Muutos koskee oppilashuoltoa ja korvaa vuonna 2011 tehdyn perusopetuksen opetussuunnitelman täydennyksen oppilashuollon osalta.

Transkriptio

1 Perusopetuksen opetussuunnitelman muutos. Muutos koskee oppilashuoltoa ja korvaa vuonna 2011 tehdyn perusopetuksen opetussuunnitelman täydennyksen oppilashuollon osalta.

2 2 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä. Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvasta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään perusteiden luvussa Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

3 3 Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. Oppilashuoltoryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

4 4 Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,

5 5 kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireille panija, oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä Oppilashuoltosuunnitelmat Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:

6 6 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus, paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi

7 7 huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä, yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa, yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa, yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä, järjestyssäännöt, poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen, tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus, tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen, koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, yhteistyö huoltajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

8 8 b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa, oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa, yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä, oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä, asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä, oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.

9 9 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. 5.4 Oppilashuolto Torniossa Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Tornion perusopetuksen oppilashuollon tavoitteena on edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia kouluyhteisön hyvinvoinnista sekä kouluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Painopiste siirtyy nykyistä enemmän yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen ennalta ehkäisevään työhön. Oppilashuoltoa toteutetaan monialaisesti sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta

10 10 Koulukuraattorien työtä tekevien asiakkaana Torniossa on ollut vuonna 2013 n.300 perusopetuksen oppilasta. Terveydenhoitajan suorittaa terveystarkastuksen kaikille perusopetuksen oppilaille vuosittain. Luokilla 1, 5 ja 8 on laaja terveystarkastus, joka sisältää lääkärintarkastuksen ja johon kutsutaan oppilaan vanhemmat. Perusopetuksessa oppilaita on lukuvuonna Psykologin palvelua on tarvittu vuonna oppilaan kolmiportaisen tuen tai oppilashuollollisen tuen järjestämiseksi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto Tornion koulun perusopetuksen oppilaille ja lukion opiskelijoille on järjestetty kouluittain. Koulun koosta riippuen kouluterveydenhoitaja on tavattavissa kouluilla päivittäin tai sovittuina päivinä. Kuraattoripalveluissa toimitaan samalla tavalla. Koulupsykologipalvelut ovat myös saatavilla. Kouluviraston palkkalistoilla on 1,6 psykologia ja kolme kuraattorin työtä tekevää henkilöä Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisena yhteistyönä sivistystoimen ja hyvinvointipalvelujen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden asiantuntijatahojen kanssa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon kokonaisuuteen sisältyvät oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. Oppilashuollon palveluista tiedotetaan oppilaita ja huoltajia syyslukukauden aikana jaettavalla painetulla tiedotteella sekä sähköisen viestintäjärjestelmän vastaavalla tiedotteella Oppilashuoltoryhmät Tornion kaupunki on asettanut oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Opiskelijahuollon ohjausryhmä

11 11 Opiskelijahuollon ohjausryhmä vastaa Tornion kaupungin alueella toimivien esiopetusta antavien päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten opiskelijahuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Opiskelijahuollon ohjausryhmään kuuluvat sivistystoimenjohtaja, kuraattori, erityiskoulun rehtori, terveys- ja sosiaalipalvelujen nimeämät edustajat sekä kunnan alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien nimeämät edustajat. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa Tornion perusopetuksen koulujen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Tornion kouluilla ryhmään kuuluvat pääsääntöisesti koulun rehtori, opinto-ohjaaja, luokanopettaja/luokanvalvoja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja esiopetuksen edustaja sekä mahdollisuuksien mukaan etsivän nuorisotyön työntekijä sekä erityisopettajat. Ryhmän koostumus määräytyy koulun koon ja oppilaiden iän mukaan. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmää johtaa rehtori/koulunjohtaja ja se kokoontuu 1-5 kertaa lukuvuodessa ja lisäksi tarvittaessa. Asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmä kokoontuu yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän oppilashuollollisen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Kokoonpano vaihtelee tapauskohtaisesti. Ryhmään voivat kuulua erityisopettaja, luokanopettaja/luokanvalvoja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja ja etsivän nuorisotyön työntekijä. Ryhmän vastuuhenkilö määräytyy tapauskohtaisesti. Oppilaan ja huoltajan suostumus käsittelyyn osallistuvista henkilöistä kysytään tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteisöllinen oppilashuolto on osa koulun toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään oppilaiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden ja lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Koulujen järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä on laatinut koulujen kanssa yhteistyössä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa Yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat Torniossa:

