KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan hiilimarkkinoiden toiminnasta

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 48 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan hiilimarkkinoiden toiminnasta FI FI

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO EU:N PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄN RAKENNE Soveltamisalaan kuuluvat toiminnot, laitokset ja ilma-aluksen käyttäjät Unionin rekisteri HIILIMARKKINOIDEN TOIMINTA VUONNA Tarjonta: liikkeeseen lasketut päästöoikeudet Päästökatto Myönnetyt päästöoikeudet Ilmaisjako NER300-ohjelma Päästöoikeuksien huutokauppa Poikkeaminen täysimittaisesta huutokaupasta energia-alalla Kansainväliset hyvitykset Kysyntä: markkinoilta poistetut päästöhyvitykset Tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen ILMAILU MARKKINOIDEN VALVONTA Päästöoikeuksien oikeudellinen luonne ja verotuskohtelu PÄÄSTÖJEN TARKKAILU, RAPORTOINTI JA TODENTAMINEN YLEISKATSAUS JÄSENVALTIOIDEN HALLINTOJÄRJESTELYISTÄ VAATIMUSTEN NOUDATTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO PÄÄTELMÄT JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT LIITE

3 1. JOHDANTO Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on ollut teollisuuden ja energia-alan kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokasta vähentämistä koskevan EU:n strategian kulmakivi vuodesta Järjestelmällä edistetään huomattavasti EU:n vuodelle 2020 asettaman päästövähennystavoitteen saavuttamista. EU on hyvää vauhtia saavuttamassa ja jopa ylittämässä tavoitteensa. Jatkuva edistyminen on kuitenkin varmistettava, jotta voidaan saavuttaa tavoite, joka koskee päästöjen vähentämistä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä mistä EU:n johtajat sopivat lokakuussa 2014 osana EU:n ilmasto- ja energiapuitteita EU toteuttaa tämän tavoitteensa kollektiivisesti kustannustehokkaalla tavalla niin, että vähennyksiä tehdään sekä päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvilla aloilla että muilla aloilla. Tämä tavoite, joka EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla on 43 prosentin päästövähennys verrattuna vuoteen 2005, voidaan erityisesti saavuttaa saumattomasti toimivan uudistetun EU:n päästökauppajärjestelmän avulla. Komissio esitti heinäkuussa 2015 lainsäädäntöehdotuksen 1, jolla EU:n päästökauppajärjestelmää tarkistetaan ensi vuosikymmentä varten. EU:n päästökauppajärjestelmän uudistaminen ja tarkistaminen on olennainen osa työtä, jonka päämääränä on joustava energiaunioni, joka on yksi nykyisen komission keskeisistä politiikanaloista. 1 COM (2015) 337, 3

4 Keskeiset näkökohdat komission heinäkuussa 2015 esittämässä ehdotuksessa EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi neljännessä vaiheessa ( ) ovat seuraavat: Päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenee vuosittain 2,2 prosenttia vuodesta 2021 alkaen verrattuna nykyiseen 1,74 prosenttiin. Ilmaiset päästöoikeudet kohdennetaan entistä paremmin, muun muassa seuraavin toimin: o o vertailuarvot päivitetään teknisen kehityksen mukaisesti, kohdennettuja hiilivuotoryhmiä lisätään, o ilmaisten päästöoikeuksien määrä sovitetaan paremmin yhteen tuotantotasojen kanssa. Useat tukimekanismit auttavat teollisuutta ja energia-alaa vastaamaan innovointija investointihaasteisiin, joita siirtyminen vähähiiliseen talouteen aiheuttaa. o Otetaan käyttöön seuraavat kaksi uutta rahastoa: innovaatiorahasto, jotta olemassa oleva innovatiivisten teknologioiden demonstroinnin tuki voidaan ulottaa koskemaan läpimurtoinnovaatioita teollisuuden alalla, nykyaikaistamisrahasto, jotta voidaan helpottaa investoimista sähköntuotantoalan ja yleensäkin energiajärjestelmien nykyaikaistamiseen sekä parantaa energiatehokkuutta kymmenessä alhaisemman tulotason jäsenvaltiossa. Ilmaisia päästöoikeuksia jaetaan myös jatkossa energia-alan nykyaikaistamiseksi alhaisemman tulotason jäsenvaltioissa. Komissio esitteli heinäkuussa 2016 toimenpidepaketin, jonka tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä vähähiilisiin päästöihin kaikilla talouden aloilla Euroopassa 2. Yhdessä lainsäädäntöehdotuksista 3 jäsenvaltioille asetetaan sitovia vuotuisia kasvihuonekaasupäästötavoitteita vuosiksi aloille, joita ei säännellä EU:n päästökauppajärjestelmällä. Kaiken kaikkiaan nämä uudet puitteet perustuvat oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden, kustannustehokkuuden ja ympäristötavoitteiden loukkaamattomuuden periaatteisiin. Vahvemmilla, paremmin toimivilla Euroopan hiilimarkkinoilla voidaan edistää huomattavasti siirtymistä vähähiiliseen ja energiavarmaan talouteen Euroopassa. Maailman ensimmäisinä merkittävinä ja suurimpina hiilimarkkinoina EU:n päästökauppajärjestelmä myös edistää COM(2016) 482 final, 4

5 huomattavasti maailmanlaajuisia toimia, joista päätettiin viime joulukuussa Pariisissa osana maailman ensimmäistä ilmastosopimusta. Ensimmäinen kertomus Euroopan hiilimarkkinoiden tilasta 4 julkaistiin marraskuussa 2012 (hiilimarkkinakertomus 2012). Sen tarkoituksena oli analysoida hiilimarkkinoiden toimintaa ja pohtia sääntelytoimien tarvetta, kun otetaan huomioon päästöoikeuksien ylijäämän kasvu. Ensimmäisen energiaunionin tilaa koskevan katsauksen yhteydessä Euroopan komissio hyväksyi marraskuussa toisen kertomuksen Euroopan hiilimarkkinoiden toiminnasta (hiilimarkkinakertomus 2015), joka on osa kertomusta edistymisestä ilmastotoimissa. Kyseinen kertomus kattoi vuodet 2013 ja 2014, ja siinä esiteltiin myös joitakin vuonna 2015 hyväksyttyjä aloitteita. Käsillä oleva Euroopan hiilimarkkinoiden toiminnasta annettu kertomus, joka perustuu direktiivin 2003/87/EY 6 (EU:n päästökauppadirektiivi) 10 artiklan 5 kohtaan ja 21 artiklan 2 kohtaan, kattaa vuoden 2015, mutta siinä esitetään myös tiettyjä aloitteita, joita ehdotettiin tai joista sovittiin vuonna Jollei toisin ilmoiteta, tässä kertomuksessa on käytetty julkisesti saatavilla olevia tietoja, jotka komissio oli saanut käyttöönsä kesäkuuhun 2016 mennessä. Yleisiä tietoja EU:n päästökauppajärjestelmän tietyistä näkökohdista, jotka sisältyvät jo aiempiin hiilimarkkinakertomuksiin, esitetään laatikoissa kautta koko kertomuksen. 4 COM(2012) 652 final, 5 COM(2015) 576 LIITE 1, 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, , s. 32). 5

