöä. Esiselvityksen aikana kartoitetaan myös mahdollisuudet kansainvälisen kylien kulttuurivaihtohankkeen käynnistämiselle. Hankkeen rahoittaa Joutsenten reitti. Toteutuman mukaan Sastamalan Opistossa on toteutuneita opetustunteja: Myyntipalavelukursseja 60 t Normaaleja Opiston kursseja t Taiteen perusopetusta Yleisluentoja t 286 t yht t Kulttuuripalvelut: Kulttuuritoimen tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnissa ja järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen ha sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kulttuuritoiminta on taiteen harjoittamista ja harrastamista ja taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Sastamalan kulttuuripalvelujen tavoitteena on yhteisöllisyyden vahvistaminen luomalla edellytykset kaupungin monipuoliselle kulttuuritoiminnalle ja vahvalle identiteetille kirjakulttuuri ja kestävä kehitys huomioiden. Kulttuuripalveluiden toimitilat ovat Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkodissa, Jaatsilla, jossa on ympäritoimista näyttelytoimintaa, taideopetusta, konsertteja ja muita tapahtumia. Kulttuuripalvelut hallinnoi taiteilija Emil Danielssonin erämaa-ateljeeta Pirunvuoren Kivilinnaa, Siikasuon Taiderantaa sekä kaupungin omistamia museotiloja. Lisäksi kulttuuripalvelut hallinnoi kaupungin taidekokoelmaa sekä järjestää kalendaarijuhlat. Sastamala julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi v Vuosittaisia kirjallisuustapahtumia ovat Vanhan Kirjallisuuden Päivät ja Lasten ja nuorten kirjapäivät Kirjaset, nyt nimellä Lasten kirja- ja kulttuuritapahtuma Sylväällä. Kaupunki ostaa museopalvelut Suomen kirjainstituutin säätiöltä, joka ylläpitää ja hallinnoi Suomalaisen kirjan museo Pukstaavia ja Sastamalan seudun museota. Avustukset kulttuuri- ja taidetoimintaan ovat keskeisiä kulttuuritoiminnassa. Kaupunki/kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta jakaa vuosittain kulttuuripalkinnon ja taiteen ja kulttuurin apurahat.

15 15 Nuorisopalvelut: Nuorisopalveluiden kohderyhmänä ovat kaikki alle 29-vuotiaat nuoret. Toiminnan painopiste on vuotiaissa nuorten palveluissa. Nuorisopalvelut tarjoaa ohjattua toimintaa nuorten vapaa-ajalla. Nuorisotoiminnan osa-alueet ovat avoin toiminta nuorisotiloissa, kerho- ja leiritoiminta, retket ja erilaiset tapahtumat. Nuorisotoiminnan ohjaus on suunniteltua toimintaa, missä tavoitteena on nuorten elämänhallinnan ja kasvun tukeminen, huomioiden heidän kehitysasteensa, hyvinvointinsa ja turvallisuutensa. Tärkeitä toimintoja nuoripalveluiden alalla on nuorten osallisuuden tukeminen, erityisnuorisotyö, lasten ja nuorten tiedotus ja neuvonta, järjestöyhteistyö, verkostoyhteistyö ja hankeyhteistyö, mm. Etsivän nuoriostyönhanke, Eetu-hanke, Nepsy-hanke ja Rajanylittäjät- hanke viime vuosilta, uusimpina mm. Leffaprojekti. Sastamalan kirjasto- ja tietopalvelut: Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnan tavoitteena on myös edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjastolla on omat toimipisteet ja suosituin palvelumuoto on edelleen aineistojen lainaus. Toiminta sisältää myös tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetusta sekä kirjavinkkausta, tarjolla on asiakaspäätteitä, kotikirjastopalvelu sekä tapahtumien ja näyttelyiden järjestämistä. Mouhijärven kirjasto kulttuurikirjasto Mouhijärven kirjaston toimiminen myös kulttuuritilana otettiin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Kirjaston