e VETEENAJOSSA KULJETUSTEN OHJAUKSEN TARVE PUUTAVARAN 2/1992 PL 194 (Fabianinkatu 9 B) HELSINKI

Transkriptio

1 / PL (Fabianinkatu B) HELSINKI KULJETUSTEN OHJAUKSEN TARVE PUUTAVARAN e VETEENAJOSSA Teppo Oijala Jari Terävä Tutkimuksessa seurattiin kahdella pudotuslaitu. rilla puutavaran koneellista veteenpanoa etukuormaajalla sekä kurottajatrukilla. Lisäksi aikatutkimuksin selvitettiin, mikäonkouralla varustetun kaivukoneen ja kahden niputuskehikon puutavaran veteenpanotuotos. Etukuormaajan ja kurottajatrukin enimmäistuotos puutavaran veteenpanossa oli kuormaa tunnissa. Koska veteenpanotuotos oli keskimäärin. ja. kuormaa tunnissa, suuri osa koneiden kapasiteetista jäi hyödyntämättä. Kaivukoneen ja kahden niputuskehikon käytännön tuotos pitkän kuitupuun veteenpanossa oli keskimäärin. kuormaa tunnissa ja lyhyen kuitupuun. kuormaa tunnissa. Kuljetusten järkevällä ohjauksella voidaan samalla yksiköllä hoitaa puutavaran veteenpano kahdella tai useammalla laiturilla ja siten pienentää puutavaran veteenpanon yksikkökustannuksia sekä nopeuttaa puun kulkua tehtaalle. Tutkimuksen toisen vaiheen tavoitteena oli kehittää ja testata sellainen toimintamalli, joka sovittaa toisiinsa alkukuljetuksen, veteenpanon ja hinauksen. Projektissa kehitettiin ajalliseen keskittämiseen perustuva toimintamalli, jota ei kuitenkaan päästy testaamaan kesällä. Seurantaaineistosta on saatu mallin testaamiseen kesällä tarvittavia taustatietoja. Eri veteenpanomenetelmien tuotoksista kerättiin myös aikatutkimusaineistoa. TAUSTAA Tutkimus on jatkoa syksyllä aloitetulle tutkimukselle puutavaran vaihtoehtoisista veteenpanomenetelmistä. Esitutkimuksen tuloksetonjulkaistu Metsätehon katsauksena /.

2 Kuormia/päivä MÄRÄJÄLAHTI/KANNASLAHTI... Hein äk uu Kesäkuu Elokuu..... Päättyi.. Alkoi.. HAAPAKOSKI. Kes äkuu :!!!i :,,i.',_i.',! :._',.. ' ',, :.!! :..... :: :: ::... : ::,, H; l Toukokuu i I! I illl! i'!i!i in ' = : II i,,,i;! ; i=!. Ii I II!! i!!":i ' ' ==,'.! =: := ;! ;: Hn l!!,,!!' :!:: ;,!: ;; n!.!... lll' H ' ::,,, =; ;: Alkoi.. Päättyi.. Kuva. PäiviHäin purettujen kuormien määrä pudotuspaikoittain Kesällä puutavaraa siirrettiin koneellisesti veteen nippuuittoalueelia yhteensä m,joka on prosenttia uittoon ajetusta puutavarasta. Koneellisen veteenpanon osuus oli Saimaan yksityisuittoalueena %, SavoKarjalan Uittoyhdistyksen alueella % ja Kymijoen Uittoyhdistyksen alueella %. Kaikkiaan käytössä oli yksikköä, joista osa toimi vain vilkkaimpana uittoonajokautena. Koneenkuljettajat täyttivät seurantalomaketta, johon kirjattiin purettujen nippujen määrä, koneen odotusajat työn edetessäja odottavien autojen määrä tasatunnein. Aineistoa kertyi seuraavasti: Märäjälahti.... TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO Seurantaaika Työpäiviä Työtunteja Purettuja kuormia Purettuja nippuja Kesällä puutavaran veteenpanoa seurattiin Märäjälahden (Pielinen) ja Haapakosken (Päijänne) pudotuslaitureilla. Märäjälahdella käytettiin kurottajatrukkiaja Haapakaskeila etukuormaajaa. Kummassakin tapauksessa niput sidottiin käsin puutavaraauton kuormatilassa. Kahden niputuskehikon käyttöön perustuvan menetelmän tuottavuutta selvitettiin aikatutkimuksin Rutalahden pudotuslaiturilla. Puutavara siirrettiin ajoneuvosta kehikkoihin kouralla varustetulla kaivukoneella. Sidontaa oli helpotettu käyttämällä keikkaa, jonka avulla kaivukone siirsi teräsköysisiteet.... Haapakoski

