Tulevaisuus uudistuvan lainsäädännön näkökulmasta. Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Sami Uotinen Johtava lakimies

Transkriptio

1 Tulevaisuus uudistuvan lainsäädännön näkökulmasta Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Sami Uotinen Johtava lakimies

2 Esityksen sisältö Poimintoja hallitusohjelmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Muuta lainsäädännöstä 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

3 Hallitusohjelma Hallitus sitoutuu koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjen ja rakenteellisten uudistusten koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. 3 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

4 4 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

5 Hallitusohjelma - kärkihankkeet Sujuvoitetaan säädöksiä Perustetaan valtioneuvoston yhteyteen lainsäädännön vaikutusarviointielin, jonka tehtävä on varmistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatu. 5 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

6 Hallitusohjelma kuntien kustannusten karsiminen Hallitus vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla (liite 3) karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita ainakin seuraavilla periaatteilla:» Uudistamalla sääntelypolitiikan periaatteet vuoden 2015 aikana. Palveluprosessiin ja resursseihin kohdistuvien velvoitteiden sääntelyn ja valvonnan sijasta siirrytään ohjaamaan ja valvomaan palvelutoiminnan tuloksia (esim. asiakkaiden vointia ja tyytyväisyyttä).» Joustavoittamalla kelpoisuusehtoja mm. tosiasialliseen osaamiseen ja soveltuvuuteen perustuen.» Joustavoittamalla toimintatapoja ohjaavia normeja mm. tarkastelemalla lait, asetukset ja erilaiset suositukset; purkamalla asumisen ja palveluiden välinen kytkentä; poistamalla tilojen moninaiskäytön normiesteet; yhdistämällä kuntien erillislainsäädännössä määrätyt raportit, suunnitelmat ja ohjelmat valtuustokausittaiseksi ohjelmaksi; vähentämällä valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksia; lisäämällä ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvia asioita; käymällä läpi erillislainsäädännön alaiset kuljetukset.» Luomalla edellytyksiä ottaa käyttöön olennaisesti tuloksekkaammat ja joustavammat toimintokohtaiset sekä hallinnolliset sektorirajat ylittävät palveluprosessit. 6 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

7 Hallitusohjelma kuntien kustannusten karsiminen Hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitetta vaalikaudella Hallitus sitoutuu pitämään voimassa 100 prosentin valtionosuudet turvaavan lain. Mikäli valtionosuuksia leikataan, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa. Ministeriöiden tehtävänä on laatia kokonaisuudessaan yksityiskohtaiset esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden poistamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Tarvittaessa esitykset kuntien menojen vähentämiseksi kootaan viimeisen 15 vuoden aikana voimaan tulleiden säädösten joukosta. 7 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

8 Hallitusohjelma kuntien suunnitteilla ja tulossa olevat tehtävät Hallitus uudelleen arvioi seuraavat kuntien tehtävät ja velvoitteet niin, että julkisen talouden menot eivät lisäänny:» laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (hallituksen esitys käsittelyssä)» kuntouttavan työvoimatoiminnan maksimipäivien vähentäminen (laki voimaan heinäkuusta 2015 alkaen)» sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki» päivystysasetus suun terveydenhuollon osalta» toimeentulotukilain uudistaminen» vammaislainsäädännön uudistaminen (tulossa voimaan 2017)» laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 8 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

9 Hallitusohjelma tulevaisuuden kunta Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Kunta on ihmisten yhteisö. Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vahvistaa paikallista vastuunottoa, harkintaa ja päätöksentekoa. 9 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

10 Hallitusohjelma - sopeutustoimet Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotus 150 miljoonaa» Pitkäaikaisesta laitoshoidosta, palveluasumisesta, kotiin annettavista palveluista ja muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviä asiakasmaksuja korotetaan.» Samassa yhteydessä valmistellaan (sosiaalihuoltolakiin perustuvan) kunnallisen palveluasumisen ja kotona annettavien palvelujen asiakasmaksuja koskevat säädösmuutokset siten, että saadaan aikaan valtakunnallisesti mahdollisimman yhdenmukaiset maksujen määräytymisperusteet. 10 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

11 Hallitusohjelma sopeutustoimet Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen» STM:n ja Suomen Kuntaliiton 2013 julkistamaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä olisi 0,40 0,50 hoitotyöntekijää / asiakas (nykyisin 0,50).» Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa suositus säilyisi tasolla 0,60 0,70 hoitotyöntekijää / asiakas.» Laatusuosituksen muita perusteita henkilöstöön mukaan laskettavista oppisopimuskoulutettavista, sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoista sekä ilman sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista koulutusta olevista henkilöistä tarkistetaan siten, että näihin ryhmiin kuuluvat henkilöt olisivat nykyistä väljemmin perustein hoitotyöntekijän asemassa. 11 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