Skogman-salissa on mahdollista järjestää klovneriaa, näytelmiä, kuoroesityksiä, puhetilaisuuksia, kirjastokaraokea, oppitunteja, konsertteja. Kirjastossa voidaan järjestää myös näyttelyjä. Vuonna 2016 Sastamalan kirjasto- ja tietopalveluille on myönnetty avustusta hankkeeseen Kiikoisten kirjasto kaikille käyttöön. Sastamalan Kiikoisiin rakennetaan vuoden 2016 aikana uusi kirjasto. Jotta uudet kirjastotilat tulisivat mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, tulee kirjasto varustaa uuden tekniikan mukaisella omatoimivalmiudella, kehittää ja markkinoida uutta palvelumallia. Sastamalan kaupunginkirjasto on myös mukana Kirjasto kaikille -projektissa. Projektissa valtion erikoiskirjasto Celia ja pilottikirjastoina toimivat yleiset kirjastot parantavat äänikirjojen tarjontaa niille, joille tavallinen painettu kirja ei jostain syystä sovi Elokuva- ja mediataide Bio Sastamala

16 16 Bio Sastamalassa toimii oma yksityinen elokuvateatteri, joka on osa Kinoset-kokonaisuutta. Ohjelmistossa mm. sarja-, koulu- ja seniorikinot. Leffa-Rojekti Suomen Kulttuurirahastolla käynnistyi "Yhdessä enemmän, nuorten kulttuuria nuorten ehdoilla" -hanke, jossa kolmen kunnan Sastamalan, Savitaipaleen ja Jyväskylän nuoret suunnittelevat itsensä näköistä taide- ja kulttuuritoimintaa oman kuntansa alueelle. Hankkeissa nuoret itse ideoivat sekä järjestävät toiminnan, ja SKR:n maakuntarahastot rahoittavat. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa alueille uusia nuoria kiinnostavia kulttuurinmuotoja. Sastamalan nuoret ideoivat Leffa-Rojektin, jossa nuoret pääsivät kokeilemaan monia erilaisia taiteenmuotoja kuten näyttelemistä, puvustusta, kuvaamista, käsikirjoittamista ja ohjaamista. Vuoden kestäneen tiiviin kerho- ja leirimuotoisen toiminnan jälkeen vietettiin Leffa-Rojektin huipennusta eli Risteys-Leffan ensi-iltaa. Kirjapääkaupunki Sastamala on profiloitumassa myös elokuvakulttuurin saralla. Ensimmäisen kerran keväällä 2017 järjestettävä OmaFilmi! -festivaali esittelee ainoana laatuaan vain nuorten itsensä tekemiä elokuvia. OmaFilmi! -festivaali on saanut alkunsa Leffa-Rojektista. Tapahtuman pääjärjestäjä on Sastamalan kaupunki. Hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlallisuuksia, ja juhlavuoden toimintaa koordinoiva valtioneuvoston kanslia on myöntänyt sille euron määrärahan. Hankkeen puuhaihmisinä toimivat Elina ja Niko Tiainen, joiden mukaan kyseessä on valtakunnallisestikin merkittävä projekti, ja hanketta on ollut ideoimassa monialainen joukko Sastamalan kaupungin ja kulttuurisektorin väkeä. Festivaaleille voivat ehdottaa omaa elokuvaansa kaikki vuotiaat ympäri Suomen. Jokaisesta maakunnasta valitaan esitettäväksi vähintään yksi elokuva. Valinnan tekee asiantuntijaraati. Festivaalille tehdyt elokuvat ovat merkittävä osa nykysuomen ikuistamista ja kertovat siitä, millaisena nuoret näkevät Suomen vuonna Kuvataide Sastamalan Opisto Sastamalan kaupungin omistama Sastamalan Opisto järjestää taiteen perusopetusta kuvataiteen, käsityön, sanataiteen, tanssin ja teatteritaiteen alalla Sastamalan Opiston taidekoulun nimisenä. Visuaalisen taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdossa visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän suuntautumisvaihtoehdot ovat arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö. Kuvataiteessa on toteutunut ja kuvataiteen taiteen perusopetuksessa 525 opetustuntia keväällä 2016.

