Eduskunnan ympäristövaliokunta

Transkriptio

1 1/5 Eduskunnan ympäristövaliokunta Asia: U 27/2015 vp, Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveiksi (jätedirektiivien muuttaminen) Lausunto Jätelaitosyhdistys ry (JLY) kiittää kutsusta asiantuntijakuulemiseen ja mahdollisuudesta antaa lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle. JLY edustaa julkista jätehuoltoa ja 33 kuntien jätelaitosta. Kuntien vastuulla on kotitalouksien, julkisen palvelutoiminnan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutustoiminnan yhdyskuntajätteistä huolehtiminen. Kunnilla on lisäksi toissijainen vastuu elinkeinoelämän jätteistä. Valtioneuvoston kanta keskeisiin Euroopan komission muutosehdotuksiin Yleistä JLY pitää komission muutosehdotuksia pääosin oikeasuuntaisina ja edellistä direktiiviehdotusta realistisempina. Komission ehdotuksen määrällisten tavoitteiden asettelu on kuitenkin edelleen varsin kunnianhimoinen eikä tavoitteiden saavuttaminen ole Suomelle itsestäänselvyys. JLY pitää ongelmallisena sekä ristiriitaisena tavoitteiden ja kestävän kehityksen edistämisen suhteen sitä, että ehdotukset rajautuvat edelleen yhdyskuntajätteeseen. Yhdyskuntajäte muodostaa Suomessa vain noin kolme prosenttia ja Euroopan laajui-

2 2/5 sesti vain noin 10 prosenttia syntyvästä jätteestä. Merkittävin kiertotalouden potentiaali löytyy yhdyskuntajätehuollon ulkopuolelta. JLY yhtyy valtioneuvoston kirjelmän kantaan siitä, että kiertotalouden edistäminen edellyttää perinteiset sektorirajat ylittäviä laaja-alaisia ja yhdensuuntaisia politiikkatoimia. Suomen tulee JLY:n näkemyksen mukaan korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa kiertotalouteen: jätehuoltotoimijoiden vaikutusmahdollisuudet kiertotalouden edistäjänä ovat rajalliset. Toimivassa kiertotaloudessa tulee kiinnittää jätehuollon ohella huomiota myös tuotannon ja kulutuksen muodostamaan arvoketjuun. Olennaisia kokonaisuuden osia ovat jätteen synnyn ehkäisy, tuotteiden koko elinkaaren aikaisen materiaalihyödyntämisen huomioiminen jo tuotesuunnitteluvaiheessa ja henkilöä kohden lasketun luonnonvarakulutuksen pienentäminen. Kiertotalouden tavoitteet huomioiva onnistunut tuotesuunnittelu ja materiaalivalinnat yhdessä jätehuollon toimien kanssa ovat osaltaan tärkeitä kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiselle. JLY haluaa muistuttaa, että jätteen energiahyödyntäminen on osa jätehierarkiaa ja on näin ollen myös olennainen osa kiertotalouden toteuttamista jätehuollon näkökulmasta. Uudelleenkäyttöön ja materiaalihyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä, joka joudutaan terveys ja ympäristösyistä käsittelemään, syntyy aina myös korkeatasoisessa kierrätyksessä. JLY yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että jätepolitiikan toimeenpanossa on olennaista hyvä tasapaino jätteen kierrätyksen ja energiakäytön välillä. Sekä jätteen kierrätystä että energiakäyttöä tarvitaan ympäristön- ja terveydensuojelullisesti asianmukaisen jätehuollon ja luonnonvarojen kestävän käytön varmistamiseksi. JLY katsoo, että komission jätteestä energiaa - tiedonannossa tulee tunnistaa valtioneuvoston esittämien näkökulmien lisäksi myös yleisellä tasolla kierrätykseen soveltumattomien jätteiden energiahyödyntäminen sekä ympäristön- ja terveydensuojelun näkökulmista että niiden merkitys fossiilisten polttoaineiden korvaajina ilmastomuutoksen näkökulmasta. Tavoitteet ja laskentaperiaatteet JLY yhtyy valtioneuvoston kirjelmän näkemykseen siitä, että komission ehdotukset yhdyskuntajätteelle ja pakkausjätteelle asetettavista tavoitteista ovat kunnianhimoisia, mutta saavutettavissa olevia, mikäli uudelleenkäyttö lasketaan mukaan tavoiteasetteluun. JLY yhtyy valtioneuvoston näkemykseen myös siitä, että hyväksyttyjen uudelleenkäyttöjärjestelmien kautta toteutettu tuotteiden suora uudelleenkäyttö on tervetullut uudistus ja tukee sekä jätehierarkian toteutumista että kierrätystavoitteiden