3 Kuo r mia/tunti tunnissa. Ero selittyy osin sillä, että Haapakoskella purettiin koneellisesti vain vilkkaimpana uittoonajokautena. Lisäksi Haapakoskella työpäivät olivat lyhyempiä. MÄRÄJÄLAHTI/KANNASLAHTI Pudotuslaiturit olivat auki viitenä päivänä viikossa. Eri viikonpäivien puumäärissä ei ollut eroa, vaan puutavaraa tuli uittoon tasaisesti läpi viikon. HAAPAKOSK I,..,... r; :: r;:... ; ', f; lt.,..:: r::..'. :,.n r: Kummallakin pudotuslaiturilla uittoonajo ruuhkautui aamuisin työpäivän alkaessa. Haapakoskella kahden ensimmäisen tunnin ajovuorot jaettiin. Sen jälkeen laiturille sai ajaa vapaasti. Märäjälahdella vastaavaajärjestelyä ei ollut. Ajovuorojenjakamisella voitiin hieman tasoittaa aamun työmäärää (kuva ). Haapakoskella kuljettaja piti lounastauon klo.., mikä aiheutti työhuiput tauon molemmin puolin. Märäjälahdella uittoonajo jatkui tasaisesti iltapäivään klo.:ään. Sen jälkeen ajo hidastui selvästi. Haapakoskella ajo hiljeni klo.:n jälkeen... Tunnit.. Kuva. Tunneittain purettujen kuormien määrä pudotuspaikoittain ja pudotuskettingin nipun ympärille. Lukot kiinnitettiin käsin. Niput kaadettiin kallistamalla niputuskehikkoa kaivukoneella. Esiselvityksen perusteella koneellisen veteenpanon enimmäistuotokseksi arvioitiin kuormaa tunnissa. Seurantajakson aikana tuo tuotos saavutettiin yli työtunnin aikana (taulukko). Märäjälahdella tuotos oli enimmillään kuormaaja Haapakoskella kuormaa tunnissa. Haapakoskella saavutettiin kahden työtunnin aikana vielä suurempi tuotos, mutta havaintojen vähäisen määrän takia niitä on pidettävä poikkeuksina. Haapakosken suurempi enimmäistuotos johtui osit tain siitä, että osa puutavaranipuista oli sidottu jo metsässä. TAULUKKO Autonippua suurempien nippujen uittoa kokeiltiin Saimaalla ja Kymijoella. Kummassakin tapauksessa 'nippuja seurattiin uiton ja vedestänoston ajan. Kymijoella niput uitettiin Haapakoskelta Voikkaalle ja Saimaalla Kuokkaselta Joutsenoon. Kolmesta autonipusta tehtiin kaksi uittonippua. Uittonippujen koko oli Kymijoella. m (kuusikuitupuuta) ja Saimaalla. m (mäntykuitupuuta). Seurantanippuja oli Kymijoella ja Saimaalla. Vastaavien autonippujen keskikoot ovat. m ja. m TULOKSET Tuntituotokset pudotuspaikoittain Kuormia purettu tunnissa Märäjälahti Haapakoski Työtunteja Seurantatutkimus Märäjälahdella purettiin keskimäärin ja Haapakoskella puutavaraautokuormaa päivässä. Uittoon saapuvien kuormien määrä vaihteli melkoisesti kesän aikana työhuipun sattuessa kesä ja heinäkuun vaihteeseen (kqva ). Vilkkaimpina päivinä purettiin kummallakin pudotuslaiturilla keskimäärin kuormaa työtunnissa, kun koko kesän keskiarvo Märäjälahdella oli. ja Haapakoskella. kuormaa Jos enimmäistuotos (Mär äjälahti kuor maa ja Haapakoski kuormaa tunnissa) suhteutetaan keskimääräiseen tuotokseen, jäi koneiden kapasiteetista käyttämättä %. Kapasiteetin vajaakäyttöä kuvaa myös se, että Märäjälahdella kesän työtunneista % ja Haapakosk ella % oli "nollatunteja", joiden aikana koneella ei ollut yhtään purettavaa kuormaa.