17 17 Vammalan seudun Taideyhdistys ry Vuonna 1960 perustettu yhdistys tehtävänään tukea ja edistää kaikenlaista taiteellista ja kultturellista toimintaa. Tänä päivänä yhdistys tarjoaa kuvataiteista kiinnostuneille monenlaisia tapahtumia ja toimintamahdollisuuksia, mm. retkiä kiinnostaviin taidenäyttelyihin, taidekursseja opinhaluisille, jurytettu vuosinäyttely Jaatsilla, tarjoaa taiteen keskustelufoorumin, Taideyhdistyksellä on Siikasuon Taiderannassa hyvät työtilat, mm. grafiikanpaja, tietoa haettavista taiteen apurahoista ja taidenäyttelyistä. Yksittäisiä kuvataiteen harjoittajia, kuvataiteilijoita Sastamalassa on jonkun verran. Suoraan taiteesta ansion saavia lienee ainoastaan kuvanveistäjä Ari Virtanen, joka on tällä hetkellä nykytaiteilijoista tunnetuin ja näkyvin työskentelynsä ja opetus- ja luottamustoimiensa kautta. Kuvataiteilijoita on mm. Heli Innala, Anja Levoranta, Marje Viitala ja taiteilijaryhmä Baren Baren (Helena Perkiö, Heidi Piippo, Maija Teppo, Leena Vainio), tarkemmat linkit kustakin löytyvät taiteilijaseuran sivuilta. Jaatsi Jaatsi on Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti. Jaatsin talon seinässä muistolaatta "Tämän Jaatsin talon, joka on vuodesta 1920 ollut Tyrvään kunnan toimitalona, rakennutti Peter Wilhelm Gallén kunnallisen itsehallinnon syntyessä suurina nälkävuosina " Jaatsin puiston luonnonkiveen on upotettu laatta "Kalevaisen kansan suuri kuvaaja Akseli Gallen-Kallela kasvoi kehdosta mieheksi näillä kunnahilla". Jaatsin puistossa on Akseli Gallen-Kallelan pronssiin valettu näköispatsas, Alpo ja Nina Sailo (1927/1960). Kulttuuritalo Jaatsissa on nyt Sastamalan kaupungin kulttuuripalveluiden toimisto. Kulttuuritalossa järjestetään taidenäyttelyitä, pienimuotoisia konsertteja, erilaisia kulttuuritilaisuuksia ja musiikin opetusta. Jaatsin näyttelytiloissa vaihtuvat näyttelyt tai kaupungin omien kokoelmien esittelyjä, näyttelyt yleensä avoinna ti-su. Yritysyhteistyötä kulttuuripalvelujen ja yritysten kanssa: Akseli Gallen-Kallelan juhlavuosi 2015 sävytti koko vuoden sastamalalaista kulttuuritoimintaa. Teema näkyi niin paikkakunnan taidenäyttelytoiminnassa, opetuksessa, teatteritaiteessa, matkailussa ja kaupunkimarkkinoinnissa, rooliopastoiminnassa, monissa juhlissa ja tapahtumissa. Ritareita, kirahveja ja kotipihan elämää nuori taitelija Akseli Gallen-Kallela Jaatsilla Juhlavuoden taidenäyttely Jaatsilla Ritareita, kirahveja ja kotipihan elämää nuori taiteilija Akseli Gallen- Kallela esitteli taiteilijan lapsuusaikaa, lapsuusajan piirrosoriginaaleja. Näyttelyn tuottivat kulttuuripalvelut ja Sastamalan seudun museo. Kotipiha ja lapsuuden maisemat valokuvia Akseli Gallen-Kallelan Tyrväällä Sastamalan seudun museossa Sastamalan kaupunki oli kumppanina Galleria Akselin Axel Gallen Tyrväältä Pariisiin taidenäyttelyssä, joka kuvasi opintietä taiteilijaksi. Näyttely keskittyi erityisesti varhaisiin öljymaalauksiin, joita Axel Gallen