12 Hallitusohjelma - sopeuttamistoimet Perhehoidon kehittäminen lähinnä ikäihmisten hoidossa» Kehitetään perhehoitojärjestelmän ehtoja ja kannustimia ja siinä yhteydessä lisätään myös tukea: perhehoitajan palkkion mitoitus, täydennyskoulutus, työnohjaus. Lisätään tiedottamista perhehoidosta ikäihmisten hoidon vaihtoehtona. Ehdot ja kannustimet rajataan siten, etteivät ne houkuttele työikäistä aktiiviväestöä perusteettomasti siirtymään perhehoitajiksi.» Vanhuspalveluissa tuetaan siirtymistä perhehoitoon lisäämällä perhehoito vaihtoehdoksi vanhuspalvelulain 14 :ään. 12 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

13 Hallitusohjelma - sopeuttamistoimet Perhe- ja omaishoitajien vapaat» Kehitetään omaishoitajien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien sijaisjärjestelyjä siten, että hoitajille voidaan turvata mahdollisuus huolettomiin vapaisiin tarvittaessa.» Annetaan omais- tai perhehoitosuhteen alkaessa tai kestäessä etukäteinen hoitopaikkalupaus, että hoidettava saa hoitopaikan siinä vaiheessa, kun omais- tai perhehoitaja ei enää jatka. 13 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

14 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja aluehallinnon uudistaminen

15 Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset 1/2 Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisu valmistellaan kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. 15

16 Hallitusohjelma ja rakenteelliset uudistukset 2/2 Aluehallinnon uudistamisesta hallitusohjelmassa todetaan, että valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toiminnoiltaan selkeille itsehallintoalueille 16

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

18 1) Perusteet kuntaa suurempien itsehallintoalueiden muodostamiseksi Itsehallintoalueilla tulee olla» riittävä väestöpohja,» sote-infrastruktuuri ja» taloudellinen kantokyky siten, että ne pystyvät järjestämään alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Alueiden pitää myös olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle.» Alueiden on perusteltua olla yhtenä vaalipiirinä Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä ja valtion aluehallinnon jaotusten perustana. Em. kriteereillä itsehallintoalueiden perustelluksi määräksi tulisi noin Alueista tarvitaan poliittinen ratkaisu riittävän ajoissa. 18

19 2) Itsehallintoalueiden hallintomallin ja talouden perusteet sekä suhde muuhun julkiseen talouteen ja finanssipolitiikan ohjaukseen Itsehallintoalueen hallinnosta, päätöksenteosta ja talouden järjestämisestä säädetään kuntalaista erillisessä laissa.» Hallintomallista säädettäessä voidaan kuitenkin soveltaa monin osin kuntalain mukaisia hallinnon periaatteita Itsehallintoalueet on otettava huomioon omana erillisenä kokonaisuutenaan julkisen talouden arvioinnissa ja finanssipolitiikan ohjauksessa osana julkista taloutta. 19

20 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinäiset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava, että kunnat toimivat myös jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä.» Tämän toteuttamiseksi kuntien ja itsehallintoalueiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä. Uudistukseen liittyen tulee myös kehittää kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. 20

21 4) Yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden toimintaa sekä palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arvioinnin toteutus Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisäksi käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia.» tässä voidaan hyödyntää myös palveluseteliä» Lainsäädännössä ei aseteta rajoituksia ostopalvelujen käytön laajuudelle (pl. viranomaistehtävät) Palvelujen tuotantoon liittyen palvelujen asiakasvaikuttavuus ja -kustannustietoja tuottaminen on tärkeää Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa tuota sosiaalihuollon eikä terveydenhuollon palveluja kunnat tai kuntien omistamat yhtiöt voisivat tuottaa palveluja markkinoilla 21

22 5) Itsehallintoalueiden rahoituksen järjestämisen ja siitä säätämisen keskeiset perusteet sekä suhteet verojärjestelmään Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta.» Tämän vuoksi valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto.» Itsehallinnon luonteen vuoksi on vielä tarpeen selvittää toisena vaihtoehtona itsehallintoalueen verotusoikeus. Valtion rahoitusmallissa on selvitettävä miten rahoitus toteutetaan, esimerkiksi» nykyisten verolähteiden kautta vai» säätämällä erillinen sote-vero Verotuksen kohtaanto huomioon ottaen jälkimmäinen vaikuttaa lähtökohtaisesti ensisijaiselta Lisäksi päätettävä rahoituksen alueille kohdentamisen periaatteet 22