3 3/5 saavuttamista. Uudelleenkäyttöön liittyvät uudistukset ovat konkreettisia ja jätehierarkiaa toteuttavia toimia jätteen synnyn ehkäisyyn. JLY katsoo valtioneuvoston kirjelmän tavoin, että uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle asetettavien tavoitteiden tulee perustua luotettavaan tietopohjaan. JLY tukee ehdotusta uudelleenkäytön valmistelu- ja kierrätysasteiden laskentaperiaatteiden selventämisestä ja yhdenmukaistamisesta. Koko unionin laajuiset yhdenmukaiset laskentaperiaatteet ovat välttämättömiä. JLY:n näkemyksen mukaan sitovien tavoitteiden asettaminen ennen luotettaviin ja yhdenmukaisiin laskentamenetelmiin perustuvan tiedon olemassaoloa on kuitenkin ennenaikaista. JLY katsoo, että tavoiteasettelussa tulee huomioida kansalliset olosuhteet sekä jätedirektiivin jo nyt mahdollistama jätehierarkiasta poikkeaminen, kun se on perusteltua elinkaariarvioinnin mukaisesti ja ympäristön kannalta parhaaseen kokonaistulokseen pääsemiseksi. JLY yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että biologiseen käsittelyyn syötetty jäte tulee voida nykyiseen tapaan laskea kokonaan kierrätetyksi, jos prosessin tuotoksia (output) hyödynnetään materiaalina (esimerkiksi ravinteina ja multatuotteina). Tavoitteista aiheutuvien jätehuollon uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämisvelvoitteiden jakaminen vastuullisille toimijoille tulee JLY:n näkemyksen mukaan tapahtua oikeudenmukaisesti. Velvoitteiden kohdistamisessa tulee huomioida eri toimijoiden vastuulle kuuluvan jätteen sisältämä kierrätyspotentiaali. JLY:n näkemyksen mukaan Suomen tulee korostaa vahvemmin laadultaan korkealaatuisen kierrätyksen saavuttamista. Komission mukaan ehdotusten tavoitteena on edistää ympäristön ja ihmisen terveyden suojelua unionin jätehuoltoa parantamalla, varmistaa luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö sekä edistää kiertotaloutta. Tavoitteiden tarkoituksena on muun muassa varmistaa korkealaatuinen kierrätys sekä kierrätettävän jätteen käyttö merkittävänä ja luotettavana raaka-aineiden lähteenä. JLY katsoo, että vain määrällisiin tavoitteisiin keskittyvät toimet eivät johda komission tavoitteiden kannalta optimaaliseen tulokseen huomiota tulee kiinnittää myös kierrätyksen laatuun. Määrälliset tavoitteet ovat tärkeitä ja mitattavissa olevia, mutta todellinen kiertotalouden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäksi toimia muun muassa kierrätysraaka-aineiden kysynnän laajentamiseksi. JLY katsoo, että yhdyskuntajätteen sijoittamista kaatopaikalle koskevan tavoitteen tulisi olla kunnianhimoisempi. Tavoite koskee komission ehdottamassa muodossa vain yhdyskuntajätettä. Euroopan laajuisesti yhdyskuntajäte vastaa noin 10 prosenttia kaikesta muodostuvasta jätteestä. JLY:n näkemyksen mukaan kaatopaikalle sijoitta-