6 2. EU:N PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄN RAKENNE 2.1. Soveltamisalaan kuuluvat toiminnot, laitokset ja ilma-aluksen käyttäjät EU:n päästökauppajärjestelmää käytetään EU:n 28 jäsenvaltiossa, Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa. Se kattaa noin voima- ja tuotantolaitosta sekä Euroopan lentoasemien välillä lentävien noin 520 lentoyhtiön päästöt. Järjestelmä kattaa noin 45 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Kolmannesta vaiheesta ( ) alkaen EU:n päästökauppajärjestelmä kattaa kiinteiden laitosten osalta energiaintensiiviset teollisuudenalat, mukaan lukien voimalaitokset ja muut polttolaitokset, joiden kokonaislämpöteho on vähintään 20 MW (lukuun ottamatta ongelma- ja yhdyskuntajätteen polttolaitoksia), öljynjalostamot, koksaamot, rauta- ja teräs-, klinkkeri-, lasi-, kalkki-, tiili-, keramiikka-, massa-, paperi- ja pahviteollisuus, alumiinin, petrokemikaalien, ammoniakin, typpihapon, adipiinihapon, glyoksaali- ja glyoksyylihapon tuotanto sekä hiilidioksidin talteenotto, siirto putkistoissa ja geologinen varastointi. Ilmailualalla EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisala rajoittui ETA:n alueella suoritettaviin lentoihin vuoden 2016 loppuun saakka. EU:n päästökauppajärjestelmä kattaa hiilidioksidin (CO 2 ) päästöt, typpihapon, adipiinihapon, glyoksyylihapon ja glyoksaalin tuotannosta peräisin olevat typpioksiduulin (N 2 O) päästöt sekä alumiinin tuotannosta peräisin olevat perfluorihiilivetyjen (PFC) päästöt. EU:n jäsenvaltiot voivat lisätä EU:n päästökauppajärjestelmään uusia aloja ja kasvihuonekaasupäästöjä (vapaaehtoinen menettely). Vuonna 2016 toimitettujen raportointivuotta 2015 koskevien 21 artiklassa tarkoitettujen kertomusten mukaan sallittuja laitoksia on nyt hieman alle Edellisvuonna niitä oli noin ja sitä edeltävänä vuonna noin EU:n päästökauppajärjestelmän toimien puitteissa poltetut polttoaineet olivat suurimmalta osin fossiilisia vuonna Siitä huolimatta 27 jäsenvaltiota 7 raportoi myös biomassan käytöstä lähes laitoksessa (1966 eli 18 prosenttia kaikista laitoksista). Vain 4 jäsenvaltiota (FR, LI, LT ja MT) ei raportoinut minkäänlaisesta biomassan käytöstä. Biomassaan liittyviä päästöjä koskevat tiedot olivat puutteellisia joissakin 21 artiklassa tarkoitetuissa jäsenvaltioiden kertomuksissa (DK, IE, LV, PT ja RO), mutta käytetystä biomassasta peräisin olevat päästöt olivat toimitettujen tietojen perusteella noin 125 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (noin 7 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmässä 7 Viitattaessa direktiivin 21 artiklassa tarkoitettuihin kertomuksiin jäsenvaltiot käsittävät EU:n 28 jäsenvaltiota ja ETA-maat (Islannin, Norjan ja Liechtensteinin). 6

7 ilmoitetuista päästöistä). Vain kaksi jäsenvaltiota (DE ja SE) ilmoitti vähäisestä biopolttoaineiden käytöstä, johon osallistui neljä ilma-aluksen käyttäjää 8. Vuotuisiin päästöihin perustuvissa luokissa 9 vuotta 2015 koskevat tiedot osoittavat, että vuonna 2014 laitoksista 72 prosenttia kuului luokkaan A, 21 prosenttia luokkaan B ja vain 7 prosenttia luokkaan C. Vuonna 2015 yli laitosta (IT pois luettuna) ilmoitettiin vähän päästöjä aiheuttavaksi laitokseksi (57 prosenttia kokonaismäärästä IT pois luettuna) 10. Vähän päästöjä aiheuttavien laitosten ja luokkaan A kuuluvien laitosten suuri prosenttiosuus osoittaa, että suhteellisuusperiaatteen mukaisesti suunnitellun tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän määrittämistasoihin perustuva rakenne ja muut yksinkertaistamiset ovat tarkoituksenmukaisia. Vaikka laitosten jako kolmeen luokkaan A, B ja C sekä vähän päästöjä aiheuttaviin laitoksiin noudattelee jäsenvaltioissa yleensä samaa yleistä suuntausta, teollisuuden aloilla ja toiminnoissa, joista asia koskee, on suurempia eroja. EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvia laitoksia, jotka harjoittavat polttotoimintaa, on kaikissa jäsenvaltioissa. Muita useimpien jäsenvaltioiden raportoimia toimintoja ovat öljynjalostus sekä teräksen, sementin, kalkin, lasin, keramiikan, massan ja paperin tuotanto. Vain kaksi maata (FR ja NO) ilmoitti, että lupia oli myönnetty hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varten. Kun on kyse EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvista toiminnoista, jotka koskevat muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjä, lupia on ilmoitusten mukaan myönnetty lähinnä alumiinia ja PFC-yhdisteitä varten 13 maassa (DE, ES, FR, GR, IS, IT, NL, NO, RO, SE, SI, SK ja UK) sekä typpihapon tuotantoa ja N 2 O:ta varten 20 maassa (poikkeuksena ovat CY, DK, EE, IE, IS, LI, LU, LV, MT, PT ja SI). Muista N 2 O-aloista on ilmoitettu vain kolmessa jäsenvaltiossa, ja ne liittyvät adipiinihapon tuotantoon (DE, FR ja IT) sekä glyoksaalin ja glyoksyylihapon tuotantoon (DE ja FR). Kuten vuonna 2015 raportoitiin, vain harvat jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet mahdollisuutta jättää vähäisten päästöjen aiheuttajat EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle EU:n päästökauppadirektiivin 27 artiklan mukaisesti. Asiaa koskevalla säännöksellä pyritään vähentämään vähäisten päästöjen aiheuttajien hallintokustannuksia, ja sitä voidaan käyttää, kun käytössä on vastaavanlaisia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2016 toimitettujen kertomusten mukaan kahdeksan maata (DE, ES, FR, HR, IS, IT, SI ja UK) on käyttänyt tätä mahdollisuutta, erityisesti polttotoimintaa ja keramiikan tuotantoa harjoittavien laitosten yhteydessä. Järjestelmän ulkopuolisten hiilidioksidipäästöjen määrä oli vuonna 2015 noin 4 miljoonaa tonnia (eli 0,22 prosenttia todennettujen päästöjen 8 Direktiivin 21 artiklan mukaisesti ilmoitetut päästöt, jotka liittyvät biopolttoaineiden käyttöön, ovat 0,001 prosenttia kaikista niiden ilma-aluksen käyttäjien päästöistä, joita asia koskee. 9 Ks. komission asetus (EU) N:o 601/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista, EUVL L 181, , s. 30. Sen mukaan vuotuiset päästöt ovat C-luokan laitoksissa yli tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, B-luokan laitoksissa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia ja A-luokan laitoksissa alle tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisäksi vähän päästöjä aiheuttavat laitokset ovat A- luokan laitosten alaluokka, jossa vuotuiset päästöt ovat alle tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. 10 Italia ei edelleenkään toimita tietoja monista laitoksista, jotka ovat vähän päästöjä aiheuttavia laitoksia. 7