18 18 teki lomillaan Tyrvään maisemissa vv Teokset olivat lainassa useista eri museoista ja kokoelmista. Miekkoja ja mitaleita Akseli Gallen-Kallela muotoilijana -näyttelyn kokosi Jaatsiin Esko Pietilä kaupungin ja Sastamalan seudun museon kokoelmista. Pirunvuoren Kivilinna - Emil Danielssonin taiteilija-ateljee Taidemaalari Emil Danielsson ( ) rakennutti luonnonkivistä Pirunvuoren taiteilija-ateljeelinnan. Rakennus pystytettiin muutaman paikallisen miehen voimin. Emil Danielsson ja hänen vaimonsa Aurora eli Saga (o.s. Andelin) saapuivat aina kesäksi Karkun Pirunvuorelle. Pirunvuori sijaitsee Ellivuoren alueella Sastamalan Karkussa. Hotellin pihan tuntumasta, VuoriCaravanasuntovaunualueen vasenta reunaa pitkin lähtee hyväkuntoinen, reilun kilometrin pituinen polku Pirunvuorelle ja Kivilinnalle. Ellivuoren kehittyvällä matkailualueella on hyvät palvelut Vuorihotelleineen, laskettelurinteineen ja monine harrastusmahdollisuuksineen liikunnasta kulttuuriin ja matkailuun ja retkeilyyn. Sastamalan seudun museo Sastamalan seudun museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka esittelee ja tallettaa paikkakunnan historiaa. Sastamalan seudun museo profiloituu kirjaan tehtävänään ylläpitää ja vahvistaa ymmärrystä suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä ja harjoittaa siihen liittyvää tallennusta, tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Sastamalan seudun museo ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi on yhdistetty alkaen yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, jonka ylläpitäjänä on Suomen kirjainstituutin säätiö. Suodenniemen kotiseutumuseo Kotiseutumuseo sijaitsee Suodenniemen keskustassa kirkon välittömässä läheisyydessä Koippurinmäen rinteellä. Museoalueella on satakuntalaisen parituvan lisäksi tuulimylly ja aittoja. Museokaupassa on myynnissä paikallisia käsitöitä. Avaralla pihamaalla järjestetään kesäaikaan konsertteja ja muita tapahtumia Aulis Ylönen, taiteen kerääjä Aulis Ylösen elävä ja jatkuvasti laajentuva kokoelma satakuntalaista taidetta käsittää yli 400 teosta Akseli Gallen-Kallelasta seudun nykytaiteilijoihin. Sydän-Sastamalan kuvataiteilijat -kokoelma sisältää kattavasti Tyrväällä 1800-luvulta tähän päivään vaikuttaneiden taiteilijoiden teoksia. Kaikki taiteilijat ovat syntyneet, kasvaneet, eläneet tai muulla tavoin vaikuttaneet Tyrväällä. Merkittävät kokoelmat löytyvät mm. Emil

19 19 Danielssonilta, Rudolf Koivulta, Kaapo Wirtaselta, Into Linturilta, Lauri Ahlgrenilta, Gunnar Pohjolalta, Raimo Viitalalta, Nina Ternolta ja Ari Virtaselta. Kokoelman merkitys Sastamalalle on valtava, jo pelkästään koko on merkittävä: kaupungin taidekokoelmat ovat kokonaisuudessaan n. 500 teosta. Kyseessä on merkittävä kulttuuriteko. Kokoelman perustana on kotiseuturakkaus ja kiintymys paikalliseen taiteeseen. Tavoitteena on tällä tavalla säilyttää osa niin tyrvääläistä kuin laajemmin katsottuna suomalaista taidehistoriaa ja kulttuuriperintöä. Ylöset ovat paikallishistorian tallentajia, jotka haluavat jakaa taide-elämyksen tuottaman mielihyvän yhteisönsä kanssa. "Jos kaupunki ei kerää paikallista taidetta, jonkun on se tehtävä", Aulis Ylönen toteaa. Aulis Ylönen: Kuntien varastoissa makaa runsaasti paikallisten taiteilijoiden töitä. Ne