Hankkeen alkuperäisiä tavoitteita ei ole muutettu. Tavoitteet ovat:

Transkriptio

1 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta VÄLIRAPORTTI VUODELTA Hankkeen nykytila Hankkeen alkuperäisiä tavoitteita ei ole muutettu. Tavoitteet ovat: 1. Turvata koulujen ja päiväkotien lähimetsiä, joilla on ympäristökasvatuksen kannalta merkittäviä sosiaalisia arvoja sekä luonto- ja virkistysarvoja uudenlaisen yhteistyön avulla. 2. Tunnistaa koulutuksen ja kasvatuksen kannalta arvokkaita metsiä ja edistää näiden arvojen huomioimista päätöksenteossa. 3. Edistää metsien hyödyntämistä koulujen ja päiväkotien opetustoiminnassa ja tarjota koululaisille omakohtaisia luontokokemuksia. Tavoitteiden toteutusjärjestystä on täsmennetty siten, että tuloksien tavoittelu on aloitettu tavoitteesta 2, edeten tavoitteeseen 1. Tavoitetta 3 edistetään läpileikkaavasti. Hankkeen koordinaattoriksi Suomen luonnonsuojeluliittoon palkattiin osa-aikaisena työntekijänä MMM Virpi Sahi, joka aloitti työnsä Virpi Sahin työpanos oli % ja %. SLL:ssä hankkeen toteutukseen ovat osallistuneet lisäksi suojeluasiantuntija sekä viestinnän ja hallinnon henkilökuntaa. Hankkeelle tehty työpanos eriteltynä henkilötyökuukausittain on liitteenä 1, jossa eritelty koulumetsäkoordinaattorin ja suojeluasiantuntijan yhteinen panos 8,6 hlötyökuukautta. Henkilömuutoksia ei vuoden aikana tapahtunut, eikä myöskään työn toteutukseen vaikuttavia rahoituksen muutoksia. Hankkeelle työpanostaan antoivat myös ohjausryhmän ja työryhmän jäsenet sekä joukko vapaaehtoisia. Viestinnällisesti Koulumetsähankkeeseen kytkeytyvänä, Ekokemin rahoittamana projektina toteutettiin Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu, johon rekrytoitiin Jenni Hämäläinen. Hankkeen toteutustapa ja yhteistoimintamalli (myös verkoston ulkoinen yhteistyö) ovat täsmentyneet verrattuna alkuperäiseen hankesuunnitelmaan. Hankkeen käynnistymisvaiheessa laadittiin vuodelle 2012 työsuunnitelma ja viestintäsuunnitelma, jotka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa (liitteet 2 ja 3). 1/8

2 Verkoston yhteistoimintamalli esiteltiin Metso-yhteistoimintaverkostojen tapaamisessa (liite 4). Valtakunnallisen hankkeen yhteistoimintaverkoston muodostavat ohjausryhmän, työryhmän sekä mukaan liittyvien koulujen ja päiväkotien sekä kuntien ja muiden maanomistajien edustajat. Osa toimijoista on mukana intensiivisesti ( verkoston ytimessä ), osa löyhemmin ( ulkokehällä ). Seuraavana on lueteltuna kuvaus hankkeen toimijoista ja niiden rooleista sellaisena, millaiseksi ne muotoutuivat vuoden 2012 loppuun mennessä. Ohjausryhmässä (liite 5) ovat edustettuina SLL:n ympäristökasvatustoimikunta ja luononsuojeluvaliokunta, Luonto-Liiton ympäristökasvatus- ja metsiensuojeluosaaminen, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry, Kuntaliitto, Suomen Latu, Biologian ja maantieteen opettajien liitto ry, Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Kaikkiaan ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana 6 kertaa (4 kertaa SLL:ssä, kerran Suomen Ladussa ja kerran BMOL:ssa). Koordinaattori toimitti