8 kokonaismäärästä), kun se oli 3,9 miljoonaa tonnia vuonna 2014 ja 4,7 miljoonaa tonnia vuonna On huomattava, että jäsenvaltioiden vuonna 2016 toimittamien 21 artiklassa tarkoitettujen kertomusten mukaan vain harva jäsenvaltio hyödynsi tarkkailua ja raportointia koskevan asetuksen artiklassa tarjottua mahdollisuutta sallia yksinkertaistetut tarkkailusuunnitelmat tapauksissa, joissa riski on pieni. Vain BE (Flanderi), FR, HR, HU, LI ja LT raportoivat tällaisesta käytöstä laitosten yhteydessä, ja vain FI, IS ja PL ilmailun yhteydessä. Kun tarkastellaan ilma-aluksen käyttäjiä, EU:n päästökauppajärjestelmän tarkkailusuunnitelmissa ilmoitettujen ilma-aluksen käyttäjien määrä oli alle 530 vuonna 2015, kun se oli 610 vuonna Unionin rekisteri Unionin rekisteriin kirjataan tilinomistajien päästöoikeudet ja tilien väliset tapahtumat samaan tapaan kuin pankissa. Unionin rekisteriä käyttää ja pitää yllä komissio. Kansalliset rekisterien valvojat kaikissa EU:n päästökauppajärjestelmään osallistuvissa 31 maassa toimivat yhteyspisteinä yhteensä yli tilin edustajille (yrityksiä tai luonnollisia henkilöitä). Unionin rekisterin avulla eurooppalaiset päästöjen aiheuttajat, kauppiaat ja 31 kansallista viranomaista voivat käyttää EU:n päästökauppajärjestelmää. Rekisterin avulla voidaan esimerkiksi jakaa ilmaiseksi päästöoikeuksia kiinteiden laitosten toiminnanharjoittajille ja ilmailualuksen käyttäjille, kirjata päästöjen aiheuttajien (kiinteiden laitosten ja ilmailun) päästöt, tarjota päästöjen aiheuttajille, kauppiaille ja luonnollisille henkilöille mahdollisuus toteuttaa sovitut kaupat siirtämällä päästöoikeuksia tililtä toiselle sekä antaa päästöjen aiheuttajille luvan kompensoida päästöjä palauttamalla päästöoikeuksia. Rekisteriä käytetään myös taakanjakopäätöksen* täytäntöönpanoon ja päästöoikeuksien huutokauppaan. Samalla unionin rekisteri antaa osallistujamaille mahdollisuuden noudattaa YK:n Kioton pöytäkirjan sääntöjä, esimerkiksi poistaa tai mitätöidä Kioton yksiköitä. * Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, , s. 136). Vuonna 2016 Malta ja Kypros liitetään unionin rekisterin kautta Yhdistyneiden kansakuntien kansainväliseen tapahtumalokiin (ITL). Lisäksi koordinoidusti Yhdistyneiden kansakuntien 11 Komission asetus (EU) N:o 601/2012, ks. alaviite 8. 8

9 kanssa pannaan täytäntöön tarvittavat toiminnot, joilla toteutetaan Kioton pöytäkirjan osapuolten konferenssin 12 päätöksessä 3/CMP.11 määritellyt menettelyt. Unionin rekisterin keskusvalvojana komissio pyrkii jatkuvasti parantamaan rekisterin toimivuutta, turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä yhdessä kansallisten rekisterien valvojien kanssa. Lisätietoja päästökauppajärjestelmästä on EU:n päästökauppajärjestelmän käsikirjassa HIILIMARKKINOIDEN TOIMINTA VUONNA 2015 Tässä luvussa esitetään tietoja EU:n päästökauppajärjestelmän tarjonnasta ja kysynnästä. Tiedot koskevat päästökattoa, ilmaisjakoa, NER300-ohjelmaa, huutokauppaa, poikkeamista täysimittaisesta huutokaupasta energia-alalla tietyissä jäsenvaltioissa sekä kansainvälisten hyvitysten käyttöä. Kysynnän osalta annetaan tietoa todennetuista päästöistä sekä tarjonnan ja kysynnän tasapainottamisesta Tarjonta: liikkeeseen lasketut päästöoikeudet Päästökatto EU:n päästökauppajärjestelmä toimii päästökatto ja -kauppa -periaatteen mukaisesti. Päästökatto on kasvihuonekaasupäästöjen absoluuttinen määrä, joka voidaan päästää järjestelmässä päästövähennystavoitteen saavuttamisen takaamiseksi, ja se vastaa päästökauppakauden aikana liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien määrää. Kolmannesta vaiheesta alkaen EU:n laajuinen päästökatto määritetään EU:n päästökauppadirektiivissä. Päästökattoa alennetaan joka vuosi lineaarisesti 1,74 prosentilla niiden päästöoikeuksien keskimääräisestä kokonaismäärästä, joka on laskettu liikkeeseen vuosittain kaudella Taulukossa 1 esitetään päästökaton suuruus kunakin vuonna kaudella (kolmas vaihe). Taulukko 1: EU:n päästökauppajärjestelmän päästökatto kaudella Vuosi Vuotuinen päästökatto (lukuun

10 ottamatta ilmailualaa) Myönnetyt päästöoikeudet Ilmaisjako Vaikka huutokauppa on kolmannessa vaiheessa pääasiallinen menetelmä päästöoikeuksien jakamiseksi EU:n päästökauppajärjestelmään osallistuville yrityksille, joitakin päästöoikeuksia jaetaan edelleen ilmaiseksi vuoteen 2020 saakka ja sen jälkeenkin. Seuraavia periaatteita sovelletaan: sähköntuotannolle ei enää myönnetä ilmaisia päästöoikeuksia (ks. kohta ), päästöoikeuksia jaetaan ilmaiseksi EU:n laajuisten yhdenmukaisten sääntöjen mukaisesti, ilmaisjako perustuu tehokkuuden vertailuarvoihin, jotta voidaan vahvistaa kannustimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja palkita tehokkaimmat laitokset, EU:n laajuiseen uusien osallistujien varantoon varataan määrä, joka vastaa viittä prosenttia päästöoikeuksien kokonaismäärästä kolmannessa vaiheessa (NER300- ohjelma rahoitettiin muuntamalla rahaksi 300 miljoonaa päästöoikeutta tästä varannosta, ks. kohta ). Teollisuuslaitoksille ilmaiseksi jaettavilla päästöoikeuksilla on tarkoitus torjua mahdollista hiilivuodon riskiä (eli riskiä siitä, että yritykset siirtävät tuotantoaan ilmastopoliittisista kustannussyistä kasvihuonekaasupäästöjä löyhemmin säänteleviin kolmansiin maihin, minkä seurauksena niiden kokonaispäästöt voivat lisääntyä). Merkittäviä hiilivuotoriskille alttiita toimialoja ja toimialojen osia kirjataan viralliseen luetteloon, joka kattaa tällä hetkellä kauden