pitää saada esille ihmisten nähtäväksi. - Paikalliselle taiteelle pitäisi antaa paljon suurempi arvo. Onhan se osa kansallista ja alueellista kulttuuriamme, jonka pitäisi olla jatkuvasti esillä. Kansa ei valitettavasti näitä teoksia tunne, Ylönen toteaa ja harmittelee, miten suomalainen taide ei enää tule esille yleisillä TV-kanavilla tai lehdistössä. Myös yritysten tulisi satsata enemmän taiteeseen ja designiin. Ensimmäisen taideostonsa Aulis Ylönen teki nuorena opiskelijana, kun hän halusi ostaa opiskelija-asuntonsa seinälle taulun. Tampereen Panttilainaamosta löytyi A. Toivosen teos. Siitä kaikki alkoi. Varsinaisen keräilyharrastuksensa Ylönen aloitti 25 vuotta sitten. Nyt hänen taidekokoelmaan kuuluu töitä yli 40 taiteilijalta, kaikkiaan noin 400 työtä, jotka liittyvät Sastamalaan. Erityisen rakas on Lauri Ahlgrenin Punaista ja Mustaa -teos vuodelta Sen ääressä Aulis Ylönen rentoutuu mielellään. Aulis Ylönen kasvattaa kokoelmaansa koko ajan. Hän on erityisen kiinnostunut Adolf Aarnon ja Kaarlo Ojansuun teoksista. Myös virheostoja on tullut tehtyä. Keräily on harrastus, johon kuuluu paljon matkustamista. Aulis Ylönenkin on ajanut satojatuhansia kilometrejä näyttelyihin, huutokauppoihin, gallerioihin ja taiteilijoita tai perikuntia tapaamaan. - Huutokauppakamarit kuten Bukowski ja Hagelstam sekä Tampereen Huutokauppakamari ovat tärkeitä asiantuntemuksensa takia. Niissä kannattaa käydä tutustumassa. Myös taiteilijan elämään pitää tutustua esimerkiksi kirjallisuuden kautta. Kaikkia mahdollisia tietolähteitä on käytettävä. On osattava verkottua alan asiantuntijoiden kanssa, joiden apu on olennaista, jos ei ole opiskellut alaa itse, Ylönen huomauttaa. Keräilijän täytyy Ylösen mukaan olla kiinnostunut taiteilijan koko tuotannosta ja elämänkaaresta, jotta tuotannon laatu ja aitous selviävät. Teosten arvoon vaikuttaa sekin, ovatko ne olleet näyttelyissä. Laadun tae ei ole taiteilijan nimikirjoitus, sillä väärennöksiä kaupataan aitoina. Suomessa on väärennetty teoksia jo sadan vuoden ajan. Ylönen on törmännyt muun muassa Into Linturin teoksista tehtyihin väärennöksiin. Laki ei turvaa väärennöksen ostajaa. Menetys kärsitään omasta kukkarosta. - Tärkeintä itselleni on teoksen kulttuurinen arvo. Markkina-arvo ei ole sama asia, sillä se on ostajan ja myyjän välisen neuvottelun tulos. En kerää taidetta sen rahallisen arvon takia, muistuttaa Ylönen. Hän kehottaa ostamaan vain sellaista taidetta, josta itse pitää. Galleria Akseli, Taidegalleria Tyrvään sydämessä

20 20 Neljä vuotta sitten Ylönen perusti oman gallerian Sastamalaan. Vanha pankkitila oli kaupan, joten ostin sen ja aloin kunnostaa näyttelytilaksi. Galleria Akseli on Sydän-Sastamalan kuvataiteilijat -kokoelman kotigalleria. Axel Gallén - Tyrväältä Pariisiin Galleria Akselissa Sastamalassa Yleisesti muistetaan, että Akseli Gallen-Kallela lähti 19-vuotiaana kodistaan Tyrvään Jaatsilta opiskelemaan Pariisiin lokakuussa 1884 mukanaan työnäyte, kesällä Kallialan Sipin talossa maalattu "Poika ja varis". Tiedetään myös, mitä sitten tapahtui. Mutta mitä tapahtui sitä ennen, millainen oli