23 6) Itsehallintoalueiden ja muiden toimijoiden työnjaon ja yhteistyön lähtökohdat tietohallinnossa ja digitalisaation hyödyntämisessä Sote-uudistus ja aluehallintouudistus suunnitellaan, valmistellaan ja toteutetaan siten, että digitalisaatio ja ICT-ratkaisut niihin liittyvine mahdollisuuksineen toiminnan ja tiedonhallinnan uudistamiseksi hyödynnetään täysimääräisesti. Näiden tietohallintouudistusten valmistelu voi toimia osaprojektina sosiaali- ja terveysministeriön johdolla siten, että THL:n operatiivisen tietohallinnon ohjausyksikkö ja Kela ovat keskeisesti mukana. 23

24 7) Yleiset perusteet omaisuuden ja toiminnan siirtojen järjestämisen lähtökohdille ja valmistelulle Erilliset työryhmät valmistelemaan omaisuuden siirtojen ja henkilöstön siirtojen toteutustapoja sekä laatimaan niihin liittyviä kokonaisarviointeja: Henkilöstön siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta. Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat:» sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttämässä mitassa itsehallintoalueille» omaisuus jää nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet vuokraavat niiltä tiloja ja laitteita 24

25 8) Miten itsehallintoalueiden muodostamisessa tulisi ottaa huomioon tuleva aluehallinnon uudistus Itsehallintoalueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus, eri toimijoiden oikea työnjako sekä aluejakoratkaisun ajallinen kestävyys.» Aluejakoratkaisun ajallinen kestävyys tarkoittaa sitä, että noin vuoden ajanjaksolla näköpiirissä oleva väestökehitys ja sen vaikutukset julkiseen talouteen ja alueisiin otetaan huomioon.» Itsehallintoalueiden aluejaon tulisi soveltua mahdollisimman laajalti erilaisten alueellisten tehtävien järjestämiseen 25

26 9) Miten hallitusohjelmaan kirjatussa valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisessa tulisi edetä Maakuntien liitot tehtävineen on syytä integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin. Integroinnin edellytyksiä tulisi selvittää yhtä aikaa aluejakojen muodostamisen kanssa. Maakuntien liittojen asiantuntemusta - erityisesti alueen erityisolosuhteiden osalta - tulisi voida hyödyntää tehtävien siirrossa. Eri hallinnon tasoille tulee luoda tarkoituksenmukainen työnjako ja päällekkäisiä hallinnollisia rakenteita tulee välttää.» kunta itsehallintoalue valtion aluehallinto valtion keskushallinto Kuntien yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä tulisi tulevaisuudessa siirtyä laajalti itsehallintoalueille. 26

27 10.1) Itsehallintoalueiden yleinen ohjausmalli sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen vahvistaminen Kun itsehallintoalueille siirretään aluehallinnon ja kuntien yhteistoiminnan tehtäviä, on tarpeen myös samalla järjestää niiden ohjausmalli.» Ohjauskokonaisuuteen kuuluvat yleinen ohjaus, toiminnallinen ohjaus sekä resurssiohjaus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista ohjausta sekä uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa vahvistetaan.» STM:ään perustetaan välittömästi ohjausyksikkö, joka yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa vastaa myös sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvasta resurssiohjauksen valmistelusta. Sote-budjettikehys otetaan käyttöön joko osana valtiontalouden kehystä (valtion rahoitus) tai erillisenä menorajoitteena julkisen talouden suunnitelmassa (muut rahoitusmallit, ml. alueellinen verotusoikeus). 27

28 10.2) Valtakunnallisesti keskitettävät sekä muut yhteistyötehtävät palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Osa sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon kuuluvien toimenpiteiden ja hoitojen tuottamisesta keskitetään valtakunnallisesti joillekin itsehallintoalueille.» Perusteena keskittämiselle on palvelujen saatavuuden ja laadun sekä palvelujen käyttäjien oikeuksien varmistaminen silloin kun palvelujen toteuttaminen on erityisen vaativaa tai se on tarpeen palvelujen harvinaisuuden, asiakkaiden kielellisten oikeuksien tai palvelun toteuttamisesta aiheutuvien suuren kustannusten perusteella. Enimmillään viisi itsehallintoaluetta vastaisi myös yliopistosairaaloiden ylläpidosta ja vaativimpien erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta. 28