11 Kolmannessa vaiheessa 39 prosenttia käytettävissä olevien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan ilmaiseksi teollisuudelle ja sähköntuotantolaitoksille niiden tuottamaa lämpöä vastaan. Ilmaisten päästöoikeuksien osuutta lisätään edelleen uusille osallistujille myönnettävien päästöoikeuksien takia vuoteen 2020 saakka. Tällä hetkellä on mahdotonta määritellä, kuinka paljon uusien osallistujien varantoa käytetään tulevina vuosina. Suuntausten perusteella oletetaan, että korkeintaan kaksi prosenttia päästökatosta voidaan vielä jakaa ilmaiseksi uusien osallistujien varannosta. Näin ollen ilmaisten päästöoikeuksien odotetaan kolmannessa vaiheessa muodostavan noin 41 prosenttia kokonaismäärästä. Lisäksi noin kaksi prosenttia koko päästökatosta käytetään NER300- ohjelman rahoittamiseen (ks. kohta ). Siten huutokaupan osuus kolmannessa vaiheessa on 57 prosenttia. EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluville uusille laitoksille ja kapasiteettiaan lisääville laitoksille voidaan jakaa ylimääräisiä ilmaisia päästöoikeuksia uusien osallistujien varannosta kolmannen vaiheen aikana. Aluksi uusien osallistujien varannossa oli saatavilla 480,2 miljoonaa päästöoikeutta sen jälkeen, kun siitä oli vähennetty 300 miljoonaa päästöoikeutta NER300-ohjelmaa varten. Vuoden 2016 heinäkuuhun mennessä oli varattu 109,2 miljoonaa päästöoikeutta 492 laitokselle koko kolmannen vaiheen ajaksi. Jäljellä oleva uusien osallistujien varanto, joka on 371,0 miljoonaa päästöoikeutta, voidaan jakaa tulevaisuudessa uusille laitoksille tai kapasiteettiaan lisääville laitoksille. Näistä päästöoikeuksista merkittävän osan uskotaan jäävän jakamatta. Vuoden 2016 heinäkuuhun mennessä päästöoikeuksia oli jaettu noin 231,4 miljoonaa vähemmän laitosten tuotannon lopettamisen tai vähentämisen taikka tuotantokapasiteetin muutosten seurauksena verrattuna tilanteeseen, jonka perusteella kolmannen vaiheen päästöoikeuksien jako alun perin laskettiin. Taulukko 2: Vuosina 2013, 2014, 2015 ja 2016 teollisuudelle ilmaiseksi jaettujen päästöoikeuksien määrä (miljoonaa) Ilmaisjako 15 (EU28 sekä ETA-maat) 903,0 874,8 847,6 821,4 Jako uusien osallistujien varannosta (uudet investoinnit ja kapasiteetin lisäykset) 11,0 14,2 14,9 14,5 Ilmaiset päästöoikeudet, jotka ovat jääneet jakamatta 40,7 58,4 68,6 63,7 14 Luvut sisältävät heinäkuuhun 2016 mennessä ilmoitetut tiedot, ja ne saattavat muuttua huomattavasti jäsenvaltioiden myöhemmin toimittamien ilmoitusten perusteella. 15 Alkuperäinen määrä ennen jäljempänä taulukossa ilmoitettujen vähennysten soveltamista. 11

12 tuotannon lopettamisen, tuotantomuutosten tai tuotantokapasiteetin muutosten seurauksena Koska ilmaisjaon kysyntä ylitti saatavilla olevan määrän, päästöoikeuksien jakoa kaikille päästökauppajärjestelmään kuuluville laitoksille on vähennetty samalla prosenttiosuudella soveltamalla monialaista korjauskerrointa (päästökauppadirektiivin säännösten mukaisesti). Korjauskertoimella ilmaisjakoa vähennettiin noin 6 prosenttia vuonna Tämä prosenttiosuus kasvaa vuosittain, kunnes se on noin 18 prosenttia (vuonna 2020). Vastauksena kansallisten tuomioistuinten esittämiin lukuisiin ennakkoratkaisupyyntöihin unionin tuomioistuin antoi huhtikuussa 2016 tuomion 16, jolla se mitätöi nykyään sovellettavan monialaisen korjauskertoimen arvot 1. maaliskuuta 2017 alkaen. Monialainen korjauskerroin on laskettava uudelleen noudattaen unionin tuomioistuimen määräämää lähestymistapaa, joka koskee EU:n päästökauppajärjestelmän laajennettua soveltamisalaa (mukaan lukien uudet toiminnot ja kaasut vuodesta 2013). Tarkistettuja arvoja sovelletaan ilmaisjakoon vuosina , ja niillä vähennetään teollisuuden ilmaisjakoa samalla, kun huutokaupattavia määriä kyseisille vuosille lisätään. 16 Yhdistetyt asiat C-191/14, C-192/14, C-295/14, C-389/14 ja C-391/14 C-393/14. 12

13 NER300-ohjelma NER300-ohjelma on yksi maailman suurimmista innovatiivisille vähähiilistä energiaa koskeville demonstrointihankkeille suunnatuista rahoitusohjelmista. Sen varat saadaan rahaksi muunnetuista 300 miljoonasta päästöoikeudesta, jotka ovat peräisin EU:n päästökauppajärjestelmän kolmatta vaihetta varten perustetusta uusien osallistujien varannosta. Ohjelman tavoitteena on demonstroida Euroopan unionissa ympäristön kannalta turvallista hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvää teknologiaa sekä innovatiivista uusiutuviin energialähteisiin liittyvää teknologiaa kaupallisessa mittakaavassa. Rahaksi muuntamisesta saatavat varat jaettiin hankkeille, jotka oli valittu kahdessa ehdotuspyyntömenettelyssä joulukuussa 2012 ja heinäkuussa Kaiken kaikkiaan varoja on myönnetty 2,1 miljardia euroa yhdelle hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvälle hankkeelle ja 37:lle uusiutuviin energialähteisiin liittyvälle hankkeelle 19:ssä EU:n jäsenvaltiossa. Niiden vipuvaikutuksen oletetaan olevan 2,7 miljardia euroa yksityisiä investointeja. Tällä hetkellä on käynnissä kolme NER300-hanketta: bioenergiahanke BEST Italiassa, bioenergiahanke Verbiostraw Saksassa ja Windpark Blaiken Ruotsissa (ks. yksityiskohdat vuoden 2015 hiilimarkkinakertomuksesta). Taulukko 3: Ensimmäisen ehdotuspyynnön yhteydessä myönnetyt NER300-hankkeet 17 Jäljellä olevat hankkeet 16 Käynnissä olevat hankkeet 3 Peruutetut hankkeet 1 Yhteensä Komission päätöksen 2010/670/EU mukaisesti hankkeissa, jotka on myönnetty ensimmäisen ehdotuspyynnön yhteydessä vuonna 2012, on tehtävä lopullinen investointipäätös vuoden 2016 loppuun mennessä, kun taas toisen ehdotuspyynnön yhteydessä myönnetyissä hankkeissa määräaika on vuoden 2018 kesäkuu. 13

14 Päästöoikeuksien huutokauppa Huutokauppa on avoin jakomenetelmä, jonka avulla markkinoiden osallistujat voivat hankkia päästöoikeuksia markkinahintaan. EU:n päästökauppajärjestelmän kolmannen vaiheen alussa huutokauppaamisesta ensimarkkinoilla tuli päästöoikeuksien jaon pääasiallinen menetelmä. Se tarkoittaa sitä, että yli puolet päästöoikeuksista huutokaupataan, ja huutokaupattava osuus kasvaa jatkuvasti koko kauden ajan. Huutokaupasta säädetään huutokauppa-asetuksessa*, jossa määritellään huutokaupan ajoitus, hallinnointi ja muut sen toteuttamiseen liittyvät näkökohdat avoimen, läpinäkyvän, yhdenmukaisen ja syrjimättömän menettelyn takaamiseksi. * Komission asetus (EU) N:o 1031/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2010, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista (EUVL L 302, , s. 1). Raportointikaudella huutokaupat pidettiin seuraavissa huutokauppapaikoissa: European Energy Exchange AG ( EEX ) on toiminut yhteisenä huutokauppapaikkana yhteiseen hankintamenettelyyn osallistuville 25 jäsenvaltiolle ja Puolalle, joka päätti jäädä yhteisen hankintamenettelyn ulkopuolelle mutta ei ole vielä nimennyt omaa huutokauppapaikkaansa. EEX on pitänyt huutokauppaa 5. syyskuuta 2016 lähtien toisena yhteisenä huutokauppapaikkana, joka nimettiin 13. heinäkuuta EEX pitää huutokauppaa Saksan puolesta muuna huutokauppapaikkana. ICE Future Europe ( ICE ) pitää huutokauppaa Yhdistyneen kuningaskunnan puolesta muuna huutokauppapaikkana. Islanti, Liechtenstein ja Norja eivät vielä ole aloittaneet päästöoikeuksien huutokauppaamista. EEX-huutokauppapaikassa, jossa päästöoikeuksia huutokaupataan 27 jäsenvaltion puolesta (yhteistä huutokauppapaikkaa yhteistyössä käyttävät 25 jäsenvaltiota sekä Saksa ja Puola), huutokaupattiin 88 prosenttia huutokaupatusta kokonaismäärästä, kun taas ICEhuutokauppapaikassa huutokaupattiin 12 prosenttia kokonaismäärästä Yhdistyneen kuningaskunnan puolesta. Kolmannessa vaiheessa (30. kesäkuuta 2016 mennessä) on toteutettu yli 820 huutokauppaa. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yleiskatsaus EEX- ja ICE-huutokauppapaikoissa huutokaupattujen kolmannen vaiheen päästöoikeuksien määristä vuosina 2012 (niin kutsutut varhaiset huutokaupat 18 ), 2013, 2014, 2015 ja Yleisten päästöoikeuksien määrät on määritetty ottaen huomioon päätös lykätä 900 miljoonaa päästöoikeutta vuosilta 2014, Kolmannen vaiheen päästöoikeuksien varhaiset huutokaupat toteutettiin vuonna 2012 ottaen huomioon sähköalalla laajalle levinnyt kaupallinen käytäntö, jossa sähköä myydään etukäteen ja tarvittavat tuotantopanokset (muun muassa päästöoikeudet) hankitaan tuotettua sähköä myytäessä. 14

15 ja 2016 vuosille 2019 ja 2020 komission asetuksen (EU) N:o 176/2014 mukaisesti, ja ilmailun päästöoikeuksien määrät on määritetty ottaen huomioon ilmailualan tilapäiset poikkeukset, joista säädetään päätöksessä N:o 377/2013/EU ja asetuksessa (EU) N:o 421/2014. Taulukko 4: EEX- ja ICE-huutokauppapaikoissa huutokaupattujen kolmannen vaiheen päästöoikeuksien määrät Vuosi Huutokaupattujen yleisten päästöoikeuksien määrä Huutokaupattujen ilmailun päästöoikeuksien määrä Huutokaupat sujuivat enimmäkseen kitkattomasti, ja huutokauppojen selvityshinnat vastasivat yleensä jälkimarkkinoiden hintoja. Merkittäviä ongelmia tai erityistilanteita ei ilmennyt. Yksi EEX:n Puolan puolesta pitämä huutokauppa peruttiin raportointikauden aikana. Peruutusta edelsi vain kolme vuonna 2013 tapahtunutta peruutusta, ja se tapahtui pian kolmannen vaiheen huutokauppojen alkamisen jälkeen. Liitteen lisäyksessä 2 on selvityshintoja koskeva katsaus kaikista yleisten päästöoikeuksien huutokaupoista vuodesta 2013 vuoden 2016 kesäkuun loppuun, mukaan lukien osallistujien määrä ja katesuhde. Huutokauppapaikat julkaisevat kunkin huutokaupan yksityiskohtaiset tulokset asiaa koskevilla verkkosivustoilla. Myös Saksa, Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä komissio, joka toimii yhteistä huutokauppapaikkaa käyttävien jäsenvaltioiden puolesta, julkaisevat kuukausittain huutokaupparaportteja 19, joissa on lisätietoja huutokauppojen tapahtumista, mukaan lukien osallistuminen, katesuhde ja hinnat. Huutokaupat tuottivat vuodesta 2012 vuoden 2016 kesäkuuhun yhteensä yli 14 miljardin euron tulot. EU:n päästökauppadirektiivissä säädetään, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä ilmasto- ja energiatarkoituksiin vähintään 50 prosenttia huutokaupoista saaduista tuloista, mukaan lukien kaikki tulot, jotka on saatu yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi jaetuista päästöoikeuksista. Vuonna 2015 päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupasta saatiin 4,9 miljardin euron tulot jäsenvaltioille. Komissiolle toimitettujen 19 Kyseiset raportit, mukaan lukien muut huutokauppoihin liittyvät tiedot, ovat saatavissa komission verkkosivulla osoitteessa 15

16 tietojen mukaan jäsenvaltiot käyttivät tai suunnittelivat käyttävänsä 77 prosenttia kyseisistä tuloista ilmasto- ja energiatarkoituksiin vuonna Lisätietoja huutokauppatulojen käytöstä esitetään energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa vuodelta Joulukuussa 2015 komissio käynnisti julkisen kuulemisen huutokauppa-asetuksen toimivuudesta 21. Lukuun ottamatta muutamia näkökohtia, joiden osalta voidaan harkita teknisiä parannuksia, huutokauppojen tulokset ja julkisen kuulemisen vastaukset vahvistavat sen, että huutokauppa-asetuksen nykyinen rakenne mahdollistaa yleisesti ottaen päästöoikeushuutokauppojen sujuvan, tuloksellisen ja tehokkaan toteutuksen, mukaan lukien rajoitettu opt-out-järjestelmä Poikkeaminen täysimittaisesta huutokaupasta energia-alalla EU:n päästökauppadirektiivin 10 c artiklassa säädetään yleistä huutokauppasääntöä koskevasta poikkeuksesta, jolla tuetaan investointeja sähköalan nykyaikaistamiseen tietyissä jäsenvaltioissa. Poikkeukseen oikeutetuista kymmenestä jäsenvaltiosta* kahdeksan soveltaa poikkeusta ja jakaa sähköntuottajille ilmaiseksi päästöoikeuksia edellyttäen, että vastaavat investoinnit toteutetaan. Direktiivin 10 c artiklassa tarkoitetut ilmaiset päästöoikeudet vähennetään määrästä, jonka kyseinen jäsenvaltio muuten huutokauppaisi. Poikkeuksen täytäntöönpanosta annetuista kansallisista säännöistä riippuen sähköntuottajien saamien ilmaisten päästöoikeuksien määrä vastaa kansalliseen investointisuunnitelmaan kuuluvien jo suoritettujen tai parhaillaan käynnissä olevien investointien arvoa tai maksuja, jotka on suoritettu kansalliseen rahastoon, jonka kautta kyseiset investoinnit rahoitetaan. * Poikkeusta voivat soveltaa Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Tšekki, Unkari ja Viro. Malta ja Latvia ovat päättäneet olla käyttämättä sitä. Sähköntuottajille vuonna 2015 ilmaiseksi jaettujen päästöoikeuksien määrä ilmoitetaan taulukossa 5. Päästöoikeuksien vuosittainen enimmäismäärä ilmoitetaan liitteen lisäyksessä 1. Jos päästöoikeuksia jaetaan sallittua enimmäismäärää vähemmän, ˮkäyttämättömätˮ päästöoikeudet voidaan jakaa ilmaiseksi seuraavana vuonna tai seuraavina vuosina jäsenvaltion asiaankuuluvista kansallisista säännöistä riippuen. Viime kädessä päästöoikeudet, jotka ovat jääneet jakamatta ilmaiseksi poikkeuksen perusteella, huutokaupataan. Ensimmäisenä vuonna voitiin ilmoittaa kansallisen suunnitelman mukaisia investointeja, jotka oli toteutettu kesäkuusta 2009 alkaen. Vuosien 2013 ja 2014 osalta ilmoitettiin kustannukset 500 investoinnista, joista 135 oli saatettu päätökseen, 22 oli peruutettu ja loput olivat edelleen kesken. 20 Ks. EU:n päästökauppadirektiivin 10 artiklan 3 kohta

