Seurakysely Yhteenveto

Transkriptio

1 Seurakysely 2013 Yhteenveto 1

2 Sisällys Suomen Uimaliiton Seurakysely Taustatietoja vastaajista Seurojen jäsenistö Seurojen ei-kilpailullinen harrasteliikunta Seurojen kilpailullinen uintiurheilutoiminta Seurojen toimintamäärät Seurojen työntekijät ja vapaaehtoiset Seurojen taloustiedot Seurojen käyttämät Uimaliiton palvelut Seurojen strategiat, kehitysprosessit ja koulutussuunnitelmat Seurojen käyttämät palaute- ja tyytyväisyyskyselyt Seurojen ensisijainen toiminnan tavoite Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet

3 Suomen Uimaliiton Seurakysely 2013 Uimaliitto toteuttaa vuosittain jäsenilleen Seurakyselyn, minkä avulla kartoitetaan toimintaa ja sen laajuutta uintiurheiluseuroissa. Kyselyn toimintalukujen pohjalta lasketaan osittain seurojen liittokokouksissa käytössä olevat äänimäärät. Kyselyä on uudistettu vuonna 2013 (kysely toimintavuodesta 2012) Uimaliiton strategian suuntaisesti. Uimaliiton strategiassa yhtenä ydinajatuksena on Parhaassa liitossa parhaat seurat. Tätä ajatusta toteutettaessa seurojen toimintaa tutkitaan erilaisin kyselyin, tunnistetaan seurojen erilaiset tarpeet, järjestetään seura- ja aluekohtaamisia sekä toteutetaan kehittämishankkeita. Tavoitteena on muun muassa seurojen osaamisen ja toiminnan lisääminen ja laajentaminen, liiton palvelutarjonnan kehittäminen seurojen tarpeisiin sekä seurojen pitkäjänteisen suunnittelun tukeminen. Seurakyselyn tulosten avulla seurataan liiton strategian toteutumista seuroissa. Seurakyselystä tehdään vuosittain raportti, joka julkaistaan Uimaliiton kotisivuilla sekä lähetetään sähköisesti seuroille. Tulosten avulla seura voi verrata omia toimintalukujaan suhteessa muihin, seurata vuosittain oman toimintansa kehittymistä sekä käyttää raportin lukuja ja tietoja tukena kuntayhteistyössä. Tässä raportissa on mukana vertailulukuja vuosien 2012 ja 2013 toiminnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) muutti valtionavun jakoperusteita syksyllä 2013, joten myös seurakyselyä on muokattu uusien kriteerien mukaisesti. Tästä johtuen suoria vertailuja ei kaikkien kysymysten osalta pystytä tekemään. Linkki kyselyyn 1. Taustatietoja vastaajista Seurakysely toteutettiin Surveypal-kyselynä tammi-helmikuussa Linkki kyselyyn saatteineen toimitettiin seurojen puheenjohtajille ja toiminnanjohtajille Seurakohtaisia muistutuksia lähetettiin sähköpostitse. Kyselyyn vastasi yhteensä 104 seuraa, mikä on noin 77 prosenttia kaikista jäsenseuroista (vuoden 2013 lopussa 136 seuraa) ja noin 83 prosenttia kyselyajankohtana toimivista seuroista (126 seuraa). Vastaamatta jääneistä seuroista suurin osa edusti äänimäärällä mitattuna yhden äänen seuroja. Valtaosa vastaajista oli seurojen puheenjohtajia (54 %) tai päätoimisia/osa-aikaisia työntekijöitä (18 %). Puheenjohtaja 54% Päätoiminen/osa-aikainen työntekijä (esim. toiminnanjohtaja, Hallituksen/johtokunnan jäsen 12% 18% Ohjaaja/valmentaja 3% Muu tehtävä, mikä 14% Kuvio 1. Vastaajan asema seurassa (n=104) 3