ohjausryhmälle aineistot viikkoa aiemmin tutustuttavaksi ja kokoukset kestivät kaksi tuntia. Työryhmään kuuluu koulumetsäasiasta kiinnostuneita järjestöasiantuntijoita, jotka haluavat seurata hanketta intensiivisesti ja tarvittaessa kommentoivat ja antavat ideoitaan hankkeen hyödyksi. Työryhmä on koordinaattorille tärkeä tuki aineistojen valmistelussa. Työryhmä työskenteli pääosin sähköpostilla ja kokoontui yhteensä 4 kertaa, joista kaksi käsitteli pilottien valintaperusteita ja kohteita. Koulut ja päiväkodit. Koulumetsäkyselyyn (liite 6) vastasi 72 koulua, päiväkotia tai muuta toimijaa. Kyselylomakkeiden, yhteydenottojen ja osin kohdekäyntien myötä kyselyvastaajat luokiteltiin vuoden 2013 alkavaa jatkoyhteistyötä varten seuraavasti: 0) valmiit esimerkkikohteet 2kpl 1) Jo aloitetut/sovitut kohteet 3kpl+2kaupunkia+Ounasvaara-case 2) Mahdolliset kohteet 27kpl 3) Kohteet, jotka eivät toivoneet piloteiksi tai eivät muuten sovellu 17kpl. Kohteita tuetaan tärkeän lähimetsän saamisessa Koulumetsäksi tässä järjestyksessä. Kunnat ja kaupungit. Koulumetsäkyselyn vastaajien mukaan 80% tapauksissa tärkeän lähimetsän omistaja on kunta tai kaupunki. Jos paikallinen yhteistoimintaverkosto näissä kohteissa syntyy, on kyseinen kunta tai kaupunki silloin mukana koulumetsäverkostossa. Merkittävää on se, että kaupungin tasolla (ei siis pelkästään koulu- tai päiväkotiyksikön tasolla) koulumetsäyhteistyö aloitettiin seuraavissa kaupungeissa (liite 7: neuvottelut kaupunkien edustajien kanssa): Lahti: Koulumetsäkyselyn toteutus yhdessä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Kysely lähetettiin varhaiskasvatuksen kaikkiin yksiköihin (40 kpl) joista vastasi 32,5 %. Helsinki: Neuvottelu kuntakohtaisen Koulumetsäkyselyn toteutuksesta keväällä 2013 Helsingin kouluissa aloitettu Espoo: Neuvottelu kuntakohtaisen Koulumetsäkyselyn toteutuksesta aloitettu. Koulumetsät arvoonsa -hankkeeseen liittyvän Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailun satoa esitellään luontotalo Villa Elfvikissä keväällä Muut maanomistajat. Koulumetsäkyselyyn vastanneiden oppilaitoksien tärkeän lähimetsän maanomistajia lähestytään esittelemällä koulumetsäasiaa ja tiedustelemalla halukkuutta yhteistyöhön. Yhteydenoton tekee oppilaitos tai koordinaattori. Jos 2/8

3 maanomistaja ei ole halukas, ei yhteistoimintaverkoston rakentaminen voi alkaa ja asia raukeaa. Vuoden 2013 aikana UPM:n mailla sijaitsevan tärkeän lähimetsän tiimoilta kokoonnuttiin 2 kertaa. Ensimmäisen yhteydenoton UPM:n teki koordinaattori. Lisäksi muutamassa kohteessa oppilaitoksen edustaja selvitti yksityisen maanomistajan kiinnostusta, mutta asiat raukesivat maanomistajan haluttomuuteen. Selvitys hankkeen varojen käytöstä on toimitettu rahoittajalle I maksatushakemuksen muodossa ja II maksatushakemus tehdään määräajassa. 2. Hankkeen jatkosuunnitelma Vuoden 2013 työsuunnitelma on liitteenä 8 ja rahoitussuunnitelma sekä avustuksen käyttösuunnitelma hankehakemuslomakkeessa. Hanke päättyy vuoden 2013 lopussa, kuitenkin niin että raportointia ja viimeisiä kulueriä voidaan maksaa vuoden 2014 puolella. Hankkeelle jatkolle olisi kysyntää ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarvetta vuoden verran pitempäänkin toimintaan, mikäli rahoittajalla olisi mahdollisuus myöntää hankkeelle vielä kolmas toimintavuosi. Alkuperäiseen hankesuunnitelmaan on tehty seuraavia täsmennyksiä: Työ painottuu koulumetsäkonseptin määrittelyyn ja siihen, miten koulun tai päiväkodin tärkeästä lähimetsästä voisi tulla pysyvä Koulumetsä. Koulumetsän arvonimen myöntäminen on toissijaista; arvonimen myöntäminen tulee mielekkääksi, mikäli koulumetsätoiminta saa vakituiset toimintaresurssit ja arvonimen saamisen edellyttämiä hyvän koulumetsän tunnusmerkkejä ja toimintamalleja voidaan seurata ja kriteeristöä kehittää. Jatkossa luontoarvokartoitukset ynnä muut käytännön panokset tulisi pääsääntöisesti tarjota muista kuin hankkeen resursseista. Samalla mitataan, miten suuri motivaatio paikallisella yhteistoimintaverkostolla ja esim. kunnalla on panostaa koulumetsäasiaan. 3. Vuoden aikana saavutetut tärkeimmät tulokset a. Käytännön monimuotoisuustoimenpiteitä ei toteutettu käynnistymisvuonna, jolloin vasta etsittiin toimijoita ja toteutustapoja. Hankkeen tuomia monimuotoisuushyötyjä pitemmällä tähtäimellä ovat varsinkin taajamametsien ja niiden luontoarvojen säilyttäminen. Suurimmat hyödyt saavutetaan todennäköisesti vasta hankkeen päättymisen jälkeen, kun paikalliset yhteistoimintaverkostot toteuttavat hankkeen suosittelemia toimintatapoja. b. Hankkeen taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ovat vakaalla pohjalla. Perusidea - lapset ja nuoret ulos leikkimään, liikkumaan ja oppimaan, pysyvään koulun tai päiväkodin lähimetsään, hyvän metsäluontokasvatuksen pariin saa laajaa hyväksyntää ja tämä on näkynyt hankkeen saamassa vastaanotossa monilla foorumeilla sekä mediassa. Metsäomistajien suhtautuminen on pääosin erittäin myönteistä. Muutamat ärtyneet yhteydenotot on käyty läpi rahoittajan ja SYKE:ssä yhteistoimintaverkostoista vastaavan asiantuntijan kanssa ja todettu niiden johtuneen väärinkäsityksistä tai vastaanottajan 3/8

4 kielteisestä perusasennoitumisesta. Hankkeeseen ovat periaatteessa kaikki tervetulleita osallistumaan, mutta käytännössä osallistumista rajoittavat liian suppeat resurssit. Koordinaattorin on pakko rajata yhteydenpidon ja uusien aloitteiden ja yhteistyökumppaneiden määrää, mikä voidaan kokea torjuntana tai haluttomuutena yhteistyöhön. Yhteistoimintaverkoston tuoma lisäarvo on erilaisten toimijoiden ja tarpeiden saattaminen yhteen tavalla, johon heidän omat voimavaransa eivät muuten riittäisi. Hankkeessa tunnistetaan koulujen ja päiväkotien näkökulmasta tärkeitä lähimetsiä ja pyritään pukemaan lasten ja nuorten sekä kasvattajien ja opettajien tarpeet sanoiksi siten, että yhteistyö kunnan teknisen- ja ympäristöpuolen tai muun maanomistajan kanssa voi alkaa. Lisäarvo on se, että lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy, jos tärkeitä lähimetsiä säilytetään ja niiden suunnitteluun voi osallistua. Uuden näkökulman omaksuminen (koulut ja päiväkodit asiakkaina, millainen on hyvä lasten metsä) voi olla uutta esimerkiksi kuntametsänhoitajille. Hankkeessa tehdyt toimenpiteet monimuotoisuuden turvaamisen taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi ovat viestinnällisiä (ks. kohta tiedotus) ja käytännöllisiä. Yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä on aloitettu tuottamalla tietoa koulujen ja päiväkotien käsityksistä, tarpeista ja toiveista liittyen lähimetsiin (Koulumetsäkysely). Tämä tieto on perusta sille, että vuoropuhelu ja yhteistyö maanomistajien kanssa voi alkaa. Erittäin tärkeää on, että tärkeästä metsäluonnosta voi kertoa omin sanoin (kysely) tai vaikka teoksen avulla (Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailun -teokset). Metsä- ja luontoalan ammattilaiset puhuvat metsästä tavalla, joka voi olla kaukainen kouluille ja päiväkodeille (metsänhoitosuunnitelmat, luontoarvoselvitykset). Tiedonkulun ja koulutuksen lisäämiseen pyritään, mutta tähän tarvitaan erillisiä resursseja. Koulutuksen osalta suurta kysyntää on ilmennyt koulumetsän pedagogisen puolen kehittämiseen eli henkilöstön perehdyttämiseen ulkona oppimisen pedagogiikkaan ja valmiiden metsäluontokasvatusmateriaalien käyttöön. Jotta kysyntään voitaisiin vastata, laadittiin yhteistyössä Suomen ympäristöopisto SYKLI:n kanssa koulutushankehakemus Opetushallitukselle (josta hankepäätös maaliskuussa 2013). Hakemus sisälsi osion Koulumetsään oppimaan, jossa Sykli kouluttaisi perusopetuksen henkilöstöä Koulumetsän perustamiseen, kehittämiseen ja pedagogisiin taitoihin. Koulumetsäkonsepti liittyy saumattomasti luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseen. Luonnon virkistyskäyttö lisääntyy, kun lapsia ja nuoria viedään koulu- tai päiväkotipäivän aikana lähimetsään. Varhaiset luontokokemuksen rakentavat luontosuhdetta ja luontokäynnit jäävät tavaksi myöhemmässäkin elämässä. Koulumetsätoiminta voi lisätä uutta yritystoimintaa, jos luontokoulupalvelujen kysyntä lisääntyy. Koulumetsätoiminta korostaa paitsi metsän luontoarvoja myös metsän kulttuurisia arvoja. c. Hankkeen käytännön eteneminen ja kehittyminen vuoden 2012 kuluessa on tapahtunut seuraavasti: Hanke käynnistyi helmikuussa 2012, kun koordinaattori aloitti työnsä. Ohjausryhmän ja työryhmän järjestäytyminen tapahtui nopeasti. Vuoden 2012 työsuunnitelma ja 4/8

5 viestintäsuunnitelma kirjoitettiin maaliskuun alkuun mennessä. Kiinnostuneiden koulujen ja päiväkotien löytämiseksi suunniteltiin ja toteutettiin Koulumetsäkysely. Kysely suunniteltiin aluksi paperiversiona, mutta nopeasti siirryttiin testaamaan sähköistä Webropol-versiota. Sähköisellä toteutuksella pyrittiin säästämään analysointiin ja raportointiin kuluvaa työaikaa ja tekemään kyselystä helposti toistettava. Kyselyn vastausaika alkoi toukokuussa ja päättyi Kyselyn tilasi 170 tahoa ja määräaikaan saapui 72 vastausta. Kyselyn analysointi ja raportoinnissa koordinaattoria avusti Helsingin yliopiston opettajakorkeakoulutuslaitoksen opiskelija Kati Liimatta, joka jatkaa itsenäisesti maantieteen gradun tekoa kyselyaineiston pohjalta. Kaikille kyselyvastaajille lähetettiin kirjepostina materiaalipaketti liittyen Koulumetsiin ja METSOohjelmaan. Sähköisestä Koulumetsäkyselystä näyttäisi muodostuneen innovaatio eli työkalu, jonka käytöstä erityisesti kunnat ovat kiinnostuneet. Muun muassa Espoon ja Helsingin ympäristökasvatuspuolen kanssa alettiin neuvotella mahdollisuudesta toteuttaa kuntakohtainen selvitys koulujen ja/tai päiväkotien tärkeistä lähimetsistä. Selvitys toteutettaisiin vuonna 2013 sivistys/sosiaalitoimen alaisissa yksiköissä ja tulokset jaettaisiin teknisen- ja ympäristötoimen kanssa. Yhteistoimintaverkoston luominen ja koulumetsäkonseptin kehitys alkoi toden teolla syyspuolella. Yhteydenotot lupaaviin koulumetsäkohteisiin aloitettiin kun kyselyvastausten keruu oli vielä käynnissä. Kaikkiaan kohdekäyntejä tehtiin 8 kappaletta (muistiot liitteinä 9): Janakkala, Turengin koulu. Alakoulu, jonka tärkeä lähimetsä kunnan omistamaa virkistysaluetta rajautuen koulun tonttiin. Koululla tavoitteena, ettei kaavamuutos pienentäisi/heikentäisi metsää. Pirkkala, Toivion koulu (2 käyntiä). Alakoulu, jonka tärkeä lähimetsä on UPM:n omistama METSO-arvoja sisältävä kohde rajautuen koulun tonttiin. Maanvaihtoneuvottelujen vuoksi METSO-toimia ei voi nyt harkita mutta omistaja ei aio hakata kohdetta. Espoo, Matinlahden koulu. Alakoulu, jonka tärkeä lähimetsä(t) kunnan omistamaa virkistyaluetta alle 300 m päässä ja osin tonttiin rajautuen. Koulun keke-ryhmä toivoo, ettei metsää enempää käsiteltäisi harvennuksin ja raivauksin jotta metsäntuntu ja opetusarvot säilyisivät. Lähimetsän ympäristökasvatussuunnitelma on tekeillä. Espoo, Martinkallion oppimiskeskus jossa alakoulu, yläkoulu ja päiväkoti. Tärkeä lähimetsä on kunnan omistamaa virkistysaluetta, joka liittyy saumattomasti koulupihaan ympäröidenkin sitä. Tarve varmistaa metsän pysyvyys ja kehittää opetuskäyttöä edelleen. Helsinki, Meri-Rastilan koulu. Alakoulu, jonka tärkeä lähimetsä on kiistelty kaupungin omistama Meri-Rastilan metsä alle 300 m päässä. Metsässä METSOarvoja ja koululla suuri huoli ja tarve vaikuttaa metsän puolesta. Helsinki, Päiväkoti Pakila. Tärkeä lähimetsä on kunnan, seurakunnan ja yleisten alueiden maita alle 300 m päässä. Tarve saada kontakti maanomistajiin, varmistaa metsän pysyvyys ja kehittää kasvatuskäyttöä. Jyväskylä, Palokan koulu. Yläkoulu, jonka tärkeä lähimetsä on Pappilanvuori m päässä. Mainittujen mahdollisten koulumetsäkohteiden lisäksi kaikki 72 Koulumetsäkyselyyn 5/8

6 vastannutta analysoitiin huolella ja laadittiin Tärkeä lähimetsä Koulumetsäksi - pilotointisuunnitelma (liite 10), jossa on luonnosteltu suunnitelma 10 esimerkkitapauksen mallintamiseksi vuoden 2013 kuluessa. Laadittiin myös samanniminen pieni esite (liite 11). 4. Tulosten arviointi Vuonna 2012 saavutetut tulokset voidaan ryhmitellä suhteessa hankkeen tavoitteisiin seuraavasti: Tavoite 1: Tunnistaa koulutuksen ja kasvatuksen kannalta arvokkaita metsiä ja edistää näiden arvojen huomioimista päätöksenteossa. Luotu käsitteet tärkeä lähimetsä ja Koulumetsä, jossa koulun/päiväkodin tärkeä lähimetsä = koulun/päiväkodin lähellä oleva metsä, jota koulun/päiväkodin ryhmät käyttävät toiminnassaan. Koulumetsä = koulua tai päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii opetus- ja kasvatuskäyttöön sekä lasten ja nuorten virkistykseen. Toteutettu valtakunnallinen Koulumetsäkysely, jossa kouluja/päiväkoteja/oppilaitoksia pyydetään kertomaan heille tärkeistä lähimetsistä Aloitettu neuvottelut kaupunkikohtaisista Koulumetsäkyselyistä Viestitty koulutuksen ja kasvatuksen kannalta arvokkaista metsistä viestimissä ja foorumeilla, joita suunnittelijat ja päätöksentekijät seuraavat Tavoite 2: Turvata koulujen ja päiväkotien lähimetsiä, joilla on ympäristökasvatuksen kannalta merkittäviä sosiaalisia arvoja sekä luonto- ja virkistysarvoja uudenlaisen yhteistyön avulla. Aloitettu kohdekäynnit kouluissa/päiväkodeissa sekä yhteistoimintaverkostojen fasilisointi oppilaitosten ja maanomistajien välille. Aloitettu rakentamaan toimintamallia, joka kuvaa miten tärkeästä lähimetsästä tulee Koulumetsä. Luonnosteltu suunnitelma 10 esimerkkitapauksen mallintamiseksi vuoden 2013 kuluessa. Tavoite 3: Edistää metsien hyödyntämistä koulujen ja päiväkotien opetustoiminnassa ja tarjota koululaisille omakohtaisia luontokokemuksia. Selvitetty metsän hyödyntämisen pedagogista puolta (siihen liittyviä tarpeita ja toiveita) osana Koulumetsäkyselyä Laadittu osio Koulumetsään oppimaan Suomen ympäristöopisto SYKLI:n täydennyskoulutushankehakemukseen Opetushallitukselle. Koulumetsäkyselyyn vastanneet koulut ja päiväkodit ovat selvästi hyötyneet toiminnasta, kuitenkin vain ne joihin on jo ehditty ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti. Kuulolla olleet kunnat ovat hyötyneet hankkeesta saamalla mahdollisuuden käyttää uutta työkalua. Alkanut yhteistoiminta on edistänyt monimuotoisuuden huomioon ottamista verrattuna siihen, että verkostoa ei olisi. Pirkkalan Toivion koulun takametsässä, jonka omistaa UPM, hanke on fasilisoinut vuoropuhelua jonka tuloksena yhtiö on tietoinen koulun tarpeista ja eikä tee hakkuita kyseisessä metsässä, mistä koulun rehtori ja muu henkilöstö ovat erittäin 6/8

7 ilahtuneita. Hakkeen ansiosta lähimetsien merkitys kouluille ja päiväkodeille on ollut runsaasti esillä mediassa, mikä nostaa näiden metsien arvostusta ja säilymistä tulevaisuudessa. Muutamassa kaupungissa koulujen ja päiväkotien lähimetsät on otettu agendalle siten, että ensin asiaa selvitetään ja sitten ryhdytään sopiviin toimenpiteisiin. 5. Tiedotus Hankkeesta tiedotettiin verkkosivuilla, lehdistötiedotteissa, kirjoittamalla artikkeleita lehtiin sekä pitämällä esityksiä ja työpajoja tapahtumissa. Hankkeen verkkosivut julkaistiin keväällä osoitteessa ja ne sisältävät koulumetsäkonseptin ja hankkeen toimenpiteiden ja välitulosten esittelyä. Sivustoa päivitetään jatkuvasti. Hanke ei julkaise esittelymateriaalia printtinä, vaan aineistot kuten esitteet ja diasarjat ovat saatavilla verkossa. Poikkeuksen tekee yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa toteutettu SIEPPO-lehden Lähimetsä-teemanumero (Liite 12: Sieppo 5/2012), johon koordinaattori mm. ideoi tehtäviä kuten lähimetsän kartan ja kirjoitti jutun Mennään metsään oppimaan. Hankkeen käyttöön otettiin lähimetsänumerosta 1000 kpl ylipainos. Valtakunnallisia SLL:n lehdistötiedotteita Koulumetsät arvoonsa -hankkeesta julkaistiin kolme, minkä lisäksi erillisrahoitteinen kilpailu Tämä metsä on meille tärkeä kytkettiin osaksi hankkeen viestintää (liite 13: mediatiedotteet): Koulumetsien etsintä käynnistyy Suomen luonnonsuojeluliitto kartoittaa koulujen ja päiväkotien lähimetsien opetusja kasvatuskäyttöä 9.8. Koulut ja päiväkodit arvostavat metsäluontoa lähellään Kilpailun tiedotteet: Lähimetsäkilpailu jatkuu lokakuun ajan ja Lähimetsäkilpailu innosti oppilaitoksia Lehtijuttuja paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisessa mediassa julkaistiin tavoitteiden mukaisesti halutuissa medioissa lehdistötiedotteiden perusteella, joista kolme huomattavinta mainittakoon (liite 14: merkittävimmät lehtikirjoitukset mediassa): Juuri NYT: Koulumetsät arvoonsa. Opettaja-lehti 32/2012 Lapset metsässä. Koulumetsä on monen toimijan yhteistyötä. Kuntalehti Koulumetsä on luokkahuoneen lisäsiipi. Helsingin Sanomat Lisäksi laadittiin artikkeleita SLL:n ja hankkeen yhteistyökumppaneiden lehtiin. Kirjoittaja mainittu, jos muu kuin koordinaattori (liite 15: artikkeleita omissa ja yhteistyökumppaneiden medioissa) Koululle oma metsä? Natura 1/2012 (suojeluasiantuntija Sini Eräjää) Voisiko koululla olla oma lähimetsä. SLL:n jäsenkirje 1/2012 (suojeluasiantuntija Sini Eräjää) Luonnonsuojeluliitto lähtee etsimään kouluille omia metsiä. Luonnonsuojelija 1/2012 (SLL:n ympäristökasvatustoimikunnan pj. Tarja Heikkonen) Koulumetsäkysely: Koulujen ja päiväkotien lähimetsät useimmiten kuntien omistamia. Luonnonsuojelija 5/2012 7/8

8 Koordinaattori esitteli hanketta ja koulumetsäkonseptia seuraavissa tapahtumissa (diaesitykset nähtävissä hankkeen verkkosivuilla): Suomen luonnonsuojeluliiton syyspäivät : Koulumetsä-aiheinen työpaja (liite 16: työpajan raportti) Kasvatus metsässä -tapahtuma: messunäyttely Koulumetsät arvoonsa -työpaja ympäristökasvattajan ammattitutkinnon suorittajille (Suomen ympäristöopisto sykli) Ympäristökasvatuspäivät: messunäyttely, Koulumetsät arvoonsa -työpaja METSO-verkostotapaaminen Metlassa Kuntametsät ekosysteeminpalveluiden tuottajana -seminaari: työpajan alustaja Tämä väliraportti (hankkeen väliraportti 2012) jaellaan ohjausryhmälle ml. rahoittajille, METSOn seurantaryhmälle ja muille kiinnostuneille alkuvuonna LIITTEET LIITE 1 Työpanos eriteltynä henkilötyökuukausittain LIITE 2 Työsuunnitelma 2012 LIITE 3 Viestintäsuunnitelma 2012 LIITE 4 Verkoston yhteistoimintamalli LIITE 5 Ohjausryhmä LIITE 6 Koulumetsäkysely LIITE 7 Neuvottelut kaupunkien edustajien kanssa (2 kpl) LIITE 8 Vuoden 2013 työsuunnitelma LIITE 9 Muistiot kohdekäynneistä (8 kpl) LIITE 10 Tärkeä lähimetsä Koulumetsäksi -pilotointisuunnitelma LIITE 11 Tärkeä lähimetsä Koulumetsäksi -esite LIITE 12 Sieppo 5/2012 LIITE 13 Mediatiedotteet (5 kpl) LIITE 14 Merkittävimmät lehtikirjoitukset mediassa LIITE 15 Artikkeleita omissa ja yhteistyökumppaneiden medioissa LIITE 16 Suomen luonnonsuojeluliiton syyspäivien Koulumetsä-työpajan raportti LIITE 17 Hankkeen lyhyt esite 8/8