17 Vuosina ilmoitetun investointituen kokonaisarvo on noin 9,49 miljardia euroa. Investoinneista noin 80 prosenttia käytettiin infrastruktuurien kehittämiseen ja jälkiasennuksiin, ja loput koskivat puhtaita teknologioita tai tarjonnan monipuolistamista. Esimerkkejä investoinneista ovat uusi yhteistuotantotekniikkaa käyttävä lauhdutusturbiini Virossa (infrastruktuurin kehittäminen), kaukolämpöverkon kunnostaminen Bulgariassa (infrastruktuurien jälkiasennukset), hiilen korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä jätteitä hyödyntämällä Tšekissä (puhtaat teknologiat) ja yhdysputken rakentaminen maakaasua varten Unkarissa (tarjonnan monipuolistaminen). Taulukko 5: Direktiivin 10 c artiklan mukaisten ilmaisten päästöoikeuksien määrä Jäsenvaltio Jäsenvaltioiden pyytämien ilmaisten päästöoikeuksien määrä BG CY CZ EE HU LT PL RO Yhteensä Kaavio 1: Direktiivin 10 c artiklan mukaiset ilmaiset päästöoikeudet 17

18 EU:n päästökauppadirektiivi velvoittaa poikkeusta soveltavat jäsenvaltiot julkaisemaan vuosittain raportin kansallisiin suunnitelmiinsa sisältyvien investointien täytäntöönpanosta. Myös asiaa koskevat hakemukset olisi julkaistava. Kokemus on osoittanut, että nämä raportit vaihtelevat muodoltaan ja sisällöltään. Joissakin tapauksissa jäsenvaltiot rajoittavat tai kokoavat yhteen tietoja investointikustannuksista liikesalaisuuteen vedoten. Yleensä nämä raportit julkaistaan asiasta vastaavan ministeriön, esimerkiksi energiaministeriön (Bulgaria, Liettua ja Romania) tai ympäristöministeriön (Kypros, Puola, Tšekki, Unkari ja Viro), verkkosivustolla. Päästöoikeudet, joita ei jaeta ilmaiseksi, huutokaupataan. Jäljempänä olevat luvut osoittavat päästöoikeuksien jaon vuosilta 2013, 2014 ja Esimerkiksi Puolalla on noin 50 miljoonaa käyttämätöntä päästöoikeutta, jotka on vähennetty sen vuosina 2013 ja 2014 huutokaupatusta päästöoikeusosuudesta mutta joita ei ole vielä jaettu ilmaiseksi. Kaavio 2: Päästöoikeuksien jako (jaetut, huutokaupatut ja käyttämättömät) Jaetut päästöoikeudet Huutokaupatut päästöoikeudet Käyttämättömät päästöoikeudet 18

19 19

20 Kansainväliset hyvitykset EU:n päästökauppajärjestelmään osallistuvat voivat käyttää hyvityksiä, jotka ovat peräisin kahdesta YK:n organisoimasta hyvitysohjelmasta eli puhtaan kehityksen mekanismista ja yhteistoteutuksesta, täyttääkseen osan EU:n päästökauppajärjestelmään liittyvistä velvoitteistaan *. Järjestely on voimassa vuoteen Kolmannen vaiheen aikana hyvityksiä ei enää luovuteta suoraan kuten toisessa vaiheessa, vaan ne ovat vaihdettavissa päästöoikeuksiksi milloin tahansa kalenterivuoden aikana. EU:n päästökauppajärjestelmän osallistujien hyvitysten käyttöön liittyy monia sääntöjä, esimerkiksi laatustandardit, ei ydinenergiahankkeita eikä metsitys- ja uudelleenmetsityshankkeita, ei hyvityksiä uusista hankkeista, jotka on rekisteröity vuoden 2013 jälkeen muissa kuin vähiten kehittyneissä maissa. Lisäksi sovelletaan määrää koskevia sääntöjä niiden hyvitysten enimmäistasoista, joita toiminnanharjoittajat ja ilmaaluksen käyttäjät voivat käyttää **. * Sekä puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista että yhteistoteutushankkeista saa Kioton pöytäkirjan mukaisia päästöhyvityksiä: ensimmäisestä sertifioituja päästövähennyksiä ja jälkimmäisestä päästövähennysyksiköitä, joista kumpikin vastaa yhtä hiilidioksiditonnia. ** Komission asetus (EU) N:o 1123/2013, annettu 8 päivänä marraskuuta 2013, kansainvälisten päästöhyvitysten käyttöoikeuksien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY nojalla (EUVL L 299, , s. 32). Vaikka hyvitysten käyttöoikeuksien tarkka määrä toisen ja kolmannen vaiheen aikana riippuu osittain tulevien todennettujen päästöjen määrästä, markkina-analyytikot arvioivat sen olevan noin 1,6 miljardia. Käytettyjen tai vaihdettujen kansainvälisten hyvitysten määrä oli 30. huhtikuuta 2016 yhteensä 1,468 miljardia, mikä on 90 prosenttia sallitusta enimmäismäärästä. Vuoden 2020 jälkeen Eurooppa-neuvosto on päättänyt noudattaa unionin päästövähennystavoitetta, mikä tarkoittaa, että kansainvälisiä hyvityksiä ei suunnitelmien mukaa käytetä EU:n päästökauppajärjestelmän seuraavalla kaudella. Seuraavassa kaaviossa kuvataan kansainvälistä hyvitysten vaihtoa. Kattava yleiskatsaus esitetään liitteen lisäyksessä 3. Kaavio 3: Yhteenveto kansainvälisten hyvitysten vaihdosta 31. lokakuuta 2016 saakka 20

21 3.2. Kysyntä: markkinoilta poistetut päästöhyvitykset Vuonna 2015 unionin rekisteriin kirjattujen tietojen mukaan EU:n päästökauppajärjestelmään (EU ETS) kuuluvien laitosten kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vähentyneen vain 0,4 prosenttia. Tieto vahvistaa järjestelmän toiminnassa viiden viime vuoden aikana vallinneen laskevan suuntauksen. Taulukko 6: Todennetut päästöt Vuosi Todennetut päästöt (miljoonaa hiilidioksidiekvival enttitonnia) Muutos vuoteen x- -1,8 % -2 % -3 % -4,5 % -0,4 % 21

22 1 Reaalisen BKT:n kasvu EU28 1,7 % -0,5 % 0,2 % 1,5 % 2,2 % Lähde: Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) julkinen verkkosivusto ( BKT-tiedot on ilmoitettu osoitteessa (syyskuu 2016). Ilmailun todennetut päästöt ilmoitetaan erikseen 4 kohdassa. Vuonna 2015 mitätöitiin vapaaehtoisesti (muuta kuin vaatimusten täyttämiseen käytettävää) päästöoikeutta. Kaiken kaikkiaan tähän mennessä on kirjattu päästöoikeuksien mitätöintiä Tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen Kolmannen vaiheen alussa EU:n päästökauppajärjestelmää leimasi suuri epätasapaino päästöoikeuksien tarjonnan ja kysynnän välillä, mikä johti noin 2,1 miljardin päästöoikeuden ylijäämään vuonna Vuonna 2014 se oli hieman laskenut 2,07 miljardiin, ja vuonna 2015 se laski huomattavasti 1,78 miljardiin päästöoikeuteen. Ylijäämän supistuminen on seurausta huutokauppamäärien vähenemisestä, mikä johtuu takapainotustoimenpiteestä 22, jossa lykättiin 400 miljoonaa päästöoikeutta vuonna 2014, 300 miljoonaa vuonna 2015 ja 200 miljoonaa vuonna Lopulta kyseiset päästöoikeudet siirretään markkinavakausvarantoon. Jos takapainotusta ei olisi toteutettu, vuoden 2015 ylijäämä olisi ollut yli 40 prosenttia suurempi. Päästöt vähenivät vain vähän vuonna 2015, mikä johti tarjonnan ja kysynnän eron huomattavaan nettomääräiseen supistumiseen. Tarjonnan ja kysynnän välisen rakenteellisen epätasapainon korjaamiseksi esitettiin lainsäädäntöehdotus markkinavakausvarannon perustamiseksi ja päästöoikeuksien huutokauppatarjonnan joustavoittamiseksi. Markkinavakausvarannosta sovittiin vuonna , ja se pannaan täytäntöön vuonna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1359/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokauppojen ajoitusta koskevien säännösten selventämiseksi (EUVL L 343, , s. 1). 23 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/1814, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L 264, , s. 1). 22

23 Markkinavakausvarannon toiminnassa keskeistä on liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärä. Päästöoikeuksia lisätään varantoon, jos liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärä ylittää ennalta määritellyn ylärajan (833 miljoonaa päästöoikeutta). Päästöoikeuksia vapautetaan varannosta, jos tämä kokonaismäärä laskee alle ennalta määritellyn alarajan (alle 400 miljoonaa päästöoikeutta tai jos EU:n päästökauppadirektiivin 29 a artiklan mukaisia toimenpiteitä otetaan käyttöön). Näin ollen markkinavakausvarantoon lisätään päästöoikeuksia tai siitä vapautetaan niitä, jos liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärä poikkeaa ennalta määritellystä vaihteluvälistä. Varantoon lisätään myös takapainotetut ja ns. jakamatta jääneet* päästöoikeudet. Päästöoikeuksien tarjonta kattaa toisesta vaiheesta ( ) siirretyt päästöoikeudet, huutokaupatut päästöoikeudet, ilmaiseksi jaetut päästöoikeudet ja uusien osallistujien varannossa olevat päästöoikeudet. Päästöoikeuksien kysyntä sitä vastoin määräytyy laitosten päästöjen ja mitätöityjen päästöoikeuksien perusteella. Lisätietoja on liitteen lisäyksessä 4 olevassa taulukossa 1. Liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärää määritettäessä lähtökohtana on sellaisten EU:n päästökauppajärjestelmän toisesta vaiheesta jäljelle jääneiden päästöoikeuksien kokonaismäärää, joita ei ole luovutettu tai mitätöity**. Yhteensä päästöoikeuksia siirrettiin (määrä ei kata vuonna 2012 toteutettuja kolmannen vaiheen päästöoikeuksien varhaisia huutokauppoja, mutta se kuvastaa kansainvälisten hyvitysten käyttöä ennen kolmannen vaiheen alkua; niiden kansainvälisten hyvitysten kokonaismäärä, jotka on käytetty vuodesta 2008 lähtien, ilmoitetaan kohdassa ), mikä vastaa siten tarkasti sitä päästöoikeuksien lukumäärää, joka oli liikkeessä EU:n päästökauppajärjestelmän kolmannen kauden alussa. Markkinavakausvarantoon lisättävien ja sieltä vapautettavien päästöoikeuksien kannalta merkityksellinen liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärä lasketaan seuraavalla kaavalla: kokonaismäärä = tarjonta (kysyntä*** + varannossa olevat päästöoikeudet) * Jakamatta jääneillä päästöoikeuksilla tarkoitetaan päästöoikeuksia, joita ei jaeta, koska ne varataan uusille osallistujille (EU:n päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 7 kohta) tai koska laitos on lopettanut toimintansa osittain tai vähentänyt kapasiteettiaan huomattavasti (EU:n päästökauppadirektiivin 10 a artiklan 19 ja 20 kohta). ** Kyseiset päästöoikeudet korvattiin kolmannen vaiheen päästöoikeuksilla toisen päästökauppakauden lopulla. Liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärässä ei oteta huomioon muita kolmatta päästökauppakautta edeltävän ajan päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien tallettamista selostetaan osoitteessa ** Tämä sisältää myös mitätöidyt päästöoikeudet. Vuosittaisen hiilimarkkinakertomuksen avulla voidaan vahvistaa tarjontaa ja kysyntää koskevat luvut, jotka julkaistaan EU:n päästökauppadirektiiviin ja sen täytäntöönpanosäännöksiin sisältyvän raportointivelvoitteita koskevan aikataulun mukaisesti. Aikataulu, asiaankuuluvat tiedot ja soveltamisala esitetään liitteen lisäyksessä 4 olevassa taulukossa 2. 23

24 Markkinavakausvaranto otetaan käyttöön vuonna Vuodesta 2017 alkaen komissio julkaisee säännöllisesti toukokuun puolivälissä edellisenä vuonna liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärän. Kaaviossa 4 24 esitetään päästökauppajärjestelmän tarjontaa ja kysyntää koskevat kumulatiiviset luvut vuoden 2014 loppuun saakka. Vuonna 2013 tarjonnan kokonaismäärä oli noin 2,18 miljardia päästöoikeutta ja kysynnän kokonaismäärä noin 1,96 miljardia päästöoikeutta. Vuonna 2014 sekä tarjonnan että kysynnän kokonaismäärät laskivat noin 1,87 miljardiin päästöoikeuteen. Vuonna 2015 tarjonta laski 1,58 miljardiin päästöoikeuteen, kun taas kysyntä laski hieman 1,85 miljardiin päästöoikeuteen. Tämän seurauksena ylijäämä kasvoi vuonna 2013 noin 220 miljoonalla päästöoikeudella yli 2 miljardiin päästöoikeuteen. Määrä säilyi vakaana vuonna 2014 ja laski sitten vuonna 2015 noin 1,78 miljardiin päästöoikeuteen. Ylijäämä on siten kaikkein alhaisimmalla tasolla sen jälkeen, kun tämänhetkinen kauppakausi alkoi. Supistunut tarjonta vuosina 2014 ja 2015 oli seurausta pienemmästä huutokauppamäärästä, joka johtui takapainotuksen täytäntöönpanosta. Tarjonnan ja kysynnän kehitys vuosina esitetään kaaviossa Vuosien luvut perustuvat kaikkein tuoreimpiin Euroopan unionin tapahtumalokin tietoihin näiltä vuosilta. Tämä merkitsee sitä, että ne voivat sisältää tuoreita vuosiin 2013, 2014 ja 2015 liittyviä tietoja. 24

