Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT: Korkeakoulut, OKM/KTPO, CSC, ICT-palvelut ja arkkitehtuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT: Korkeakoulut, OKM/KTPO, CSC, ICT-palvelut ja arkkitehtuuri"

Transkriptio

1 OKM/KTPO /8 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT: Korkeakoulut, OKM/KTPO, CSC, ICT-palvelut ja arkkitehtuuri Kuva 1: kokonaisuus 1 Tiivistelmä Korkeakoululaitoksen ICT ja CSC:n palvelut korkeakouluille Korkeakoulujen käyttämien ICT palveluiden kokonaisuus KTPO-CSC sopimus ja muu KTPO:n CSC:lle maksama palvelukehitys Korkeakoulujen CSC:ltä itse ostamat palvelut Palveluhankintaa ohjaavat ryhmät Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen asiantuntijaryhmä Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä Korkeakoulujen omat verkostot/ryhmät TUHA ja KOOTuki Tutkimushallinnon verkosto TUHA Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) 6 4 Korkeakoulujohdon ICT kokous Kokonaisarkkitehtuurityö ja sen rooli kokonaisuudessa Arkkitehtuurit ja niiden hallinta... 7

2 2/8 1 Tiivistelmä Korkeakoulut käyttävät ICT -palveluihinsa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi OKM hankkii korkeakouluille palveluita CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy:ltä ja tiettyjä lakisääteisiä palveluita toimittaa Opetushallitus. Myös Kansalliskirjasto toimittaa palveluita ja osalle yliopistoista Certia on merkittävä toimittaja talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmissä. Korkeakoulujen käyttämät ICT -palvelut ja niiden ohjaus ovat korkeakouluille strategisesti merkittävä osa toimintaa. Korkeakoululaitoksen tasolla kokonaisuudessa kietoutuvat yhteen - ICT-palvelut, joita eri tahot tuottavat, - OKM:n CSC:ltä korkeakouluille tekemä hankinta ja sen ohjaus, muu palveluhankinta ja palvelukehityksen ohjaus, ja - kokonaisarkkitehtuurimenetelmän rooli ja hyödyntäminen kokonaisuuden kuvaamisessa Tässä muistiossa esitellään kokonaisuus ja eri ryhmien ja menetelmin rooli kokonaisuuden ohjauksessa erityisesti CSC:n tuottamien keskitettyjen palveluiden ja korkeakoulujen omien palveluiden ja toisaalta yhteentoimivuuden edistämisen kannalta. Korkeakoulujen tietohallinnon ja ICT:n kehittämisen lähtökohta on, että kukin korkeakoulu voi itse päättää niin yksittäisestä ICT palveluistaan ja tietojärjestelmästä kuin ICT:n ja tietojärjestelmien kokonaisuudesta lukuun ottamatta säädöksiin perustuvia keskitettyjä järjestelmiä. Resurssien tehokas käyttö edellyttää kuitenkin yhteistyötä. Tässä muistiossa kuvatun ICT palveluiden hallinnan ja ohjauksen tavoitteena on tietohallinnon ja ICT:n ja edelleen koko korkeakoululaitoksen toiminnan yleinen tehokkuus ja laadukkuus korkeakoululaitoksen kokonaisuuden tasolla. Kuvaan (Kuva 1) on tiivistetty kokonaisuus: - palveluita käsittelevät ryhmät (vasemmalla), - toiminnan nyky- ja tavoitetilaa kuvaavat ja toiminnan hahmottamista ja vertailua helpottavat ja toisaalta palveluiden keskittämistä ja hajauttamista linjaavat arkkitehtuurikuvaukset - keskitetyt (CSC:n ja muiden toimijoiden) tuottamat palvelut ja korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat palvelut. 2 Korkeakoululaitoksen ICT ja CSC:n palvelut korkeakouluille 2.1 Korkeakoulujen käyttämien ICT palveluiden kokonaisuus Korkeakoulu päättävät itse tietojärjestelmistään ja käyttämiensä tietojärjestelmien kokonaisuudesta lukuun ottamatta säädöksiin perustuvia keskitettyjä järjestelmiä. Näitä ovat opetushallituksen opiskelijavalintoihin liittyvät palvelut, VIRTA tietovaranto ja eri viranomaisten tiedonkeruista johtuvat velvoitteet korkeakoulun tietojärjestelmien tietosisällölle ja integraatiolle. Korkeakoulut tuottavat/ostavat valtaosan ICT palveluistaan itse (kulut vajaat 200M /v). Lisäksi OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ostaa CSC:ltä palveluita korkeakouluille (2015 noin 18M + 10 M investointeja ja hankkeiden omarahoitusosuuksia). FUNETin osalta korkeakoulut maksavat palvelusta noin puolet. CSC tarjoaa myös kokonaan korkeakoulujen maksamia palveluja. Kuvassa (Kuva 2) on kuvattu yleiskuvaa kokonaisuudesta.

3 3/8 Kuva 2: Korkeakoulujen ICT:n tuottajat ja kustannukset ICT palveluita korkeakouluille tuottavia korkeakoulujen yhteistyörakenteita ovat mm. CERTIA Oy ja erilaiset alueelliset toimijat. Kansalliskirjasto toimittaa korkeakouluille (kirjastokonsortiot) kirjastojärjestelmiin liittyviä palveluita. 2.2 KTPO-CSC sopimus ja muu KTPO:n CSC:lle maksama palvelukehitys OKM:n CSC:ltä ostamat palvelut ovat ICT- ja asiantuntijapalveluita korkeakoulujen ja tutkimuksen tarpeisiin ja OKM:n ohjauksen tueksi. Hankinnasta tehdään vuosittain vuosisopimus, jonka arvo on vuonna 2015 noin 18 miljoonaa euroa.. Palvelukokonaisuus Käyttäjä Kustannukset (M ) OKM Korkeakoulujen suoraan maksama osuus Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille Korkeakoulut 8,4 0 Opetus- ja kulttuuriministeriön tietovarastopalvelut Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut Korkeakoulut ja OKM Korkeakoulut ja OKM 2,2 0 3,8 0 Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet, tietohallintoja arkkitehtuuripalvelut 3,6 josta Funetin osuus noin 2,7M Funet ~2,6M VUOSISOPIMUS YHTEENSÄ 18 Taulukko 1. Vuoden 2015 KTPO-CSC sopimuksen sisältö Hankinnan tarkempi rakenne on esitelty liitteessä 1. Hankinnan lisäksi KTPO rahoittaa investointeja ja hankkeiden omarahoitusosuuksia (vuonna 2015 yhteensä noin 10 M ). Funet-rahoitusosuutensa (2015 noin 2,6M ) lisäksi korkeakoulut ostavat CSC:ltä palveluja, joita OKM ei rahoita (2014 noin 2,8M ). KTPO ostaa asiantuntijapalveluita myös muilta tahoilta, kuten Kansalliskirjastolta. Seuraavassa on esitelty CSC:ltä hankittavat palvelukokonaisuudet tarkemmin:

4 4/8 Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille on KTPO-CSC vuosisopimuksessa rahallisesti suurin kokonaisuus. Laskentapalvelinympäristöön kuuluvat supertietokone, superklusteri, Pouta pilvipalvelu, sovelluspalvelimet ja virtuaalipalvelimet sekä muut tarvittavat palvelinalustat tallennus- ja oheisjärjestelmineen ja varusohjelmistoineen. Tärkeä ja käyttäjien mukaan laadukkaaksi koettu osa vuosisopimusta on CSC:n tuottamat tieteellisen laskennan asiantuntija- ja koulutuspalvelut korkeakoulujen tutkijoille ja opiskelijoille. Tieteellisen laskennan palvelujen tavoitteena on vahvistaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä Suomessa. Tietovarastopalvelut välittävät tietoja korkeakouluilta viranomaisille ja korkeakoulujen välillä korkeakoulujen toiminnan tarpeisiin sekä edistävät korkeakouluja koskevan tiedon käyttöä ja vaikuttavuuden seuraamista. Pääpalveluja ovat Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon VIRTA-opintotietopalvelu ja kehittyvä VIRTA-julkaisutietopalvelu. CSC toteuttaa OKM:n suorat tiedonkeruut ja ylläpitää korkeakoulujen ohjausta varten Kota-extranet palvelua. Bibliometristä laskentaa tuotetaan tiedepoliittisen ja korkeakoulupoliittisen ohjauksen tarpeisiin. Kehityskohteena ovat tutkijan identifiointiin liittyvät asiat, jotka hyödyttävät suoraan myös tutkimuslaitosyhteisöä. Tietovarastoinfrastruktuuria käyttäviin palveluihin kuuluu lisäksi OKM:n rahoittama ja Kansalliskirjaston operoima Juuli-julkaisutietoportaali. Juuliin tuodaan yliopistojen lisäksi mukaan myös ammattikorkeakoulujen, valtion sektoritutkimuslaitosten ja sairaanhoitopiirien julkaisutietoja, jotta se antaisi täydellisemmän kokonaiskuvan suomalaisesta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Tietovarastoinfrastruktuuri palvelee myös vuosisopimuksen ulkopuolella rahoitettua opetushallinnon tilastopalvelu Vipusta. Tietoinfrastruktuurin palvelut käsittävät digitaalisten aineistojen säilytykseen liittyviä palveluja. Näistä palveluista tiedettä ja tutkimusta palvelevat etenkin IDA-tallennuspalvelu, AVAA-julkaisualusta ja aineistojen metatietojen hakupalvelu Etsin. IDA- ja AVAA-palveluita ovat oikeutettu käyttämään suomalaisten korkeakoulujen tutkijat sekä tietyt Suomen Akatemian rahoittamat tutkimushankkeet. Etsin-palvelu on tieteenalariippumaton, maksuton ja avoinna kaikille. Palveluita ovat myös paikkatietopalvelut, tietokantapalvelut sekä käyttäjäidentiteettien ja käyttövaltuuksien hallinnan palvelut. Tietoinfrastruktuuripalvelukokonaisuuteen sisältyy lisäksi Avoin Tiede ja Tutkimus -hankkeen (ATT) toteuttamiseen tarvittavan asiantuntijatyön ostamista CSC:ltä. OKM:n tavoitteena on ATT-hankkeen kautta vaikuttaa toimintakulttuurin avoimuuteen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Funet-palveluiden kustannuksista korkeakoulujen osalta KTPO maksaa keskitetysti vähintään puolet. Loput kustannukset rahoitetaan korkeakouluilta ja muilta jäsenorganisaatioilta saatavalla rahoituksella 1. Tutkimuslaitokset maksavat käyttämänsä Funet-palvelut kokonaisuudessaan itse. Funet -palvelut ovat avoimia kaikille Suomen korkeakouluille sekä muille sovitut jäsenkriteerit täyttäville organisaatiolle. Arkkitehtuuri- ja tietohallintopalvelujen tavoitteena on edistää korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tietojen yhteismitallisuutta sekä ylläpitää ja hallinnoida korkeakoulujen ICT -palveluiden arkkitehtuurikuvausta, digitalisoituvan opiskelun, opetuksen tuen ja hallinnon sekä tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuureja sekä korkeakoulujen yhteentoimivuusmallia ja erikseen sovittavia korkeakoulujen muita yhteisiä arkkitehtuurikuvauksia ja yhteentoimivuuden määrityksiä. Palvelut huolehtivat myös palvelukokonaisuuden asiakasohjauksesta vastaavan ja Funetin työvaliokuntana toimivan korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän tukemisesta. 2.3 Korkeakoulujen CSC:ltä itse ostamat palvelut Neljän palvelukokonaisuuden lisäksi KTPO-CSC vuosisopimuksessa on korkeakouluille tuotettavia erillisrahoitteisia lisäpalveluita, joita korkeakoulut voivat CSC:ltä ostaa. Näitä ovat esimerkiksi Funet-verkon lisäpalvelut joiden rahoittamiseen OKM ei osallistu, tietoteknisen infrastruktuurin palvelut CSC:n datakeskuksissa, erilaisten konsortioiden hallinta-, koordinaatio- ja pääkäyttäjäpalveluja (esim. Oodikonsortio), HAKA-federaation koordinointi, kehittäminen ja ylläpito ja Eduuni palveluympäristö, ohjelmistokehityksen alustat ja ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien pääsihteeripalvelu. 1 Korkeakoulujen ulkopuolisia Funet jäsenorganisaatioita ovat tällä hetkellä: Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Certia, CIMO, CSC, GTK, HUS, FMI,KAVI, Kansallisarkisto (Arkistolaitos), Kiinteistö Oy Opintanner, Kotus, Kuopion yliopistollinen sairaala, Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö, Fimea, Museovirasto, OPH, OKM, Pelastusopisto, SKS, Suomenlinnan hoitokunta, SA, Suomen eduskunta, Suomen Kansallisgalleria, Suomen Pankki, SYKE, STUK, Taiteen edistämiskeskus, Tampereen yliopistollinen sairaala, THL, Tilastokeskus, VTT, Varastokirjasto, Viestintävirasto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.

5 5/8 3 Palveluhankintaa ohjaavat ryhmät OKM/KTPO Ryhmä CSC:n palvelu Kuva 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut CSC:ltä hankkimiensa palveluiden ohjausta varten ohjaus- ja yhteistyöryhmiä. Lisäksi OKM tukee arkkitehtuurityön tekemistä korkeakoulujen omien verkostojen ja ryhmien toiminnassa. Ryhmät seuraavat CSC:n palveluiden tuottamista ja valvovat laatua ja ottavat kantaa palveluiden kehittämiseen (Kuva 1) ja KTPO-CSC sopimuksen valmisteluun osaltaan. Palvelusta/hankintatavasta riippuen palvelun sisältöä ja raameja ohjaa ylhäältä KTPO/CSC sopimus ja osasta on sovittu tarkemmin erikseen. Korkeakoulujen kokonaan maksamien palveluiden osalta ryhmissä voidaan tuoda esiin palvelutarpeita. 3.1 Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi arvioi erityisesti laskenta- ja sovelluspalvelujen sekä näiden palvelujen käyttäjille tarjottavien tukipalvelujen soveltuvuutta ja kustannustehokkuutta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tarpeisiin. Ryhmä ehdottaa linjauksia tai toimenpiteitä, jotka edistävät OKM:n toimialan tietoteknistä yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuurityötä tieteellisen laskennan palveluissa sekä kansallisesti keskitettyjen että paikallisten palvelujen tasolla ja osallistuu kokonaisarkkitehtuurityön kautta tieteellisen laskennan tavoitetilan muotoiluun. 3.2 Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen asiantuntijaryhmä Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen asiantuntijaryhmän tehtävänä on edistää käytännössä avoimen tieteen ja tutkimuksen palvelujen tuottajien ja käyttäjien vuoropuhelua. Asiantuntijaryhmän kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena on määrittää tieteen osa-alueen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila tutkimuksen osalta sekä tarkentaa ja syventää olemassa olevia tutkimukseen liittyviä kokonaisarkkitehtuurikuvauksia. ATT-hankkeen asiantuntijaryhmässä tuotetun tutkimusjärjestelmän kokonaisarkkitehtuurinäkymän kautta selkeytetään tutkimusprosessin kokonaiskuvaa ja tavoitetilaa. 3.3 Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä toimii FUNET -yhteisön työvaliokuntana. Lisäksi ryhmä toimii korkeakoululaitoksen arkkitehtuurityön ohjausryhmänä ja tässä roolissa linjaa menetelmistä ja päättää arkkitehtuurien ja muiden määritysten julkaisusta korkeakoululaitoksen yhteisinä arkkitehtuureina. Ryhmän ohjauksessa tuotetaan ja ylläpidetään korkeakoulujen ICT palveluiden nykytilan kokonaiskuvaa hahmottava arkkitehtuurikuvaus. Edellä lueteltuihin kolmeen OKM:n asettamaan ryhmään on nimetty myös tutkimuslaitosten edustajia. 3.4 Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä ohjaa ja seuraa lain (484/2013) mukaisen VIRTA -tietovarannon käyttöä ja toimivuutta. Ryhmä valmistelee lisäksi muiden OKM:n tiedonkeruiden aikatauluja, tiedonkeruiden VIRTA -tietovarannon kehittämispolkua ja keskustelee ja

6 6/8 laajemmin kaikista OKM:n tekemistä tiedonkeruista ja osallistuu vuosittaisen tiedonkeruukäsikirjan valmistelemiseen. 3.5 Korkeakoulujen omat verkostot/ryhmät TUHA ja KOOTuki OKM tukee CSC:ltä hankkimiensa konsulttiresurssien kautta korkeakoulujen verkostomaisessa yhteistyössä tuotettavaa arkkitehtuurityötä Tutkimushallinnon verkosto TUHA Tutkimushallinnon verkosto TUHA on laaja-alainen yhteistyöverkosto, jonka toimintaan voivat osallistua kaikki tutkimuksen tuen ja hallinnon alueella toimivat yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa sekä muissa sidosryhmissä. TUHA on verkostojen verkosto, jossa toimivat vakiintuneet verkostot ja yhteistyöfoorumit, kuten Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) ja ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto ja yliopistojen tutkimuspalvelujen yhteistyöverkosto (Finn - ARMA). TUHAviitearkkitehtuurityön tarkoituksena on hahmottaa tutkimuksen ja tutkimushallinnon nyky- ja tavoitetilan kokonaiskuvaa ja kuvata mm. miten prosessit, palvelut, päätiedot, toimijat ja roolit toimivat kokonaisuutena yhteen Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä on korkeakoulujen perustama laaja yhteistyöverkosto. Ryhmän muodostavat ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäälliköiden yhteistyöverkosto, AAPA - Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien yhteistyöverkosto, OHA-forum - Yliopistojen opintohallintojohtajien yhteistyöverkosto, FUCIO - yliopistojen tietohallintojohtajien yhteistyöverkosto sekä Opetushallitus. Verkosto muodostaa kokonaiskuvaa digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen ja niihin vaikuttavan ympäristön kehityssuunnista ja kehitystarpeista. KOOTuki-ryhmä edistää kokonaisarkkitehtuurityötä opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden osalta kaikkien korkeakoulujen tasolla yhteisesti. KOOTuki-ryhmä ohjaa opintohallinnon ja tietohallinnon asiantuntijoiden osaamisverkoston Synergia toimintaa. Synergiaryhmä on korkeakoulujen ja sidosryhmien kaikille avoin keskustelufoorumi. 4 Korkeakoulujohdon ICT kokous Edellisessä luvussa mainitut ryhmät keskittyvät pääasiallisesti kukin tiettyyn palvelukokonaisuuteen. Ryhmien toiminnan lisäksi järjestetään vuosittainen korkeakoulujohdon ICT-kokous toukokuussa. Kokoukseen kokoonnutaan keräämään palautetta kokonaisuudesta, sekä keräämään näkemyksiä siitä mihin kokonaisuutta tulisi pitkällä aikavälillä suunnata. Korkeakoulujohdon ICT kokous pitkän aikavälin tavoite? OKM/KTPO CSC:n palvelu CSC:n palvelu CSC:n palvelu CSC:n palvelu Kuva 4: Korkeakoulujohdon ICT asioita käsittelevä kokous

