MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 4/2013

Transkriptio

1 MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 4/2013 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA UUTISIA - TIMO HONKELA VALITTU DIGITAALISTEN AINEISTOJEN PROFESSORIKSI - OPPILAITOSVOIMIN TOTEUTETTU INTERNATIONAL MIKKELI DAY SAI PALJON VÄKEÄ LIIK- KEELLE - LUOMUINSTITUUTILLE MERKITTÄVÄ HANKERAHOITUS TEKESILTÄ - INTERNATIONAL BUSINESS OPISKELIJOILLE HYVÄÄ PALAUTETTA KEHITTÄMISEHDOTUK- SISTA ALUEEN YRITYKSILLE - KANSALLISKIRJASTON HISTORIALLISESSA SANOMALEHTIKIRJASTOSSA YLI KOLME MIL- JOONAA SIVUA SANOMALEHTIÄ - MIKKELILÄISTÄ OPINTOYMPÄRISTÖÄ TEHTIIN TUTUKSI NUORI INNOVAATTORI- TAPAHTUMASSA - TUIJA SEIPELL: BISNES ON RISKIÄ, JOSSA ASIAKKAALLE TULEE LUODA MIELEENPAINUVIA ERITYISHETKIÄ - KANADALAINEN VAIHTO-OPISKELIJA LAHJOITTI VOITTAMANSA LAHJAKORTIN PERHEKAH- VILA KOTILOLLE - OPPILAITOSTEN INNOVAATIOTOIMINTAA ON KOOTTU JULKAISUKSI - ELINTARVIKEALAN KOULUTUSTA VENÄLÄISILLE MIKKELISSÄ - LUOMUPÄIVILLÄ KESKUSTELTIIN LUOMUN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA TAPAHTUMIA - Studia Generalia luentoja: o ti : Kun äiti jääkaapin osti - Suomalaisen ruokakulttuurin murros luvulla, Ruokaperinteentutkija, FT Maarit Knuutila o to : Tieto-Finlandia voittaja FT Ville Kivimäki KOULUTUSTA - LUOMUALAN LIIKETOIMINTAKOULUTUS II - VERKOSTOT VENÄJÄ-TOIMINNOISSA HENKILÖSTÖUUTISIA - LUOMUINSTITUUTIN VIESTINTÄSUUNNITTELIJAN OPINTOVAPAAN SIJAISEKSI FM HELI PELTOLA - FM TUULA PÄÄKKÖNEN ALOITTANUT DIGITOINTI JA KONSERVOINTIKESKUKSESSA

2 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA Mikkelin yliopistokeskus täyttää kymmenen vuotta vuonna Yliopistokeskus perustettiin vuonna 2004 Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Kuopion yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Mikkelin kaupungin kesken. Kymmenen vuotta myöhemmin yliopistoja on Itä-Suomen yliopiston luovutettua toimintonsa Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle yksi vähemmän, mutta määrällisesti toiminta on samalla tasolla. Laatu kuitenkin ratkaisee. BScBA-ohjelma, vesitutkimus, luomu ja digitointi ovat esimerkkejä siitä, että pääkampusten ulkopuolellakin voidaan tehdä hyvää työtä. Oleellista on, että Mikkelissä on löytynyt omia erikoistumisalueita osaamisessa. Töitä on silti tehtävänä. Asetelmat jatkoon ovat kohtuullisen hyvät, mutta kysymysmerkkejäkin löytyy. Ensimmäinen kysymysmerkki on vieläkin kiristyvä taloudellinen tilanne, joka pistää jokaisen yliopiston arvioimaan omaa toimintaansa ja joitakin ratkaisuja on jo tehty. Toinen merkittävä kysymys on ensi vuonna vaihtuvat EU:n rakenne- ja puiteohjelmakaudet, joiden merkitys on varsin iso. Toivottavaa on, ettei ohjelmien aloituksissa tule viiveitä. Mikkelin yliopistokeskus juhlii kymmenvuotista yhteistyön taivaltaan toukokuun 15. Siihen mennessä epätietoisuustekijöitäkin on varmasti vähemmän. Tulevaa vuotta odotellessa rauhallista joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2014 meille kaikille! Matti Malinen Pääsihteeri Mikkelin yliopistokeskus puh UUTISIA TIMO HONKELA VALITTU DIGITAALISTEN AINEISTOJEN PROFESSORIKSI Timo Honkela on valittu Helsingin yliopiston digitaalisten aineistojen tutkimuksen professoriksi. Ala kattaa kielellisten ja muiden humanististen aineistojen käytön tutkimuksen sekä humanistisen alan tutkimusaineistojen uudenlaisen käytön ja uudenlaisen tiedon luomisen. Timo Honkela on toiminut johtavana tutkijana Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tietojenkäsittelytieteen laitoksella vuodesta Honkela valmistui filosofian tohtoriksi 1998 Teknillisestä korkeakoulusta ja nimitettiin Helsingin yliopiston kieliteknologian dosentiksi vuonna Hänellä on dosentuuri myös Aalto-yliopistossa. Digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuuri sijoittuu Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan nykykielten laitokselle ja Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskukseen Mikkeliin. Professori toimii kiinteässä yhteistyössä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen, Kansalliskirjaston, Mikkelin yliopistokeskuksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Professuuri rahoitetaan osittain Euroopan aluekehitysrahaston (Vipuvoimaa EU:lta) DIGRA-projektilla. Muut rahoittajat ovat Etelä-Savon maakuntaliitto, Helsingin yliopisto, Kansalliskirjasto, Mikkelin yliopistokeskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Professuuri vahvistaa Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen kieliteknologian vahvaa osaamista. Se liittyy myös kiinteästi kansainväliseen CLARIN-hankkeeseen, jonka Suomen toimintaa johdetaan laitok- 2

3 selta. Hankkeen piirissä kehitetään laajojen kielimateriaalien luomista ja käyttöä. CLARIN on laajin humanistinen tieteellinen infrastruktuuri Suomessa. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos tekee digitaalisten aineistojen professorin kanssa yhteistyötä sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Humanististen aineistojen digitalisointi ja automatisoitu analyysi soveltaa monipuolisesti tietojenkäsittelytieteen menetelmiä. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä myös Aalto-yliopistossa tehtävän tutkimustyön kanssa. Yleisenä tavoitteena on tukea humanistisilla aloilla tehtävää tärkeää tutkimusta tietojenkäsittelytieteen keinoin. Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa Mikkelissä tavoitteena on digitaalisten sisältöjen jalostaminen automaattisin välinein niin, että aineistojen käyttömahdollisuudet paranevat. Isoista tietoaineistoista voidaan nopeasti ja tehokkaasti tunnistaa esimerkiksi tapahtumia ja paikkoja, linkittää niitä toisiinsa ja kuvailla tekstiä sisältöfaktojen avulla. Tutkimuksen lähdeaineistona professorilla on käytössään Kansalliskirjaston miljoonat digitoidut sanoma-, aikakauslehti ja pienjulkaisusivut, joiden tietokantoja ylläpidetään digitointi- ja konservointikeskuksessa. Kansalliskirjasto kehittää myös digitoitujen aineistojen joukkoistamista: käyttäjät voivat merkitä haluamiaan leikkeitä ja liittää niihin lisätietoja. Automaattisen tekstinlouhinnan ja joukkoistamisen edut voidaan yhdistää aineistojen käytettävyyden kehittämiseksi. Mikkeliin perustetaan tutkimusryhmä, jota professori johtaa. Lisätietoja: Digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Timo Honkela, puh , Humanistisen tiedekunnan dekaani Anna Mauranen, puh , Nykykielten laitoksen johtaja Arto Mustajoki, puh , Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm, puh , Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen johtaja Majlis Bremer-Laamanen, puh , OPPILAITOSVOIMIN TOTEUTETTU INTERNATIONAL MIKKELI DAY SAI PALJON VÄKEÄ LIIKKEELLE Marraskuun lopussa pidetty International Mikkeli Day keräsi suuren joukon kiinnostuneita kauppakeskus Stellaan Mikkeliin. Nyt toista kertaa järjestetyn tapahtuman tavoitteena oli näyttää, että kulttuureilla saavutetaan moninaisuutta. Mikkelissä asuvat ulkomaalaistaustaiset ihmiset nähdään voimavarana ja resurssina ja heidän halutaan olevan osa yhteiskuntaa ja arkea. Erilaiset kulttuurit tuovat myös lisäväriä kaupunkikuvaan, joka näkyi selvästi tapahtumapäivänä. Tapahtuma osallisti yli sata henkilöä eri kulttuureista ja laaja joukko kiinnostuneita seurasi tapahtumaa. Tapahtuma on sikälikin ainutlaatuinen, että sen järjestelyissä ovat mukana Mikkelin kaikki toisen ja korkea-asteen oppilaitokset. International Mikkeli Day oli kaksiosainen tapahtuma. Aamupäivän seminaari keskittyi yritysten kansainvälistymiseen ja sen tavoitteena oli tuoda esille kansainvälisyyden merkitystä liike-elämässä, luoda käytäntöjä ulkomaalaisten opiskelijoiden integroimiseksi työelämän voimavaraksi ja luoda verkostoja ja toimintamalleja koulujen ja yritysten välillä. Kauppakeskus Stellassa pidetty iltapäivän osuus oli vapaamuotoisempi ja koostui kansainvälisestä muotinäytöksestä sekä teatteri- ja musiikkiesityksistä. Lapset ja 3

4 nuoret esittivät oman näkemyksensä kansainvälisyydestä videolla sekä lauluin ja leikein. Tapahtumassa julkistettiin myös International Mikkeli Day opiskelijakilpailun tulokset. Oppilaitokset pohtivat kilpailutöissään unelmatyöpaikkaa Mikkelissä. Paneelikeskustelussa otettiin kantaa kansainvälistyvään Mikkeliin. International Mikkeli Day -tapahtuman suunnittelusta ja järjestämisestä vastaavat Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto, Suomen Nuoriso-opisto, Otavan opisto, Mikkelin lukio, Mikkelin kaupunki sekä Miktech Oy. Lisätietoja: Pääsihteeri Matti Malinen, puh , Elina Kolehmainen, puh , Projektipäällikkö Minna Hallikainen, puh , Monikulttuurisuuskoordinaattori Enrique Tessieri, puh , LUOMUINSTITUUTILLE MERKITTÄVÄ HANKERAHOITUS TEKESILTÄ Luomuinstituutti on saanut Tekesiltä yli 1,5 miljoonan euron rahoituksen uudelle Luomutuotannon kestävä tehostaminen ja luomuarvoketjujen kehittäminen - GrowOrganic -hankkeelle. Hankkeessa tunnistetaan tekijöitä, jotka estävät tai edistävät koko luomuarvoketjun kestävää muutosta ja sopeutuvuutta kysyntään, markkinoiden vaihteluun ja ympäristömuutokseen. GrowOrganic -hankkeen kesto on Hankkeen kokonaisrahoitus on 2,5 miljoonaa euroa ja hankkeeseen osallistuu 17 yritystä ja yhteisöä. Hanke kuuluu Tekesin Green Growth -ohjelmaan ja rahoitusmuoto on Tekes-FiDiPro. Hankkeen toteuttaa Luomuinstituutti, joka on Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n verkosto-organisaatio. Hankkeen vastuullinen johtaja Helsingin yliopiston osalta on professori Juha Helenius maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta ja MTT:n osalta Luomuinstituutin ympäristötutkimuksen tutkimusalajohtaja, MMT Helena Kahiluoto. Hankkeen tieteelliseksi johtajaksi ja vierailevaksi professoriksi on kutsuttu professori Carlo Leifert Newcastlen yliopistosta Englannista. Hanke kehittää tuottajien verkostoyhteistyön malleja tuoteketjun toimitusvarmuuden hallintaan sekä hävikkikynnyksen ylittämiseen koti- ja vientimarkkinoilla. Kierrätyslannoitteet, uusiutuva energia ja rehuomavaraisuus ovat hankkeessa korostuvia teemoja. Hanke käyttää sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. GrowOrganic -hanke on merkittävä panostus luomun osaamisen kehittämiseksi Suomessa. Yhdessä kumppaneidensa kanssa hanke tuottaa sellaista julkista tietoa, joka edistää luomutuotannon ja luomualan yritysten menestymisen edellytyksiä. Hankkeen verkkosivut: Lisätietoja: johtaja Pirjo Siiskonen, Luomuinstituutti, puh , pirjo.siiskonen@helsinki.fi INTERNATIONAL BUSINESS OPISKELIJOILLE HYVÄÄ PALAUTETTA KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA ALUEEN YRITYKSILLE Aalto-yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijat ovat saaneet hyvää palautetta alueen yrityksille tekemistään projektitöistä. Aalto-yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelman opiskelijat 4

5 auttavat yrityksiä niiden tarpeiden mukaan esimerkiksi kansainvälistymisen aloittamisessa tai tekevät erilaisia selvityksiä yrityksen tilanteesta riippuen. Syksyn 2013 aikana 16 opiskelijaa osallistui Etelä- Savon alueella neljään kehittämisprojektiin ja opiskelijat esittelivät Project Management kurssilla tekemiään projektitöitä uusine ideoineen ja kehittämistoimenpiteineen ja kasasivat kaikista töistään erittäin hyvää palautetta projektien toimeksiantajilta. Opiskelijat tulevat eri kulttuureista ja omaavat tietoa, jota yritykset voivat hyödyntää. Heissä piilee valtava potentiaali, jota toivotaan hyödynnettävän enemmänkin. Kurssilla valmistuneet työt ovat tukeneet projektiasiakkaidemme tarveperustaista kehittämistyötä ja tietoperustaista päätöksentekoa, kurssin vastuuhenkilö Tomi Heimonen Aalto-yliopiston Mikkelin yksiköstä sanoo. Kursseilla opettavat ulkomaalaiset professorit käyttävät mielellään paikallisia yrityksiä esimerkkeinä opetuksessaan. Opiskelijat arvostavat sitä, että saavat opinnoissaan perehtyä oikeisiin yrityscaseihin, joissa he pääsevät soveltamaan oppimaansa teoriatietämystä käytäntöön ja saavat työelämäkokemusta. Kurssin opiskelijat perehtyivät Yritys-oppilaitos ekosysteemin kehittämiseen Etelä-Savossa, Kuortin liikealueen asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen, valmistelivat Metsäsairilaa koskevan Showroomkonseptin esiselvityksen sekä kartoittivat mikkeliläisen Siimet Oy:n kansainvälistymismahdollisuuksia Aasian markkinoilla. Lisätietoa: Tomi Heimonen, puh , Iida Hulkkonen, puh , KANSALLISKIRJASTON HISTORIALLISESSA SANOMALEHTIKIRJASTOSSA YLI KOLME MILJOONAA SIVUA SANOMALEHTIÄ Kuluvana vuonna Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa Mikkelissä on digitoitu lähes miljoona sivua sanomalehtiä. Historiallisessa sanomalehtikirjastossa on nyt yhteensä yli 3 miljoonaa sivua sanomalehtiä. Suurin osa digitoiduista sanomalehdistä, eli vuoteen 1910 asti, on vapaassa käytössä ja sitä uudemmat ovat käytössä vapaakappalekirjastoissa erillisillä kulttuuriaineistojen työasemilla. Historiallinen sanomalehtikirjasto löytyy osoitteesta: digi.kansalliskirjasto.fi MIKKELILÄISTÄ OPINTOYMPÄRISTÖÄ TEHTIIN TUTUKSI NUORI INNOVAATTORI-TAPAHTUMASSA Nuori InnovaatTori tapahtumassa esittäytyi Mikkelissä toimivia oppilaitoksia. Kaikille avoimen Innovaatiot ja yrittäjyys -teemalla kulkevan tapahtuman tavoite oli houkutella etenkin nuoria yrittäjyyteen, sekä tuoda esille Mikkelin alueen oppilaitosten, opiskelijoiden ja yritysten innovatiivisuutta ja yhteistyötä. Nuori InnovaatTori oli samalla KINOS-hankkeen päätöstapahtuma ja Esedun Putiikki Onnin avajaistapahtuma. Pääesiintyjä innovaatiotapahtumassa oli Duudsonien HP Parviainen, joka kertoi oman tarinansa yleisölle. Nuori InnovaatTori oli Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon ammattiopiston yhteistyönä tuottama ja pääosin opiskelijavoimin koottu tapahtuma. Lisäksi tapahtumassa esittäytyivät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Mikkelin yksikkö sekä Otavan opisto. 5

6 Oppilaitosten välistä yhteistyötä, innovaatio-osaamista ja yritysten välistä yhteistyötä on Etelä-Savossa kehitetty KINOS-hankkeessa. Vuoden lopussa päättyvää hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneita ovat Etelä-Savon ammattiopisto, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Otavan Opisto. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja tuen myöntäjänä on Etelä-Savon ELY-keskus. Lisätietoja hankkeesta kinos-hanke.fi TUIJA SEIPELL: BISNES ON RISKIÄ, JOSSA ASIAKKAALLE TULEE LUODA MIELEENPAINUVIA ERITYISHETKIÄ Asiakaskokemuksiin joutuu osalliseksi aina alasta riippumatta. Sillä, kuinka asiakasta kohdellaan, on suuri merkitys yrityksen menestykselle. Pikkuasioita ei saa unohtaa, sillä yksityiskohdilla on valtava merkitys. Lisäarvoa saa luomalla erityisiä hetkiä, jotka jäävät asiakkaan mieleen, maailman luetuin suomalainen bloggaaja ja The Cool Hunter blogin pääkirjoittaja Tuija Seipell sanoo. Yli kaksi ja puoli miljoonaa miljoona lukijaa kuussa tavoittavan The Cool Hunter -blogin toinen kirjoittaja, Tuija Seipell, tekee sitä, mitä moni haluaisi. Hän metsästää työkseen kiehtovia ilmiöitä ympäri maailman, on satojen ihmisten tavoittelema ja toimii työssään pitkälle intuition ohjaamana. Seipell korostaa, että toiminnan pohjalla on rehellisyys, ei miellyttämisen halu. Sivustolla Seipell tuo esiin asioita, jotka ovat hyviä. Hän ei arvostele mitään, mutta korostaa, että kukaan ei saa hyväksyä huonoa. Kaikki on kiinni asenteista ja Seipellin mukaan asiakkaalle tulee antaa enemmän, kuin mitä hän pystyy näkemään. Silloin asiakas palaa takaisin. Kaikkien asiakaspalvelussa toimivien tulee ajatella kuten asiakas ja koskaan ei saa mennä yrittäjän puolelle. Myös esiripun takainen roska tulee pitää esiripun takana, eikä sitä ei saa tuoda koskaan asiakkaalle. Asiakaspalveluun tulee palkata ihminen, joka rakastaa ihmisiä, kohtaa heidät oikein ja hymyilee heille, Seipell korostaa. Vancouverissa asuva Seipell puhuu, kirjoittaa ja konsultoi myös suomeksi ja Suomessa, vaikka onkin asunut Pohjois-Amerikassa jo 30 vuotta. Seipell on tehnyt elämäntyönsä kansainvälisen muotoilu- ja elämysbisneksen sekä asiakasymmärryksen parissa. Omaa konsulttiyritystään hän on vetänyt viimeiset 23 vuotta. Hänen asiakkaisiinsa kuuluu menestyshakuisia toimijoita eri puolilla maailmaa -globaaleista suuryrityksistä keskisuuriin ja pieniin organisaatioihin. Tuija Seipell konsultoi luovan alan yrittäjiä asiakaskokemuksen merkityksestä Mikkelissä ja kertoi esimerkein yhtenäisen asiakaskokemuksen luomisesta ja toi esiin ideoita ja käytäntöjä, joita kuulijat voivat hyödyntää omassa työssään Luova Suomi hankkeen järjestämässä tilaisuudessa ti Luova Suomi Etelä-Savossa hankkeen toimilla edistetään eteläsavolaista luovan alan yrittäjyyttä ja luovaa taloutta. Luova Kohtaamispaikka tilaisuuksia järjestään pari kertaa vuodessa eri teemoilla. Tavoitteena on, että mahdollisimman monet ihmiset erilaisista taustayhteisöistä kokoontuisivat vaihtamaan ajatuksia. Olisi hienoa, jos saisimme aikaan vaikka pieniäkin hetkiä, jolloin ihmiset saisivat uusia ajatuksia ja liittyisivät yhteen tavalla, mitä ei omissa työhuoneissa tapahdu, Luova Suomi Etelä-Savossa -hankkeen projektipäällikkö Kaija Villman sanoo. Luova Suomi Etelä-Savossa -hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun. Lisätietoja: Projektipäällikkö Kaija Villman, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Luova Suomi Etelä-Savossa -hanke puh , sposti: kaija.villman(at)aalto.fi 6

7 KANADALAINEN VAIHTO-OPISKELIJA LAHJOITTI VOITTAMANSA LAHJAKORTIN PERHEKAHVILA KOTILOLLE Kanadalainen vaihto-opiskelija on luovuttanut voittamansa lahjakortin Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämälle perhekahvila Kotilolle. Vaihto-opiskelija voitti lahjakorttinsa logokilpailusta, jossa tehdään tunnetuksi Mikkelissä toimivaa International Business kandidaattiohjelmaa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksen International Business -kandidaattiohjelma on käynnistänyt Ambassador -toimintaa, jonka tavoitteena on kasvattaa entisestään koulutusohjelman näkyvyyttä sekä lisätä tietoutta Mikkelistä opiskelukaupunkina muualla Suomessa ja ulkomailla. Toimenpiteet tehdään BScBA Ambassador projektin puitteissa. Projektille järjestettiin logokilpailu, johon ohjelman opiskelijat osallistuivat. Lopullinen logo syntyi yhdistämällä kaksi parasta ehdotusta, joista molemmat palkittiin yhteistyökumppanin lahjakortilla. Toinen voittaneista opiskelijoista oli kanadalainen vaihto-opiskelija, joka halusi luovuttaa voittamansa lahjakortin jollekin paikalliselle lasten ja nuorten hyväksi toimivalle yhdistykselle. International Business kandidaattiohjelman toimesta lahjakortti luovutettiin Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämälle perhekahvila Kotilolle. Kotilon edustajat ottivat lahjoituksen mielihyvin vastaan ja suunnittelevat ostavansa lapsille muun muassa askartelutarvikkeita. International Business -ohjelman lähettiläinä voivat toimia jo ohjelmasta valmistuneet, entiset opiskelijat (alumnit), ulkomaalaiset professorit sekä nykyiset opiskelijat esimerkiksi suorittaessaan vaihtoopintojaan ulkomailla. Lähettilään tehtävänä on esitellä ja kertoa koulutusohjelmasta ja Mikkelistä esimerkiksi lukioissa, messuilla tai erilaisissa tilaisuuksissa ympäri maailmaa. Alumnit ovat ottaneet idean hyvin vastaan ja ilmaisseet halukkuutensa olla mukana lähettilästoiminnassa. Lisätietoja: Suunnittelija Mari Syväoja, International Business kandidaattiohjelma, puh , OPPILAITOSTEN INNOVAATIOTOIMINTAA ON KOOTTU JULKAISUKSI Erilaisuus on innovaatiotoiminnan voimavara. Tähän tulokseen on päädytty vuoden vaihteessa päättyvässä KINOS-hankkeessa, jossa on kehitetty mukana olevien koulutusorganisaatioiden henkilöstön