4 2. Seurojen jäsenistö Vastanneissa seuroissa oli yhteensä hieman yli jäsentä. Lähes kolmasosa (28 %) jäsenistä oli alle 7- vuotiaita, vuotiaiden osuus oli kolmannes (33 %) koko jäsenmäärästä, vuotiaita oli 14% ja 19 - vuotiaita ja sitä vanhempia neljäsosa (25 %). Jäsenmäärä ei anna koko kuvaa uimaseurojen toiminnassa mukana olevista henkilöistä, koska osa seuroista tarjoaa kurssitoimintaa myös seuraan kuulumattomille, ulkopuolisille henkilöille. Jäsenmääriin oli tullut lisäystä yli 4000 henkilöä (v yhteensä henkilöä). Ikäryhmittely on muuttunut edellisestä kyselystä, johtuen OKM:n uusista valtionavun jakoperusteita. Tämän vuoksi suoria vertailuja ikäjakauman mukaan ei tässä voida esittää % % % Alle 7v 7-12v 13-18v 19v ja yli % Kuvio 2. Seurojen jäsenmäärät ikäryhmittäin, yhteensä jäsentä (n=104) Uimaseurojen jäsenmäärät vaihtelivat neljästä noin :een. Alle 100 jäsenen seuroja oli vastanneista noin kolmannes (31 %). Puolella seuroista (50 %) oli jäseniä korkeintaan 200 henkilöä. Lähes kolmella neljästä seurasta (74 %) on enintään 400 jäsentä. 15 prosentilla seuroista jäsenmäärä on yli 601. Viidellä prosentilla seuroista jäsenmäärä ylittää 1200 henkilöä. Edelliseen toimintavuoteen verrattuna seurojen jakautuminen jäsenmäärän mukaisesti on pysynyt samankaltaisena, ilman merkittäviä muutoksia. 4

5 Seurat % 35% 30% 31% 25% 20% 19% 17% 15% 5% 0% 7% 4% 8% 1% 1% 1% 5% 1% 1% 5% Kuvio 3. Seurat luokiteltuna jäsenmäärän mukaan (n=104) Seurojen jäsenmäärät Selkeästi suurin osa (79 %) seuroista on uintiurheilun erikoisseuroja, muiden ollessa yleisseuran lajijaosto (21 %). 21 % Uintiurheilun erikoisseura Yleisseuran lajijaosto 79 % Kuvio 4. Seurojen jaottelu yleis- ja erikoisseuroihin (n=104) 5

6 3. Seurojen ei-kilpailullinen harrasteliikunta Seuroja pyydettiin kirjaamaan eri toiminnoissa mukana olleet harrastajat erikseen lasten ja nuorten sekä aikuisten kohdalla. Ikäjaottelua oli edellisvuoteen verrattuna muutettu huomioiden OKM:n kriteerit. Tästä syystä lukujen vertailu näiden kahden kyselyn välillä on suuntaa antava. Vuoden 2012 kyselyssä lapset ja nuoret käsittivät alle 18-vuotiaat, tässä kyselyssä lapsiin ja nuoriin luetaan myös 18-vuotiaat, ja vastaavasti aikuisten toimintaan lasketaan 19-vuotiaat ja sitä vanhemmat Lasten ja nuorten harrastetoiminta Lasten ja nuorten (18 v ja alle) ei-kilpailullisessa harrastetoiminnassa oli mukana henkilöä. Näistä seurojen jäseniä oli 80 prosenttia ( henkilöä). Eniten toimintaa järjestettiin Vesitaiturit-ikäisille, eli noin 3-7 -vuotiaille. Tälle kohderyhmälle seurat tarjoavat esimerkiksi Vesipeuhuloita sekä eritasoisia uimakouluja. 61 seuraa järjesti harrastetoimintaa, joissa mukana oli lähes lasta. Vertailua edellisen vuoden lukuihin ei suoraan voida tehdä. Kysymyksen asettelua on tarkennettu edellisestä toimintavuodesta, ja jatkossakin tähän ja annettaviin ohjeistuksiin tulee kiinnittää huomiota, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään. Vesirallilaisten ja Tekniikkarallilaisten (tmv uinnin lajikoulu) määrät ovat vuodessa lisääntyneet yli 1200 lapsella (Vesirallissa lisäys noin 750 uimaria, Tekniikkarallissa noin 460 uimaria). Lisäksi toimintaa järjestävien seurojen määrät ovat lisääntyneet Vesirallin kohdalla viidellä (63 seuraa), Tekniikkarallin tmv kohdalla yhdeksällä seuralla (72 seuraa). Taulukossa 1 olevien toimintojen lisäksi (kohta Muut ) vastaajat mainitsivat järjestävänsä muun muassa erimittaisia liikuntaleirejä, vesipelastuskerhoja, iltapäiväkerhotoimintaa, sukelluskouluja, EasySwimtoimintaa (osa oli kirjannut tämän Vesitaiturit-ikäisten uintitoimintaan, osa kohtaan Muut ). Taulukko 1. Lasten ja nuorten harrastetoiminta seuroissa (n=104) LAPSET JA NUORET (18v ja alle) Harrastajamäärä Järjestävät seurat % Vauva- ja perheuinti (vauvat, lapset) % Vesitaiturit (n 3-7v uintitoiminta, esim. Vesipeuhula, uimakoulut) % Vesiralli % Tekniikkaralli tmv uinnin lajikoulu % Uimahyppyjen lajikoulu tmv % Taitouinnin lajikoulu tmv % Vesis tmv vesipallon lajikoulu % Harrasteryhmät % Vammais-/erityisryhmät % Muut % Yhteensä

7 3.2. Aikuisten kunto- ja terveysliikunta Seurojen järjestämään aikuisten kunto- ja terveysliikuntatoimintaan osallistui 7874 henkilöä, joista 67 prosenttia (5255 henkilöä) oli seuran jäseniä. Henkilömäärä on reilut 100 vähemmän kuin edellisvuonna, kun laskuihin ei olla otettu mukaan masters-kilpailijoita. Määrällisesti suurimmat nousut ovat tapahtuneet aikuisten uimakouluissa sekä harraste- ja kuntoryhmissä. Aikuisten uimakouluissa osallistujia on ollut 350 enemmän kuin edellisenä vuonna, ja järjestävien seurojenkin määrä on noussut viidellä. Harraste- ja kuntoryhmissä on edellisvuoteen verrattuna 194 osallistujan lisäys, ja tätä toimintaa järjestävien seurojen määrä on noussut 18 seuralla. Kohtaan Muut oli kirjattu mm triathlon, palloiluvuorot sekä sukelluskoulu. Taulukko 2. Aikuisten kunto- ja terveysliikunta seuroissa (n=104) AIKUISTEN KUNTO- JA TERVEYSLIIKUNTA Harrastajamäärä Järjestävät seurat % Vauva- perheuinti (toiminnassa mukana olevien aikuisten määrä) % Aikuisten uimakoulut % Aikuisten tekniikkaryhmät (esim. Ui Kunnolla-kurssi) % Vesivoimistelu ja HydroBic % Vesijuoksu % Harraste- ja kuntoryhmät % Avantouinti % Vammais-/erityisryhmät 18 3 % Muut % Yhteensä 7874 Kyselyssä kartoitettiin myös seurojen tarjoamia palveluita muille kuin seuran jäsenille. Noin viidesosa seuroista (20%) tarjosi toimintaa kouluille tai yrityksille (21%). Kolmannes seuroista (33%) tarjosi palveluja muille ryhmille, joihin kuuluivat mm muut yhdistykset, yksityiset henkilöt, erilaiset kunnan/kaupungin yhteistyömallit, tapahtumiin liittyvät toiminnot. Taulukko 3. Seurojen tarjoamat vesiliikuntapalvelut muille tahoille (n=104) Taho Osallistujien määrä (hlö) Palvelua tarjoavat seurat % Koulut % Päiväkodit tai esiopetusryhmät % Yritykset % Muut ryhmät % Yhteensä Seurojen kilpailullinen uintiurheilutoiminta Uimaseuroissa kilpailulajeina ovat uinti, vesipallo, uimahypyt ja taitouinti. Lisäksi kesällä järjestetään avovesiuinnin SM-kilpailut. Kilpailulajit muodostavat liiton kilpailullisen harrasteliikunnan toimintasisällön. Taulukossa 4 on listattu lajeittain harrastajien määrät. 7

8 Taulukko 4. Seurojen ilmoittamat urheilijamäärät kilpailullisessa harrasteliikunnassa (n=104) Laji Alle 12v Seurojen määrä 13-18v Seurojen määrä 19v ja yli Seurojen määrä Kilpaurheilijoita yhteensä / laji Uinti Uimahypyt Taitouinti Vesipallo Vammaisurheilijat Masters-urheilijat, uinti Masters-urheilijat, uimahypyt Masters-urheilijat, taitouinti Masters-urheilijat, vesipallo Kilpaurheilijoita yhteensä / ikäryhmä Kilpaurheilijoita yhteensä 7084 Uimaliiton lisenssiurheilijoita oli rekisterien mukaan 6548 vuonna Osa urheilijoista kilpailee useammassa lajissa, jonka takia seurojen ilmoittamat määrät poikkeavat virallisista rekisteriluvuista. Aiemmasta kyselystä poiketen kysymyksen asettelu haluttiin tehdä siten, että kilpailullisessa toiminnassa mukana olevien lukumäärä kysytään erillään ei-kilpailullisesta toiminnasta. 5. Seurojen toimintamäärät Seuroja pyydettiin arvioimaan tuntimääräisesti viikoittaista ohjattua toimintaansa. Toiminta oli jaoteltu ohjattuun kurssitoimintaan, valmennustoimintaan altaalla sekä oheisharjoitteluun muualla kuin altaalla. Noin viidenneksellä (21%) seuroista ei ollut kurssitoimintaa ollenkaan. Yli puolet seuroista (55%) järjesti ohjattua kurssitoimintaa 1-20 viikkotuntia. Yli 51 viikkotuntia järjestäviä seuroja oli 5 prosenttia, enimmillään tunteja järjestettiin yli 101 tuntia viikossa (2%). Kurssitoimintaa järjestävien seurojen määrä on noussut huomattavasti edellisvuoteen verrattuna (kuvio 5). Noin 79 prosenttia (82 seuraa) vastanneista seuroista järjesti toimintavuoden aikana kurssitoimintaa, kun luku vuonna 2012 oli 67 prosenttia (70 seuraa). Vastaavasti järjestettävän toiminnan määrä (h/vko) on noussut: viikkotuntia järjestäviä seuroja oli vastaajista 28 prosenttia (29 seuraa), kun vuonna 2012 vastaavaa määrää toimintaa järjesti 20 prosenttia (21 seuraa). 8

9 Seurat % Seurat % 45% 40% 39% 38% 35% 32% 30% 25% 20% 15% 5% 0% 21% 17% 12% 11% 8% 4% 4% 1% 5% 5% 5% yli 51 Ohjattu kurssitoiminta tuntia / viikko Vuosi 2012 Vuosi 2013 Kuvio 5. Seurojen järjestämä kurssitoiminta (tuntia/viikko) vuosina 2012 ja 2013 (n=104 v 2013, n=103 v 2012) Yli puolet (55%) seuroista järjesti ohjattua valmennustoimintaa 30 tuntia tai vähemmän viikossa. Toisaalta yli neljäsosa (27%) seuroista ilmoitti järjestävänsä valmennusta yli 51 tuntia viikossa. Enimmillään valmennusta järjestettiin yli 101 viikkotuntia (7%). Edellisvuoteen verrattuna valmennustoiminta altaalla on tuntimääräisesti seuroissa lisääntynyt. 25% 22% 20% 15% 19% 16% 15% 19% 14% 13% 12% 5% 4% 3% 8% 8% 6% 7% 4% 4% 3% 3% 4% 3% 2% 2% 5% 7% Vuosi 2012 Vuosi % Ohjattu valmennustoimnta tuntia / viikko Kuvio 6. Seurojen järjestämä ohjattu valmennustoiminta (tuntia/viikko) vuosina 2012 ja 2013 (n=104 v 2013, n=103 v 2012) 9

10 Seurat % Ohjatun oheistoiminnan järjestäminen oli seuroissa tuntimääräisesti edelleen sangen vähäistä. Yhteensä 68 prosenttia ilmoitti järjestävänsä ohjattua oheistoimintaa viikossa 10 tuntia tai vähemmän. Luku on pienentynyt edellisvuoteen verrattuna, sillä vuonna 2012 luku oli 73 prosenttia. Hieman yli neljännes (27 %) seuroista järjesti oheisharjoittelua viikkotuntia (25 % vuonna 2012). Vain yksi seura (1 %) järjesti oheisharjoittelua 51 viikkotuntia. Edellisvuonna tässä laajuudessa toimintaa järjesti kolme prosenttia vastanneista seuroista (3 seuraa). Yhtenä selittävänä tekijänä tässä tulee huomioida käynnissä olevat uimahalliremontit. 60% 50% 56% 54% 40% 30% 20% 17% 14% 19% 17% Vuosi 2012 Vuosi % 5% 5% 3% 3% 4% 3% 0% 1% yli 51 Ohjattu oheistoiminta muualla kuin altaalla tuntia / viikko Kuvio 7. Seurojen järjestämä ohjattu oheistoiminta muualla kuin altaalla (tuntia/viikko) vuosina 2012 ja 2013 (n=104 v 2013, n=103 v 2012) 6. Seurojen työntekijät ja vapaaehtoiset Seuroissa työllistettiin vuonna 2013 yhteensä 161 päätoimista työntekijää 37 seurassa. Määrä on laskenut edellisestä vuodesta (vuonna päätoimista) 15 henkilöllä ja yhdellä seuralla. Seurojen päätoimisista 31 prosenttia toimi ohjaajana, ja lähes saman verran (30%) työskenteli valmentajana, valmennuspäällikkönä tms. Toiminnanjohtaja oli palkattu 13 seuraan (7 %). 10

11 Seurojen määrä 9 6 % 13 8 % 10 6 % % Valmentaja, valmennuspäällikkö tmv Ohjaaja Muu % % Toimistotyöntekijä Toiminnanjohtaja Kurssi-, seurakoordinaattori tmv Kuvio 8. Seurojen päätoimiset vuonna 2013, yhteensä 161 henkilöä (n=104) Päätoimisia on palkattu 37 seuraan. Yli kolmanneksella (35 %) näistä seuroista oli yksi päätoiminen henkilö, 43 prosentilla päätoimisia oli kaksi tai kolme. Kahdella seuralla (5 %) päätoimisia oli yli Päätoimisten määrä Kuvio 9. Päätoimisten jakaantuminen seurojen kesken (n=37) Palkattujen päätoimisten määrä on noussut vuoteen 2012 saakka, jonka jälkeen määrä on tämän kyselyn perusteella laskenut. Luvuissa tulee huomioida annettujen tietojen virheellisyyden mahdollisuus. Vuonna 2007 päätoimisia oli seuroissa 83 henkilöä, eli päätoimisten määrä seitsemän vuoden aikana lisääntynyt 78 henkilöllä. 11