4 4/5 mista koskevan tavoitteen ulottaminen yhdyskuntajätteen ohella myös loppuun 90 prosenttiin syntyvästä jätteestä on välttämätöntä sekä kiertotalouden että ympäristön näkökulmista. JLY katsoo, että Suomen tulee ottaa vahvemmin kantaa kaatopaikkasijoittamista koskevaan tavoitteeseen siten, että tavoite laajennetaan koskemaan kaikkia jätteitä yhdyskuntajätteiden ohella myös muita jätteitä. Valtioneuvoston ehdotus orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittelyä koskevan kiellon säätämisestä EU-tasolla on JLY:n näkemyksen mukaan kannatettava. Määritelmät JLY katsoo, että yhdyskuntajätteen määritelmässä muussa toiminnassa syntyvän jätteen määrällinen rinnastaminen kotitalouksissa syntyvään jätteeseen estää kiertotalouden tavoitteiden toteutumista. Jätedirektiivi ja siihen ehdotetut muutokset kohdistuvat pääosin yhdyskuntajätteeseen. Yhdyskuntajätteiden sääntelyn piiriin kuuluva jätteiden määrä vähenee merkittävästi, mikäli yhdyskuntajätteen määritelmässä edellytetään muussa toiminnassa syntyvän jätteen määrällistä rinnastamista kotitalouksissa syntyvään jätteeseen. Määritelmän määrällinen rajaaminen ei ole tarkoituksenmukaista eikä perustelua, sillä jätteen määrästä riippumatta kaikki yhdyskuntajäte soveltuu samanlaisiin käsittelyprosesseihin. Määritelmän määrällinen rinnastaminen poistaa yhdyskuntajätteen kierrätyspotentiaalista merkittävän osan, jos suuret yhdyskuntajätevirrat esimerkiksi tuotannosta tai vähittäiskaupasta rajautuisivat määrällisen kriteerin vuoksi yhdyskuntajätteen määritelmän ulkopuolelle. Määrällinen rajoitus tulee vastaavasti poistaa biojätteen määritelmästä. Tuottajavastuu JLY:n näkemyksen mukaan komission ehdotukset laajennetuksi tuottajavastuuksi sekä tuottajavastuujärjestelmien yleisvaatimuksiksi ovat pääosin kannatettavia. JLY katsoo, että onnistuneessa ja oikeudenmukaisessa tuottajavastuujärjestelmässä tuottajien tulisi korvata vastuulleen kuuluvien jätteiden osalta kaikki jätehuollon todelliset kustannukset optimoitujen kustannusten sijaan. JLY:n näkemyksen mukaan julkiset toimijat soveltuisivat parhaiten vastaamaan operatiivisten tehtävien suorittamisesta asumisessa syntyvien pakkausjätteiden keräyksessä, kuten jätehuolloltaan Euroopan edistyneimmissä maissa tapahtuukin. Lisäksi JLY pitää tärkeänä sen varmistamista, että tuottajavastuujärjestelmät ovat läpinäkyviä, ja että niiden raportointien yhdenmukaisuuteen kiinnitetään huomiota. Biojätteen erilliskeräysvelvollisuus

5 5/5 JLY yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että kansallisten olosuhteiden huomioimisen varmistaminen biojätteen erilliskeräysvelvollisuudesta poikkeamisen mahdollistamisessa on tärkeää Suomen kaltaisessa harvaanasutussa valtiossa. Poikkeaminen tulee olla mahdollista, mikäli se on teknis-taloudellisesti ja ympäristövaikutuksiltaan perusteltua. JLY kiinnittää huomiota myös siihen, että kotitalouksien omatoimisen biojätteiden kompostoinnin huomioon ottaminen on perusteltua. Helsingissä 29. päivänä maaliskuuta 2016 JÄTELAITOSYHDISTYS RY Markku Salo toimitusjohtaja Amanda Nikkilä lakimies Lisätietoja: Markku Salo, toimitusjohtaja puh Amanda Nikkilä, lakimies puh