7 7/8 5 Kokonaisarkkitehtuurityö ja sen rooli kokonaisuudessa Kokonaisarkkitehtuurityö on menetelmä tietohallinnon ja ICT:n strategiseen ohjaamiseen. Korkeakouluille hankittavien palvelujen ohjauksessa käytetään arkkitehtuurimenetelmiä. Korkeakoulujen ja OKM:n yhteinen tavoitetila muodostetaan luomalla relevantti määrä tavoitetilaa kuvaavia arkkitehtuurikuvauksia, joiden mukaan palveluja kehitetään. Toisaalta arkkitehtuurityöllä tuetaan korkeakoulujen toiminnan ja ICT:n yhdenmukaista hahmottamista. Arkkitehtuureissa kuvataan kuvauskohteen kannalta sopivalla abstraktiotasolla organisaatioiden, palvelujen, toimintaprosessien, käsiteltävien tietojen sekä käytettyjen tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman kokonaisuuden rakennetta sen osien välisiä suhteita. Kuvaus voi koskea nykytilaa tai tavoitetilaa. Kuvassa (alla) on hahmoteltu arkkitehtuurityöllä tavoiteltavia hyötyjä ja sen roolia suunnittelumenetelmänä Kuvan mukaisesti 1) Arkkitehtuuri kuvaa yhteisen kielen kohdealueen prosesseista, tiedoista, tietojärjestelmistä ja teknologiasta puhumiseen, sekä mahdollisia suuntaviivoja toimintakulttuurin ja prosessien kehittämiseen. 2) Arkkitehtuurityö ohjaa palveluiden kehittämistä: mitä järkevää tehdään erikseen, mitä yhdessä? 3) Arkkitehtuurityössä tuotetaan yhteentoimivuuden ja yhteismitallisuuden tarpeisiin teknisiä yhteentoimivuuden määrityksiä. Näiden tavoitteena on kehittää korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kansallisesti keskitettyjen tietojärjestelmäpalveluiden ja tietoa keräävien viranomaisten kanssa, korkeakoulujen välillä ja myös yksittäisten korkeakoulujen sisällä Kuva 5: Arkkitehtuurityön rooli kokonaisuudessa 6 Arkkitehtuurit ja niiden hallinta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen arkkitehtuureja tuotetaan eri ryhmien ohjauksessa pääasiassa OKM:n CSC:ltä hankkiman konsulttityön tukemana. Konsulttiresursseja voidaan hankkia myös muualta. Arkkitehtuurityötä ohjaavat ryhmät voivat olla OKM:n asettamia tai korkeakoulujen itsensä kokoamia. OKM sopii CSC:n kanssa siitä, mille ryhmille ja minkä tuottamiseksi tukea tarjotaan. Arkkitehtuurityön ohjausryhmänä toimiva Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä linjaa menetelmistä ja päättää arkkitehtuurien julkaisusta osana yhteistä kokonaisuutta: prosessi kuvataan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien hallintamallissa (luonnos, Liite 3)

8 8/8 Tällä hetkellä työn käynnissä oleva arkkitehtuurityö on koottu arkkitehtuurien kehittämispoluksi liitteeseen 2. Liite 1: KTPO-CSC sopimuksen sisältö 2015: luettelo hankittavista palveluista ja maksujen koosta Liite 2: Arkkitehtuurien kehittämispolku Liite 3: Arkkitehtuurin hallintamallin luonnos Liite 4: FUCIO ja AAPA verkostojen IT-barometri

9 LIITE 1. Vuoden 2015 budjetoitu KTPO CSC vuosisopimus. E=edunsaaja, M=maksaja, O=ohjausvastuu. Lisäksi P tarkoittaa että taho on potentiaalinen käyttäjä. Funet, tietohallinto ja arkkitehtuuripalvelut O p e Funet yhteys, tietoturva, verkkovierailu ja liikkuvuuspalvelut Tietoaineistopalvelut (NIC.FUNET.FI) Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito Korkeakoulujen tietomallin ja yhteentoimivuuden määritysten kehittäminen Korkeakoulujen tietohallinto ja ICTohjausryhmän toiminnan koordinointi ja tukeminen Valopolut, Funet palvelukokonaisuuteen liittyvät investoinnit OKM Korkeakoulu ja tiedepolitiikka osasto Yliopistot Tutkimus laitokset Ammattikorkeakoulut Korkeakoulujen kehittämismomentti k Muu osto k Investoinnit Veikkausvoittovaroilla k Summa k EMO EMO EMO EMO MO EO EO EO EMO EO EO P EMO EO EO P MO EO EO EO MO EO EO EO MO EO EO EO Kota extranet käyttöpalvelu EMO E E P

10 Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut Suorat tiedonkeruut korkeakouluilta (Vipunen) EMO E E P VIRTA opintotietopalvelun ylläpito EMO E E P VIRTA julkaisutietopalvelun kehittäminen EMO E E P VIRTA opintotietopalvelun jatkokehitys EMO E E P Tietovarastoinfrastruktuuri n kehittäminen EMO E E P Bibliometriikkapalvelut EMO E E P Bibliometrinen laskenta (BIBCOM) EMO E E P Julkaisufoorumin portaali (JFP) EMO E E P Tutkijan identifiointi EMO E E P ATT työryhmien tukeminen, mm. sihteeritehtävät, kokousjärjestelyt ja eduunisisältövastuut EMO EO EO EO ATT hankkeen työryhmäkulut EMO EO EO EO ATT hankkeen Tiekartan toimenpiteisiin EMO EO EO EO osallistuminen ATT hankkeen tarvitsema viestintä EMO EO EO EO ATT hankkeen pääsihteerin tehtävät EMO E E E Sensitiivisen datan viitearkkitehtuurityö EMO EO EO EO Uusien toimintatapojen suunnittelu ja määrittely EMO EO EO EO Bibliometriikassa on jo koekäyttöä tutkimuslaitoksissa

11 Avoimen tieteen alusta EMO EO EO EO ATT hankkeen palveluostot ja kilpailutukset EMO EO EO EO IDA tallennuspalvelu MO EO EO P Tutkimuksen tietoaineisto hakupalvelu ETSIN (ent. MO EO EO P KATA) AVAA alusta MO EO EO P Infratietopankki EMO EO EO EO GIS: Paikkatietopalvelun kehitys osaksi ATThankkeen MO EO EO EO 208 O O 208 palvelukokonaisuutta Käyttäjäidentiteettien ja käyttövaltuuksien hallinta MO EO EO EO Tietokantapalvelut MO EO EO EO FINNA: Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän (Finna.fi) ylläpitotehtävät MO EO EO EO Kansalliskirjaston kanssa erikseen solmittavan sopimuksen mukaisesti AHAA: Yksityisarkistojen metatietopalvelun kehitys MO E E E ja ylläpito AHJ: Kansallisarkiston tilanhallintajärjestelmän kehitys osaksi AHAApalvelua MO E E E Digitaaliarkisto: kansallisarkiston digitaaliarkiston tuotantopalveluiden kehitys ja siirto MO E E E

12 Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille Tietoinfrastruktuurin palveluihin liittyvien selvitystehtävien toteuttaminen Korkean suorituskyvyn laskenta (Sisu), kapasiteettilaskenta (Taito) ja pilvilaskenta (Pouta), laskentapalvelimiin liittyvä tallennusjärjestelmä sekä teknologiaseuranta Sisun testijärjestelmän hankinta Korkean tietoturvatason pilvikapasiteetti Tieteellisen laskennan palveluiden käyttäjätuki, Grid infrastruktuurin ylläpidon ja kehityksen koordinaatio, pilvilaskentaympäristön käytöntuki ja PaaSpalveluiden kehitys, laskentaympäristön käytön helpottaminen sekä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien valmistelujen seuranta ja suunnittelu Tieteelliset ohjelmistot ja tietokannat, lisenssikonsortiot CSC:n avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (ELMER ja Chipster) kehitys ja tuki EMO E E E MO EO EO P MO EO EO P MO EO EO P MO EO EO P MO EMO EMO P MO EO EO EO

13 Tutkijoiden extranetpalvelun (Tutkijan käyttöliittymä) ylläpito ja MO EO EO P kehitys Tiedealakohtaiset asiantuntijapalvelut ja laskennallisten MO EO EO P menetelmien soveltamisen asiantuntijatuki Asiakaskoulutus (koulutustilaisuudet ja MO EO EO P materiaalin valmistus) Dataintensiivisen laskennan ympäristön asiakastuki ja MO EO EO P palvelukehitys Avoin tiede ja tutkimus (ATT) hankkeen dataintensiivisten MO EO EO P menetelmien kehittäminen Dataintensiivisen laskennan palveluiden investoinnit MO EO EO P Kotoistus palvelu EMO EO EO EO Tieteellisen laskennan kokonaisarkkitehtuuripohjai nen suunnittelu sekä asiakasraportointi ja EMO EO EO EO hallinta ja benchmarkingyhteistyö Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin EMO EO EO EO tavoitteiden tukeminen Palvelukokonaisuuteen liittyvien palveluiden asiakkaiden hallinta EMO EO EO EO

14 OKM/KTPO /5 LIITE 2: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien kehittämispolku ( tilanne) versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä Pohja OKM, CSC 1. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Yhteisten arkkitehtuurien kehittämispolku Kokoavat kuvauskokonaisuudet Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Kuva 1: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit ja niiden painotukset

15 2/5 2. Yhteisten arkkitehtuurien kehittämispolku Arkkitehtuuri Sisältö Omistava ryhmä Tieteellisen laskennan kokonaisarkkitehtuuri Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalveluiden kokonaisarkkitehtuuri kuvaa suomalaisten laskennallisen tieteen ja tutkimuksen käytössä olevaa laskenta- ja tallennuskapasiteetista, ohjelmistoista, tietokannoista ja niihin liittyvästä käyttäjätuesta ja -koulutuksesta muodostuvaa kokonaisuutta, jota kutsutaan yksinkertaisemmin tieteelliseksi laskennaksi. Arkkitehtuurikuvaus keskittyy nyky- ja tavoitetilan kuvaukseen sekä tieteellisen laskennan kehittämisen strategiaan. Arkkitehtuurikuvauksessa keskeisimmäksi asiaksi nousee eri sektorirajojen luomat raja-aidat, jotka haittaavat kansallisesti tehokasta tieteellisen laskennan toimintaa. Tulevaisuuden tavoitetilana nähdään paikallisen ja keskitetyn toiminnan laajapohjainen koordinointi kansallisella tasolla. Arkkitehtuurin laatimisen tavoitteena on tieteellisen laskennan tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokas organisointi kansallisella tasolla. Arkkitehtuurin tavoitetilakuvaus ulottuu vuoden 2020 tienoille. Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi OKM:n asettama Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi ohjaa arkkitehtuurikuvauksen laatimista ja päivittämistä. Varsinaisen työn suorittaa Yhteistyöfoorumin koolle kutsuma asiantuntijaryhmä Aikataulu 5/2015 Tuotokset Arkkitehtuuri Sisältö Omistava ryhmä Aikataulu 12/2015 Tuotokset Tutkimuksen kokonaistehtuuri (ATT) ATT-hankkeen kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena on määrittää tieteen osakohdealueen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila tutkimuksen osalta sekä tarkentaa ja syventää olemassa olevia TTA-hankkeessa tuotettuja kokonaisarkkitehtuurikuvauksia. Tuotetut kuvaukset toimivat ohjaavana syötteenä muissa tutkimuksen ja tieteen toimialana kokonaisarkkitehtuuri- ja arkkitehtuurihankkeissa. ATT strategiaryhmä ja asiantuntijaryhmä Arkkitehtuuri Sisältö Omistava ryhmä Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri kuvaa tutkimuksen tuen ja hallinnon nykytilan mm. palveluiden, prosessien, toimijoiden ja sidosryhmien osalta ja luo yhteistä kieltä korkeakoulujen tutkimuksen tuen ja hallinnon alueella. Työ tukee organisaatioiden yhteisten ja omien palvelujen ja prosessien kehittämistä tutkimuksen tueksi ja tavoitetila kuvataan yhteisten palvelutarpeiden osalta. Työ tukee ja täydentää ATT:n tutkimuksen kokonaisarkkitehtuurityötä tutkimuksen tuen ja hallinnon näkökulmasta. TUHA -verkosto

16 3/5 Aikataulu 12/2015 Tuotokset Arkkitehtuuri Sisältö Omistava ryhmä Aikataulu Tuotokset Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Toimintatason viitearkkitehtuuri sisältää opiskelun ja opetuksen prosessit sekä eri osaprosesseille tarjolla olevat (tietojärjestelmä)palvelut eri korkeakouluissa. Kuvaus kokoaa korkeakoulujen paikallisen tason ja opiskelun ja opetuksen tukeen ja hallintoon vaikuttavan valtakunnallisen tason prosessit ja palvelut. Arkkitehtuurin avulla on mahdollista tunnistaa palvelutuotannon katvealueet ja päällekkäisyydet sekä yhteiset kehittämispolut, tietokomponentit ja kansalliset tietovarannot Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuen yhteistyöryhmä (KOOTuki) Työtä ohjaa korkeakoulujen opintohallinnon ja tietohallinnon verkostojen yhdessä Opetushallituksen kanssa perustama KOOTuki-ryhmä. KOOTukiryhmä tekee viitearkkitehtuuria koskevat ohjaus- ja hyväksymispäätökset ja organisoi työn yhteyden korkeakouluihin ja niiden pysyviin verkostoihin. Varsinaisesta kehitystyöstä vastaa opintohallinnon ja tietohallinnon asiantuntijoista koostuva Synergiaryhmä sekä tämän keskuudestaan valitsema erityistyöryhmä. Nämä ryhmät tuottavat perusehdotukset, pitävät yhteyttä korkeakoulujen asiantuntijoihin ja muokkaavat ehdotuksia korkeakouluista tulleen palautteen perusteella. Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri kommenttikierroksella, versio 1.0 valmistunee 10/ Kokoavat kuvauskokonaisuudet Kuvauskokonaisuus Sisältö Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Malli kokoaa yhteen eri avoimen tieteen, tutkimuksen tuen ja hallinnon, opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon, OKM ja muiden viranomaisten tiedonkeruiden, korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon yhteisiä tietomalleja ja määrityksiä yhteisen mallin mukaan julkaistavaksi. Määritykset ovat säädöksiin perustuen yhteisiä siltä osin kun ne perustuvat korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta säädettyyn tai niitä kerätään YO/AMK lakien tiedonkeruumandaattien perusteella. Muilta osin nämä ovat suositusluontoisia, ellei toisin säädetä. Yhteentoimivuusmalli ja siihen linkittyvät muut tietomääritykset ja sanastot muodostavat kyseisten viitearkkitehtuurien tietoarkkitehtuuriulottuvuuden. Korkeakoulujen toiminnan keskeiset tietokomponentit ja käsitteen määritellään ja ylläpidetään yhdessä osana arkkitehtuurityökokonaisuutta. Korkeakoulujen yhteentoimivuusmallia hyödyntämällä korkeakoulut voivat kuvata tietosisältöjä tavalla, joka mahdollistaa organisaatioiden välisen tiedonsiirron eri tavoin toteutettujen tietojärjestelmien välillä. Yhteentoimivuusmalliin sisältyvien määritysten julkaisualustaksi ja ylläpitoon sekä toteutuskohtaisten sovellusprofiilien johtamiseksi kehitetään yhteisten tietomallien määrittelyyn ja julkaisuun suunniteltu semanttista yhteentoimivuutta

17 4/5 Omistava ryhmä Aikataulu Tuotokset tukeva järjestelmäratkaisu (CSC). Tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä Jatkuva Yhteentoimivuusmallin hallinnan ja ylläpidon tietojärjestelmä 10/2015 Pilottikorkeakouluhaku 6/ Kuvauskokonaisuus Sisältö Omistava ryhmä Aikataulu Tuotokset Korkeakoulujen ICT-palveluiden nykytila ja tavoitearkkitehtuuri Tarkastellaan korkeakoulujen ICT-palveluita: nykytilassa olevia, kehityksen kohteena olevia sekä tulevaisuuden tarpeita. Kohteena ovat tekninen infrastruktuuri, yhteistyön tukivälineet, opiskelun ja opetuksen tuki, tutkimuksen tuki ja hallinnon järjestelmät. Lähtökohtana ovat AAPA- ja FUCIO-verkostojen kokoamat tiedot korkeakoulujen omistamista palveluista ja kooste CSC:n tuottamista palveluista. Kuvausta täydennetään Opetushallituksen, Kansalliskirjaston ja yksittäisten korkeakoulujen tuottamilla valtakunnallisilla palveluilla. Palveluista kuvataan, millä tasolla ne järjestetään sen arvioimiseksi, voidaanko linjata tavoiteesta jonkin palvelun järjestämistason muutokseksi. Tasoja ovat paikallinen ja valtakunnallinen sekä näiden väliin sijoittuvat erilaiset yhteistyön tasot. Lisäksi kuvataan, onko kyseessä korkeakouluille velvoittavasta palvelusta, miten palvelu rahoitetaan, kenelle palvelu on suunnattu sekä palvelun elinkaaren vaihe. Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä jatkuva Kuvauskokonaisuus Sisältö Omistava ryhmä Viranomaistietovirtojen VIRTAistamisen kehittämispolku Suunnitelma ja aikataulu eri korkeakouluilta viranomaisille välitettävän tiedon välittämisestä ko. tahoille Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA) kautta siten, että tietovarantoa voidaan hyödyntää viranomaistietovirtojen lisäksi korkeakoulujen toiminnassa. Suunnitellaan myös muiden valtakunnallisten tietovarantojen kehittämistä ja hyödyntämistä. Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen tuen osalta tavoitteena on, että tiedot ovat yhteismitallisia, tietovirrat sujuvia ja tietojärjestelmät yhteentoimivia. Tavoitteena on kehittää erityisesti organisaatiorajat ylittäviä opiskelun ja opetuksen tietovirtoja, mikä tarkoittaa tietovarantojen, kuten korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon VIRTA-opintotietopalvelun kattavampaa hyödyntämistä ensiksi velvoittavien viranomaistietovirtojen hoitamisessa ja korkeakoulujen erikseen niin päättäessä korkeakoulujen muussa toiminnassa. Tutkimuksen tuen ja hallinnon tietovirtoja parannetaan ensisijaisesti tutkijan tukipalvelujen kehittämistä edistämällä, järjestelmien yhteentoimivuutta lisäämällä ja tutkijan sähköistä asiointia helpottamalla. Tietovarantojen ja tutkijan identifioinnin kehittymisen myötä tavoitellaan tiedepolitiikan ja tutkimuksen strategisen johtamisen tietopohjan suomalaista tutkimusjärjestelmää koskevien tilastotietojen parempaa luotettavuutta, kattavuutta ja yhteismitallisuutta. Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä

18 5/5 Aikataulu Tuotokset Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon osalta yhteistyössä viranomaisten kanssa (mm. Opetushallitus, Tilastokeskus, Kela). Tutkimuksen tuen ja hallinnon tukipalveluiden osalta yhteistyössä erilaisia tutkijan sähköisiä palveluita tarjoavien ja tutkimustoiminnan tietopohjaa kehittävien tahojen kanssa (mm. Suomen Akatemia, tutkimuslaitokset, sairaanhoitopiirit, tutkimusrahoittajat, TSV, Tilastokeskus, Kansalliskirjasto, Tekes, tieteelliset kustantajat, järjestelmätoimittajat, kansainväliset toimijat). jatkuva den+ohjausryhma

19 OKM KTPO /4 Liite 3 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien hallintamalli (luonnos) Versiohistoria versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä Pohja OKM, CSC 1 Yhteiset arkkitehtuurit ja hallintamallin tavoite Arkkitehtuurien hallinnan organisointi, roolit ja tehtävät (ylätason prosessi) Arkkitehtuurien kehittämispolku (toiminta- ja kehittämissuunnitelma) Yleiset periaatteet arkkitehtuurityössä ja -hallinnassa Hallintamallin suhde muuhun OKM:n vastuulla olevaan arkkitehtuurityöhön Yhteentoimivuusmallin kehittämisen suhde OKSA sanastotyöhön ja julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurityö Opintopolkuun liittyvät arkkitehtuurit Palveluväylän kehitys Yhteiset arkkitehtuurit ja hallintamallin tavoite Tässä dokumentissa kuvataan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten ja arkkitehtuureja kokoavien kuvauskokonaisuuksien hallintamalli. Kuvattavaksi suunnitellut ja työn alla olevat arkkitehtuurit kuvataan erillisessä kehittämispolkudokumentissa (LIITE 2) Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit ovat kuvauksia, jotka i. Määrittelevät yhteisen kielen kuvauskohteensa prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien ja teknologian kuvaamiseen ja kehittämiseen ii. Kuvaavat kuvauskohteensa nykytilaa korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa iii. Kuvaavat kuvauskohteensa tavoitetilaa korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa o erityiskysymyksinä ovat esimerkiksi toimintakulttuurin ja prosessien uudistaminen paremmin tavoitteita palveleviksi 1 ja esimerkiksi järjestelmäpalvelujen tuottamisen keskittämiseen/hajautukseen liittyvät kysymykset (korkeakoulut, CSC ja muut toimijat) iv. Identifioivat tietoarkkitehtuurin osia, joista on syytä luoda tarkempia yhteentoimivuuden määrityksiä (yhteentoimivuusmalli, tekniset määritykset) Eri arkkitehtuurikuvauksissa painottuvat eri osat. Esimerkiksi kohtaan iv ei oteta kaikissa arkkitehtuureissa kantaa. OKM:n näkemyksillä on suurempi painoarvo sellaisisten arkkitehtuurien kehittämisessä, joiden mukainen toiminta edellyttää taloudellisia panostuksia OKM:ltä. 1 Esimerkiksi avoin tiede on tällainen tavoite.

20 2/4 Arkkitehtuureissa kuvataan toimintaa (prosessit) ja siihen liittyviä tietoja, järjestelmiä ja teknologiaa tai infrastruktuuria. Eri arkkitehtuurikuvauksissa painottuvat eri näkökulmat. Hallintamalli on suositus arkkitehtuurien hallinnan organisoimiseksi ja yhteistoimintamalliksi. Se sisältää kuvaukset korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien hallinnan organisoinnista. Hallintamallissa määritellään vastuut ja roolit eri toimijoiden välillä arkkitehtuureja laadittaessa, muutettaessa, kuvausten ylläpidossa ja säilyttämisessä ja niihin liittyvästä tiedottamisesta, viestinnästä ja koulutuksesta. Arkkitehtuurien johtaminen, hallinta ja kehittäminen ovat jatkuvia prosesseja. 2 Arkkitehtuurien hallinnan organisointi, roolit ja tehtävät (ylätason prosessi) OKM:n asettama korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä toimii arkkitehtuurityön johtoryhmänä. Tässä roolissa se päättää arkkitehtuurien hyväksymisestä ja julkaisemisesta osana yhteisiä arkkitehtuureja. Nämä arkkitehtuurit julkaistaan arkkitehtuurisivustolla ja viedään myös kansallisen avoindata.fi palvelun yhteentoimivuus -osioon. Kunkin arkkitehtuurin laatimista, tuottamista ja päivittämistä valmistelee ja siitä vastaa omistava ryhmä. Omistava ryhmä on joko OKM:n asettama, jolloin sen arkkitehtuurityöhön liittyvät vastuut on määritelty ohjausryhmän asettamiskirjeessä tai korkeakoulujen muodostama, jonka arkkitehtuurityötä OKM toistaiseksi tukee konsulttiresursseilla (tutkimushallinnon TUHA-verkosto ja Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä KOOTuki). OKM tarjoaa (pääasiallisesti CSC:n kautta) konsulttiresursseja päättämälleen arkkitehtuurityölle ja eri ryhmien ohjaaman arkkitehtuurityön koordinaatioon. Konsulttiresursseja voidaan hankkia myös muilta toimijoilta. Alla olevassa RACI -taulukossa 2 on kuvattu Tietohallinto- ja ICT ohjausryhmän, arkkitehtuurin omistavan ryhmän tai verkoston, ja sidosryhmien ja OKM:n vastuita suhteessa arkkitehtuurityöhön. Taulukon alla on täsmennyksiä tehtäviin. Omistava ryhmä Sidosryhmät OKM Tietohallintoja ICT ohjausryhmä A) Aloite arkkitehtuurin tuottamisesta R RI RA R B) Resursointipäätös arkkitehtuurin tuottamiseksi C) Arkkitehtuurityön ohjaus ja työn organisointi C RA I RA I C I D) Päätös arkkitehtuurin viemisestä Tietohallinto- ja ICT- ryhmän käsittelyyn RA I E) Päätös arkkitehtuurin hyväksymisestä osaksi yhteisiä arkkitehtuureja I I I RA F) Aloite arkkitehtuurin päivityksestä RA CI RC CI 2 R = responsible (vastuullinen), A = accountable (vastuussa oleva), C = consulted (neuvova), I = informed (tiedotettava)

21 3/4 Omistava ryhmä Sidosryhmät OKM Tietohallintoja ICT ohjausryhmä G) Arkkitehtuurin päivitystyöstä päättäminen (resurssit) C RA Täsmennyksiä taulukon tehtäviin. A) Periaatteessa kuka tahansa voi tehdä aloitteen arkkitehtuurityön aloittamisesta B) Arkkitehtuurityössä, johon OKM hankkii resurssit, OKM viime kädessä tekee päätöksen työn aloittamisesta. Mikäli luontevaa omistavaa ryhmää ei ole, sellaista tehtävää hoitamaan voidaan myös asettaa uusia tai väliaikaisia ohjausryhmiä. Korkeakoulut ja sidosryhmät resursoivat arkkitehtuurityötä omien päätöstensä mukaisesti. C) Omistava ryhmä ohjaa työtä sisällöllisesti ja voi päättää tämän ohjaustehtävän delegoinnista esimerkiksi työvaliokunnalle tai muulle alaryhmälleen. - Kullakin OKM:n hankkimilla resursseilla tuotetulla arkkitehtuurilla on OKM:ssä asiasta vastaava virkamies, joka huolehtii tavoitetilakuvauksissa esitettyjen kansalliseen työnjakoon tai OKM:n CSC:ltä tai muilta tahoilta ostamiin palveluihin vaikuttavien linjausten yhteensopivuudesta OKM:n ja kansallisiin tavoitteisiin. Arkkitehtuurit eivät siis ole toivomuspapereita, joilla ehdotetaan OKM:lle asioita, vaan tavoitteista tulisi päästä yhteisymmärrykseen kuvausprosessin aikana. Arkkitehtuureissa, jotka painottuva yhteisen kielen muodostamiseen korkeakoulujen toiminnassa, ei tällaiselle ole tarvetta. D) Arkkitehtuurin omistava ryhmä hyväksyy omalta osaltaan arkkitehtuurin ja tuo sen yhteiseksi arkkitehtuuriksi hyväksyntää ja julkaisua varten tietohallinto- ja ICT ohjausryhmän käsittelyyn - Mikäli katsotaan, että arkkitehtuurin sisältöön on pyydettävä kannanottoja esimerkiksi muilta ministeriöiltä, tällaisia on pyydettävä ennen omistavan ryhmän hyväksyntää. E) Tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä hyväksyy sen yhteiseksi arkkitehtuuriksi (tai palauttaa sen valmisteluun). F) Arkkitehtuurin omistava ryhmä (tai muu taho) voi tehdä aloitteen arkkitehtuurin päivittämisestä G) Sikäli kun OKM antaa resurssit arkkitehtuurityöhön, OKM viime kädessä tekee päätöksen työn aloittamisesta. 3 Arkkitehtuurien kehittämispolku (toiminta- ja kehittämissuunnitelma) Listaa suunnitelluista ja työn alla olevista arkkitehtuurikuvauksista ja niiden vastuuryhmistä (omistava ryhmä) pidetään yllä kehittämispolkudokumentissa (LIITE 2). 4 Yleiset periaatteet arkkitehtuurityössä ja -hallinnassa Arkkitehtuurien avulla muodostetaan kokonaiskuva kehittämiskohteesta ja sen sidonnaisuuksista koko korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tasolla. Kuvausten laadinnassa tunnistetaan eri tahojen, esimerkiksi kunkin organisaation (esimerkiksi CSC:n) tuottamat ICT-palvelut osana suurempaa kokonaisuutta, jonka halutaan toimivan yhteen ja jota halutaan kehittää. Käytännössä arkkitehtuurikuvauksen laadinta käynnistyy yleensä tietyn toimintakokonaisuuden hahmottamistarpeesta jonkin aihealueen kehittämisen yhteydessä. Arkkitehtuurikuvaukset laaditaan verkostomaisessa yhteistyössä, jolloin jo arkkitehtuurin työstäminen luo yhteistä kieltä eri toimijoiden välille. Arkkitehtuureja laaditaan samanaikaisesti sekä organisaatiotasolla että kansallisella tasolla. Esimerkiksi tutkimushallinnon viitearkkitehtuuri täydentää kansalliselta tasolta lähtevää tutkimuksen kokonaisarkkitehtuuria.

22 4/4 Yhteentoimivuusmalli ja siihen linkittyvät muut tietomääritykset, yhteentoimivuuden kuvaukset ja sanastot muodostavat kyseisten viitearkkitehtuurien tietoarkkitehtuuriulottuvuuden. Tietoarkkitehtuuriulottuvuudella tarkoitetaan tässä kuvausta tietomalleista, ontologioista, käsitteistä, luokituksista ja sanastoista. Arkkitehtuurikuvausmenetelmäksi suositellaan Kartturi-kuvausmenetelmää soveltuvin osin. Arkkitehtuurityön yhdenmukaisuudesta huolehditaan menetelmäosaamisen tuella ja tarvittavilla alueilla menetelmäkonsultoinnilla. Arkkitehtuurikuvauksien on oltava kaikkien saatavilla. Tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän hyväksyy arkkitehtuurit julkaistaviksi yhteisinä arkkitehtuureina. Hyväksyntäkriteereinä käytetään mm. sitä, että laadittu kuvaus on päätöksenteon kannalta ymmärrettävyydeltään, oleellisuudeltaan ja tarkkuustasoltaan käyttökelpoinen ja hyödyllinen. Lisäksi hyväksyminen edellyttää, että arkkitehtuurin omistava ryhmä on sidosryhmiensä kanssa todennut sen hyödylliseksi ja sen edustavan laajaa yhteistä näkemystä. Arkkitehtuurikuvaukset julkaistaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset viitearkkitehtuurit sivustolla ja avoindata.fi palvelun yhteentoimivuus -osiossa. 5 Hallintamallin suhde muuhun OKM:n vastuulla olevaan arkkitehtuurityöhön Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinta jakaantuu ministeriöiden ohjaamiin kohdealueisiin, joista yksi on OKM:n vastuulla oleva koulutus, tiede ja kulttuuri. Kohdealueet jakaantuvat edelleen osa-alueisiin, joista yksi on koulutus ja tutkimus. Koulutuksen ja tutkimuksen arkkitehtuurityö on OKM:ssä Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston (KTPO), Koulutuspolitiikan osaston (KOPO) ja Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön (AIPO) vastuulla. Kirjastoihin ja arkistoihin liittyvä arkkitehtuurin hallinta organisoidaan omana tehtävään Kirjastot, arkistot ja museot -osa-alueella. Arkkitehtuurityössä tehdään yhteistyötä tarpeellisissa kohdissa. 5.1 Yhteentoimivuusmallin kehittämisen suhde OKSA sanastotyöhön ja julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurityö Opetustoimen sanastotyöllä tuotetaan Opetus- ja koulutussanasto (OKSA), millä luodaan perustaa koulutuksen ja tutkimuksen osa-alueen tietoarkkitehtuurille sekä merkittävien tietojärjestelmähankkeiden ja palveluiden kehittämiselle. OKSA sanastotyön tavoitteena on sekä paikan asemointi julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurissa että osa-alueella keskitetysti hallinnoitu prosessi, joka johtaa yhtenäisen ja yhteiskäyttöisen sanaston muodostumiseen ja yhdenmukaiseen dokumentaatioon. Koulutuksen ja tutkimuksen sanastotyöstä vastaa KTPO:n, KOPO:n ja AIPO:n edustajista koostuva arkkitehtuuriryhmä. Ryhmän tukena toimii Koulutuksen ja tutkimuksen sanastotyön referenssiryhmä. Ryhmän tehtävänä on käsitellä ja tarvittaessa harmonisoida sen käsiteltäviksi tuodut termit ja käsitteet sekä toimia koulutuksen käsitteiden osalta JHS 175 Julkisen hallinnon sanastotyöprosessi -suosituksen mukaisena intressiryhmänä (IY_koulutus). 5.2 Opintopolkuun liittyvät arkkitehtuurit Opintopolku on opetushallituksen ylläpitämä kehittyvä koulutustiedotuksen ja opiskelijahaun ja valinnan kehittyvä palvelu. Etenkin opiskelun ja opetuksen alueella korkeakoulujen prosessit liittyvät kiinteästi opintopolku palveluun. 5.3 Palveluväylän kehitys Arkkitehtuurien kehittämisessä huomioidaan kehittyvä julkisen hallinnon palveluarkkitehtuuri ja siihen liittyminen Tutkimuksen sanastotyö Tutkimuksen sanastotyötä edistetään osana ATT-hanketta

23 IT-barometri (4) FUCIO ja AAPA verkostot FUCIO- ja AAPA-verkostojen IT-barometri 2015 Korkeakoulujen IT-johtajilta kysyttiin kevään 2015 aikana niitä aihealueita, jotka tulevat vaikuttamaan heidän työhönsä lähimmän 18 kuukauden aikana. Kyselyssä haluttiin yleistä trendimäistä ja strategista lähestymistapaa ilman meneillään olevien hankkeiden listausta. Vastauksia saatiin FUCIO-verkostossa 16 IT-johtajalta 11 yliopistosta ja AAPA-verkostossa 18 IT-johtajalta 17 ammattikorkeakoulusta. Vastauksia on peilattu Educausen ns. Top10-listaa 1 meneillään olevista korkeakoulutuksen IT-trendeistä vastaan. Lisäksi IT-johtaja voi merkitä aiheensa kolmeen yhteistyön mahdollisuuksia kuvaavaan ryhmään, jossa haluttiin tietää, pitäisikö esitetyn aiheen toteuttaa tai käsitellä a) koko korkeakoulusektorin tasolla, b) usean korkeakoulun yhteisenä tai onko aihe c) korkeakoulukohtainen. Tavoitteena korkeakoulun IT-barometrilla on verrata barometrin antamia tuloksia korkeakoulujen ITjohtajien verkostojen strategioihin. IT-barometrista tullaan tekemään osa verkostojen toiminnan vuosikelloa, ja kysely toteutetaan jatkossa joka kevät. Syksyisin verkostot keräävät yksittäisiä IT-palveluhankkeita kuvaavan listan korkeakoulusektorin road-map- ja yhteistyöaihioita varten. Verkostojen pääsihteerit Teemu Seesto FUCIO Esko Ala-Peijari AAPA 1 Educause-Top10 raportti perustuu lähes 450 Pohjois-Amerikkalaisen korkeakouluorganisaation edustajien vastauksiin.

24 IT-barometri (4) FUCIO ja AAPA verkostot Peilaus Educausen Top10-listaan korkeakoulujen ydintoiminta edellä 1.1 Opetus, opiskelun tuki ja opintohallinto (FUCIO 21 %, AAPA 32 %) Opetuksen digitalisaatio ja oppimisympäristöt (36 viittausta). Opintohallinnon IT-palvelut ja tietojärjestelmähankkeet yhteistyönä (14 viittausta). Tällä hetkellä menossa esim. OTM-hanke (Aalto, Helsinki, Tampere, Jyväskylä) ja Peppi-hanke (yli 10 korkeakoulua) Opiskelijoiden IT osaamisen kehittäminen (4 viittausta) Educause: 2. Optimizing the use of technology in teaching and learning in collaboration with academic leadership, including understanding the appropriate level of technology to use. 1.2 Tutkimus (FUCIO 13 %) Muutokset opetuksen ja oppimisen tavoissa: verkkokurssit/- oppiminen, iltaopetus (verkossa ja kampuksella), uudentyyppiset oppimisympäristöt (tilajärjestelyt) Opiskelijoiden omien IT resurssien hyödyntäminen." Tutkimusdatan hallinta, data politiikat ja avoin data (10 viittausta) Tieteellisen laskennan ja tallennuskapasiteetin palvelut. Kuka on palvelun tarjoaja? (4 viittausta) 1.3 Korkeakoulun johto ja hallinto (FUCIO 20 %, AAPA 10 %) IT:n ja organisaation tavoitteiden yhteensovittaminen (20 viittausta). Business intelligence ja johdon raportointi (10 viittausta) Educause: 5.Demonstrating the business value of information technology and how technology and the IT organization can help the institution achieve its goals. Teknologialähtöisyydestä toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Analytiikka ja tiedolla johtaminen 1.4 Teknologia (FUCIO 16 %, AAPA 15 %) IT-osaamisen painottuminen kohti palveluhankintoja ja asiakasorientoituneisuutta. Pilvipalvelut (13 viittausta) Mobiilipalvelut (11 viittausta) Tietoturva ja suoja (7 viittausta) Educause: 7. Providing user support in the new normal mobile, online education, cloud, and BYOD environments. Educause: 8. Developing mobile, cloud, and digital security policies that work for most of the institutional community. 1.5 Organisaation IT-palvelut (FUCIO 20 %, AAPA 35 %) Yhteistyöjärjestelyt, tehtävien jako ministeriön, korkeakoulujen ja palvelutarjoajien kanssa (28 viittausta) Vähentyneet taloudelliset resurssit (22 viittausta) Arkkitehtuuri ja IT-palveluiden tehostaminen (21 viittausta) Yhteisten IT-palvelujen tuottaminen Tiukkeneva talous Educause: 9. Developing an enterprise IT architecture that can respond to changing conditions and new opportunities. Educause: 1. Hiring and retaining qualified staff, and updating the knowledge and skills of existing technology staff. Educause: 6. Increasing the IT organization's capacity for managing change, despite differing community needs, priorities, and abilities.

25 IT-barometri (4) FUCIO ja AAPA verkostot [the other] Educause Top 10 IT Issues, 2015 Educausen käyttämä lista perustuu anglo-amerikkalaiseen korkeakoulujärjestelmään. Lisäksi aivan kaikki suomalaisten korkeakoulujen IT-johtajien vastaukset eivät sovi em. luokitukseen. Alla ovat ne Educause-kategoriat joihin ei suoranaisesti voitu kohdentaa yhtään vastausta. Educause 3. Developing IT funding models that sustain core service, support innovation, and facilitate growth. Educause 4. Improving student outcomes through an institutional approach that strategically leverages technology. Educause 10. Balancing agility, openness, and security.

26 IT-barometri (4) FUCIO ja AAPA verkostot Yhteistyön taso: koko sektorin yhteinen vai korkeakoulukohtainen Sen lisäksi, että vastaaja kategorisoi vastauksensa yhteistyön suhteen, verkostojen IT-pääsihteerit ovat sijoittaneet vastaukset myös tarkemmin IT-palvelun osa-alueita kuvaaviin luokkiin. Taulukossa on tulkittu siten, että jos vastaaja on vastannut usean korkeakoulun tai koko sektorin yhteinen, tämä kuvaa hankkeessa mahdollisuutta yhteistyön tekemiseen tai kehittämiseen. Kuten odotettua, arkkitehtuuri on asia jossa IT-johtajat haluavat mennä yhteistyö edellä. Pienimmälle, joskaan ei vähäiseksi sekään, jäävät yksittäiset järjestelmähankkeet. Tämäkin on odotettu tulos. Arkkitehtuurin, tietoturvan ja osassa infrastruktuuria sekä opetuksen tukipalveluiden osalta yhteistyö on jo toimivaa verkostojen yhteisten työryhmien ja SIG-ryhmien kautta. Useissa tilanteissa niillä on jo pitkä yhteistyön historiakin taustalla. Joko koko korkeakoulusektorin tai usean korkeakoulun yhteinen Korkeakoulukohtainen Arkkitehtuuri 67 % 33 % Opetus ja opiskelu (verkko-opetus ja opintohallinto) 60 % 40 % Organisointi ja yhteistyö (organisoituminen, yhteistyörakenteet ja talous) Teknologia (päätelaitteet, infrastruktuuriratkaisut ja tietoturva) Palvelut (palveluiden tuottaminen ja yksittäiset järjestelmähankkeet) 56 % 44 % 50 % 50 % 43 % 57 %

Ajankohtaista korkeakoulujen ICT-kokonaisuuden hallinnasta: OKM - CSC - korkeakoulut. Ilmari Hyvönen

Ajankohtaista korkeakoulujen ICT-kokonaisuuden hallinnasta: OKM - CSC - korkeakoulut. Ilmari Hyvönen Ajankohtaista korkeakoulujen ICT-kokonaisuuden hallinnasta: OKM - CSC - korkeakoulut Ilmari Hyvönen 13.4.2015 Korkeakoulut, CSC, OKM/KTPO ja arkkitehtutyö tietohallinto, ICT-palvelut, ehtutyö, CSC:n palvelut,

Lisätiedot

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen ICT ja yhteiset arkkitehtuurit. Ilmari Hyvönen

Korkeakoululaitoksen ICT ja yhteiset arkkitehtuurit. Ilmari Hyvönen Korkeakoululaitoksen ICT ja yhteiset arkkitehtuurit Ilmari Hyvönen 19.1.2016 Aiheita Tavoite ja arkkitehtuurityön ala Ohjausrakenteet Arkkitehtuurityö ja sen kolme tarkoitusta Ryhmät, yhteiset arkkitehtuurit

Lisätiedot

OKM KTPO:n korkeakouluille hankkimat palvelut ja niiden kehittäminen korkeakoulu- ja tiedepoliittisesta näkökulmasta

OKM KTPO:n korkeakouluille hankkimat palvelut ja niiden kehittäminen korkeakoulu- ja tiedepoliittisesta näkökulmasta OKM KTPO:n korkeakouluille hankkimat palvelut ja niiden kehittäminen korkeakoulu- ja tiedepoliittisesta näkökulmasta Digitaalisuus ja internet ovat radikaalisti muuttaneet tieteen ja tutkimuksen tekemistä

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän kokous 28.11.2014 LUONNOS keskustelun pohjaksi 18.11.2014 Tuija Raaska, CSC Julkisen hallinnon

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

ICT opetuksen ja tutkimuksen tukena

ICT opetuksen ja tutkimuksen tukena ICT opetuksen ja tutkimuksen tukena Juha Haataja Juha.Haataja@minedu.fi Suomen haasteita korkeakoulujen ICT:n näkökulmasta Miten yhdessä saadaan kilpailuetua? riittävän vahvat yksiköt joiden kesken on

Lisätiedot

KANSALLISEN PALVELUARKKITEHTUURIN YHTEISTEN LIITTYMIEN OHJAUS

KANSALLISEN PALVELUARKKITEHTUURIN YHTEISTEN LIITTYMIEN OHJAUS KANSALLISEN PALVELUARKKITEHTUURIN YHTEISTEN LIITTYMIEN OHJAUS 4.5.2017 Tausta: Sisältö Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus (2011) OKM-taso:

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

OKM nimeämispyyntö jäseniksi Oppijan tietovirtojen ja Virtaopintotietopalvelun

OKM nimeämispyyntö jäseniksi Oppijan tietovirtojen ja Virtaopintotietopalvelun Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Asiakirjan nimi: OKM nimeämispyyntö jäseniksi Oppijan tietovirtojen ja Virtaopintotietopalvelun ohjausryhmään Asiakirjan päivämäärä: 31.01.2017

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen 12.9.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Aiheita Muistio tietohallinnon kehittämisestä RAKETTI-hankkeen

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen

Lisätiedot

KTPO-CSC-vuosisopimus 2014 & RAKETIn jälkeinen ohjausmalli IH 3.2.2014

KTPO-CSC-vuosisopimus 2014 & RAKETIn jälkeinen ohjausmalli IH 3.2.2014 KTPO-CSC-vuosisopimus 2014 & RAKETIn jälkeinen ohjausmalli IH 3.2.2014 OKM:n eri roolit CSC:n ohjauksessa Yhtiökokous Puitesopimus, omistajaohjaus Vuosisopimus OKM KTPO KUPO KOPO Hallinto-osasto Edustaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT- benchmarking Suomessa

Korkeakoulujen IT- benchmarking Suomessa Korkeakoulujen IT- benchmarking Suomessa Tuomo Rintamäki 19.1.2016 Sisältö: - kustannusten vertailu BencheIT- projekti - askarruttavat teemat (IT barometrit) - asiakaskyselyt (ECAR- projekti) BencheIT

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ JA CSC TIETEEN TIETOTEKNIIKAN KESKUS OY SOPIMUSNUMERO 0120151126

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ JA CSC TIETEEN TIETOTEKNIIKAN KESKUS OY SOPIMUSNUMERO 0120151126 SOPIMUS PALVELUKOKONAISUUKSIEN TOIMITTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KORKEAKOULU- JA TIEDEPOLITIIKAN OSASTOLLE KOULUTUKSEN, TIETEEN, KULTTUURIN JA HALLINNON TARPEISIIN VUONNA 2016 OPETUS- JA

Lisätiedot

Pyyntö OKM nimeämispyyntö jäseniksi tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon johto- ja ohjausryhmät

Pyyntö OKM nimeämispyyntö jäseniksi tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon johto- ja ohjausryhmät Pyyntö OKM/12/040/2017 01.02.2017 Jakelussa mainituille Viite Asia OKM nimeämispyyntö jäseniksi tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon johto- ja ohjausryhmät Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

- Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen (linkitetty) tietomalli

- Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen (linkitetty) tietomalli 1 2 3 4 - Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen (linkitetty) tietomalli 5 - kokonaisuus tunnetaan myös nimellä semanttisen yhteentoimivuuden viitekehys - Yhteentoimivuutta tukeva (tieto)arkkitehtuuri kokoaa

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion vaikutukset RAKETTI-OPI:in

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion vaikutukset RAKETTI-OPI:in RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion vaikutukset RAKETTI-OPI:in

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä Muistio Aika: 16.4.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: https://connect.funet.fi/kootuki Läsnäolijat: yhteistyöryhmä: Kati Kettunen, Eva Raudasoja, Tapio Rimpioja,

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Suunta tästä eteenpäin

Suunta tästä eteenpäin Suunta tästä eteenpäin Nimi- ja paikkatietopalvelujen seminaari 30.1.2018 Minna Karvonen Opetus- ja kulttuuriministeriö KDK- onnistuimmeko? Arvioinnin tulokset liikennevaloina KDK-hankkeen vaikuttavuus

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen

Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyön organisoiminen hankekauden jälkeen Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen

Lisätiedot

Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto

Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto Varhaiskasvatuksen tietovaranto VARDA on kansallinen keskeisten varhaiskasvatustietojen kokonaisuus Tietovaranto kokoaa tiedot

Lisätiedot

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAKETTI-KOKOAkoordinaatioryhmän kokous Korkeakoulujen ja opetus- ja

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,

Lisätiedot

KOOTuki-ryhmän viestinnästä ja yhteistyön tuesta. Pekka Linna,

KOOTuki-ryhmän viestinnästä ja yhteistyön tuesta. Pekka Linna, KOOTuki-ryhmän viestinnästä ja yhteistyön tuesta Pekka Linna, 10.11.2014 Sisältö 1. Strategia 2. Toimintatavat sidosryhmäviestinnässä 3. Kanavat 4. Yhteistyön tukeminen ja yhteisötuottaminen 5. Välineet