12 Toimijoiden määrä 70 66, ,5 13 Valmentajat Ohjaajat Muut Toiminnanjohtajat (yht. 83) 2010 (yht. 108) 2012 (yht. 176) 2013 (yht. 161) Vuosi Kuvio 10. Päätoimisten määrien vertailua eri vuosilta Seuroilta kysyttiin myös, onko heillä tavoitteissa lähivuosina palkata päätoimisia työntekijöitä. Reilulla kolmasosalla (37%) seuroista oli tavoitteena uuden henkilön palkkaus. Valmennustoimintaan (päävalmentaja, valmennuspäällikkö, valmentaja tmv) tavoiteltiin palkkausta 21 seurassa (21 henkilöä) ja toiminnanjohtajan rooliin seitsemän henkilöä. Muita mainintoja olivat mm. kurssi- tai seuratoiminnan koordinaattori, seuratyöntekijä, ohjaaja sekä useampien toimenkuvien yhdisteleminen yhdelle päätoimiselle. Näistä lähivuosina päätoimisen palkkaamista aikovista 38 seurasta 13 oli sellaista seuraa, joilla ei tällä hetkellä ole yhtään päätoimista palkattua henkilöä. Osa-aikaisia työntekijöitä seuroissa oli yhteensä henkilöä. Kysymyksenasettelussa määriteltiin osaaikainen työntekijä sellaiseksi ohjaajaksi, valmentajaksi tai muuksi seuratyöntekijäksi, joka saa palkkaa tai palkkiota esimerkiksi tuntipohjaisesti. Yli puolet (57%) seurojen osa-aikaisista työntekijöistä oli ohjaajia, reilu kolmannes (37%) valmennustyötä tekeviä. Edellisvuoteen verrattuna osa-aikaisten määrä on lisääntynyt 169 henkilöllä. 12

13 33 3 % 5 1 % 5 0 % 21 2 % Ohjaaja % % Valmentaja, valmennuspäällikkö tmv Muu Toimistotyöntekijä Toiminnanjohtaja Kurssi-, seurakoordinaattori tmv Kuvio 11. Seurojen osa-aikaiset työntekijät, yhteensä henkilöä (n=104) Seuroja pyydettiin kirjaamaan toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten määrä jaoteltuna ohjaajat/valmentajat sekä muut seuratoiminnassa mukana olevat. Uimaseurojen toiminnassa oli mukana yhteensä 3974 vapaaehtoista henkilöä, joista 943 henkilöä (24%) ohjaajana tai valmentajana, ja 3031 (76%) muussa toiminnassa mukana olevia (esim. johtokunta/hallitus, kilpailutoimitsijat, muut aktiiviset). Vapaaehtoisten määrä on edellisestä vuodesta lisääntynyt, luvun ollessa vuosi siten 3599 henkilöä. Eri tavoin palkattuja valmentajia ja ohjaajia oli seuroissa yhteensä henkilöä (v. 2012/ henkilöä). Vastaavien vapaaehtoisten lukumäärä oli 943, joten yhteensä valmentajia ja ohjaajia oli seuroissa henkilöä (v. 2012/1 993 henkilöä). Kaikkiaan seuratoimijoita (palkatut ja vapaaehtoiset) oli mukana seurojen toiminnassa henkilöä (v. 2012/4730 henkilöä). Toimijoiden määrä on vuodessa noussut 529 henkilöllä. 7. Seurojen taloustiedot Seuroja pyydettiin arvioimaan vuoden 2013 taloustietojansa kolmessa kohdassa: kokonaistulot, kokonaismenot sekä kunnalta saadun avustuksen määrä. Viidenneksellä (20%) kokonaistulot olivat alle , ja kaikkiaan lähes puolella (48%) seuroista tulot jäivät alle Edellisvuonna alle euron jäi 45 prosenttia seuroista. Kymmenellä suurituloisimmilla seuroilla ( vastanneista seuroista) kokonaistulot olivat yli , samoin kuin vuonna