4 osuus nousi Märäjälahdella %:iinja elokuun puolivälissä %:iin. Täten laskettuna koneen kapasiteetista jäi koko seurantajakson aikana hyödyntämättä Märäjälahdella % ja Haapakoskella %. Koneiden käyttöastetta selvitettiin myös siten, että kuljettajat merkitsivät lomakkeelle yli min:n odotusajat. Vilkkaimpana uittoonajokautena koneen odotusaikojen osuus koneen työajasta oli % (kuva ). Heinäkuun puolivälissä odotusaikojen t yöa j as t a MÄ R Ä J Ä L A H T KANNAS L AHT Heinäkuu Kesäkuu El okuu HAAP AK S K., 'f: _:.. : :. }: ': L.,! er.:,; l r,..:,;»; w ;r=i' i Toukokuu Kes äkuu He inäk uu Kuva. Työajan jakautuminen purkamiseen ja odottamiseen pudotuspaikoittain D Od o tus e! Pu r k u

5 Märäjälahdella oli aamuisin keskimäärin ja Haapakoskella autoa odottamassa kuormien purkamista. Kummallakin laiturilla ruuhka purettiin ensimmäisen tunnin aikana, joten autojen odotusaika (ilman nippujen sitomista) oli ensimmäisen tunnin aikana keskimäärin min. Haapakoskella syntyi toinen ruuhka lounastauon aikana (kuva ). Koneen odotusaika, minitunti Odottavia autoja, kpl/tunti MÄRÄJÄLAHTI/KANNASLAHTI,...,, \ r t A c.i <i!a <Y.... ' i ;' l '<it \ lt ;; : '.. '. fn\., r,' "' "',, o Tunnit.. HAAPAKOSKI Tunnit.. IA*%'d Koneen odotusa ik a o Odottavat autot Kuva. Koneiden odotusajat ja purkamista odottavien autojen määrä pudotuspaikoittain Erityisesti Haapakoskella saman tunnin aikana sekä kone että auto joutuivat odottamaan. Se johtui siitä, että prosessin todellinen pullonkaula oli sidonta; autot odottivat pääsyä sidontapaikalle ja koneet nippujen sidonnan valmistumista. Märäjälahdella sen sijaan oli riittävästi tilaa usean ajoneuvokuorman sitomiseen samanaikaisesti. Uittoonajon ohjauksessa ei ole kyse yksinomaan konekapasiteetin hyödyntämisestä, vaan myös puuvirtojen nopeuttamisesta. Tutkimuksen aikana nipun hinauslautan muodostuminen Märäjälahdella kesti kesäkuussa. työpäivää, heinäkuussa. työpäivää ja elokuussa. työpäivää. Tehostamalla alkukuljetuksen ohjausta hinauslautta saadaan helposti kokoon viikossa. Samalla alkukuljetus muodostaa rungon hinauksen ajoitukselle, joten puutavara ei pysähdy pudotuslaiturille, vaan kuljetus jatkuu heti tehtaalle. Aikatutkimus Kahden kehikon menetelmässä puutavara siirrettiin kouralla varustetulla kaivukoneella kehikkoon, jossa nippu sidottiin (kuva ). Työ oli järjestetty siten, että kaivukoneen täyttäessä toista kehikkoa toista sidottiin. Aikatutkimuksen perusteella sidonta ja puutavaran siirto kehikkoon niveltyivät hyvin toisiinsa. Purkamisen ja sidonnan ajanmenekki oli noin min nippua kohti. Lyhyen ja pitkän kuitupuun välillä ei ollut eroa nipuittaisissa ajanmenekeissä. Pitkän kuitupuun veteenpanon tuotos oli noin. kuormaa ja lyhyen kuitupuun. kuormaa tunnissa. Kokemusten perusteella niputuksen tuotosta voidaan lisätä kehittämällä sidontaaja luopumalla pudotussiteen käytöstä. Puutavaran veteenpanon yksikkökustannukset olivat nykyisinkin menetelmin pienemmät kuin autosta kaataen. Kuva. Kaivukone ja kaksi kehikkoa puutavaran veteenpanossa

6 "Suurten" nlppujen uittaminen Veteenpanossaja lauttojen muodostamisessa nippujen suuren koon ei todettu haittaavan. Nippujan koon kasvaminen sen sijaan lisäsi työn tuottavuutta. Lomakkeissa oli myös useita mainintoja suurten nippujen hyvästä uintikunnosta hinauksessa, mikä osaltaan johtui nippujen pyöreydestä ja siteiden kireydestä. Suuria nippuja mm. käytettiin muiden nippujen suojana tuulta vastaan. Pielisellä ja Saimaalla nippujen koosta ei ollut haittaa hinaukselle. Kymijoella niput olivat liian suuria Kimolan kanavassa, jossa havaittiin useita pohjakosketuksia ja josta niput saatiin läpi siteitä löysäämällä. Uittoreitin muissa osissa hinaus sujui moitteitta. Niput nostettiin vedestä kahmarilla varustetulla siltanosturilla J outsenossa (Yhtyneet Paperitehtaat Oy JoutsenoPulp) ja Vaikkaalla (Kymmene Oy). Kummassakaan paikassa nippujen koko ei haitannut vedestänostoa. Myös vedestänostossa nippujen koon kasvaminen lisäsi työn tuottavuutta. PÄÄTELMÄT Puutavaran siirtämiseen käytettävien koneiden (etukuormaaja, kaivukone) tuotos ei rajoita veteenajoa. Sidottiinpa niput autossa tai kehikossa, sidontaa on vielä kehitettävä. Vaikka puutavaran veteenpano koneellisesti oli halvempaa kuin autosta kaataen, on kehityksen painopiste suunnattava kuljetusten ohjaukseen. Ilman alkukuljetusten ohjausta veteenpanoyksiköiden kapasiteetista valtaosajäi hyödyntämättä. Alkukuljetuksen ohjauksena voidaan siten pienentää veteenpanon yksikkökustannuksia. Alkukuljetusten ohjauksen tavoitteena on kasvattaa veteenpanoyksiköiden suoritemääriä. Erityisesti ohjausta tarvitaan vilkkaimman uittoonajokauden ulkopuolella eli heinäkuun lopulla sekä elo ja syyskuussa. Kuljetukset voidaan ajallisesti keskittää siten, että kahdesta tai useammasta pudotuslaiturista muodostetaan kuljetusryväs ja laitureilla toimitaan vuoroviikoin. Silloin sama ryhmä (yrittäjä) hoitaa veteenpanon ja lauttojen kokoamisen kaikilla rypääseen kuuluvilla laitureilla. Puutavara kuljetetaan lähimmälle laiturille, jolloin alkukuljetusmatka ei pitene. Ainoa muutos on se, että alkukuljetuksen (ja hakkuun) ajankohta siirtyy tarvittaessa viikon verran aiemmaksi tai myöhemmäksi. Kun samaan kuljetusrypääseen liitetään rautatievaunujaoja alusten kuormauspaikat, myös niissä voidaan käyttää samaa kalustoa. Puutavaran laadun merkitys kuljetusmenetelmän valinnassa korostuu jatkuvasti. Alkukuljetuksen ohjauksessa ei ole kyse ainoastaan puutavaran veteenpanon yksikkökustannuksista, vaan myös puutavaran laadun hallinnasta uitossa. Kun alkukuljetus, hinaus ja vedestänosto tehtaalla kytketään toisiinsa, puutavaran vedessäoloaikaa voidaan lyhentää. Edellä esitetty kuljetustenohjaus edellyttää tiivistä yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Tavoitteena ei ole yhden kuljetusvaiheen kustannusten minimointi, vaan koko kuljetusketjun optimointi kustannuksiltaan, puun laadultaan ja palvelutasoltaan. Ohjauksen onnistumisesta hyötyvät kaikki osapuolet. Asiasanat: autokuljetus, veteenpano, puutavaran purku, kuljetusten ohjaus Metsäteho Review / THE NEED FOR TRANSPORT CONTROL IN WATERING OF TIMBER The project was undertaken to study mechanized watering oftimber from two dumping ramps using a front loader and a log stacker. Using time expenditure studies, the output for watering oftimber using an excavator equipped with a timber grapple as well as two bundling frames was also studied. The maximum output for a front loader and a log stacker were to loads per hour. Since the output was an average of. and. loads per hour, a large part ofthe capacity ofthe machinery remained unutilized. METSATEHQ ISSN X The practical output of the excavator and the two bundling frames for watering of long pulpwood was an average of. loads per hour, and of short pulpwood. loads per hour. Through rational transport control the same unit can be used for watering of timber from two or more dumping ramps, thereby reducing the unit cost of watering and speeding up delivery of timber to the mill. Key words: truck transport, watering of timber, unloading, transport control PL (Fabianinkatu B) HELSINKI Puhelin () Faksi () HELSINKI PAINOVALMISTE