25 Kaavio 4: Tasapaino kumulatiivisen tarjonnan ja kysynnän välillä vuoden 2015 loppuun saakka Tarjonta (kumulatiivinen, miljoonaa) Kysyntä (kumulatiivinen, miljoonaa) Ilmaisjako Vaihdetut kansainväliset hyvitykset Ilmaisjako (uusien osallistujien varanto) Ilmaisjako (10 c) NER300, rahaksi muuttaminen (EIP) Huutokauppa Varhainen huutokauppa Pankkitoiminta Liikennepalvelun peruuttaminen Todennetut päästöt 25

26 Kaavio 5: Tarjonnan ja kysynnän kehitys vuosina Kysyntä Tarjonta 2. vaiheesta siirretyt päästöoikeudet yhteensä Ylijäämä 4. ILMAILU Vuoden 2012 alusta EU:n päästökauppajärjestelmä on kattanut päästöt, jotka ovat peräisin kaikista Euroopan talousalueen (ETA) sisäisistä lennoista, ETA-alueelta kolmansiin maihin lähtevistä lennoista ja, jos niitä ei ole vapautettu delegoidun lainsäädännön perusteella, kolmansista maista ETA-alueelle saapuvista lennoista. Koska ICAO:n yleiskokous on päättänyt kehittää vuoteen 2016 mennessä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen mekanismin, joka pannaan täytäntöön vuonna 2020 kansainvälisen ilmailun päästöjen vähentämiseksi, EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisala rajoitetaan väliaikaisesti ETA-alueen sisäisiin lentoihin vuosina Vuonna 2016 toimitettujen 21 artiklan mukaisten kertomusten mukaan 524:llä ilma-aluksen käyttäjällä on tarkkailusuunnitelma (verrattuna 611 käyttäjään vuotta aiemmin). Näistä ilmaaluksen käyttäjistä 56 prosenttia (296) oli kaupallisia ilma-aluksen käyttäjiä ja loput 26

27 44 prosenttia (228) muita kuin kaupallisia ilma-aluksen käyttäjiä. Ilma-aluksen käyttäjistä 274 (52 prosenttia kokonaismäärästä) katsotaan vähäisten päästöjen aiheuttajiksi (verrattuna 329:ään, 54 prosenttia, vuotta aiemmin). ETA-alueen sisäisten lentojen todennetut päästöt olivat 56,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2015, mikä merkitsi 3,6 prosentin kasvua verrattuna vuonna 2014 kirjattuun 54,9 miljoonaan tonniin. Ilma-aluksen käyttäjien päästöoikeuksien alkuperäistä jakoa mukautettiin vastaamaan supistettua soveltamisalaa, joka koski pelkästään ETA-aluetta. Ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien mukautettu määrä 25 oli 32,3 miljoonaa päästöoikeutta vuonna Vuoden 2015 osalta huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä määritettiin ennakoidun 5,7 miljoonan päästöoikeuden vuosimäärän perusteella sen jälkeen, kun huutokaupattavia määriä oli mukautettu asetuksen (EU) N:o 421/2014 mukaisesti. Nämä päästöoikeudet huutokaupattiin touko joulukuussa Edellä mainitut luvut osoittavat ilmailun luoneen päästöille noin 19 miljoonan tonnin nettokysynnän vuonna Syyskuussa 2015 ilmoitetut tiedot. 27

28 5. MARKKINOIDEN VALVONTA Suuri osa päivittäisistä päästöoikeustapahtumista on johdannaisia (futuurit, termiinit, optiot ja swapit), jotka kuuluvat jo EU:n rahoitusmarkkinasääntelyn piiriin. Tämä sääntely korvataan uudella MiFID II -paketilla, jota aletaan soveltaa tammikuusta Kyseinen paketti edellyttää useiden täytäntöönpanotoimien hyväksymistä. MiFID II -paketissa myös päästöoikeudet luokitellaan rahoitusvälineiksi. Toisin sanoen perinteisiin rahoitusmarkkinoihin sovellettavat MiFID II -säännöt (mukaan lukien hiilijohdannaiskauppa tärkeimmillä markkinapaikoilla) ulotetaan koskemaan hiilen jälkimarkkinoiden spot-markkinaosaa (päästöoikeustapahtumat välitöntä jälkimarkkinoille siirtoa varten ei tällä hetkellä säännellä EU:n tasolla). Tämän seurauksena spotmarkkinaosasta tulee avoimuuden, sijoittajansuojan ja eheyden suhteen samanarvoinen johdannaismarkkinoiden kanssa*. Lisäksi MiFID II -paketin rahoitusvälinemääritelmiin tehtyjen ristiviittausten perusteella sovelletaan myös muita rahoitusmarkkinasäädöksiä. Tämä koskee erityisesti markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa asetusta, joka kattaa päästöoikeustapahtumat ja päästöoikeuksiin liittyvän toiminnan sekä jälkimarkkinoilla että EU:n päästökauppajärjestelmän huutokauppojen yhteydessä ensimarkkinoilla. Samalla tavoin rahanpesudirektiivissä oleva ristiviittaus MiFID II -pakettiin velvoittaa MiFID-direktiivin mukaisesti hyväksytyt hiilimarkkinatoimijat suorittamaan asiakkaiden tuntemisvelvollisuustarkastuksia päästöoikeuksien spot-jälkimarkkinoilla**. * Ensimarkkinoiden valvontaan sovelletaan jatkossakin huutokauppa-asetusta, lukuun ottamatta markkinoiden väärinkäyttöön liittyviä kysymyksiä, joihin sovelletaan suoraan markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa asetusta. ** Asiakkaiden tuntemisvelvollisuustarkastukset ovat jo pakollisia päästöoikeusjohdannaisten ensi- ja jälkimarkkinoilla. Vuonna 2014 hyväksytyissä MiFID II -paketissa ja markkinoiden väärinkäyttöä koskevassa asetuksessa mukautetaan yleistä järjestelmää hiilimarkkinoiden erityispiirteiden mukaiseksi (ks. hiilimarkkinakertomus 2015). Vuosina 2015 ja 2016 on hyväksytty useita toisen tason toimia, jotka koskevat MiFID II -pakettia ja markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa asetusta. Tilintarkastustuomioistuimen 26 suosituksen perusteella komissio on myös tiivistänyt yhteyksiä niiden yksiköidensä kesken, jotka laativat Euroopan hiilimarkkinoihin vaikuttavaa lainsäädäntöä. 26 Erityiskertomus EU:n päästökauppajärjestelmän eheydestä ja täytäntöönpanosta, 28