PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2008 Y 345 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Keski Pohjanmaan koulutusyhtymä Keski Pohjanmaan maaseutuopisto, Perhon yksikkö Haanentie Perho ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla harjoitetaan maidon ja naudanlihantuotantoa, porsaiden ja sianlihantuotantoa sekä hevosten kasvatusta. Tilan eläimet sijaitsevat neljässä eläinsuojassa: navetta sikalarakennuksessa, maneesin yhteydessä olevassa tallissa, tallirakennuksessa sekä kylmäpihatossa. Eläinsuojat sijaitsevat Perhon kunnan Perhon kylässä, Keski Pohjanmaan maaseutuopiston opetustilalla tilalla Kärkelä RN:o 155:53. Hakemuksen eläinmääränä on 29 lypsylehmää, 20 hiehoa, 20 lihanautaa, 20 vasikkaa (alle 6 kk), 40 lihasikaa, 64 emakkoa, 21 hevosta ja 8 varsaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty karjasuoja sikala rakennuksen navettaosan piirroksilla sekä ajantasaisella asemapiirroksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, jos kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 30 lypsylehmää. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, jos kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 75 lypsylehmää. Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee asemakaavassa opetustoimintaa palvelevalla alueella. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Perhon kunnan Perhon kylässä kunnan keskustan läheisyydessä. Lähimmät naapurien asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 430 metrin etäisyydellä navetta sikala rakennuksesta, 280 metrin etäisyydellä maneesirakennuksesta, 410 metrin etäisyydellä kylmäpihatosta ja 150 metrin etäisyydellä tallirakennuksesta. Perhon kunnan keskustaajaman koulukeskus sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä tilasta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Jängänharju A:n ensimmäisen luokan pohjavesialue sijaitsee noin 7,4 kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Yksikön kokonaisvedenkulutus on noin m³ vuodessa. Eläintenpidon osuus tästä on noin 60 %. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilan eläimet ovat neljässä eläinsuojassa. Lypsylehmät, 7 hiehoa ja vasikat (alle 6 kk) sekä emakot, lihasiat ja porsaat ovat navetta sikala rakennuksessa, lihanaudat ja osa hiehoista ovat kylmäpihatossa, hevosia ja varsoja on tallirakennuksessa ja maneesirakennuksessa. Sikala navetta rakennuksessa on neljä siipeä. Pohjoissiivessä ovat porsitustilat, porsaat, karju ja osa joutilasemakoista. Länsisiivessä sijaitsee joutilasemakkokarsinoita ja rehulato. Sikalaosassa on yhteensä 18 porsituspaikkaa. Sikalassa ei tällä hetkellä ole tiloja lihasioille. Sikalaa on saneerattu vuoden 2008 aikana ja sinne on rakennettu uusi lastaustila. Rakennuksen keskiosassa ja eteläsiivessä sijaitsevat opetus ja sosiaalitilat, maitohuone ja tekninen tila, pikkuvasikoiden karsinoita sekä sairas ja hoitokarsinoita. Itäsiivessä sijaitsevat lypsylehmät, osa vasikoista ja 7 hiehoa. Navetta sikala rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Kylmäpihatossa on enimmillään 13 hiehoa ja lihanaudat. Hevosia ja varsoja on tallirakennuksessa ja maneesirakennuksen yhteydessä olevissa karsinoissa. Tallirakennuksessa karsinoita on yhteensä 11 ja maneesirakennuksessa 10. Lannan ja jätevesien varastointi Lypsylehmien ja 7 hiehon lannankäsittelynä on lietelanta. Emakoiden, välitysporsaiden ja vasikoiden lannankäsittelynä on kuivikelanta ja virtsan erotus. Kylmäpihatossa olevien 13 hiehon ja lihanautojen sekä hevosten lannankäsittelynä on kuivikelanta. Tilalla on tilavuudeltaan noin 1000 m³:n kokoinen alta päin täytettävä betonielementeistä rakennettu lietelantala, joka on katettu betonikatolla. Lietelantala sijaitsee navetta sikalarakennuksen pohjois koillispuolella. Liete johdetaan padotusmenetelmällä kokoojakuiluun, josta se pumpataan lietesäiliöön. Vasikoilla syntyvä kuivalanta viedään navettarakennuksen päädyssä olevaan kuivalantalaan. Erottuva virtsa ohjautuu lietelantalaan. Vasikoilla käytetään kuivikkeena olkea. Hiehojen ja lypsylehmien kuivikkeena käytetään purua.

3 3 Sioilla syntyvä kuivalanta viedään sikalarakennuksen päädyssä olevaan katettuun kuivalantalaan. Virtsa ohjautuu kuivalantalan vieressä olevaan virtsasäiliöön, jonka tilavuus on noin 50 m³. Virtsasäiliö tyhjennetään sen täyttyessä lietelantalaan. Sioilla käytetään kuivikkeena purua. Navetta sikalarakennuksen yhteydessä olevien kahden kuivalantalan yhteistilavuus on noin 200 m³. Rakennetusta lastaustilasta erottuu virtsa sikala navettarakennuksen luoteispuolella olevaan virtsasäiliöön. Kylmäpihatossa on vinopohjalattia. Karsinoiden etuosat tyhjennetään noin joka toinen päivä. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivalanta viedään kylmäpihaton yhteydessä olevaan kuivalantalaan, jonka tilavuus on noin 750 m³. Tallirakennuksesta kuivalanta viedään tallin lähellä olevaan kuivalantalaan. Maneesirakennuksessa syntyvä kuivalanta viedään maneesirakennuksessa olevaan katettuun kuivalantalaan. tallirakennuksen ja maneesirakennuksen kuivalantaloiden yhteistilavuus on noin 200 m³. Tallirakennuksen yhteydessä on tilavuudeltaan noin 300 m³:n kokoinen betoniharkoista rakennettu virtsasäiliö, johon kulkeutuvat tallin pesuvedet. Hevosilla käytetään kuivikkeena pääosin turvetta. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 96 hehtaaria, josta omaa on 81 hehtaaria ja vuokrapeltoa 15 hehtaaria. Tilan eläimistä laiduntavat lypsylehmät ja 7 hiehoa. Eläimet ovat laitumella noin kolme kuukautta vuodessa. Eläimet ovat laidunkaudella öisin sisällä. Laitumella on pysyvä ruokintapaikka ja eläimet juotetaan laitumelle sijoitettavan juottovaunun avulla. Laidunala on 8,3 ha. Hevosille on kolme ulkotarhaa, joiden koot ovat noin 4000 m², 3000 m² ja 4000 m². Kahdeksalle lihanaudalle on pihaton yhteydessä ulkotarha, jonka koko on noin 1500 m². Eläimet ulkoilevat tarhoissa ympäri vuoden. Ulkotarhojen pohjamateriaali on perusmaa tai hiekka. Tarhoihin kertyvä lanta kerätään vuosittain lanaamalla ja siirretään kuivalantalaan tai suoraan pellolle. Tarhojen valumavedet johdetaan hiekkasuodatuksen läpi ojaan. Karjasuojan jätevedet ja maitohuoneen pesuvedet on viemäröity kunnan jätevesiverkostoon. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 230 tonnia vuodessa. Tästä laakasiiloihin tehdään noin 190 tonnia ja pyöröpaaleihin noin 40 tonnia. Laakasiilon puristeneste johdetaan umpikaivoon, jonka tilavuus on noin 3 m³. Puristeneste levitetään pellolle lietelantaan sekoitettuna. Muut varastot Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joista kolmen tilavuus on 3000 litraa ja yhden 2000 litraa. Säiliöt sijaitsevat lukitussa betonipohjaisessa rakennuksessa. Säiliöt on varustettu laponestolaitteella. Tilalla on muita öljytuotteita noin 2000 litraa. nämä säilytetään opetustyöpajassa olevassa lukittavassa varastossa. Lisäksi tilalla säilytetään rehunsäilöntäaineet. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, jäteöljyt, ongelmajätteet, kiinteistöjäte ja pilaantunut rehu. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Ongelmajätteet toimitetaan kunnan vastaanottopisteeseen ja jäteöljyt erilliskeräilyyn. Jäteöljyt säilytetään tilalla ennen keräilyyn toimittamista metallisessa jäteöljysäiliössä, jonka tilavuus on noin 1,5

4 4 m³. Kiinteistöjäte kerätään järjestetyn jätehuollon kautta. Pilaantunut rehu kompostoidaan lannan seassa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Koulutilan ja oppilaitoksen liikennejärjestelyillä ei ole erityisiä vaikutuksia paikallisiin liikennemääriin. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Toiminta on paikallaan jatkunutta ja vakiintunutta. Toiminnalla ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia lähialueen maankäytölle tai muuhun ympäristöön. Nestemäisten lantajakeiden säiliöt ovat katettuja, mikä pienentää hajuhaittoja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Perhon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Perhon kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilan polttoainesäiliöiden sijoittamisesta ja suoja altaasta on pyydetty lausunto Keski Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti, jonka aikana tarkasteltiin mm. tilan lantavarastoja ja eläinten sijoittumista eri eläinsuojiin. Lausunnot Perhon kunnanhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että kunnanhallituksen mukaan maaseutuoppilaitoksen nykymuotoinen eläintenpito ei aiheuta naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta ympäristön asutukselle tai muille toiminnoille. Kunnanhallituksella ei myöskään ole alueelta tiedossa tärkeitä luonto tai ympäristökohteita, jotka tulisi huomioida ympäristölupakäsittelyssä. Oppilaitoksen lantavarastot ja peltopinta ala ovat laskennallisesti riittävät haetulle eläinmäärälle. Perhon kunta lausuntonaan ilmoittaa, että Perhon kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Keski Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen riskienhallintaosasto on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että palavan nesteen varastointiin tarkoitetussa huonetilassa ei saa olla palavien nesteiden ja niiden käsittelylaitteiden ja varastohyllyjen lisäksi syttyviä eikä palon leviämistä edistäviä aineita, tarvikkeita tai laitteita. Säiliöiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon seuraavaa: 1. säiliön kulkuaukon kannen tai ylimmän pinnan etäisyyden katosta tulee olla vähintään 0,5 m. 2. Säiliön seinämien etäisyyden sijoituspaikan kahdesta lähimmästä seinästä tulee olla vähintään 0,1 m sekä etäisyyden niiden vastaisista seinistä vähintään 0,5 m.

5 5 3. Jos samassa huonetilassa olevan säiliöryhmän yhteistilavuus ylittää 10 m³, säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 0,5 m. 4. Rakennuksen sisällä oleva kiinteä säiliö tai säiliöt on sijoitettava suoja altaaseen. Suojaaltaan vapaan tilavuuden tulee olla vähintään 1/5 suurimman suoja altaassa olevan säiliön tilavuudesta. Suoja altaan rakenteen tulee olla tiivis ja ympäristön vaikutusta kestävä. Suoja allas voidaan rakentaa erillisenä altaana tai muodostamalla rakennuksessa olevan säiliötilan alaosasta tiivis allas. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta ei ole pyydetty vastinetta annettuun lausuntoon, koska lausunto oli puoltava. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Keski Pohjanmaan koulutusyhtymän Keski Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikölle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja naudanlihantuotannolle, porsaiden ja sianlihantuotannolle sekä hevosten kasvatukselle Perhon kunnan Perhon kylään tilalle Kärkelä RN:o 155:53 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 29 lypsylehmän, 20 hiehon, 20 lihanaudan, 20 vasikan (alle 6 kk), 64 emakon porsaineen, 40 lihasian ja 29 hevosen tai ponin pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Navetta sikala rakennuksessa voidaan pitää enintään 29 lypsylehmää, 7 hiehoa, 20 vasikkaa (alle 6 kk), 64 emakkoa porsaineen ja 40 lihasikaa. Kylmäpihatossa voidaan pitää enintään 13 hiehoa ja 20 lihanautaa. Tallirakennuksessa ja maneesirakennuksessa voidaan pitää yhteensä enintään 21 hevosta ja 8 varsaa. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, virtsa, eläinsuojien pesuvedet sekä rehuvarastojen puristenesteet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä, virtsasäiliöissä ja umpisäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa siten, että lantaa, lanta tai jätevesiä ei joudu ympäristöön. Lietelannan, pesu ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 668 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Virtsan 12 kuukauden varastotilavuuden tulee olla vähintään 264 m³. Virtsasäiliö pitää sen täyttyessä tyhjentää lietesäiliöön. Kuivalannan ja sadeveden 12 kuukauden varastotilavuuden tulee olla vähintään 1078 m³. Nämä varastotilavuudet ovat voimassa, mikäli lypsylehmät ja 7 hiehoa laiduntavat kolme kuukautta.

6 6 Eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lietteen, lannan, jätevesien tai rehujätteiden käsittelyyn tarkoitettujen rakenteiden tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Navetan, tallirakennuksen ja maneesirakennuksen kuivalantaloihin tulee rakentaa vähintään 50 cm korkea ajoluiska. Ajoluiskat täytyy rakentaa mennessä. Liete ja virtsasäiliöt sekä kuivalantalat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista. Laakasiilojen yhteydessä oleva puristenesteiden umpisäiliö tulee pitää katettuna betonikannella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. 3. Laidunnus ja jaloittelualueet Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 m:n etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Laitumella olevan 29 lypsylehmälle tarkoitetun ruokinta alueen eteen tulee varata vähintään 145 m²:n kokoinen tiivispohjainen katettu alue. Alueen pintana tulee olla vähintään betonia tai asfalttibetonia tiiviydeltään vastaava materiaali ja alueelle tulee tehdä asianmukaiset pohjakerrosrakenteet. Ruokintapaikka ei saa sijaita 100 metriä lähempänä vesistöä tai talousvesikaivoa eikä 20 metriä lähempänä valtaojaa. Lihanautojen jaloittelualueelle eläinsuojasta avautuvan kulkuaukon eteen rakennuksen ulkopuolelle tulee tehdä vähintään 50 m²:n kokoinen tiivispohjainen alue. Alueen pintana tulee olla vähintään betonia tai asfalttibetonia tiiviydeltään vastaava materiaali ja alueelle tulee tehdä asianmukaiset pohjakerrosrakenteet. Sadevedet tulee tiivispohjaiselta alueelta johtaa keräilykaivoon, jonka tilavuus on vähintään 10 m³. Keräilykaivo tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja jätevesi tulee levittää kasvukauden aikana pellolle, muuna aikana lietesäiliöön. Hevosten ja nautakarjan jaloittelualueilta tulee kerätä lanta vähintään neljä kertaa vuodessa ja siirtää varastoitavaksi kuivalantalaan tai levittää suoraan pellolle. 4. Lietteen ja jätevesien levitys Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 66,47 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille.

7 7 Lietteen ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Pihaton yhteydessä oleva lietesäiliö tulee täyttää alta päin. Lietesäiliön betonikatto sekä virtsasäiliön ja puristenesteiden umpisäiliön kannet tulee pitää hyvässä kunnossa. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, umpisäiliöiden, kuivalantaloiden ja lietelantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Jätteiden polttaminen on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Säiliöiden sijoituksessa tulee noudattaa Keski Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen riskienhallintaosaston lausuntoa. Jäteöljysäiliö tulee varustaa suoja altaalla ja siirtää katettuun tilaan

8 8 tai rakentaa säiliölle katos. Polttoainevaraston suojareunat ja jäteöljysäiliön suoja allas ja katos tulee rakentaa mennessä. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo ja pelastusviranomaisille. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti. Sikalassa tulee kuolleille eläimille olla lyhytaikaistakin varastointia varten kylmäkontti tai pakastin. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön, virtsasäiliöiden, kuivalantaloiden, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Liete ja kuivalannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympä

9 9 ristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteiden, lantaloiden ja lannan siirtämiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Varastointitilavuusvaatimuksessa on huomioitu ummessa olevien lehmien ja hiehojen (yht. 36 kpl) laiduntaminen 3 kk:n ajan. Mikäli tilalla ei laidunneta, lietteen varastotarve on 801 m³. Esitetyt lietteen varastotilavuus (1 000 m³), kuivalannan varastotilavuus (1 150 m³) katsotaan riittäväksi 12 kuukauden varastotilavuudeksi. Lietesäiliön tilavuus riittää myös virtsasäiliön tilavuuden ylittävälle virtsamäärälle. Säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje (MMM RMO C4) edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys kosteikkoon ja vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. Laitumella olevan ruokintapaikan eteen tulee varata vähintään 5 m²:n kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti ja ravinteiden huuhtoutuminen alueelta estetään kattamalla alue. Määräys ruokintapaikan etäisyydestä vesistöön, valtaojaan ja talousvesikaivoon on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi.

10 10 Vaatimus kulkuaukon edessä olevaan tiivispohjaiseen alueeseen nautakarjan jaloittelualueella perustuu Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja ohjeisiin (MMM RMO C4). Ohjeen mukaan tiivispohjaisen alueen koko tulisi olla vähintään 50 m² tai 5 m² yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti. Likavedet tulee tiivispohjaiselta alueelta johtaa keräilykaivoon, jonka tilavuus on vähintään 0,2 m³ jaloittelupihan neliömetriä kohti, mikäli kyseessä ei ole katettu alue. Jaloittelualueet tulee tyhjentää säännöllisesti. (määräys 3) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta alatarve on yksi hehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa ja lihanautaa kohden, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden, yksi hehtaari 3 emakkoa ja porsaita kohden, yksi hehtaari 11 lihasikaa kohden ja yksi hehtaari 3 hevosta kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa siitä määräyksiä mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 4) Pitämällä lietesäiliö katettuna ja täyttämällä se alta päin vähennetään siitä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliön, kuivalantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös optimaalisella eläinsuojan lannan poistolla ja lannan tehokkaalla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7)

11 11 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2017 koskeva kirjanpito, josta tulee ilmetä ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannanlevitykseen käytössä oleva peltopinta ala. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)

12 12 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Perhon kunnanhallitus Perhon ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Perhon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

13 13 alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.