14 Seurat % Seurat % 30% 28% 25% 20% 15% 20% 9% 14% 5% 4% 4% 4% 3% 3% 2% 0% Kuvio 12. Seurojen kokonaistulot vuonna 2013 (n=104) Kokonaistulot (k ) Seurojen kokonaismenot olivat pääosin linjassa tulojen kanssa. Viidesosalla (20%) seuroista menot olivat alle , kun taas suurimmat kokonaismenot, yli oli kymmenellä prosentilla seuroista. 30% 28% 25% 20% 20% 15% 14% 5% 0% 3% 2% 6% 4% 1% 3% Kokonaismenot (k ) Kuvio 13. Seurojen kokonaismenot vuonna 2013 (n=104) Kokonaistulojen ja -menojen lisäksi seuroja pyydettiin kirjaamaan kunnalta saamansa avustuksen määrä. Tässä tulee huomioida se, että kyselyssä kysyttiin ainoastaan saatua rahallista avustusta, ei muita mahdollisia tukia (esim. allasvuokrat, koulutustuet tms). Noin puolet seuroista (52%) sai kunnalta avustusta vuonna 2013 (v. 2012/49 %). Suurimpia avustuksia, yli sai kaksi prosenttia seuroista (2 seuraa). Toisaalta 13 prosenttia seuroista ilmoitti, etteivät saa kunnalta lainkaan rahallista avustusta. Vuonna 2012 ilman rahallista avustusta oli jäänyt 12 prosenttia seuroista, ja suurimpia avustuksia, eli yli sai neljä prosenttia seuroista. 14

15 Seurat % 60% 50% 52% 40% 30% 20% 13% 17% 0% 7% 5% 2% 1% 1% 2% 0% >32 Avustus kunnalta (k ) Kuvio 14. Seurojen saamien avustusten määrä kunnilta vuonna 2013 (n=104) 8. Seurojen käyttämät Uimaliiton palvelut Kyselyssä listattiin Uimaliiton seuroillensa tarjoamat palvelut, ja seurat merkitsivät ne, joita he käyttävät. Suurin käyttöaste (83%) oli Uimaliiton tarjoamilla koulutuksilla. Yli puolet seuroista (57%) käytti Uimaliiton tarjoamia seuravakuutuksia (yhtä tai useampaa seuraavista: Uimakouluvakuutus, Aikuisten kuntoliikuntavakuutus, Matkavakuutus). Blue Card -lisenssin haltijoita on lähes jokaisessa seurassa (96%). Pisarapalvelun käyttäjien määrää ei kysytty vuoden 2012 Seurakyselyssä, ja BlueCard- ja Vesipetolisenssin kohdalla kysymys vuonna 2012 koski pelkästään ko. korttien käyttäjiä. Vertailuja niissä kohdin edellisvuoden lukuihin ei voida tehdä. Taulukko 4. Seurojen käyttämät Uimaliiton palvelut (n=104 v 2013, n=103 v 2012) Uimaliiton palvelu Käyttäjiä % seuroista 2013 Käyttäjiä % seuroista 2012 Ohjaaja-, valmentaja- tai tuomari/toimitsijakoulutus 83 % 82 % Seuravakuutukset 57 % 63 % Blue Card -lisenssi 96 % 60% (korttien käyttäjät) Vesipeto -lisenssi (vakuutus) 35 % 23% (korttien käyttäjät) Uinnin LiveTiming -tulospalvelu 45 % 49 % Pisara-palvelu 35 % ei kysytty Vesitaiturit -vihko ja tarrat 16 % 20 % Vesiralli -vihko 31 % 37 % Vesiralli -pinssit 37 % 44 % Tekniikkaralli -vihko 17 % 23 % 100 sku -mitali 13 % 10 % Luokkamitalit 20 % 22 % Ansiomerkit, plaketit, viiri 17 % 22 % Seuraleijona 19 % 22 % 15

16 Seuroilta kysyttiin myös osallistumista vuoden 2013 Ui Kesäksi Kuntoon kampanjaan. Kaikkiaan 10 uimaseuraa ilmoitti olleensa mukana kampanjassa (sama määrä seuroja kuin vuonna 2012). Osallistumisen muodoiksi kirjattiin mm seuraavia: Uintitekniikkaopetus, 500m testiuinti, vanhempien ja muun jäsenistön innostaminen mukaan kampanjaan, Vesiliikuntapäivän järjestämiseen osallistuminen, yhteistyö kaupungin/ kunnan kanssa. 9. Seurojen strategiat, kehitysprosessit ja koulutussuunnitelmat Kyselyssä selvitettiin, onko seuroilla olemassa strategiaa tai pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Reilulla kolmanneksella (35 %) seuroista tällainen oli kirjattuna. Luku on vuoden aikana noussut huomattavasti, kun toimintavuonna 2012 strategia tmv. löytyi neljännekseltä (25 %) seuroja. Strategia tai pitkän tähtäimen suunnitelma oli seuroissa pääosin tehty muutaman vuoden päähän, tai edellisen strategian päättyminen ja uuden työstäminen oli lähitulevaisuudessa edessä. Viidellä seuralla linjaus kattoi vuoteen 2020 saakka. Osa vastaajista oli mieltänyt myös vuosittaisen toimintasuunnitelman strategiaksi. Seuroja pyydettiin kirjaamaan seuransa visio avoimeen kenttään, ja sen kirjasi 51 seuraa (49 %). Seuroilta kysyttiin, onko heillä parhaillaan menossa jokin oma kehitysprosessi, tai ovatko he mukana jossain kehitysprosessissa. 51 prosenttia seuroista (53 seuraa) ilmoitti olevansa mukana jossain kehitysprosessissa, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 43 prosenttia. Suurin osa kehitysprosesseista liittyi jollain tavalla valmennukseen (15 mainintaa), seuratoiminnan kehittämiseen (14 mainintaa) sisältäen mm. strategiat, seuratoimijan polku, toimintasäännöt, arvo- ja pelisääntökeskustelut sekä harrastetoiminnan monipuoliseen kehittämiseen (8 mainintaa). Lisäksi mainittiin Uimaliiton HuimaSeura -hanke, Sinettiseuratoiminta sekä Pohjois-Savon Liikunnan koordinoima ESR-rahoitteinen SEKE-hanke, jossa oli mukana seitsemän lajiliittoa Uimaliitto mukaan lukien. Oman Seuran Analyysin oli tehnyt kahdeksan seuraa (8%), ja 17 seuraa ilmoitti aikovansa toteuttaa analyysin vuoden 2014 aikana. 63 seuran toimijat, ohjaajat tai valmentajat olivat osallistuneet liikunnan aluejärjestöjen koulutuksiin vuonna Yhteensä näihin koulutuksiin osallistuneita oli 344 henkilöä. Kyselyssä selvitettiin, onko seuroilla olemassa ohjaajilleen/valmentajilleen tehtynä koulutussuunnitelmaa, ja jos on, niin minkälainen. Yli kahdella kolmasosalla (68%) ei ollut toimijoilleen minkäänlaista koulutussuunnitelmaa. Luku on noussut, sen ollessa 56 prosenttia vuonna Yleisellä tasolla kirjattu koulutussuunnitelma oli 32 prosentilla seuroista, ja kuudella prosentilla seuroista ohjaajille tai valmentajille oli henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. 10. Seurojen käyttämät palaute- ja tyytyväisyyskyselyt Seuroilta pyydettiin tietoa heidän käyttämistään palaute- tai tyytyväisyyskyselyistä eri kohderyhmille. Yhteensä 15 seuralla (v. 2012/10) oli käytössään kyselyt kaikille mainituille ryhmille (kurssitoiminnassa mukana olevat / valmennusryhmäläiset / edellisten vanhemmat tai huoltajat / seuratoimijat), kun taas valtaosalla seuroista (63%) ei ollut käytössään mitään kyselyitä. Eniten kyselyjä käytettiin kurssitoiminnassa tai val- 16

17 mennusryhmissä olevien urheilijoiden vanhemmille tai huoltajille (31%) sekä kurssitoiminnassa mukana oleville (26%). Kyselyjen käyttö on noussut kaikkien muiden kohderyhmien paitsi valmennusryhmäläisten kohdalla. Taulukko 5. Seurojen käyttämät palaute- tai tyytyväisyyskyselyt eri henkilöryhmille (n=104 v 2013, n=103 v 2012) Henkilöryhmä Seura % (2013) Seura % (2012) Kurssitoiminnassa tai valmennusryhmissä olevien vanhemmat/huoltajat 31 % 27 % Valmennusryhmäläiset 24 % 26 % Kurssitoiminnassa mukana olevat 26 % 21 % Seuratoimijat 19 % 17 % 11. Seurojen ensisijainen toiminnan tavoite Vastaajia pyydettiin asettamaan tärkeysjärjestykseen seuran ensisijainen toiminnan tavoite. Vastausvaihtoehdot eivät olleet toisiaan poissulkevia, eli vastaajalla oli mahdollisuus valita kolmesta vaihtoehdosta useampi esimerkiksi tärkeysjärjestykseltään ensimmäiseksi. Harrasteliikunta koko elämänkaarella ja lasten ja nuorten kilpauintiurheilu saivat eniten mainintoja toiminnan ensisijaisiksi tavoitteiksi. Taulukko 6. Seurojen ensisijainen toiminnan tavoite (n=104) Mainintoja / tärkeysjärjestys Toiminnan tavoite Harrasteliikunta koko elämänkaarella Lasten ja nuorten kilpauintiurheilu Huippu-uintiurheilu Yhteenveto ja tulevaisuuden haasteet Uimaliiton jäsenseuroissa tai seurojen avulla liikkuu ja toimii noin lasta, nuorta ja aikuista: harrastajaa, kilpailijaa ja seuratoimijaa. Seurat tekevät arvokasta työtä uimataidon kehittämisen parissa koko elämänkaarella, ja tätä arvostusta halutaan entistä enemmän nostaa esille. Vesitaituriksi uimaseurassa konsepti tuo jatkossa yhteen entistä useamman laadukasta toimintaa toteuttavaa seuraa. Yhteisen konseptin avulla tuodaan näkyvyyttä arvokkaalle seuratyölle ja nostetaan esiin seurojen merkitystä kansalaisten liikuttajina ja uimataidon kehittäjinä. Yhä useampi seura järjestää toimintaa niin lapsille kuin aikuisillekin, ja harrastajamäärät ovat nousussa. Esimerkiksi Vesirallilaisten ja Tekniikkarallilaisten (uinnin lajikoulut) määrät ovat vuodessa lisääntyneet, ja järjestävien seurojen määrä on näissä lisääntynyt jopa yhdeksällä seuralla. Aikuisten puolella vastaavasti aikuisten uimakoulut ja harraste- ja tekniikkaryhmät ovat nostaneet suosiotaan. Molempien kohdalla harrastajamäärät ovat lisääntyneet, ja harraste- ja kuntoryhmissä järjestävien seurojen määrä on noussut 18 seuralla. Harrasteliikunnan toteuttaminen onkin suuressa roolissa seurojen toiminnassa, ja näiden toimintalukujen nousun myötä edetään myös kohti liikuntajärjestöjen yhteistä visiota Olemme maailman liikkuvin urheilukansa

18 Seurojen työllistävä vaikutus on edelleen suuri, vaikka päätoimisten määrä onkin tämän kyselyn perusteella hieman laskussa. Kuluneen seitsemän vuoden aikana määrä on lähes kaksinkertaistunut. Seurat työnantajan roolissa tarvitsevat tukea, ja varsinkin ensimmäistä palkkaustaan suunnittelevat tarvitsevat apua ja hyviä toimintamalleja tuekseen. Seurojen yhteiset kohtaamiset ja tapaamiset ovat hyviä tilaisuuksia yhteisen tiedon ja kokemusten jakamiselle. Vuosittain jaettava Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratuki antaa mahdollisuuden myös päätoimisen tai osa-aikaisen työntekijän palkkaukseen seurassa, ja tähän hakuun onkin innokkaasti tartuttu. Yhtenä painopisteenä Uimaliiton strategiassa on ollut seurojen saaminen suunnittelemaan toimintaansa pitkäjänteisemmin. Seurakyselyn 2012 ja 2013 tulokset näyttävätkin, että oikeita toimenpiteitä on tehty, ja tähän suuntaan ollaan menossa. Vuonna 2012 neljäsosalla seuroista oli kirjattuna strategia tai pitkän tähtäimen suunnitelma, kun vuonna 2013 tällainen dokumentti löytyi jo reilulta kolmannekselta (35 %) seuroja. Samoin erilaisissa kehitysprosesseissa on mukana entistä suurempi määrä seuroja, vuonna 2013 jo yli puolet seuroista, kun vuotta aiemmin luku oli 43 %. Nämä tulokset kertovat seurojen olevan entistä halukkaampia ja valmiimpia kehittämään ja suunnittelemaan toimintaansa. Toiminnan kehittämisen työkaluina käytetään entistä enemmän erilaisia tyytyväisyyskyselyitä ja seuran analyyseja. Seuran kehittämiseen annetaan tukea myös Uimaliiton erilaisten seurakehitysprosessien kautta. Vapaaehtoisten toimijoiden määrä seuroissa on nousussa, mikä trendi on nähtävissä tutkimusten valossa yleisestikin urheiluseuratoiminnassa. Toisaalta tutkimukset myös osoittavat, että sitoutuminen pitkäjänteiseen tekemiseen on vähentynyt ja vapaamuotoisen toiminnan vetovoima on lisääntynyt. Tässä onkin tulevaisuuteen seuroille haastetta. Miten voimme saada toiminnan niin houkuttelevaksi ja toisaalta monipuoliseksi ja monimuotoiseksi, että yhä useampi näkisi siinä mahdollisuuden tulla mukaan omien resurssiensa puitteissa? Perinteisten toiminnan lisäksi on ehkä aika kehittää uusia toimintamuotoja ja tapoja, joiden avulla saadaan uusia tekijöitä mukaan tähän hienoon ja arvokkaaseen toimintaan. Yhä edelleen ihan liekeissä, entistä suuremmalla harrastaja-, kilpailija- ja tekijäjoukolla! 18