innovaatio-osaamista sekä yhteinen innovaatiotoiminnan malli. Hanke on julkaissut Hiutaleita KINOStamassa oppilaitosten innovaatiotoiminta -julkaisun, joka esittelee hankkeen kokemuksia ja tuloksia. Julkaisu tarkastelee innovaatiotoimintaan, yrittäjyyteen ja pedagogiikkaan liittyviä käsitteitä ja kokemuksia sekä teoreettisemman pohdiskelun että käytännön kokemusten kautta. Innovaatiotoiminnan perusta muodostuu halusta tehdä asioita uudella tavalla. Sen keskeinen voimavara on toimijoiden erilaisuus. KINOS-hankkeeseen osallistuneet organisaatiot ovat kehittämishaluisia toimijoita, jotka tiedostavat paikalliset ja kansalliset haasteet ja haluavat toimia maakunnan ja Mikkelin hyväksi nyt ja tulevaisuudessa, toteaa yksi julkaisun kirjoittajista, verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Hankkeen hallinnoijana on toiminut Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) ja osatoteuttajat ovat Etelä- Savon ammattiopisto (Esedu), Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK), Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Otavan Opisto. Myös Mikkelin yliopistokeskus on toiminut hankkeen vahvana taustavaikuttajana sen suunnitteluvaiheesta lähtien. Hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto ja tuen myöntämisestä on vastannut Etelä-Savon ELY-keskus. 7

8 Kuoppala, E. & Hytinkoski, P. (toim.) Hiutaleita KINOStamassa oppilaitosten innovaatiotoiminta. Mikkelin ammattikorkeakoulu D Vapaamuotoisia julkaisuja / Free-form Publications 19. Kopijyvä Oy: Mikkeli. Julkaisu on luettavissa verkossa: Lisätietoja: Pekka Hytinkoski, HY/Ruralia-instituutti, puh , pekka.hytinkoski@helsinki.fi ELINTARVIKEALAN KOULUTUSTA VENÄLÄISILLE MIKKELISSÄ Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti järjesti venäläisille suunnatun Ruoan laatu ja sen merkitys hyvinvoinnille ja liiketoiminnalle -koulutuksen ensimmäisen jakson Mikkelissä Koulutuksen tavoitteena oli antaa osallistujille kokonaiskäsitys ruoan laadusta ja sen merkityksestä henkilökohtaiselle hyvinvoinnille ja liiketoiminnalle. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä eri puolilta Venäjää. Mukana oli muun muassa ravintola-alan, elintarviketeollisuuden, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja hotellien edustajia. Ryhmä edusti laajasti vahvaa elintarvikealan osaamista, mikä asetti koulutuksen toteuttajataholle haasteita. Koulutuksen pilotoinnin kannalta ryhmä oli kuitenkin hyvä. Saimme monipuolista palautetta, hyvää kokemusta ja uusia kontakteja, kertoo koulutussuunnittelija Seija Paksu. Koulutuksen ensimmäisellä jaksolla perehdyttiin ruoan laatutekijöihin, ruokaketjuun ja omavalvontaan. Ohjelmassa oli luentojen lisäksi yritysvierailuja, joiden yhteydessä tutustuttiin muun muassa vähittäiskauppaan, elintarviketukkuun sekä ravintoloiden omavalvontaan. Lähiopetuspäivien jälkeen osallistujat työskentelevät itsenäisesti ja tekevät kehittämissuunnitelman tai markkinointisuunnitelman omaa organisaatiotaan tai yritystään varten. Koulutuksen toinen lähiopetusjakso on tammikuussa Koulutuksen rahoittamiseen on osallistunut Euroopan Unionin Sosiaalirahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lisäksi hankkeessa ovat mukana Aalto yliopiston Pienyrityskeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Soveltavan