12 12 Koulun oppilashuoltoryhmä Koulun oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmä ideoi lukuvuosittain esimerkiksi koulun hyvinvointiin, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvän teeman ja antaa kehittämistehtäviä luokkien valmisteltavaksi ja toteutettavaksi. Oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten oppilashuoltoryhmä laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulun oppilashuoltoryhmän tehtävät: Toimii Tornion kaikilla kouluilla Laatii oppilashuoltosuunnitelman ja päivittää sen vuosittain syksyllä työsuunnitelman yhteydessä. Kokonaisuudessaan suunnitelma tarkistetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkistamisen jälkeen. Seuraa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Vahvistaa koulun myönteistä oppimis- ja työskentelyilmapiiriä. Vuosittain järjestetään: teematyöskentelyä Jaksotapahtumia 7. luokan ryhmäyttämispäivä Juhlien järjestämien Edistää oppilaiden osallisuutta koulun toimintakulttuurissa. Kehittää koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Huolehtii kouluyhteisön osallistumisesta seuraaviin tarkastuksiin: Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus / Meri-Lapin ympäristöpalvelut Työterveyshuollon työpaikkaselvitys / työterveyshuolto Työsuojelutarkastus / AVI Oppilaskunta Tornion kouluilla toimivat oppilaskunnat. Oppilaskunta valitsee lukuvuoden alussa pidettävässä yleiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan. Lisäksi luokat valitsevat keskuudestaan edustajan oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan toimintaa ohjaa tehtävään määrätty opettaja.

13 13 Oppilaskunta osallistuu koulun tapahtumien, teemapäivien ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen sekä vaikuttaa omalla toiminnallaan kouluviihtyvyyden parantamiseen. Kerhotoiminta Koulut voivat halutessaan ja kulloinkin käytössä olevan tuntiresurssin puitteissa järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa joko koulun voimin tai moniammatillisena yhteistyönä muiden tahojen kanssa. Kerhotoiminnan järjestämistä täsmennetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Kummioppilastoiminta Tornion kouluissa (0-6-luokat) on käytössä kummioppilastoiminta. Viidennellä luokalla oppilaat saavat esikoululaisten joukosta oman kummioppilaan, johon he käyvät tutustumassa etukäteen päiväkodin puolella. Koulun alkaessa kuudesluokkalaiset toimivat oman kummioppilaansa tukena auttaen heitä koulun alkaessa tutustumaan koulun käytäntöihin, tiloihin, työskentelytapoihin sekä muihin oppilaisiin. Lukuvuoden aikana pidetään yhteisiä kummitunteja, joissa kummit ja heidän oppilaansa toimivat yhdessä; mm. askartelevat, pelaavat pelejä, ruokailevat ja viettävät yhteisiä välitunteja. Yhteistyö kotien ja muiden toimijoiden kanssa *Yhteistyö kotien kanssa Tornion perusopetuksen koulut työskentelevät määrätietoisesti hyvän kodin ja koulun välisen vuorovaikutuksen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tiedottaminen ja yhteydenpito tapahtuvat pääasiassa sähköisten viestintäjärjestelmien avulla. Muita yhteydenpito- ja tiedottamiskanavia ovat vanhempainillat, painetut tiedotteet ja avoimien ovien päivä. Huoltajilla on myös mahdollisuus käydä koululla keskustelemassa oppilaan asioista. Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä pyritään tukemaan oppilaan koulunkäynnin edellytyksiä ja oppilaan sekä koko kouluyhteisön terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Vanhempainyhdistyksillä on myös tärkeä rooli tässä toiminnassa. *Yhteistyö kasvun kriiseissä Tornion perus- ja toisen asteen opetus tekee yhteistyötä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen kanssa mm. erilaisten tapahtumien järjestämisessä sekä etsivä nuorisotyön parissa työskentelevien henkilöiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös kunnan muiden hallintokuntien, yritysten, seurakunnan ja kolmannen sektorin yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. *Yhteisyö terveyden edistämiseksi Terveystiedon opetuksessa voidaan käyttää asiantuntijana kouluterveydenhoitajaa. Oppilaita opetetaan käyttämään terveydenhuollon palveluita. Yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden terveysneuvontaa tarjoavien toimijoiden ja yhdistysten kanssa. *Yhteistyö poissaolojen seuraamisessa Luokanvalvojat ja luokanopettajat seuraavat sähköisen viestintäjärjestelmän avulla oppilaiden poissaoloja ja niiden selvityksiä sekä puuttuvat niihin tarvittaessa. Poissaoloista ja niiden

14 14 vaikutuksesta opiskeluun puhutaan oppilaanohjauksessa, luokanvalvojan tunneilla sekä muilla oppitunneilla. *Opetuksen nivelvaiheissa Opetuksen nivelvaiheissa tehdään huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa monialaista yhteistyötä, jonka avulla varmistetaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja oppilashuollon järjestämiseksi välttämättömien tietojen siirtyminen vastaanottavien koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Esi- ja perusopetuksen oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen sekä oppilashuollollisiin tarpeisiin liittyvä tiedonsiirto tapahtuu huoltajan luvalla. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyvän opiskelijan oppimiseen ja opiskeluun vaikuttavia tietoja siirretään oppilaan ja hänen huoltajansa luvalla. - Oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen järjestetään siirtopalaveri, joissa ovat mukana esiopetuksen opettaja, tuleva luokanopettaja ja erityisopettaja. Tarvittaessa palaveriin voi osallistua kuraattori tai muu oppilashuollon organisaation toimija. - Oppilaan siirtyessä 6-luokalta 7-luokalle, järjestetään siirtopalaveri, jossa ovat mukana luokan opettaja, luokanvalvojat, alakoulun ja yläkoulun erityisopettajat, opinto-ohjaaja sekä koulukuraattori. Tarvittaessa palaveriin voi osallistua myös muu oppilashuollon organisaation toimija. - Tornion kouluissa siirtymävaiheessa 9-luokalta toiselle asteelle tehdään yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Pääyhteistyökumppanit ovat oppilaiden huoltajat ja lähiseudun toisen asteen oppilaitokset kuten Tornion yhteislyseon lukio, Ammattiopisto Lappia, Perä-Pohjolan opisto, Lapin ammattiopisto ja ammattiopisto Luovi. Yhteistyötä jatko-opintojen suunnittelun suhteen voidaan tehdä tarvittaessa myös esimerkiksi ammatinvalintapsykologin, oppisopimustoimiston, etsivän nuorisotyöntekijän, kuraattorien, terveydenhoitajien, erityisopettajien ja psykiatristen sairaanhoitajien kanssa. Yhteistyökumppanit valikoituvat tapauskohtaisesti kunkin oppilaan ohjaustarpeen ja jatko-opintosuunnitelmien mukaan. Yhteistyötä jatko-opintojen suunnittelussa tehdään myös työelämään tutustumisen kautta lähiseudun yrittäjien ja Tornion kunnan kanssa. Esteettömyyttä, turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävä yhteistyö ja toiminta Oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kouluilla on yhtenäiset toimintatavat eri ympäristöissä tapahtuvaa opetusta varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Esteetön liikkuminen pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvin. Tapaturmia ja onnettomuuksia ehkäistään pelastussuunnitelman ohjeiden mukaisesti. Tapaturmissa ja onnettomuuksissa tilanteen vakavuuden mukaan ensiavun antaa oppilaitoksen työntekijä omien taitojensa mukaan, kouluterveydenhoitaja tai Tornion terveyskeskus. Tarvittaessa paikalle kutsutaan ambulanssi. Liikuntatunneilla tapahtuvia tapaturmia ehkäistään turvallisen ympäristön, turvallisuusohjeiden noudattamisen ja tarvittavien suojavälineiden avulla. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että liikuntapaikat ja -välineet ovat asianmukaisessa kunnossa. Rikkinäisestä tai epäkunnossa olevasta laitteesta tai välineestä ilmoitetaan rehtorille. Liikuntatuntien turvallisuusohjeet annetaan tiedoksi sekä opiskelijoille että huoltajille. Oppilaiden velvollisuus on noudattaa turvallisuusohjeita. Kunnan

