Esivalmistelun valtuuskunta pöytäkirja :30

Transkriptio

1 pöytäkirja 09:30 Kokoustiedot / Kokouksen avaus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajat Sote- ja maakuntauudistushankkeen tilannekatsaus Maakunnan väliaikaishallinnon järjestäminen Lausunnot valinnanvapauslaista Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Muut asiat Kokouksen päättäminen... 13

2 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 1 Kokoustiedot Aika klo Paikka Tampereen kaupungin valtuustosali, Aleksis Kiven katu 14 C 5.krs Osallistujat Puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen Muut osallistujat Erillisen listan mukaan Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Anna-Kaisa Ikonen Petri Pikkuaho Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus 1 9 :t Paikka ja aika Tampereella Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Marja Heikkinen Ulla Yli-Hongisto

3 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 2 1 KOKOUKSEN AVAUS Esivalmistelun valtuuskunnan puheenjohtaja avasi kokouksen.

4 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 3 2 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Osallistujalista kiertää kokouksessa. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 4 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marja Heikkinen ja Ulla Yli- Hongisto.

6 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 5 4 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUSHANKKEEN TILANNEKATSAUS Seuraavassa tilannekatsauksessa esitellään lyhyesti sekä valtakunnallisen valmistelun että Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtakunnallinen valmistelutilanne Hallitus julkisti linjaukset maakuntalakiluonnokseen, jotka tehtiin saatujen lausuntojen pohjalta. Maakunnan palvelulaitoksesta luovutaan ja se korvataan liikelaitoksella. Valtakunnallisten palvelukeskusten osalta luovutaan yhteishankintapalvelukeskuksen perustamisesta. Maakunnat voivat käyttää valtion hankintayksikkö Hanselia tai KL-kuntahankintoja. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toimiminen alueellisessa yhteistyössä kuntien kanssa on mahdollista. Maakuntien arviointimenettelyä kriisitilanteissa lievennetään; harkinnanvarainen avustus ei automaattisesti johda arviointimenettelyyn ennen vuotta Maakunta voi soten ulkopuolisten tehtävien osalta sopia tehtävänsä järjestämisvastuun siirtämisestä yhdelle tai useammalle kunnalle, jolla maakunnan arvion mukaan on riittävät voimavarat näiden tehtävien hoitamiseen. Koulupsykologi- ja kuraattoritehtävät jäävät kunnille. Kuntia koskevasta verokatosta luovutaan vuosina Lisäksi hallitus päätti maakuntajaosta. Kuhmoinen siirtyy Pirkanmaan maakuntaan.. Osmo Soininvaaran selvitys Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan laitosten tehtävät ja rakenteet Sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen tehtävien toteuttamiseksi julkaistiin Soininvaara esittää perustettavaksi maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimuslaitosta (Masote) tehtävänään tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Se sijoittuisi viidelle yliopistopaikkakunnalle. THL:n tutkimustoiminnan tulisi painottua selvityksen mukaan erityisesti maakuntien toiminnan auditointiin, Sote-uudistuksen taloudellisiin pelisääntöihin ja terveyden edistämiseen. Valviran tehtävänä olisi seurata palvelulupausten täyttymistä sotekeskusten toiminnassa Maakuntien palvelut suunnitellaan asiakas- ja palvelulähtöisesti. Maakuntauudistuksen projektiryhmä hyväksyi esityksen maakuntien palvelukokonaisuuksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi maakuntien palvelut tullaan rakentamaan 11 eri palvelukokonaisuuden pohjalle, joiden kautta maakunnat tarjoavat niin kansalaisille, yrityksille kuin viranomaisille ja sidosryhmille niiden tarvitsevat palvelut. Tavoitteena on, että maakuntien asiakkaille tarjotaan selkeät palveluketjut, jotka eivät pysähdy kuntien, maakuntien tai valtion organisaatioiden rajalle. Palveluiden tarjoamisessa hyödynnetään täysmääräisesti Kansallista palveluarkkitehtuuria. Sote-muutosjohtaja Sinikka Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pauli Harju valtiovarainministeriöstä vierailevat yhdessä sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön edustajien kanssa kaikissa maakunnissa kevään 2017 aikana. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille ja erityisesti henkilöille, jotka ovat mukana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. Tilaisuudet aloitetaan avoimella osuudella, jossa muutosjohtajat Salo ja Harju esittelevät ajankohtaiset asiat uudistuksen valmistelusta. Pirkanmaan tilaisuus pidetään Sastamalassa Lainsäädäntövalmistelun aikataulu on myös tarkentunut. Hallituksen esitys maakuntalaista ja sote-järjestämislaista on tarkoitus antaa eduskunnalle Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi lähtee lausuntokierrokselle