ympäristökemian laboratorio sekä Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Lisätietoja: Seija Paksu, koulutussuunnittelija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkeli, puh , seija.paksu@helsinki.fi Minna Mikkola, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkeli, puh , minna.mikkola@helsinki.fi LUOMUPÄIVILLÄ KESKUSTELTIIN LUOMUN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA Valtakunnalliset Luomupäivät 2013 pellolta lautaselle kokosi Mikkeliin noin 110 luomusta kiinnostunutta kuulijaa ympäri Suomen. Tapahtuma oli hyvä tilaisuus verkostoitumiseen sekä mielipiteiden vaihtamiseen tuottajien, yrittäjien, asiantuntijoiden sekä ammattikeittiöväen kesken. Pellolta-päivänä keskusteltiin muun muassa valkuaisomavaraisuudesta, luomutuottajien mentortoiminnasta, lähiluomutuotannosta sekä neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyöstä. Päivän päätteeksi 8

9 Luomuliitto palkitsi Vuoden Luomuyrittäjän. Kunniakirjan kävi pokkaamassa SunSpelt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaipainen. Lautaselle-päivän seminaariosuudessa kuultiin maa- ja metsätalousministeriön puheenvuoro hallituksen luomualan kehittämisohjelmasta ja luomualan kehittämisen tavoitteista vuoteen Puheenvuoroissa pohdittiin ja etsittiin ratkaisuja myös ammattikeittiöille soveltuvien luomutuotteiden saatavuuden parantamiseen. Yksi päivän puhuttavimmista aiheista oli luomumaidon D-vitaminointi, mikä lisäisi toteutuessaan luomumaidon käyttöä päiväkoti- ja kouluruokailussa. Luomupäivät 2013 pellolta lautaselle esitykset löytyvät nettisivulta: TAPAHTUMIA Studia Generalia luentoja Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa, Lönnrotinkatu 5, klo 16:30 18:00. ti Kun äiti jääkaapin osti - Suomalaisen ruokakulttuurin murros 1950-luvulla Ruokaperinteentutkija, FT Maarit Knuutila to Tieto-Finlandia voittaja FT Ville Kivimäki Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tervetuloa! KOULUTUSTA Luomualan liiketoimintakoulutus II Verkostot Venäjä-toiminnoissa to , klo , maksuton seminaari Mikkelissä. HENKILÖSTÖUUTISIA LUOMUINSTITUUTIN VIESTINTÄSUUNNITTELIJAN OPINTOVAPAAN SIJAISEKSI FM HELI PELTOLA Luomuinstituutin viestintäsuunnittelija Anne Hytönen jää opintovapaalle ajalle viestinnän jatko-opintoja varten. Hänen sijaisekseen on valittu FM Heli Peltola Jyväskylästä. Lisätietoja: Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen, puh , pirjo.siiskonen@helsinki.fi 9

10 FM TUULA PÄÄKKÖNEN ALOITTANUT DIGITOINTI JA KONSERVOINTIKESKUKSESSA FM, Tuula Pääkkönen on aloittanut tietojärjestelmäasiantuntijana Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa. Hän työskentelee aluksi DIGRA-projektissa, jossa kehittää digitaalisten aineistojen käytön moninaistamista hyödyntäen raakadataa koko materiaalin elinkaaren ajan. Aiemmin Tuula on työskennellyt tietojärjestelmien konseptointi-, vaatimusmäärittely ja prosessikehitystehtävissä Tampereella. Hän on Agile Finlandin ja Testauksen Osaamisyhteisön ( jäsen. Ota yhteyttä Tuula Pääkköseen, jos olet kiinnostunut paikallistoiminnasta Mikkelissä. MUCINOITA TOIMITUS: Päätoimittaja: Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , Toimitus: Sirpa Taskinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , 10