tie taiteilijaksi Suomessa, Taideyhdistyksen koulussa, jota Axel kävi ? Näyttely kertoo tästä keskittyen erityisesti varhaisiin öljymaalauksiin, joita hän teki lomillaan Tyrvään maisemissa Monet niistä ovat ennen näkemättömiä. Näyttelyn lähes neljäkymmentä teosta ovat lainassa Ateneumista, Gallen-Kallelan museosta, Serlachius-museoilta ja Tampereen taidemuseosta. Vuonna 2014 Sastamalan kaupunki muisti autokauppias Aulis Ylöstä ja hänen Leila-vaimoaan kulttuuripalkinnolla. Pariskunnan elävä ja alati laajenevaan kokoelmaan oli yleisöllä mahdollisuus tutustua osaan tuosta mykistävästä kokoelmasta viime kesänä. Ylöset lupaavat, että näyttelyt saavat jatkoa. Missä ja milloin, sitä he eivät tiedä vielä itsekään, mutta jonkinlainen tila taiteelle valmistuu Sammaljoen entiselle koululle tilaa taiteelle. Valmista pitäisi olla vuonna Rudolf Koivun ystävät ry Rudolf Koivun ystävät ry perustettiin Vammalassa vuonna Yhdistys vaalii Rudolf Koivun muistoa ja tekee hänen elämäänsä ja tuotantoaan tunnetuiksi. Se pyrkii herättämään mielenkiintoa rakastetun taiteilijan elämäntyötä kohtaan ja edistämään siihen kohdistuvaa harrastusta. Yhdistys kerää Rudolf Koivun taideteoksia, kuvituksia, painotöitä, valokuvia, kirjoituksia ym. aineistoa. Yhdistys myös tukee Rudolf Koivun innoittamaa taidetta ja kirjallisuutta ja edistää häneen liittyvää julkaisutoimintaa. Yhdistys järjestää näyttelyitä Sastamalassa ja tilauksesta myös muilla paikkakunnilla. Se painattaa ja myy Rudolf Koivun kuvituksiin perustuvia postikortteja ja julkaisee muitakin painotuotteita, kuten julisteita. Se kartuttaa Koivu-kokoelmaansa myös ostohankinnoin. Yhdistys osallistuu messuihin ja muihinkin keskeisiin kirjallisuustapahtumiin ja levittää asiantuntemustaan tiedusteluihin vastaamalla Juhlavuonnaan 2012 yhdistys toteutti Joutsenten reitti ry:n rahoittamaa valtakunnallista Kuvitelmista kuviksi - Rudolf Koivun ystävät ry:n juhlavuosi hanketta, joka pyrkii lisäämään Rudolf Koivun tuntemusta sekä edistämään käsin piirtämisen ja kuvituskulttuurin säilymistä ja kehittymistä. Hankkeeseen liittyi myös 4-luokkalaisille suunnattu piirustuskilpailu, jonka tulokset julkistettiin helmikuussa 2012 Sastamalassa pidetyssä Koivu-seminaarissa

21 21 Vuoden 2016 näyttelyt: Kotipiha ja lapsuuden maisemat valokuvia Akseli Gallen-Kallelan Tyrväällä Sastamalan seudun museossa Seija Telilän akvarelleja ja hiilipiirustuksia Jaatsilla Vammalan Seudun taideyhdistyksen vuosinäyttely Jaatsilla Sastamalan Opiston Taidekoulun oppilaiden kevätnäyttely Jaatsilla Kirkko-näyttely Jaatsilla tulevat 2016: Kai Krapu, Niko Tiainen, Via-Marinka Orre, Tiina Järvenpää ja A. Bergman (alustava varaus) Jaatsilla Egyptin aarteet -näyttely Suuren suosion saavuttanut Egyptin aarteet -näyttely on palannut historialliseen Bäckmanin tornihuvilaan. Näyttely on monipuolinen egyptologien, arkeologien ja taiteilijoiden suunnittelema upea aikamatka muinaisen Egyptin kulttuuriin ja aarteisiin. Sisustustaiteilija Markku Ellalan koti Tunne tilasta tarinaan Pukstaavin uusi elämys yhdistää tilat, tarinat ja mielentilat. Hämmästele mittakaavatuoleja, seikkaile erilaisten pintojen ja tekstiilien lomassa, rakentele värikkäillä palikoilla, hiljenny sotalasten kohtaloiden ääressä tai pohdi sitä, millaisen perinnön jätämme jälkeemme. Mukana Malla Peuran ja Samuli Heimosen taidetta. Kirkko-näyttely Tyrvään Pyhän Olavin kirkko täyttää 500-vuotta. Juhlavuotta kunnioittaen Sastamalan kaupungin kulttuuripalvelut on tuottanut Kirkko-näyttelyn Kulttuuritalo Jaatsiin. Näyttelyn kutsutut taiteilijat ovat Kirsi Kaulanen, Annukka Laine, Kiba Lumberg, Anna Makovecz, Tarmo Paunu, Juhani Tuominen ja Henry Wuorila-Stenberg. Näyttelyn kuraattori on Tiina Lamminen. Kirkko ei tarkoita yksin rakennettua tilaa, vaan se viittaa myös ihmiseen itseensä. Taiteen vertauskuvallinen kieli käsittelee ihmisen syntymän ja kuoleman kysymyksiä ja taide kuvaa kauneutta. Kirkko-näyttely on toteutettu yhteistyössä Sastamalan seurakunnan kanssa.

22 22 Vammalan seudun taideyhdistys toteutti keväällä avoimen työpajan. Syntyneistä kirkkokuvista on koottu piirroskansio, joka on esillä Jaatsin näyttelyssä. Pirunvuoren Kivilinnan taidenäyttely kesällä 2016: Heidi Piippo, Luonto minussa Rihvelitaulusta tablettiin Sastamalan seudun museossa Tule leikkimään vanhanajan koululuokkaan! Sastamalan seudun museo ja Muistolan koulu aloittivat keväällä 2015 yhteistyöprojektin. Muistolan koulun oppilaat rakentasivat yhdessä museoammattilaisten kanssa Sastamalan seudun museoon koulunsa 120- vuotisjuhlavuoden näyttelyn itse valitsemistaan näkökulmista. Koulun luokat valitsivat aiheen, jota haluavat tutkia koulunsa historiassa. Lapset kartoittavat esimerkiksi entisaikojen käsityön- ja liikunnanopetusta, pihaa ja rakennuksia, tai välitunteja ja kepposia. Koulutaulujen tarinat - Ebba Masalinista Rudolf Koivuun Sastamalan seudun museossa Näyttelyssä tutustut kauneimpiin koulutauluihin ja törmäät vanhoihin tuttuihin kuviin. Ensimmäiset kotimaiset koulutaulut ilmestyivät 1900-luvun alussa ja vielä 1960-luvulla koulutauluja oli myynnissä, minkä jälkeen ne ovat vähitellen jääneet pois käytöstä. Koulutaulut ovat Sastamalan seudun museon ja Stormin koulun kokoelmista. Näyttelyssä on nähtävillä vajaat sata koulutaulua eri teemoista: valistustauluja, kasvi- ja eläintauluja, eri maiden kansoja ja kulttuureja, uskonnollisia tauluja sekä maantiedon ja historian tauluja. Nähtävillä on myös Rudolf Koivun ja Aukusti Salon Suomalaisia satukuvia -koulutaulusarja Käsityötaide Sastamalan Opisto Tuntimääräisesti eniten opetustarjontaa Sastamalan Opistossa on kädentaidoissa. Noin 40 % Opiston tarjonnasta on kädentaitojen alueella, jolla on Sastamalassa pitkät perinteet. Käsityön taiteen perusopetus yhdessä Taito Satakunnan kanssa. Sastamalan Opiston lasten nuorten ja aikuisten taidekoulu on taiteen perusopetusta. Käsityön taiteen perusopetus on Opiston luonnehdinnan mukaisesti mukavaa ja kiinnostavaa tekemistä käsillä, kynällä, äänellä, vasaralla, virkkuukoukulla, tunteella ja ties millä. Taiteen perusopetus eroaa muusta Opiston toiminnasta siinä, että se etenee vuosittain tasolta toiselle. Hyvä ikä aloittaa taiteen perusopetuksen opinnot on 7-8 vuotta.

