Palveluverkkovalmistelun periaatteita

Transkriptio

1 Palveluverkkovalmistelun periaatteita

2 Lainsäädännöllinen viitekehys Maakuntalaki Maakuntastrategia Palvelustrategia Palvelulupaus Sotelainsäädäntö ja erityislainsäädäntö Laki sosiaali- ja terveydenhuollon Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä järjestämisestä Laki asiakkaan valinnanvapaudesta Laki asiakkaan sosiaali- valinnanvapaudesta ja terveydenhuollossa sosiaali- ja terveydenhuollossa Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta Laki maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta YM:

3

4 Etunimi Sukunimi

5 Alustava palvelulupauksen näkökulmiksi ja sisällöksi Asiakasnäkökulma: Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita maakunnassa määriteltyjen palvelukokonaisuuksien mukaisesti Saavutettavuustavoitteet Saatavuustavoitteet Laatutavoitteet Järjestäjänäkökulma: Maakunta vastaa asukkaan lainmukaisista palveluista Palvelutarve arvioitu Palvelut yhteen sovitettuja Palvelut yhdenvertaisia Palvelut kustannusvaikuttavia

6 Palvelutarve arvioitu Palvelut yhteen sovitettuja Saatavuus Yhdenvertaisuus Vaikuttamismahdollisuus Laatutavoitteet Palvelut kustannusvaikuttavia Saavutettavuus Etunimi Sukunimi

7 Valmistelun vaiheistus 1. Nykytilan kartoitus palvelukokonaisuuksittain 12/2016-1/2017 Sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuollon laitoskapasiteetti Suun terveydenhoito Työterveyshuolto Tampereen kaupungin palvelumalli Palveluiden integraatio ja segmentointimalli (Pete) 2. Palveluverkkoratkaisun periaatteista päättäminen (jory ja hallitus 2/2017) 3. Pirkanmaan palvelutarpeiden, palveluratkaisujen ja palvelujen käytön analyysi 2-5/ Pirkanmaan palveluverkon valmistelun periaatteet ja palveluiden määrittely alue- ja asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi 5/

8 Pirkanmaan palvelutarpeiden, palveluratkaisujen ja palvelujen käytön analyysi PALVELUTARPEIDEN KARKEA KARTOITUS Väestöennuste Ikäryhmittäin Alueellisesti Sairastavuus NYKYINEN PALVELUVERKKO Maakunnallinen sote-toimipaikkaverkko Tilastokeskuksen aineisto Julkinen, yksityinen, kolmas sektori Nykyisen kiinteistökannan kunto ja elinkaari (omistetut/vuokratut, yhteiskäyttö) Rakennuskannan käyttömahdollisuudet Palveluverkkoa muuttavat meneillään olevat investoinnit ja mahdolliset uudet suunnitelmat Yhteistyö kiinteistöt teemaryhmän kanssa Maankäytön suunnitelmat suhteessa sote-kiinteistöihin Sote-palvelujen käyttö yksiköittäin Asiakasvirrat Paikalliset erityiset palveluverkkoratkaisut NYKYISEN PALVELUVERKON SOVELTUVUUS PALVELUTUOTANTOON SUHTEESSA OPTIMIRATKAISUUN Logistiikka Väestön määrä-, ikä- ja sairastavuusmuutokset Väestön palvelutarve -> toteutetaan seutukunnittain ja yhdessä seutujen asiantuntijoiden kanssa -> Sisko Hiltunen 2-5 / 2017, 2 pv/vk

9 Pirkanmaan palveluverkon valmistelun periaatteet ja palveluiden määrittely alue- ja asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi 5/17 1) Pirkanmaan koonti suhteessa valtakunnallisiin palveluverkkosuosituksiin ja lainsäädäntöön Valtakunnalliset suositukset STM, SYKE, VTT-raportin perusteella ym. 2) Muiden teemaryhmien kautta ehdotuksia ja syötteitä palveluverkon uudistamiseksi mitä palveluita asiakas saa kotiin lähellä kotia kuntakeskuksessa seudullisesti maakunnallisesti tai yhteistyöalueella mitä palveluita voidaan toteuttaa digitaalisesti / liikkuvina palveluina, terveyskioski, perhekioski jne. Ehdotusten koontivastuut: Pth: Jussi Korkeamäki Esh.: Hannu Päivä Suun terveydenhuolto: Eeva Torppa-Saarinen Sos.palvelut: Sanna Rautalammi, Kristiina Laiho

10 Määritelmiä Palvelutarpeen arviointi: tarkoittaa sosiaalihuoltolaissa tarkoitettua palvelutarpeen arviointia sekä terveydenhuoltolaissa tarkoitettua hoidon tarpeen arviointia Suoran valinnan palvelu: tarkoitetaan palveluja, joissa asiakas voi itse valita palvelun tuottajan suoraan ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia Maksuseteli: tarkoitetaan sosiaali- ja terveyskeskuksen tai suunhoidon yksikön asiakkaalle myöntämää sitoumusta korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset suoran valinnan palvelun tuottajan ennalta määräämään arvoon asti Asiakasseteli: tarkoitetaan järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle myöntämää sitoumusta korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset maakunnan ennalta määräämään arvoon asti Henkilökohtainen budjetti: tarkoitetaan järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle hänen avun, tuen ja palvelujen tarpeiden sekä niiden kustannusten perusteella myöntämää sitoumusta korvata asiakkaan valitsemien muiden palvelun tuottajien antamien palvelujen kustannukset maakunnan liikelaitoksen ennalta määräämään arvoon asti

11 Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin Asiakas valitsee suoraan sotekeskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli -Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta -Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut - Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Maakunnan omat palvelut - Muut valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, joita sote-keskus ei tarjoa, kuten sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito - Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista. 11 Asiakasseteli -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen -Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta -Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti -Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan -Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

12 Asiakkaan valintaoikeudet HAKEUTUA KIIREETTÖMÄÄN HOITOON ULKOMAILLE VALITA SOTE- KESKUS JA SUUNHOIDON YKSIKKÖ KOKO MAASSA SAADA HOITOA VÄLIAIKAISELLA ASUINPAIKKA- KUNNALLA TARVITTAESSA SAADA SOTE-KESKUKSEN TAI SUUNHOIDON YKSIKÖN MYÖNTÄMÄ MAKSUSETELI 112 Kiireellistä hoitoa saat aina julkisessa terveydenhuollossa Suomessa ja ulkomailla. ESITTÄÄ TOIVEITA HOITAVASTA AMMATTIHENKILÖ STÄ OSALTA. TOIVE PYRITÄÄN TOTEUTTAMAAN 12 TARVITTAESSA SAADA MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN MYÖNTÄMÄ ASIAKASSETELI TAI HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI VALITA MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN TOIMIPISTE Lakiluonnos asiakk

13 Palvelutarve ja kustannukset asiakkaan eri tilanteissa Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen 100 % Satunnainen hoidon tai palvelun tarve Laajempi hoidon tai palvelun tarve n. 60 % väestöstä (arvio) Korkea hoidon tai palvelun tarve n. 30 % väestöstä (arvio) n. 10 % väestöstä (arvio) n. 80 % Palvelutarve ja yksikkökustannukset pienenevät n. 20 % Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

14 Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): Laaja-alainen yhteistyö sidosryhmien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): Palvelut sote-keskuksesta ja suunhoidon yksiköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): Palvelut sote-keskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi päättää sote-keskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palvelu-valikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja 14 Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoitoja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

15

16 Palveluiden digitalisointi Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

17 Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Maakunnat velvoitetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan palvelut asiakkaiden tarpeen edellyttämällä tavalla. Tarpeen määrittely perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädäntöön ja niissä säädettyihin periaatteisiin. Tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon sekä väestötasolla tarkasteltu tarve että myös yksilötason tarve. Maakunnan on varauduttava järjestämään sellaisia palveluja ja siinä laajuudessa kuin maakunnan asukkaiden ja muiden asiakkaiden objektiivisen tarpeen voidaan olettaa olevan. Toisaalta tarpeessa on edellä olevan mukaisesti otettava huomioon yksittäisten henkilöiden objektiivinen palvelujen tarve. Objektiivinen tarve tarkoittaa esimerkiksi vammaispalvelulain mukaista asiakkaan yksilöllistä tarvetta. Tämän perusteella maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu esimerkiksi harvinaisten sairauksien edellyttämän hoidon järjestäminen asukkailleen

18 Yhteen sovitetut palvelut Palvelut tulee toteuttaa yhteen sovitettuina kokonaisuuksina sekä lähellä asiakkaita. Yhteen sovitetuilla palvelukokonaisuuksilla tarkoitetaan erityisesti useita erilaisia palveluja tarvitseville asiakkaille järjestettävien palvelujen toiminnallista kokonaisuutta. Palvelut on toteutettava siten, että ne muodostavat asiakkaille toimivan kokonaisuuden, jossa yhteistyö palvelun tuottajien välillä ja siirtyminen palvelusta toiseen toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla ilman perusteettomia viiveitä tai katkoja. Yhteen sovitetut palvelukokonaisuudet tarkoittaa myös tarvetta muodostaa palvelujärjestelmä sellaiseksi, ettei maakunnassa ole kustannuksia perusteettomasti lisääviä päällekkäisiä palveluja

19 Palveluiden integraatio Palvelujen integraatio edellyttää käytännössä, että eri tuottajat toimivat yhteistyössä keskenään. Yhteistyö on erityisen tarpeellista perustason ja erityistason palvelun tuottajien ja vastaavasti sosiaalipalveluissa lähipalvelujen ja erikoistuneempien palvelujen välillä. Kun maakunnan palvelulaitoksella on vastuu maakunnalle järjestäjänä kuuluvasta maakunnan omasta tuotannosta ja siten laaja vastuu erikoistason palveluiden tuotannosta, on kaikkien perustason palvelun tuottajien toimittava yhteistyössä maakunnan palvelulaitoksen kanssa. Tässä yhteistyössä tehtävä konsultaatio ja oppiminen sekä muu tiedonsiirto vahvistavat perustason palveluja

20 Esimerkkejä sosiaali ja terveydenhuollon yhteisistä palveluista 20 Esityksen nimi / Tekijä

21 Lähipalvelut Maakunnan on myös huolehdittava lähipalvelujen asianmukaisesta toteuttamisesta. Lähipalvelut ovat merkityksellisiä erityisesti paljon ja usein sekä pitkäaikaisesti palveluja tarvitseville asiakkaille, joiden on usein vaikea hakeutua etäällä oleviin palveluihin. Lähipalvelut ovat palveluja, joita asiakkaat käyttävät usein ja ainakin osa asiakkaista käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin, minkä vuoksi sellaisia palveluja on perusteltua saada läheltä. Myös harvoin tarvittavat ja keskitetysti tuotetut palvelut voivat olla asiakkaan luokse tai lähelle tuotavia lähipalveluja. Asiakkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina, lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavina palveluina tai liikkuvina palveluina. Lähellä tarjottavat palvelut voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluita, jotka jalkautetaan, vaikka palvelun tuottajan fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty. Olennaista ei olekaan fyysisen toimipisteen sijaitseminen vaan se, missä palvelu annetaan sitä tarvitsevalle asiakkaalle

22 Harvoin tarvittavat palvelut Palvelut, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Nämä palvelut on perusteltua koota suurempiin kokonaisuuksiin. Sillä voidaan varmistaa palvelujen hyvä laatu ja turvallisuus sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. Tarkoituksenmukainen palvelujen kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin voi myös mahdollistaa sen, että palveluja on saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla maata. Säännöksen mukaan palveluja kootaan suurempiin kokonaisuuksiin silloin kun siihen on lainkohdassa nimenomaisesti todetut perusteet. Ensimmäinen peruste liittyy palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseen. Palvelun tuottamista kootaan yhteen silloin kun saatavuus ja laatu edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja. Toisena erikseen mainittuna perusteena on palvelujen tarkoituksenmukaisen toteutuksen ja kustannusvaikuttavuuden ja tehokkaan tuottamisen asettamat vaatimukset

23 Esteettömyysvaatimus Palveluja toteutettaessa on myös edistettävä esteettömyyttä. Palvelujen toteuttaminen esteettömästi mahdollistaa kaikille palveluja tarvitseville palvelujen piiriin pääsyn ja mahdollisuuden käyttää niitä toimintakyvyn tai terveyden sitä estämättä. Esteetön ympäristö mahdollistaa muun muassa itsenäisen asioimisen monille sellaisille henkilöille, jotka huonosti toimivassa ympäristössä olisivat toisten avun varassa. Esteettömyydessä on kyse periaatteesta, jonka mukaan rakennetun ympäristön, palvelujen ja viestinnän on oltava kaikkien saavutettavissa. Ihmisten eliniän pidetessä ja iäkkäiden ihmisten lukumäärän lisääntyessä esteettömyyden merkitys korostuu entisestään elämänlaatua parantavana tekijänä. Esteettömyys lisää eri toimintojen sujuvuutta ja nopeuttaa esimerkiksi asiointia ja siirtymistä paikasta toiseen. Myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus (YK:n vammaissopimus) edellyttää esteettömyyden huomioon ottamista kaiken palvelunsuunnittelun lähtökohtana

24 Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelun järjestäminen, toiminnan suunnittelu ja resurssien käyttö on tarpeen toteuttaa maakuntaa suuremmalla alueella. Vaativa ja laaja-alainen ympärivuorokautinen päivystys kootaan 12 laajaa ympärivuorokautista päivystystä ylläpitävään sairaalaan. Muut keskussairaalat jatkavat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystysyksikköinä. Päivystysverkosto suunnitellaan valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Tämä edellyttää kentällä liikkuvan ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelua ja resurssien tehokasta käyttöä yli maakuntarajojen. Sen vuoksi ensihoidon järjestämisvastuu ehdotetaan muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta poiketen määrättäväksi viiden maakunnan tehtäväksi. Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen maakunnat järjestävät ensihoidon yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueella. Viiden yliopistollisen maakunnan ensihoitokeskusten tehtävänä on toteuttaa ensihoitopalvelu vastuualueellaan siten, että se toimii maakuntien muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa hyvässä yhteistyössä ja asiakkaan näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena