Esim 1 Esim 2 ei käsitellä tällä kurssilla
|
|
- Amanda Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 8. Monen m-jan fnk2on differen2aalilaskenta Esim 1. Ideaalikaasn 2lanhtälö p = nrt V Paine riipp 2ladesta, ainemäärästä ja lämpö2lasta: p = p(n, T, V) Usean m-jen fnk2on piirtäminen Z = f(,) kaaja on pinta Tässä kassa Z = sin() + f(,) Esim 2. Hikkasen aaltofnk2o kolmilo-eisessa aardessa ψ = ψ(,,z) = ψ(r,θ,ϕ) Kaikki hikasen paikasta riippat fnk2ot oat (ainakin) kolmen m-jan fnk2oita Käsin piirtäminen aikeaa, ja > 3 lo-dessa mahdotonta Usean m-jen fnk2on piirtäminen Useamman m-jan fnk2on differen2aalilaskennan käsi-eitä Voidaan lkita hden m-jan aro ja piirtää Z = f(, 0 ) Tässä esim sin() +, :n aroilla 1,0,1,2 f(,) Skalaariaroisten (= ei ektori) fnk2oiden f(,,z...) osi-aisderiaatat,, 2, jne Skalaari- ja ektoriaroisten fnk2oiden erilaiset "ektorideriaatat" (ei käsitellä tällä krssilla): grad( f ) = f = f i + f f j + k z di( ) = = + + z z crl( ) = = ( z z ) i + ( z z ) j + ( ) k 1
2 Useamman m-jan fnk2on integraalilaskennan käsi-eitä Fnk2on f iiaintegraali kärää C pitkin f (, ) ds C Slje- iiaintegraali (C:n alk ja lopppiste samat) C f (, ) ds Moninkertaiset integraalit (integroidaan seamman koordinaa2n li), tärkeimpänä 2lasintegraali: z " 2 " 2 % % f (,, z)d d dz = $ $ f (,, z)d' z # $ 1 &' d ' dz z 1 # $ 1 &' z 2 Osi-aisderiaa-a Esim. f(,)= f (, ) ( ) = f (, ) ( ) = Vakiona pide-ää m-ja(t) merkitään alaindeksillä. Tämä on tärkeää etenkin termodnamiikan laskissa! Esim. sisäenergian U deriaa-a lämpö2lan T shteen riipp siitä, pidetäänkö 2las V ai paine p akiona. ( U T ) V ( U T ) p Homats merkinnöistä Phtaassa matema2ikassa ei leensä ilmoiteta akiona psiä m-jia erikseen, esim merkinnän U T oletetaan jo itsessään sisältään määritelmän, e-ä mikään m kin T ei mt. Todellisissa fsikaalis- kemiallisissa järjestelmissä mikään m ei mt ehto ei jri koskaan toted. Jos esimerkiksi kaasn lämpö2laa mtetaan, m- äistämä-ä joko 2las, paine tai ainemäärä (tai seampi näistä). Tästä sstä on lonnon2eteissä tarpeen erikseen merkitä mitkä m-jat pidetään akiona! Mita osi-aisderiaatan merkintätapoja oat esim: ) = f (, ) = D f (, ) Esimerkki: ideaalikaaslain paineen osi-aisderiaa-a kolmen mn m-jan shteen: p = nrt V ( p n ) V,T = RT V ( p T ) V,n = nr V ( p V ) n,t = nrt V 2 2
3 Maksimi: 1/31/13 Korkeammat osi-aisderiaatat Fnk2olle f(,): ( f ) = f ( 2 ) = f 2 ( f ) = ( 2 f ) = f ( f ) = ( 2 f ) = f ( f ) = ( 2 f 2 ) = f Jos fnk2o f(,) on "siis2s2 kä-ätä", osi-aisderiaatat f ja f oat samoja. ( 2 f ) = ( 2 f ) Testataan esimerkkissteemillä oatko ris2deriaatat samat. p = nrt V Lasketaan p TV = T ( p V ), p VT = V ( p T ) 2 p T V = T ( p V ) = nrt ( T V ) = nr 2 V 2 2 p V T = V ( p T ) = V (nr V ) = nr V 2 Kllä, ris2deriaatat oat samat. Sta2onääriset (krii^set) pisteet = pisteet, joissa deriaatat oat nollia. Kertasta: 1- lo-eisen fnk2on f() mahdolliset minimit ja maksimit lötät kohdista, joissa df()/d = 0. Toinen tapa olisi: minimi: maksimi: minimi: maksimi: f'() + f'() + d 2 f () d 2 > 0 d 2 f () d 2 < 0 Otetaan seraaaksi 2- lo-einen fnk2o f(,). Mahdolliset minimit ja maksimit lötät tässäkin tapaksessa deriaatan nollakohdista f (, ) = 0 ja Minimin ja maksimin paljastaat toiset deriaatat. Maksimi, kn Minimi, kn f < 0 ja f < 0 ja f f ( f ) 2 > 0 f > 0 ja f > 0 ja f (, ) = 0 htälöpari f f ( f ) 2 > 0 Jos f f (f ) 2 < 0, kseessä on satlapiste: minimi hden m-jan shteen ja maksimi toisen shteen. 3
4 f() = ( ); maksimi f() = ; minimi f() = 2 2 ; satlapiste Esim. f(,) = Etsi fnk2on maksimit ja minimit. Ratkais: etsitään deriaa-ojen nollakohdat f (, ) = f (, ) = Saadaan htälöpari: = 0 (1) = 0 (2) Yhtälöstä 2: = 6(2 ) = 0 = 0 tai = 2 4
5 Maksimi: 1/31/13 Tapas =0: sijoitetaan htälöön 1: = = =12 2 = 4 = ±2 Tapas =2, sijoitetaan htälöön 1: = (2) 2 12 = = =12 2 = = 4 9 = ± 2 3 Mahdollisia minimejä tai maksimeja oat siis (2,0) ja ( 2,0) Mahdollisia minimejä tai maksimeja oat siis (2/3, 4/3) ja ( 2/3, 4/3) Sta2onääristen pisteiden lonne seliää laskemalla toisten deriaa-ojen arot. Annetlle fnk2olle f = 6 f =12 12 f = f =12 f f f f f f 2 lonne >0 minimi >0 maksimi 2/3 4/ <0 satlapiste 2/3 4/ <0 satlapiste Kokonaisdifferen2aali = m-jan hin pieni mtos kn htä tai seampaa toista m-jaa mtetaan 1 lo5einen tapas: = f() :n hin pientä mtosta kn m- hin ähän kaa kokonaisdifferen2aali df () d = d = f '()d d 2 lo5einen tapas: z = f(,) z:n hin pientä mtosta kn ja m-at hin ähän kaa kokonaisdifferen2aali: Kokonaisdifferen2aali 3 lo5einen tapas: = f(,,z) f (,, z) f (,, z) f (,, z) d = ( ),z d + ( ),z d + ( ), dz z Ja astaaas2 mös enemmän kin 3 m-jan fnk2oille... f (, ) f (, ) dz = ( ) d + ( ) d 5
6 Kokonaisdifferen2aali & integroin2 1 lo5einen tapas: = f() d = f '()d Δ = d = f '()d 2 lo5einen tapas: z = f(,) f (, ) f (, ) dz = ( ) d + ( ) d z 2 $ f (, ) f (, ) ' Δz = dz = &( ) d + ( ) d) % ( rei^ z C 2 1 iiaintegraali (tästä lisää möhemmin) Kokonaisdifferen2aali: esimerkkejä Laske fnk>oiden kokonaisdifferen>aalit a) b) 1 r(,, z) = ( z 2 2 ) dr = ( r ),z d + ( r ),z d + ( r z ) dz, = 1 2 ( z 2 ) 1 2 [ 2d + 2d + 2zdz] (r,θ,ϕ) = rsinθ cosϕ d = ( r ) θ,ϕ dr + ( θ ) r,ϕ dθ + ( ϕ ) r,θ dϕ = sinθ cosϕdr + rcosθ cosϕdθ sinθ sinϕdϕ Kokonaisdifferen2aali: esimerkkejä Laske fnk>oiden kokonaisdifferen>aalit c) T(p,V, n) = pv nr dt = ( T p ) V,n dp + ( T V ) p,n dv + ( T n ) p,v dn = V nr dp + p PV dv nr n 2 R dn Kokonaisdifferen2aali: esimerkkejä Termodnamiikan pershtälö sanoo: du = TdS - pdv (1) U = sisäenergia, S = entropia, V = 2las, T = lämpö2la U:n riippma-omat m-jat oat S ja V, siis U = U(S,V) joten U:n kokonaisdifferen2aali on: du = ( U S ) V ds + ( U V ) S dv (2) Vertaamalla htälöitä 1 ja 2 saadaan seraaat 2edot: ( U S ) V = T ( U V ) S = P 6