23 23 Käsityökoulussa opitaan käsityön vaiheita suunnittelusta toteuttamiseen. Oma ilmaisukieli kehittyy kokemisen, tekemisen ja tutkimisen välityksellä. Monipuoliset materiaalit ja tekniikat toimivat ilmaisun välineenä. Opiskelu on tavoitteellista ja vuodesta toiseen jatkuvaa. Käsityössä oppii taitoja ja tietoja eväiksi elämään, edellytyksiä elinikäiseen harrastukseen ja valmiuksia jatko-opintoihin. Käsityökoulussa opetetaan käsityön taiteen perusopetusta. Opetus perustuu lakiin ja asetukseen taiteen perusopetuksesta sekä voimassa oleviin opetussuunnitelman perusteista. Sastamalan taidekouluun kuuluva käsityön taiteen perusopetus on ollut varsin näkyvä osa Taito-Satakunnan toimintaa jo vuodesta Nykyisin käsityökoulussa on viisi eri tasoryhmää. Tuntimäärä vuoden 2016 keväällä käsityön taiteen perusopetuksessa 672 opetustuntia. Taitokeskus Sastamala Taitokeskus Sastamala sijaitsee keskeisellä paikalla, Vammaskosken partaalla, entisen Sastamalan maidon meijerirakennuksen toisessa kerroksessa. Perinteisestä kudonnan neuvonnasta taitokeskus on kehittynyt käden taitojen monipuoliseksi tavarataloksi. Kangaspuut paukkuvat edelleen iloisesti kaikenikäisten komennossa. Kudontamallistoa kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja ajan henkeä perinteitä unohtamatta. Materiaalimyymälässä on laaja valikoima paitsi kudontaan, myös neuleisiin ja muihin ajankohtaisiin kädentaitoihin liittyviä tarvikkeita. Käsityökahvilaan voivat yhdistyksemme jäsenet tulla opettelemaan uusia taitoja. Kun ostaa tarvikkeet taitokeskuksesta, saa ohjauksen käsityökahvilassa jäsenetuna. Opetella voi vaikka rosee- ja haarukkapitsiä, virkkausta, neuleita, valoryijyn ompelua tai valmistaa suositun Tähtitaivas-paperinaruvalaisimen. Kurssitoiminta on vilkasta ja monipuolista. Suurin osa kursseista järjestetään yhteistyössä Sastamalan Opiston kanssa, jolloin kurssitarjonta näkyy opiston vuosittaisesta esitteestä. Myös lasten kesäkurssit kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. Myyntikohteita: Herra Hakkaraisen koti Herra Hakkaraisen taloon valmistui vuonna 2012 uutena tilana Herra Hakkaraisen oma koti. Täällä pääsee leikkimään kotia Herra Hakkaraisen tapaan ja kokeilemaan vaikka Hakkaraisen sänkyä. Hakkaraisen kodista pääsee kiipeämään ullakolle, missä voi tutkia Hakkaraisen sinne keräämiä tavaroita. Ullakolta pääsee kiertämään myös majakkaan, mistä voi laskea alas palomiesten tankoa muistuttavaa tankoa pitkin. Majakan vieressä kohoaa kummitustalo, missä voi kuunnella Kaappikellon kummitusten huhuilua ja kiivetä alas tikapuita (jos uskaltaa samalla ohittaa pari kummitusta...).