7 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 6 helmikuussa ja eduskunnalle se annetaan Aikataulun mukaan esitykset tulevat eduskunnan päätettäväksi Väliaikaishallinto aloittaa esityksen mukaan Pirkanmaan valmistelutilanne Kaikki projekti- ja teemaryhmät ovat kokoontuneet useita kertoja. Teemaryhmät jättävät väliraporttinsa helmikuun loppuun mennessä. Työnsä esivalmisteluvaiheen tuloksista teemaryhmät raportoivat toukokuun loppuun mennessä. Valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaan, vaikka lainsäädäntöluonnosten keskeneräisyys ja osittainen epäselvyys on vaikeuttanut projekti- ja teemaryhmien valmistelutyötä. Esivalmistelun hallitus päätti käynnistää selvitystyön koskien maakunnan itse tuottamien vapaan valinnan palveluiden toimintaedellytyksiä kilpailluilla markkinoilla. Julkisen palvelun muuttaminen yhtiömuotoiseksi toimimaan avoimilla markkinoilla sisältää monia epävarmuustekijöitä. Nykyinen julkinen tuotanto joutuu sopeutumaan hyvin nopealla aikataululla uudenlaiseen toimintaympäristöön, kun yhtiöittämisprosessi voi virallisesti käynnistyä vasta maakuntien toiminnan käynnistyttyä. Tämän takia yhtiön valmistelu on syytä aloittaa riittävän ajoissa. Maakunnan oman yhtiön kilpailukyvyn kannalta on tärkeää tunnistaa maakunnan itse tuottamien vapaan valinnan palveluiden toimintaedellytykset kilpailluilla markkinoilla ja että valmistelut yhtiön tai yhtiöiden perustamiseksi käynnistetään jo esivalmistelun aikana. Varsinaiset yhtiöittämispäätökset tekee maakunta jälkeen. Muutosprosessille on valmisteltu tehtäväkohtaista valmistelun ja päätöksenteon aikataulutusta esivalmistelu- ja väliaikaishallinnon ajalle vuoden 2018 loppuun saakka. Aikataulu elää koko ajan lainsäädännön tarkentuessa ja valtakunnallisen valmistelun edetessä. Projekti on ottanut käyttöön Celkee Insight -raportointityökalun, jolla arvioidaan ja seurataan uudistuksen etenemistä sekä osallistujien näkemyksiä valmistelusta. Kyselyssä vastataan kahdeksaan väittämään liukuvalla asteikolla Lisäksi se mahdollistaa teemakohtaisen kommentoinnin (myös anonyymisti). Järjestelmä lähettää kyselyn vastaajille kerran kuukaudessa. Kysely on lähetetty noin 350 Pirkanmaan uudistusta valmistelevalle henkilölle. Esitys tilannekatsauksesta on esityslistan liitteenä. merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi.

8 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 7 5 MAAKUNNAN VÄLIAIKAISHALLINNON JÄRJESTÄMINEN Esivalmistelun johtoryhmä päätti , että väliaikaishallinnon valmistelu käynnistetään Pirkanmaan esivalmistelussa toteutetun rakenteen pohjalta, kuitenkin niin, että kokoonpanoa tarkennetaan lainsäädännön tarkentuessa. Lisäksi johtoryhmä päätti, että väliaikaishallinnon organisoinnista valmistellaan päätösesitys alkuvuodesta siten, että kaikki osallistuvat organisaatiot voivat hyväksyä sen kevään aikana. Tämän lisäksi Pirkanmaan puoluepiirit esittävät, että väliaikaishallinnon (ei lainsäädäntöön perustuvan) poliittisen ohjausryhmän muodostavat kuntavaalien tuloksen perusteella koottavan maakuntahallituksen jäsenet ja että lisäksi kaikkiin kokouksiin kutsutaan läsnä- ja puheoikeudella muut eduskuntapuolueiden edustajat. Laissa maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta säädetään väliaikaishallinnosta. Lakiesityksen 6 :n mukaan maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava välittömästi tämän lain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Väliaikaiseen toimielimeen sovelletaan miesten ja naisten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 a :ää julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta. Maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja. Maakunnan liiton hallitus asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Asettamisesta on ilmoitettava valtiovarainministeriölle. Jos maakunnan liiton hallitus ei ole asettanut väliaikaista valmistelutoimielintä viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän lain voimaan tulosta, valtioneuvosto asettaa tällöin valmistelutoimielimen valtiovarainministeriön esityksestä. Valtioneuvoston asettamassa valmistelutoimielimessä on oltava maakunnan alueen kunnista ja perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista yhteensä 6 jäsentä, sairaanhoitopiiristä 2 jäsentä, erityishuoltopiiristä 1 jäsen, maakunnan liitosta 1 jäsen, pelastuslaitoksesta 1 jäsen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta 1 jäsen ja työ- ja elinkeinotoimistosta 1 jäsen sekä heidän varajäsenensä. Lakiesityksen 7 :ssä määritellään väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä. Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä maakuntavaltuuston toimikauden alkuun asti. Lisäksi valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle. Valmistelutoimielimen tehtävänä on yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle:

9 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 8 1) selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi; 2) osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen; 3) osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen; 4) osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen; 5) valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä; 6) päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta; 7) osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen; 8) valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat. Valmistelutoimielimen toimivalta on rajoitettu siten, että se voi: 1) ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen maakuntaan siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018; 2) tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta Toimikautensa aikana väliaikainen valmistelutoimielin voi maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämistä varten jatkaa valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaisilta sekä näille palveluja tuottavilta yksityisiltä tai julkisoikeudellisilta palveluntuottajilta hankittavia palveluja koskevia sopimuksia ilman kilpailutusta. Esivalmistelun hallitus päätti , että väliaikaiseen valmistelutoimielimeen nimetään jäsenet ja varajäsenet seuraavasti: Tampereen kaupunki (1+1), Tampereen kaupunkiseutu (1+1), Ylä-Pirkanmaa (1+1), Lounais-Pirkanmaa (1+1), Luoteis-Pirkanmaa (1+1), Etelä-Pirkanmaa (1+1), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (2+2), Pirkanmaan pelastuslaitos (1+1), Pirkanmaan liitto (1+1), Pirkanmaan ELYkeskus (3+3) ja Pirkanmaan TE-toimisto (1+1). Hallitus päätti myös, että väliaikaishallinnon poliittisesta ohjauksesta vastaavat kuntavaalien tuloksen perusteella koottavan maakuntahallituksen jäsenet Pirkanmaan liiton maakuntahallinnosta erillisissä kokouksissa ja että heidän lisäkseen näihin kokouksiin kutsutaan läsnä- ja puheoikeudella muut eduskuntapuolueiden edustajat. Hallituksen päätöksen mukaan pääsopijajärjestöt voivat nimeävät yhteensä neljä henkilöä varajäsenineen, joille myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus väliaikaisen toimielimen kokouksiin. Hallituksen tekemä periaatepäätös on lain tarkoittama hyväksyntä väliaikaisen toimielimen kokoonpanosta ja tämä päätös viedään kaikkiin osallistuviin organisaatioihin erikseen hyväksyttäväksi siten, että päätökset näissä on tehty mennessä. Päätösten jälkeen ao. kunnat käyvät keskenään alueittaiset neuvottelut, jossa sovitaan, mistä kunnista jäsenet ja varajäsenet nimetään. Jäseniä nimettäessä on varmistettava, että väliaikaishallinnolla on lain edellyttämä hyvä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Neuvottelut on käytävä loppuun

10 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 9 mennessä. Lisäksi esivalmistelun hallitus edellytti päätöksessään, että henkilöitä nimettäessä tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen. merkitsi selostuksen väliaikaishallinnon järjestämisestä tiedoksi. Lisäksi esivalmistelun valtuuskunta korosti elinkeinoelämän mukanaolon tarpeellisuutta elinkeinoelämää käsittelevien työryhmien työskentelyssä. piti myös erittäin tarpeellisena, että esivalmistelun valtuuskunnan tapainen toimielin osallistuu sote- ja maakuntauudistuksen poliittiseen ohjaukseen myös väliaikaishallinnon ajalla.

11 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 10 6 LAUSUNNOT VALINNANVAPAUSLAISTA Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat lähettäneet soteuudistukseen liittyvän valinnanvapauslain luonnoksen lausunnolle 31. tammikuuta. Lausuntoaikaa on saakka. Lakiluonnosta täydennetään ja tarkennetaan kevään aikana. Pykäliä täsmennetään vielä lausuntokierroksen aikana ja sen jälkeen. Myös vaikutusarvioinnit valmistuvat lausuntokierroksen jälkeen lopulliseen muotoonsa. Tarkennukset liittyvät muun muassa maakunnan velvoitteisiin ohjata ja seurata asiakas- ja maksusetelijärjestelmää. Säännöksien tarkentamisella pyritään siihen, että maakunnalla on riittävät keinot turvata sosiaali- ja terveyspalvelut ja että ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu palveluissa. Lisäksi halutaan varmistaa asiakkaan oikeusturva ja selkeyttää palvelutuottajien asemaa. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä verkkopalvelussa. Lakiluonnos, verkkokysely ja muut liiteaineistot löytyvät osoitteesta Lainsäädäntö asiakkaan valinnanvapaudesta valmistellaan osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Tavoitteena on, että valinnanvapaus lisäisi asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaisi palveluun pääsyä, vahvistaisi peruspalveluja ja parantaisi palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Lakia sovellettaisiin maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan julkisesti rahoitettuun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan Lakiluonnoksen mukaan asiakas voisi valita palvelujen tuottajan nykyistä monipuolisemmin. Asiakas voisi listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa suunhoidon yksikön. Sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt tuottavat palvelut itse tai verkostomaisesti. Ne voisivat myös myöntää asiakkailleen maksuseteleitä asiakkaan valitsemalta palvelun tuottajalta hankittaviin yksittäisiin palveluihin. Lisäksi asiakas voisi myös valita maakunnan tuottamissa palveluissa palveluja antavan toimipisteen, kuten sairaalan. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti olisivat käytössä maakunnan tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella ja niiden perusteella asiakas saisi valita palvelun tuottajan. Valtuuskunta käy lähetekeskustelun mahdollisista lausunnoissa yhteisesti esiin nostettavista teemoista. merkitsi tiedoksi selostuksen ja siitä käydyn keskustelun.

12 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 11 7 LAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ JA KASVUPALVELUISTA Kasvupalvelu-uudistus kytkee kasvupalvelun ja aluekehittämisen tiiviisti yhteen siten, että kasvupalvelu on yksi aluekehittämisen työväline ja sillä vahvistetaan aluekehittämisen resursseja. Uudistus vastaa talouden ja työmarkkinoiden muutosten aiheuttamiin haasteisiin ja yhdistää sirpaleiseksi jääneet julkiset yritysja TE-palvelut asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Uudistus tarkoittaa myös laajaa systeemistä muutosta, jossa toimivaltaa siirretään lähemmäs asiakasta, sääntelyä puretaan, hallinto muokkaa rooliaan mahdollistavaksi ja tiedolla johtaminen vahvistuu. Markkinamekanismien täysimääräinen hyödyntäminen on osa tavoiteltavaa muutosta, tällöin markkinoiden mahdollistaminen ja ohjaus ovat julkisen toimijan uusi, vahvistuva rooli. Laki jättää maakunnille laajan harkintavallan kasvupalvelujen järjestämisessä, mutta määrittää järjestämiselle ja tuottamiselle yhtenäisen toimintamallin. Laki ei koske kuntia tai kuntien tehtäviä. Uudistuksen keskeinen tavoite on kuitenkin lähentää julkisen palvelun järjestämistasoja (kunta-maakunta-valtio) ja hallinnonaloja toisiinsa synnyttämään vahvempaa lisäarvoa asiakkaille ja talouden kasvulle. Maakunnallisten kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävien yhteydet hoidetaan maakuntien ja kuntien kesken. Halukkaat ja kyvykkäät kunnat saavat myös yhtiöidensä kautta mahdollisuuden tuottaa kasvupalvelua maakunnalle, jolloin rahoitus kanavoituu maakunnan kautta. Lakiluonnos on tulossa lausunnoille helmi-maaliskuun vaihteessa. Valtuuskunta käy lähetekeskustelun kasvupalvelulaista. merkitsi kokouksessa käydyn selostuksen tiedoksi.

13 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 12 8 MUUT ASIAT Seuraava esivalmistelun valtuuskunnan kokous pidetään tarvittaessa myöhemmin keväällä.

14 PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 13 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo