Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 723/2008 vp Kiusaaminen työpaikoilla ja kouluissa Eduskunnan puhemiehelle Jokainen ihminen tulee maailmaan kedon kukkaset käsissään ja silmissään. Mutta mitä meille suomalaisille oikein tapahtuu, kun niin moni meistä on pian jo kivi, keppi tai jopa ase kädessään kiusaamassa, piinaamassa tai jopa tappamassa lähimmäistään? Kiusaaminen on sana, joka nousi suurin kirjaimin jälleen otsikoihin Kauhajoen tragedian yhteydessä. Me suomalaiset olemme Euroopan johtava kiusaajakansa. Tutkimusten mukaan työpaikkakiusaaminen on Suomessa kaksi kertaa niin yleistä kuin EU-maissa keskimäärin. Jopa 20 % suomalaisista työntekijöistä joutuu työpaikallaan kiusatuiksi. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ero on vieläkin suurempi. Sama kehitys koskee myös kouluja muutamista lupaavista pilottihankkeista huolimatta. Tutkimusten mukaan kiusaaminen ei ole vähenemässä vaan päinvastoin lisääntymässä. Kyse on jo vakavasta kansallisesta häiriötilasta, joka vaatii voimakkaita otteita monella rintamalla. Paitsi että kiusaaminen aiheuttaa henkilökohtaista tuskaa ja murhetta ja jopa sairastuttaa, se tulee erilaisina kuluina kansantaloudelle kalliiksi. Onko Suomella varaa olla kiusaajakansa? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä kiusaamisen vähentämiseksi tai nollatoleranssin saavuttamiseksi eri elämän alueilla ja onko hallitus valmis lainsäädännöllä kriminalisoimaan työpaikkakiusaamisen muiden työsuojelurikkomusten tapaan, elleivät valistuksen keinot yksin auta, sillä kysehän on yhdestä väkivallan muodosta, henkisestä väkivallasta, joka vaarantaa uhrin hengen ja elämän? Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2008 Tommy Tabermann /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tommy Tabermannin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 723/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä kiusaamisen vähentämiseksi tai nollatoleranssin saavuttamiseksi eri elämän alueilla ja onko hallitus valmis lainsäädännöllä kriminalisoimaan työpaikkakiusaamisen muiden työsuojelurikkomusten tapaan, elleivät valistuksen keinot yksin auta, sillä kysehän on yhdestä väkivallan muodosta, henkisestä väkivallasta, joka vaarantaa uhrin hengen ja elämän? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kunnissa on käynnistetty laaja-alainen turvallisuussuunnittelu ja -toiminta. Suunnittelua johtavat kunnan johto, poliisi ja pelastustoimi. Suunnitteluun kytketään kaikki kunnan toimialat, järjestöt ja elinkeinoelämä. Vuorovaikutus kuntalaisten kanssa on olennainen osa suunnittelua. Suunnittelukäytäntö tarjoaa systemaattisen tavan edistää turvallisuutta paikallisesti. Eri ympäristöissä tapahtuva kiusaaminen voidaan tuoda laajaan käsittelyyn ja kehittää yhteistyössä toimivat keinot vähentää sitä. Lasten ja nuorten parissa tapahtuva kiusaaminen tulee myös käsittelyyn Kansanterveyslaitoksen perustamassa työryhmässä, joka käynnistää tämän syksyn aikana lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen valtakunnallisen ohjelman valmistamisen. Koulukiusaamisen vastainen toimenpideohjelma (KiVa Koulu) valmistuu perusopetuksen kaikkien vuosiluokkien käyttöön vuoden kuluttua eli syksyllä Ohjelmaan liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö on toteutettu asteittain siten, että ensimmäisenä kehitettiin toimenpiteet vuosiluokille 4 6. Tänä lukuvuonna ohjelmaa kokeillaan vuosiluokilla 1 3 sekä 7 9. Kehittämisvaiheessa vuosina ohjelma on koostunut kolmesta keskeisestä osaalueesta, joita ovat toimenpiteiden kehittäminen, niiden vaikuttavuuden tutkiminen sekä opettajien perehdytys ja koulutus. Alkusyksyllä 2008 julkistetut ensimmäiset vaikuttavuustulokset ovat erinomaisia. Vuosien aikana keskeisenä tavoitteena on saattaa ohjelma valtakunnallisesti suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen käyttöön. Tarkoituksena on, että lukuvuonna peruskouluistamme 43 % käyttäisi KiVa Koulu -ohjelmaa. Työturvallisuuslain (738/2002) 28 :ssä on säännös häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta ja sen 27 :ssä on säännös väkivallan uhasta. Työturvallisuuslakia sovelletaan palkkatyön (2 ) lisäksi esimerkiksi oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä (4 ). Lain mukaan työnantajan tulee huolehtia turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Sitä varten työnantajalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma. Lain mukaan työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työturvallisuuslaissa terveydellä tarkoitetaan sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Työsuojeluviranomaiset valvovat työturvallisuuslain noudattamista. Häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvät työpaikkojen toimintakäytännöt ovat erityisen huomion kohteena työsuojeluviranomaisen aloitteesta tehtävissä työ- 2

3 Ministerin vastaus KK 723/2008 vp Tommy Tabermann /sd suojelutarkastuksissa, minkä lisäksi nämä asiat voivat tulla viranomaisen käsiteltäväksi myös asiakasaloitteisesti työpaikalta tulleen ilmoituksen perusteella. Rikoslain 47 luvun 1 :ssä on säädetty rangaistus työturvallisuusrikoksesta. Muuta kuin työpaikka- ja koulukiusaamista ei ole vielä tarpeeksi selvitetty, joten sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä, että kiusaamisen selvittämistä laajennetaan myös muihin toiminnan ympäristöihin. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 723/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Tommy Tabermann /sd: Vad ämnar regeringen göra för att minska mobbning eller att nå nolltoleransen på livets olika områden och är regeringen färdig att genom lagstiftning kriminalisera arbetsplatsmobbningen på samma sätt som andra arbetarskyddsförseelser, om upplysningens medel inte ensam hjälper, för det är ju fråga om en form av våld, psykiskt våld, som riskerar offrens liv? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I kommuner har man startat en omfattande säkerhetsplanering och -verksamhet. Planeringen leds av kommunledningen, polisen och räddningsväsendet. Kommunens alla sektorer, organisationer och näringsliv kommer att dras med i planeringen. Växelverkan med kommuninvånarna utgör en viktig del av planeringen. Planeringspraxisen erbjuder ett systematiskt sätt att främja säkerheten på den lokala nivån. Mobbning i olika miljöer kan tas upp till omfattande behandling, och man kan i samarbete utveckla effektiva medel för att minska mobbning. Mobbning bland barn och ungdomar kommer också att behandlas i en arbetsgrupp som Folkhälsoinstitutet har grundat. Arbetsgruppen startar i höst förberedningarna för ett riksomfattande program för att främja barns och ungdomars säkerhet. Det mobbningsförebyggande handlingsprogrammet KiVa Skola blir klart för alla årskursers bruk inom grundutbildningen om ett år, dvs. hösten Forskningen och utvecklingsarbetet i samband med programmet har genomförts gradvis så att åtgärderna för årskurserna 4 6 utvecklades först. Under det innevarande läsåret kommer programmet att testas på årskurserna 1 3 och 7 9. Under utvecklingsskedet åren har programmet omfattat tre centrala delområden: man har utvecklat åtgärder, undersökt åtgärdernas effektivitet samt orienterat och utbildat lärare. I början av hösten 2008 publicerades de första effektivitetsresultaten, som är utmärkta. Det centrala målet under åren är att programmet görs tillgängligt för de finsk- och svenskspråkiga grundskolorna på riksomfattande basis. Avsikten är att 43 % av våra grundskolor använder KiVa Skola -programmet under läsåret Arbetarskyddslagens (738/2002) 28 innefattar en bestämmelse om trakasserier och annat osakligt bemötande, och lagens 27 innefattar en bestämmelse om risk för våld. Utöver lönearbete (2 ) tillämpas arbetarskyddslagen till exempel på elevers och studerandes arbete i samband med utbildningen (4 ). Enligt lagen är arbetsgivaren skyldig att sörja för säkerheten och hälsan i arbetet. Därför skall arbetsgivaren ha ett verksamhetsprogram för arbetarskyddet. Enligt lagen skall arbetsgivaren och arbetstagarna tillsammans upprätthålla och förbättra säkerheten på arbetsplatsen. I arbetarskyddslagen avser hälsan både den fysiska och psykiska hälsan. Arbetarskyddsmyndigheterna övervakar att arbetarskyddslagen iakttas. Vid arbetarskydds- 4

5 Ministerns svar KK 723/2008 vp Tommy Tabermann /sd inspektioner genomförda på arbetarskyddsmyndighetens initiativ fästs särskild uppmärksamhet vid arbetsplatsernas verksamhetspraxis gällande trakasserier och osakligt bemötande, och dessa ärenden kan bli föremål för myndighetsbehandling också på kundinitiativ efter en anmälan från arbetsplatsen. Bestämmelser om straff för arbetarskyddsbrott finns i 47 kap. 1 i strafflagen. Man har ännu inte genomfört tillräckliga utredningar om annan mobbning än mobbning på arbetsplatser och skolor, och därför anser socialoch hälsovårdsministeriet det vara viktigt, att utredningen av mobbning utvidgas även till andra verksamhetsmiljöer. Helsingfors den 23 oktober 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5