29 Ehdotusten vaikutukset kuntiin 1/2 Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa järjestä tai tuota sosiaalihuollon eikä terveydenhuollon palveluja.» kunnilla myös jatkossa iso merkitys asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä Henkilöstön siirroissa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta. Itsehallintoalueen henkilöstön asemaan ja palvelusuhteen ehtoihin sekä eläketurvaan ja eläkejärjestelmään olisi perusteltua soveltaa kuntien henkilöstöä koskevia säännöksiä. 29

30 Ehdotusten vaikutukset kuntiin 2/2 Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat:» sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen edellyttämässä mitassa itsehallintoalueille» omaisuus jää nykyisille omistajille ja/tai yhtiöitetään, itsehallintoalueet vuokraavat niiltä tiloja ja laitteita. Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvää rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta.» selvitetään valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta siirtymäkauden aikana (mahdollisuus) kanavoida osa kunnallisverotuksen tuotosta itsehallintoalueille Kuntien tehtävät vähenevät - kokonaisveroasteen nousu estettävä» kuntien alennettava verotustaan siirtyviä tehtäviä vastaavalla tavalla Kuntien valtionosuusjärjestelmää joudutaan uudistamaan 30

31 Itsehallintoalueiden muodostaminen ja toiminnan valmistelu Kullekin alueelle perustetaan väliaikainen organisaatio tehtävien vastaanottamiseksi» Säädetään voimaanpanolaissa» Organisaation asettaa valtioneuvosto Väliaikaisorganisaation isäntäorganisaatioksi jokin olemassa oleva organisaatio» Kunta, sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto» Väliaikainen organisaatioperustaa itsehallintoalueille organisaation, joka voi valmistella järjestämisvastuun ja palvelujen tuottamisen siirtymistä itsehallintoalueille Valmisteluorganisaatio nimeää johtoryhmän, joka palkkaa tarpeellisen henkilöstön valmistelutehtäviin. 31

32 Selvityshenkilöryhmän suosittelema uudistuksen vaiheistus (1) Elokuu 2015» Hankkeen ohjausryhmän asettaminen ja muutosprojektin perustaminen» Ministeriöiden ulkopuolinen projektijohtaja, sihteeristö ja valmisteluryhmiä Syyskuu 2015 (lokakuu)» Hallitus linjaa alueiden lukumäärän ja keskuspaikan.» Itsehallintoalueiden rajojen vahvistaminen voi tapahtua kuulemisen jälkeen. Syksy 2015» Ministerin aluekierros, jolla haetaan kuntien ja alueiden näkemyksiä uudistuksen edistämisestä» Jaetaan selkeä muutosviesti ja viritetään valtakunnallinen ja alueellinen muutosprosessi Joulukuu 2015 aluejakoa koskeva ehdotus konsultaatiolle (STM ja VM) 32

33 Selvityshenkilöryhmän suosittelema uudistuksen vaiheistus (2) Talvi » Valmistellaan luonnokset Sote-järjestämislaiksi Itsehallintolaiksi Verolainsäädännön muutoksiksi Linjaukset konsultaatioiden tuloksista JTS:aan Konsultaatio perustuslakikysymyksistä Helmikuu 2016» Poliittinen linjaus aluejaosta» Ehdotus talousarvioon 2017 määrärahaksi itsehallintoalueiden muodostamiseen sekä sote-tehtävien siirtoon Maaliskuu 2016» HE sote-järjestämislaiksi ja verolainsäädännön muuttamiseksi lausunnoille Marraskuu 2016» HE eduskuntakäsittelyyn 33

34 Selvityshenkilöryhmän suosittelema uudistuksen vaiheistus (3) Kevät 2017» Eduskuntakäsittely siten, että laki vahvistettavissa kesäkuussa 2017 Lokakuu 2017» Ensimmäiset itsehallintoelinten vaalit toimikaudelle Vuoden 2018 alussa» Laki pääosin voimaan voimaanpanolain mukaisesti» Säännökset tulevat voimaan vaiheittain Vuoden 2019 alusta» Toiminta on siirtynyt kokonaan uusille järjestäjille. Vuoden 2021 kuntavaalien yhteydessä» toiset itsehallintoelimien vaalit toimikaudelle

35 Muuta lainsäädännöstä Itsemääräämisoikeutta koskeva kokonaisuus» Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain itsemääräämisoikeutta ja rajoitustoimenpiteitä koskevat muutokset Voimaan ?» Varsinainen itsemääräämisoikeuslaki Aikataulu? Vammaislakien yhdistäminen» Hallitusohjelman vaikutukset aikatauluun? Aiemmin hyväksytyn lainsäädännön soveltaminen» Uusi SHL» Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki» Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki 35 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

36 Kiitos