15 15 teknisen toimen kanssa tehdään yhteistyötä liikuntapaikkojen turvallisuuden edistämiseksi ja parantamiseksi. Lajikohtainen tarkennus: Luistelussa jokaisen pitää käyttää kypärää. Jokaisella liikuntapaikalla sekä koulun ulkopuolisen opetuksen aikana on tarvittava ensiapuvarustus mukana. Liikuntaa opettavalla opettajalla on mukana liikuntapaikan osoite mahdollisen avun ohjaamiseksi paikalle. Tapaturman sattuessa opettaja antaa omien taitojensa mukaisen ensiavun ja tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon. Teknisen työn tunneilla noudatetaan yleisiä työsuojelumääräyksiä ja konekohtaisia työturvallisuusohjeita ja käytetään asianmukaisia suojaimia. Oppilaat perehdytetään käytettävien koneiden ja laitteiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön haittavaikutuksista ja vaaroista keskustellaan terveystiedon tunneilla. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään päihdekasvatustapahtuma yhteistyössä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen kanssa vuosittain. Pelastussuunnitelmat tarkistetaan vuosittain sekä silloin, kun kiinteistössä on tapahtunut olennaisia turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia. Yleinen palotarkastus tehdään vuoden välein. Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset tehdään työpaikoille, joissa edellisestä selvityksestä on kulunut yli 5 vuotta. Työpaikkaselvityksissä ovat mukana työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Työoloselvityksiä tehdään tarpeen mukaan. Aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluyksikkö ilmoittaa kuntaan vuosittain, mihin kunnan toimialueisiin minäkin vuonna tarkastukset tehdään. Tarkastuksissa ovat mukana AVI:n työsuojelutarkastaja, kunnan työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä yksikön esimies ja tarvittaessa muuta henkilökuntaa. Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Koulukiusaamisella tarkoitetaan yhteen oppilaaseen kohdistuvaa toistuvaa, jatkuvaa ja systemaattista henkistä tai fyysistä väkivaltaa, joka voi ilmetä käsiksi käymisenä, ilkuntana, solvauksena, pelotteluna, ahdisteluna, kiristämisenä, eristämisenä jne., joka on tavanomaisen kiusoittelun ylittävää toimintaa. Kiusaamistilanteissa toimitaan seuraavasti: kiusaamiseen puututaan heti asia selvitellään sekä kiusatun että kiusaajan näkökulmasta sovitaan kiusaamisen lopettamisesta välittömästi suoritetaan tehostettua valvonta, onko kiusaaminen loppunut tapahtumat ja toimenpiteet kirjataan mikäli kiusaaminen jatkuu, pyydetään huoltajia koululle yhteiseen neuvonpitoon, mitä asian suhteen on tehtävä tarvittaessa otetaan yhteyttä myös muihin viranomaisiin, esimerkiksi poliisiin seurataan sovittujen toimenpiteiden toteutumista. Lisäksi Tornion kouluissa on käytössä kiusaamisen vastustamiseen liittyvä KiVa toimenpideohjelma tai siitä kehitelty toimintamalli. KiVa -toimenpideohjelman on todettu vähentävän kiusaamista ja lisäävän kouluhyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. KiVa -oppitunneilla opitaan keinoja vastustaa kiusaamista. Henkilökuntaan

16 16 kuuluvien aikuisen muodostama työryhmä selvittää esiin tulevia kiusaamistapauksia yhteistyössä luokanopettajan tai -valvojan kanssa. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin: sukupuolisesti tunkeilevat tai vihjailevat eleet tai ilmeet härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat asiattomat huomautukset tai kysymykset esille asetetut pornoaineistot, seksuaalisesti virittyneet kirjeet, puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit ei-toivottu fyysinen kosketus sukupuoliyhteyttä tai muuta seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset raiskaus tai sen yritys. Lähtökohtana on henkilön oma kokemus. Sukupuolinen huomio on häirintää tai ahdistelua ainakin silloin, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut on ilmaissut pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Mikäli oppilas kokee seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää, hän toimii seuraavasti: Pyytää häiritsijää lopettamaan. Mikäli häirintä ei lopu, hän kertoo asiasta luokanvalvojalle tai rehtorille. Koulu ryhtyy tiedon saatuaan toimiin häirinnän lopettamiseksi. Häiritsijä saattaa joutua rikoslain ja vahingonkorvauslain mukaiseen vastuuseen teoistaan. Väkivallan muodot (lähde thl.fi) Fyysinen väkivalta Aktiivinen fyysinen väkivalta voi olla lyömistä, potkimis ta, palovamman tuottamista, hiuksista repimistä tai kuristamista. Pahimmillaan pahoinpitely johtaa kuole maan. Perheväkivallan osalta passiivinen fyysinen väkivalta on hoidon laiminlyöntiä, esimer kiksi kun lapselle ei anneta ruokaa koko viikonloppuna, hän joutuu jatkuvasti olemaan yksin kotona tai hänet suljetaan pimeään komeroon. Lasten seksuaalinen riisto Lapsen seksuaalisella riistolla tarkoitetaan kaikkia niitä ilmiöitä, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta. On syytä korostaa, ettei lapsen seksuaaliseen riistoon pidä sekoittaa vanhempien osoittamaa tavanomaista hellyyttä lapsiaan kohtaan, kuten suu kot telua ja hyväilyjä. Siihen ei liity seksuaa liselle hyväksikäytölle tun nusomaista salailua ja häpeää, eikä aikuinen tavoittele sillä seksuaalista mielihyvää.