Lisätiedot

Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut. Ilmari Hyvönen

Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut. Ilmari Hyvönen Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut Ilmari Hyvönen 10.10.2013 Aiheita Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä julkisessa hallinnossa mistä tämä nyt oikein tuli? Kokonaisarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI V3.0 Tiivistelmä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN

Lisätiedot

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö 2016-2018 30.8.2016 Ilmari Hyvönen Taustaa Digitalisaation vaikutukset korkeakoulutukseen

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

KTPO-CSC-sopimus 2015 (ote Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmälle 24.9.2014)

KTPO-CSC-sopimus 2015 (ote Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmälle 24.9.2014) KTPO-CSC-sopimus 2015 (ote Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmälle 24.9.2014) SOPIMUS PALVELUKOKONAISUUKSIEN TOIMITTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KORKEAKOULU- JA TIEDEPOLITIIKAN

Lisätiedot

RAKETTI-OPI-osahankkeen tulokset projektien tukena

RAKETTI-OPI-osahankkeen tulokset projektien tukena RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAKETTI-OPI-osahankkeen tulokset projektien tukena RAKETTI-tulosseminaari

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Verkostojen IT-barometri 2016

Verkostojen IT-barometri 2016 Verkostojen IT-barometri 2016 9.2.2016 IT-barometri 2016 2 (7) FUCIO- ja AAPA-verkostojen IT-barometri 2016 Kuten edeltävänäkin vuonna, korkeakoulujen IT-johtajilta kysyttiin tammikuun 2016 aikana niitä

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja korkeakoulujen yhteinen visio. Rehtori Pertti Puusaari, Hämeen ammattikorkeakoulu

Kehittämishankkeet ja korkeakoulujen yhteinen visio. Rehtori Pertti Puusaari, Hämeen ammattikorkeakoulu Kehittämishankkeet ja korkeakoulujen yhteinen visio Rehtori Pertti Puusaari, Hämeen ammattikorkeakoulu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyö (ka.csc.fi) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

SOTE KA hallintamallin uudistaminen

SOTE KA hallintamallin uudistaminen SOTE KA hallintamallin uudistaminen SOTE tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä THL 26.10.2017 1 Nykyinen hallintamalli ja sen haasteet Nykyinen hallintamalli osittain hajanainen Valtakunnallinen valtiovetoinen

Lisätiedot

KOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto

KOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto KOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto TUHA-verkosto lyhyesti Verkoston suunnittelu käynnistyi RAKETTI TUTKI:n järjestämästä kick off tilaisuudesta 14.1.2014

Lisätiedot

Tiedosta johtaminen. Antti Mäki. KOTA-seminaari, 1.9.2015, Turku

Tiedosta johtaminen. Antti Mäki. KOTA-seminaari, 1.9.2015, Turku Tiedosta johtaminen Antti Mäki KOTA-seminaari, 1.9.2015, Turku Tiedosta johtaminen! Oppijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Elinikäinen oppiminen Toiminnan kehittäminen Tulosohjaus Tietovarasto,

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen

Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen Annu Jauhiainen Kirjastojen yhteiset palvelut Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopalvelut Johtaminen Talous Viestintä Koulutus Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Tutkimuksen tietoaineistot 2014-2017 Keskeinen tavoite edistää sähköisten tutkimusaineistojen hyödyntämistä,

Lisätiedot

Ohjausryhmän 2010 toimeksiannon mukaisesti valmisteltiin ryhmän ensimmäinen toimintasuunnitelma ja suunnitelma hyväksyttiin 9.6.2010.

Ohjausryhmän 2010 toimeksiannon mukaisesti valmisteltiin ryhmän ensimmäinen toimintasuunnitelma ja suunnitelma hyväksyttiin 9.6.2010. 10.9.2012 RAKETTI-KOKOA koordinaatioryhmän toimintasuunnitelma 2012-2014 Versio 0.95 10.9.2012 KOKOA-koordinaatioryhmän ehdotuksena RAKETTI ohjausryhmälle Sisältö RAKETTI-KOKOA koordinaatioryhmän toimintasuunnitelma

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.

Lisätiedot

Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen

Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019

Lisätiedot

Tutkimuksen tietoaineistot

Tutkimuksen tietoaineistot IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 Tutkimuksen tietoaineistot Johanna Blomqvist CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Data challenges Tutkimuksen tietoaineistot keskeisiä haasteita Miten selviämme tietovirran

Lisätiedot

Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön

Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön Suvi Remes 18.8.2015 Synergian etäkokous 03/02/15 1 Lähtökohta Synergiaryhmä linjannut, että seuraavista tietoarkkitehtuurin alueelle kuuluvista asioista on tarpeen olla

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Museo 2015 -aloitusseminaari 23.11.2011 Kansallismuseon auditorio, Helsinki 23.11.2011 Riitta Autere museo 2015 Esityksen sisältö Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Tieto korkeakoulujen toiminnasta avoimena tietona? Tietovarastofoorumi Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen

Tieto korkeakoulujen toiminnasta avoimena tietona? Tietovarastofoorumi Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen Tieto korkeakoulujen toiminnasta avoimena tietona? Tietovarastofoorumi 17.6.2014 Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen Avoin tieto? Avoimella tiedolla tarkoitetaan digitaalisessa muodossa oleviin sisältöihin ja

Lisätiedot

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena

Lisätiedot

KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Jaana Kilkki, Kansallisarkisto

KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Jaana Kilkki, Kansallisarkisto KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari 30.1.2018 Jaana Kilkki, Kansallisarkisto Kansallinen Digitaalinen Kirjasto OKM:n hanke 2008-2017 toteuttaa kansallisia

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.5.2013 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Tämä työsuunnitelma

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

CSC:n tuki ja korkeakoulutuksen kehittämishankkeet OKM:n webinaari

CSC:n tuki ja korkeakoulutuksen kehittämishankkeet OKM:n webinaari CSC:n tuki ja korkeakoulutuksen kehittämishankkeet OKM:n webinaari Jonna Korhonen & Eeva Polvi 2.5.2018 CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus CSC on

Lisätiedot

OppiJana 2030-esiselvitys Kootuki

OppiJana 2030-esiselvitys Kootuki OppiJana 2030-esiselvitys Kootuki Jonna Korhonen 29.5.2018 CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Johdanto esiselvitykseen Esielvityksen tavoitteena on

Lisätiedot

Luotettavaa kumppanuutta koulutuksen ja opetuksen edistämisessä. KOTA-seminaari Stina Westman, CSC

Luotettavaa kumppanuutta koulutuksen ja opetuksen edistämisessä. KOTA-seminaari Stina Westman, CSC Luotettavaa kumppanuutta koulutuksen ja opetuksen edistämisessä KOTA-seminaari 2018 29.8.2018 Stina Westman, CSC CSC Finnish expertise in ICT for research, education, culture and public administration

Lisätiedot

XDW-projektissa rakennetut palvelut

XDW-projektissa rakennetut palvelut XDW-projektissa rakennetut palvelut Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23. 24.9.2010 Manne Miettinen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. RAKETTI-hankkeen tavoite korkeakouluja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tietotuotannon yhteentoimivuuden laatiminen. Liisi Hakalisto, erityisasiantuntija, OKM

Varhaiskasvatuksen tietotuotannon yhteentoimivuuden laatiminen. Liisi Hakalisto, erityisasiantuntija, OKM Varhaiskasvatuksen tietotuotannon yhteentoimivuuden laatiminen Liisi Hakalisto, erityisasiantuntija, OKM Varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen tietovaranto Tiedot varhaiskasvatustoimijoista,

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö (KA) Kuntamarkkinat 13.9 klo Paikka: B 3.3

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö (KA) Kuntamarkkinat 13.9 klo Paikka: B 3.3 Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö (KA) Kuntamarkkinat 13.9 klo 13.00-13.45 Paikka: B 3.3 Jo Vuodesta 2012! JHS-179 V2.0 suositus - Kokonaisarkkitehtuurin Rosettan kivi julkishallinnolle o o KA-menetelmä:

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAKETTI-hankekokonaisuus Klaus Lindberg CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Asettamispäätös OKM asettamispäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon ohjausryhmä (OpIT)

Asettamispäätös OKM asettamispäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon ohjausryhmä (OpIT) Asettamispäätös OKM/12/040/2012 03.09.2012 Jakelussa mainituille Viite Asia OKM013:00/2012 OKM asettamispäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon ohjausryhmä (OpIT) Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä

SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä Mikko Huovila STM OHO DITI 1 15.3.2018 Mikko Huovila Ryhmän tehtävät Vastata sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten

Lisätiedot

Museo Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille?

Museo Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille? Museo 2015 Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille? 27.9.2011 Elina Anttila, osastonjohtaja Museovirasto Museoalan kehittäminen ja tiedonhallinta Museo 2015 mahdollistaa

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurin hallinta ja OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamien palveluiden korkeakoululähtöinen ohjaus

Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurin hallinta ja OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamien palveluiden korkeakoululähtöinen ohjaus Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurin hallinta ja OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamien palveluiden korkeakoululähtöinen ohjaus Versiohistoria versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä 0.1 22.5.2013

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Linja 4, Ratkaisu- ja tavoitearkkitehtuuri, kokonaisarkkitehtuurityö

Linja 4, Ratkaisu- ja tavoitearkkitehtuuri, kokonaisarkkitehtuurityö Linja 4, Ratkaisu- ja tavoitearkkitehtuuri, kokonaisarkkitehtuurityö Luken tilastojen kokonaisarkkitehtuurityö Tavoitteena kokonaisarkkitehtuurityön edistäminen Luken tilastotuotannon osalta. Nykytilan

Lisätiedot