17 17 Vaikka seksuaaliseen riistoon kuuluvat rikokset tapahtuvat tavallisesti kouluajan ulkopuolella, voi joitakin lapsen seksuaaliseen riistoon kuuluvia asioita tapahtua myös kodin valvonnan ulottumattomissa tai jopa kouluaikana. Pahoinpitely, joka kohdistuu lapsen sukupuolieli miin. Raiskaus (pakottaminen sukupuoliyhteyteen) Sukupuoliyhteys tai sen yritys alle 16-vuoti aan lapsen kanssa. Lapsen johdattaminen ikää ja kehitystasoa vastaa mat to maan seksuaa likäyttäy-tymiseen. Lapsen altistaminen ikään ja kehitys tasoon soveltu mattomille seksuaa lisille ärsykkeille esim. näyttämällä hänelle pornofil mejä tai -lehtiä. Lapsipornografia ja lapsen käyttäminen esiintyjänä epäsiveellisissä jul kaisuissa, vakokuvissa, videoissa tai tilaisuuk sissa. Netin kautta tapahtuva häirintä. Kemiallinen väkivalta Aktiivista kemiallista väkivaltaa on esimerkiksi päihteiden tai tarpeettomien lääkeainei den/aineiden antaminen. Passiivista kemiallista väkivaltaa on, ettei lapselle anneta hänen tarvitsemiaan lääkkeitä tai ettei hänen tarvit semaan sa ruokavaliota noudateta. Lääkkeitä saatetaan jättää huolimattomasti lasten ulottuville. Psyykkinen väkivalta Aktiiviseksi psyykkiseksi väkivallaksi voidaan kutsua sitä, että lasta jatkuvasti moititaan, pelotellaan, nöyryyte tään tai pilkataan. Hänen tekemisiään ja ajatuksiaan ei hyväksytä eikä ymmärretä, häntä nimitellään ja puhutellaan halveksivasti. Tällaisen kaltoin kohtelun vaikutukset lapsen kehitykseen ovat varsin tuhoisia. Passiivista psyykkistä väkivaltaa on lapsen jättäminen täysin huomiotta. On "näkymättömiä lapsia", joilla ei ole paikkaa edes omassa perheessään, ei ehkä edes omaa vuodetta. Lapsella tai hänen teoillaan ei nähdä mitään arvoa, hänen saavutuksiaan väheksytään, hänen mielipidettään ei kysytä. Rakenteellinen väkivalta Aktiivista rakenteellista väkivaltaa on hierarkkisuu s, kun joillain ihmisil lä tai ryhmillä on oikeus määräillä ja alistaa muita heidän tarpeistaan, tunteistaan ja oikeuksistaan piittaamatta. Tällaista tapahtuu jatkuvasti kaikkialla yhteiskunnassa, kodeissa, työpaikoilla ja erilaisissa yhteisöissä. Lapsiin kohdistuvana passiivisena rakenteellisena väkivaltana voidaan pitää yhteiskun nassa sellaisia säädöksiä, käytäntöjä ja normeja, joissa ei oteta huomioon lapsen oikeuksia ja kehitysmahdollisuuksia. Sosioekonominen väkivalta Sosioekonomista väkivaltaa on esimerkiksi se, että lapset kiristävät toisiltaan rahaa, likaavat vaatteita ja koulukirjoja, rikkovat polkupyörän ja estävät kotiin menon. Passiiviseksi sosioekonomiseksi väkivallaksi voidaan kutsua heitteillejättöä, kun avuttomal le ihmiselle ei järjestetä asuntoa ja toimeentulomah dollisuuksia. Väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäistään puhumalla näistä asioista ja niiden seurauksista oppitunneilla. Koulun yhteisölliset toimintatavat ja käytänteet ehkäisevät ei-toivottua käyttäytymistä. Kameravalvonta auttaa ennaltaehkäisemään koulun tiloissa tapahtuvaa kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää sekä voi auttaa tapahtumien selvittämisessä.

18 18 Opettajat perehdytetään tämän suunnitelman sisältöön opettajakunnan kokouksissa. Luokanvalvoja tai luokanopettaja huolehtii tiedottamisesta oppilaille lukuvuoden ensimmäisen koulupäivän lisäksi luokanvalvojan tunneilla ja KiVa-koulun teematunneilla. Vanhemmille kerrotaan suunnitelmasta vanhempainilloissa ja sähköisen viestintäjärjestelmän tiedotteilla. Koulun toimintakulttuuri tulee painottaa toisen ihmisen arvostusta, kunnioitusta sekä psyykkistä ja fyysistä koskemattomuutta. Kiusaamista, väkivaltaa ja sillä uhkailua ei hyväksytä missään tilanteissa eikä kenenkään osalta. Poliisin pitämillä laillisuuskasvatustunneilla selvitetään väkivallan ja pahoinpitelyn käsitteitä, tekojen seurauksia jne. Henkilökuntaan kohdistuvasta väkivallasta tai väkivallan uhkasta ilmoitetaan esimiehelle sekä kirjallisesti myös palvelualueen päällikölle, työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle uhka- ja väkivaltatilanteiden ilmoituslomakkeella. Ulkopuolisen henkilön aiheuttama väkivalta tai väkivallan uhka ilmoitetaan aina poliisiviranomaiselle. Koulun arjessa oppituntien ulkopuoliset tilanteet ovat otollisimpia väkivallan syntymiselle. Valvonta eri tilanteissa on erityisen tärkeää, jotta väkivaltaan johtaviin tapahtumiin voidaan puuttua heti alkuvaiheessa. Ennen koulupäivää, välitunneilla ja koulupäivän jälkeen opettajat ja koulunkäyntiavustajat valvovat vuorolistan mukaan oppilaiden toimintaa sekä käytävillä että piha-alueella. Epäilyttävistä vieraista ilmoitetaan heti rehtorille tai vararehtorille. Päihtyneenä koulualueelle tullut ohjataan vähintään kahden henkilökuntaan kuuluvan toimesta pois koulualueelta. Mikäli päihtyneenä tai ilmeisesti huumausaineiden vaikutuksen alaisena oleva vieras henkilö käyttäytyy uhkaavasti, hälytetään poliisi. Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä päivitetään vähintään neljän vuoden välein. Tornion koulujen koulun oppilashuoltoryhmät seuraavat sattuneita tapauksia ja laativat lukuvuosittain yhteenvedon tapahtumista. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Tornion kouluissa on koulukohtainen kriisisuunnitelma, jonka tavoitteena on estää fyysiset ja psyykkiset haittavaikutukset, säilyttää oppilaitosyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky, tukea lasten, nuorten ja aikuisten toipumista, vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten kykyä selviytyä vaikeista tilanteista sekä varmistaa, että kukaan ei ole asioiden kanssa yksin. Kriisityön oppaasta löytyy tietoa ja ohjeita seuraavista asioista: kriisin vaiheet sekä lapsen ja nuoren surureaktiot koulun kriisitilanteiden toimintavalmius masentunut lapsi tai nuori itsemurhavaarassa oleva lapsi tai nuori lapsen ja nuorten päihteiden käyttö koulukiusaaminen äkillinen sairastuminen, loukkaantuminen, onnettomuus tai myrkytys onnettomuus koulumatkalla asetilanne tai pommiuhka

19 19 tulipalo Kriisitilanteissa avun tarve on itsestäänselvyys ja apua tulee antaa ja hakea automaattisesti. Koulun kriisityöryhmä kokoontuu heti kriisin sattuessa tekemään toimintasuunnitelmaa sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä kunnan kriisiryhmään. Tornion koulujen kriisiryhmän kokoonpano: rehtori/koulunjohtaja kouluterveydenhoitaja koulukuraattori opinto-ohjaaja luokanvalvoja / muu opettaja Rehtori on keskushenkilö, jolle informaatio tapahtuneesta annetaan ja joka antaa tietoa tarvittaessa edelleen esim. lehdistölle. Rehtori ilmoittaa koulussa tapahtuneesta onnettomuudesta kotiin. Kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta perheelle ilmoittaa sairaala, poliisi tai pappi tilanteen mukaan. Opettajat ovat tietoisia koulun kriisiryhmästä ja menettelytavoista. Hyvä yhteistyö on tärkeätä koulua koskettavissa kriisitilanteissa. Yksittäistä poukkoilua ei saa esiintyä, ja perheen tunteet, tavat ja toiveet on aina otettava ensisijaisesti huomioon. Mikäli rehtori on estynyt hoitamaan tehtäväänsä hänelle tulee olla määrätty sijainen. Opettajat perehdytetään tämän suunnitelman sisältöön opettajakunnan kokouksissa. Luokanvalvoja tai luokanopettaja huolehtii tiedottamisesta oppilaille lukuvuoden ensimmäisen koulupäivän lisäksi luokanvalvojan tunneilla ja KiVa-koulun teematunneilla. Vanhemmille kerrotaan suunnitelmasta vanhempainilloissa ja sähköisen viestintäjärjestelmän tiedotteilla. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa päivitetään vähintään neljän vuoden välein. Tornion koulujen oppilashuoltoryhmät seuraavat sattuneita tapauksia ja laativat lukuvuosittain yhteenvedon tapahtumista. Tornion koulujen ja Tornion yhteislyseon lukion pelastussuunnitelmissa on kuvattu oppilaitosten turvallisuusorganisaatio: Suunnitelmasta käy ilmi organisaatiossa olevat henkilöt ja heidän tehtävänsä. Pelastussuunnitelmaan on kirjattu yleisohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ohjeet seuraavien vaarojen ja tilanteiden varalta: onnettomuus tai sairauskohtaus, tulipalo, kaasuvaara, säteilyvaara ja uhkatilanne. Lisäksi pelastussuunnitelmasta löytyvät suojelujohtajan ja suojeluvalvojan tehtävät normaalioloissa ja poikkeustilanteissa. Lähin esimies perehdyttää uudet työntekijät pelastussuunnitelmaan ensimmäisen työviikon aikana. Kaikille oppilaitoksen työntekijöille, oppilaille ja opiskelijoille järjestetään poistumisharjoitus kerran vuodessa. Alkusammutuskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Poistumisharjoituksen yhteydessä käydään läpi erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin liittyviä toimintamalleja. Pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain sekä silloin, kun kiinteistössä on tapahtunut olennaisia turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia.

20 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia oppilashuollon palveluja, joita ovat kouluterveydenhuolto, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä oppilasta koskeva monialainen oppilashuolto. Yksilökohtaisen oppilashuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja oppilaan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän oppilashuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi kootaan asiantuntijaryhmä. Ryhmän koollekutsujana toimii se oppilashuollon organisaatiossa toimiva henkilö, joka tuen tarpeen ensimmäisenä havaitsee. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain oppilaan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät oppilasta koskevat tiedot oppilashuoltokertomukseen. Oppilashuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen oppilaan: 1)nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot 2)asian aihe ja vireillepanija 3)oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet 4)tiedot asian käsittelystä oppilashuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet 5)henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot 6)toteutetut toimenpiteet 7)kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Oppilashuoltokertomuksia säilytetään oppilaitoksen arkistossa tätä tarkoitusta varten varatussa kansiossa niin kauan, kun hän on kirjoilla oppilaitoksessa. Eri oppilaiden oppilashuoltokertomukset erotetaan välilehdillä toisistaan. Rekisterin vastuuhenkilönä toimii oppilaitoksen rehtori/koulunjohtaja. Rekisteriin sisältyviä tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kyseisen yksilökohtaisen oppilashuollon palvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen, ellei laissa muuta säädetä. Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraava työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä tarvittaessa myös oppilaan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella. Jos koulun tai oppilashuollon työntekijä arvioi oppilaan tarvitsevan oppilashuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, oppilaalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä viimeistään