7 Kokonaisdifferen2aali: esimerkkejä Esim: V= V(p,T,n) α = 1 V ( V T ) p,n κ = 1 V ( V p ) T,n V m = ( V n ) p,t terminen laajenemiskerroin isoterminen pristskerroin moolinen tilas Esitä V:n kokonaisdifferen2aali näiden (mita-aien) parametrien alla. dv = ( V p ) T,n dp + ( V T ) p,n dt + ( V n ) dn T, p = κvdp +αvdt +V m dn Fnk2on irheen arioiminen kokonaisdifferen2aalin alla 1 lo-einen tapas: on ain ksi irhelähde. = f () d = f '()d Δ = f '( 0 ) Δ 0 on :n mi-astlos. 1)Mitataan = 0 :n mi-aksen tarkks on Δ 2)Määritetään sekä :n esitstarkks Δ Esim: lioksen ph:n mi-as ph = log[h 3 O + ] ph:n mi-aksen irhe on tpillises2 ±0,001. Arioi sen aiktsta [H 3 O + ]:n aroon, kn ph = 1,000. Ratkais:!H " 3 $ =10 ph = (e ln10 ) ph = e ln10 ph Δ! $ = d! H # " 3 O+ $ dph = de ln10 ph dph ph=1,000 ΔpH ph=1,000 = ln10 e ln10 ph ph=1,000 ΔpH ΔpH ln10 e ln10 ph ph=1,000 ΔpH = ln10 e ln10 1,000 0,001 =0, ,023M [H 3 O + ] = (0,100 ± 0,023)M Laske- aro ph = 1,000 ph:ta ei siis oi ilmoi-aa kin 2 desimaalin tarkdella, koska irhe on li 0,01. [H 3 O + ] = (0,10 ± 0,02) M Lasketn aron irhe 7
8 Fnk2on irheen arioiminen kokonaisdifferen2aalin alla Useampilo-einen tapas: monta irhelähde-ä. Olkoon hal- sre, joka riipp mitatista m-jista 1, 2, 3,..., n. = ( 1, 2, 3,..., n ) Olkoon ktakin m-jaa i astaaa mi-astlos i,0 ja ko. m-jan mi-asirhe Δ i. Nt saadaan sreen maksimiirheeksi: Δ = n i=1 ( U Δ i ) i i = i,0 Esim: ideaalikaasn 2las on V = (2,0 ± 0,1)dm 3 ja paine on p = (754,7 ± 0,2) torr. Mikä on kaasn lämpö2la kn n = 0,1 mol (tarkka)? Ratkais: pv = nrt T = pv nr Sijoitetaan arot, saadaan T = 242,0309 K. T:n maksimiirhe (MP = mi-aspiste): ΔT = T V MP ΔV + T p MP Δp = 754,7 torr = 0,1 mol R 0,1 2,0 dm3 dm3 + 0, 2 torr 0,1 mol R =12,1657 K T = (242 ± 12 )K p nr MP ΔV + V nr MP Δp Eksak2t ja epäeksak2t differen2aalit f = f(,) f:n kokonaisdifferen2aali on: f (, ) f (, ) df = ( ) d + ( ) d f = 2 f (, ) = 2 f (, ) ) = f Koska ris2deriaatat oat samat Tästä saadaan tes2 sille, onko differen2aalimotoinen laseke kokonaisdifferen2aali. Kokonaisdifferen2aali = eksak2 differen2aali Eksak2t ja epäeksak2t differen2aalit Differen2aalilaseke df = G(, )d + H(, )d on eksak2 jos G(, ) H(, ) = Esim: onko Ratkais: df = ( )d + 2d G(, ) = ( ) ja H(, ) = 2 G(, ) = 2, H(, ) = 2 eksak2 differen2aali? on eksak>. 8
9 Esim: onko eksak2 differen2aali? Ratkais (m-jat oat nt :n ja :n sijaan p ja T): Esim: onko Ratkais: dv = RT dp + R p 2 p dt dv = G(p,T )dp + H(p,T )dt G(p,T ) = RT, H(p,T ) = R p 2 p G(p,T ) = R T H(p,T ) p 2 p = R p 2 dw = pdv = RT dp + RdT p G(p,T ) = RT p, H(p,T ) = R G(p,T ) = R T p H(p,T ) = 0 p dv on eksak>. eksak2 differen2aali? dw ei ole eksak>. Esim: 2edetään e-ä entalpian differen2aali dh = TdS + Vdp on eksak2 ( = kokonaisdifferen2aali). Kten aiemmin du:n tapaksessa, tästä oidaan soraan päätellä: dh = TdS +Vdp ( H S ) p ds + ( H p ) dp S T = ( H S ) p, V = ( H p ) S Toisekseen, dh:n eksak2den takia tät päteä: ( T p ) = ( V S S ) p Tämä on ksi ns. Mawellin relaa>oista (mt oidaan johtaa astaaalla taalla mista eksakteista differen2aaleista, esim du, dg, da). Nämä oat termodnamiikassa arsin keskeisiä. Yhdistetn fnk2on derioin2 1 lo5dessa F = f() ja = () Tällöin f=f() df () d = df () d d d 2 lo-dessa f = f(,) ja = (,), = (,) Tällöin f = f(,) = ) ( + ) ( Haainnollistaa ertas: kemian tehdas to-aa reaktorissa jotakin tote-a määrän f. Tote modostetaan ainesosista ja. Ainesosien o reaktoriin taas riipp kahdesta parametrista ja (esim. lämpö2la ja paine, tai raaka- aineiden o). Jos haltaan 2etää miten tote- määrä f riipp :sta, tät ensin 2etää, miten f:n m- :n ja :n m-essa. Si-en pitää 2etää, miten ja aihteleat :n m-essa = ) ( + ) ( reaktori Tote f 9
10 Haainnollistaa ertas: kemian tehdas to-aa reaktorissa jotakin tote-a määrän f. Tote modostetaan ainesosista ja. Ainesosien o reaktoriin taas riipp kahdesta parametrista ja (esim. lämpö2la ja paine, tai raaka- aineiden o). Jos haltaan 2etää miten tote- määrä f riipp :sta, tät ensin 2etää, miten f:n m- :n ja :n m-essa. Si-en pitää 2etää, miten ja aihteleat :n m-essa = ( f ) ( + ( f ) ( reaktori Tote f Haainnollistaa ertas: kemian tehdas to-aa reaktorissa jotakin tote-a määrän f. Tote modostetaan ainesosista ja. Ainesosien o reaktoriin taas riipp kahdesta parametrista ja (esim. lämpö2la ja paine, tai raaka- aineiden o). Jos haltaan 2etää miten tote- määrä f riipp :sta, tät ensin 2etää, miten f:n m- :n ja :n m-essa. Si-en pitää 2etää, miten ja aihteleat :n m-essa = ( f ) ( + ( f ) ( reaktori Tote f Haainnollistaa ertas: kemian tehdas to-aa reaktorissa jotakin tote-a määrän f. Tote modostetaan ainesosista ja. Ainesosien o reaktoriin taas riipp kahdesta parametrista ja (esim. lämpö2la ja paine, tai raaka- aineiden o). Jos haltaan 2etää miten tote- määrä f riipp :sta, tät ensin 2etää, miten f:n m- :n ja :n m-essa. Si-en pitää 2etää, miten ja aihteleat :n m-essa = ) ( + ) ( reaktori Tote f Haainnollistaa ertas: kemian tehdas to-aa reaktorissa jotakin tote-a määrän f. Tote modostetaan ainesosista ja. Ainesosien o reaktoriin taas riipp kahdesta parametrista ja (esim. lämpö2la ja paine, tai raaka- aineiden o). Jos haltaan 2etää miten tote- määrä f riipp :sta, tät ensin 2etää, miten f:n m- :n ja :n m-essa. Si-en pitää 2etää, miten ja aihteleat :n m-essa = ) ( + ) ( reaktori Tote f 10
11 Esimerkki lioskemian krssilta: Lioksen pskrikapasitee^ on P = dc B dph Pskriliokselle joka on teht hapon HA esilioksesta lisäämällä emästä NaOH: K c B = HA c K HA + H 3 O + [ ] K HA = hapon HA happoakio, c = [HA] + [A ] c B = lisätn emäksen määrä = [Na + ] P = dc B dph = d dph ( K HA c K HA + H 3 O + [ ] ) [ ] ( K HAc K HA + [ H 3 O + ] ) d H + [ 3O ] dph d = d H 3 O +!H " 3 $ = e ln10 ph d K P = ( HA c ) d! H 3 " $ d! $ K HA +! $ dph d 1 d(e ln10 ph ) = K HA c ( d! $ (K HA +! $ )) dph -1 = K HA c ln10 (K HA +! O + e-ln10 ph # $ ) K c! H # HA " 3 O+ $ (K HA +! $ )2 Z = Z(, ) dz = ( Z ) d + ( Z ) d Tapas 1 = akio, d=0 dz = ( Z ) d Tarpeellisia kaaoja "Jaetaan dz:lla ja mistetaan e-ä on akio" Z = Z(, ) dz = ( Z ) d + ( Z ) d Tapas 2 Z = akio, dz=0 ( Z ) d + ( Z ) d = 0 Tarpeellisia kaaoja "Jaetaan d:lla ja mistetaan e-ä Z on akio" ( Z Z ) =1= ( Z ) ( Z ) ( Z ) 1 = ( Z ) : ( Z ) Hom: molemmissa osi-aisderiaa2ossa akio ( Z ) ( ) z + ( Z ) ( ) z = ( Z ) ( ) z + ( Z ) 1= 0 ( Z ) ( ) z = ( Z ) Hom: kaikissa kolmessa osi-aisderiaatassa on eri m-ja akiona (epäinti2iinen miinsmerkki tlee tästä) 11
12 Tarpeellisia kaaoja Yhdistetään edelliset 2 tlosta. ( Z ) = 1 (, toisaalta ( Z Z ) ) ( ) = ( Z z ) ( Z ) ( ) z = 1 ( Z ) ( Z ) ( ) z( Z ) = 1 Hom: kaikissa kolmessa osi-aisderiaatassa on eri m-ja akiona (epäinti2iinen miinsmerkki tlee tästä) Esimerkki 1: pv = nrt, n akio lasketaan ( P V ) T ( V T ) p ( T p ) V p = nrt V, V = nrt p, T = pv nr ( P V ) T ( V T ) p( T p ) V ( nrt = ( V ) V ) T ( ( nrt p ) T ( pv ) p ( nr ) p = nrt nr V 2 p V nr = nrt pv = nrt nrt = 1 ) V pv = nrt Esimerkki 2 : ilmaise ( p T ) V seraaien akioiden alla: α = 1 V ( V T ) p, κ = 1 V ( V p ) T Ratkais : ( p T ) V ( T V ) p( V p ) T = 1 ( p T ) ( V V p ) = T ( p T ) V = 1 1 ( T V ) p ( V T ) p ( V p ) T = = 1( V T ) p 1 V ( V T ) p 1 V ( V p ) T = α κ 12
7. Monen muu/ujan funk4on differen4aalilaskenta
7. Monen muu/ujan funk4on differen4aalilaskenta Esim 1. Ideaalikaasun 4lanyhtälö p = nrt V Paine riippuu 4lavuudesta, ainemäärästä ja lämpö4lasta: p = p(n, T, V) Esim 2. Hiukkasen aaltofunk4o kolmiulo/eisessa
8. Monen muu*ujan funk/on differen/aalilaskenta
8. Monen muu*ujan funk/on differen/aalilaskenta Esim 1. Ideaalikaasun /lanyhtälö p = nrt V Paine riippuu /lavuudesta, ainemäärästä ja lämpö/lasta: p = p(n, T, V) Esim 2. Hiukkasen aaltofunk/o kolmiulo*eisessa
8. Monen muu*ujan funk/on differen/aalilaskenta
8. Monen muu*ujan funk/on differen/aalilaskenta Esim 1. Ideaalikaasun /lanyhtälö p = nrt V Paine riippuu /lavuudesta, ainemäärästä ja lämpö/lasta: p = p(n, T, V) Esim 2. Hiukkasen aaltofunk/o kolmiulo*eisessa
= + + = 4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa
30 VEKTORIANALYYSI Lento 4 4. Derivointi seammassa lottvdessa Osittaisderivaatta. Kerrataan alksi osittaisderivaatan käsite. Fnktio f= f( r) = f( xyz,, ) on kolmen mttjan fnktio, jonka arvo yleensä mtt,
1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit
1 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka, kevät 2017 Emppu Salonen 1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit 1.1 Suurin mahdollinen hyödyllinen työ Tähän mennessä olemme tarkastelleet sisäenergian
Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus
Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus Termodynamiikka on joukko työkaluja, joiden avulla voidaan tarkastella energiaan ja entropiaan lii2yviä ilmiötä kaikissa luonnonilmiöissä ja lai2eissa Voidaan
4. Derivointi useammassa ulottuvuudessa
6 VEKTORIANALYYSI Lento 3 4. Derivointi seammassa lottvdessa Osittaisderivaatta. Kerrataan alksi osittaisderivaatan käsite. Fnktio f f ( r) f ( x, y, z) on kolmen mttjan fnktio, jonka arvo yleensä mtt,
Luku Pääsääntö (The Second Law)
Luku 3 2. Pääsääntö (he Second Law) Some things happen naturally, some things don t Spontaneous must be interpreted as a natural tendency that may or may not be realized in prac=ce. hermodynamics is silent
Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta
Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta Otetaan funk6o f(x,y), joka riippuu muu@ujista x ja y. Jokaiselle x,y tason pisteellä funk6olla on siis joku arvo. Tyypillisiä fysikaalis- kemiallisia esimerkkejä
( ds ) A (2) ψ ξ dv + ψ 2 ξ dv = ψ 2 ξ ξ 2 ψ ) V
Kenttäteorian matemaattisia apuneuvoja 4..7. Gaussin ja Stokesin lauseet V S ds A = dl A = V S A dv, =, tai ) ds ) A ). Greenin kaavat I : II : 3. Diracin deltafunktio 4. Vektorilaskentaa V V ψ ξ dv +
Σ on numeroituvasti ääretön. Todistus. Muodostetaan bijektio f : N Σ seuraavasti. Olkoon
17 Nmeroitat ja linmeroitat jokot Määritelmä 110 Jokko X on nmeroitasti ääretön, jos on olemassa bijektio f : N X Jokko on nmeroita, jos se on äärellinen tai nmeroitasti ääretön Jokko, joka ei ole nmeroita
7. DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT
7. DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Tavallinen differentiaalihtälö koostuu tuntemattoman hden muuttujan funktion derivaatoista sekä funktiosta riippumattomista termeistä. Esimerkki differentiaalihtälöstä on Newtonin
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa
MS-A24 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 216 Antti Rasila
DI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 11: ti klo 13:00-15:30
DI matematiikan opettajaksi: Tädennskurssi, kevät Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle : ti 6 klo :-5: Kädään läpi: funktioita f : D f R n R m ja integrointia R n :ssä Oletetaan, että, R n ovat mielivaltaisia
x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x
Osittaisintegrointia käyttäen osoita integraalille I n x n e x dx oikeaksi reduktiokaava I n x n e x + ni n ja laske sen avulla mitä on I 4 kun x. x n e x dx n( e x ) nx n ( e x ) x n e x + ni n x 4 e
Kuva 1: Tehtävä 1a. = 2π. 3 x3 1 )
BMA58 - Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 3, Kevät 6 = Kuva : Tehtävä a. a Slinterinkuorelle tässä h = ja r = ja kä läpi välin [,], joka johtaa lausekkeeseen: V = π 6 / 3 d 3 3 3 = 3 Kuva : Tehtävä
Osittaisderivaatat. Huomautus 4.15 (Geometrinen tulkinta)
Osittaisderivaatat Monisteessa määritellään sivulla 31 osittaisderivaatat: useamman muuttujan funktion osittaisderivaatat saadaan derivoimalla aina hden muuttujan suhteen pitämällä muita muuttujia vakioina.
= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /
M-A3x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/216 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 / 14.-16.3. Harjoitustehtävät 37-4 lasketaan alkuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 41-43
Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde
Luku 20 Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde Uutta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Jäähdytyskoneen hyötykerroin ja lämpöpumpun lämpökerroin Entropia Tilastollista termodynamiikkaa
Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit
Luento 4 Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit Luento 4 Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2.
Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi
KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 1 1. TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ Lord Kelvin: Lämpöenergian täydellinen muuttaminen työksi ei ole mahdollista 2. pääsääntö kertoo systeemissä
Usean muuttujan funktiot
Usean muuttujan funktiot Johdantoa Kertauksen vuoksi seuraavassa kuviossa on joitakin asioita, joita olemme laskeneet hden muuttujan funktioista f() : [a, b] R Kuvion kärä on funktion f() kuvaaja = f()
Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista
Matematiikan johdantokurssi, sks 07 Harjoitus 8, ratkaisuista. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa hdistetstä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen? Ratkaisu.
S uay uvaxy uv 2 Ax 2 y... uv i Ax i y uv i wx i y.
3.8 Yhtedettömien kielten rajoitksista Yhtedettömille kielille on oimassa säännöllisten kielten pmppaslemman astine. Nt kitenkin merkkijonoa on pmpattaa samanaikaisesti kahdesta paikasta. Lemma 3.9 ( -lemma
763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2016
7635P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN Ratkaist 5 Kevät 26. Aberraatio shteellissteoriassa a) Tlkoon valo kten tehtävän kvassa (x, y)-tason x, y > neljänneksestä: x ˆx + y ŷ c cos θ ˆx c sin θ ŷ. () Lorenz
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin
1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?
Matematiikan johdantokurssi, sks 06 Harjoitus 8, ratkaisuista. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa hdistetstä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen? Ratkaisu.
3. Differen*aalilaskenta
3. Differen*aalilaskenta Differen*aali "hyvin pieni muutos" Derivaa9a kuvaa funk*on muutosnopeu9a Esim. 1 kertaluvun kemiallinen reak*o A > B Reak*on nopeus on A:n tai B:n konsentraa*on muutosnopeus. Reak*on
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 8: Kemiallinen potentiaali, suurkanoninen ensemble Pe 18.3.2016 1 AIHEET 1. Kanoninen
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015
Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /
MS-A3x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/6 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 / 9..-.3. Avaruusintegraalit ja muuttujanvaihdot Tehtävä 3: Laske sopivalla muunnoksella
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015 1 / 19 Esimerkki Olkoon F : R 3 R 3 vakiofunktio
Matema&ikkaa kemisteille
Matema&ikkaa kemisteille h-p://www.helsinki.fi/kemia/fysikaalinen/opetus/ matkem2012/ Huom! Ensimmäisten laskuharjoitusten palautus tänä perjantaina 27.1 klo 16 mennessä Kevät 2012 Kurssin perus&edot Kurssikoodi
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 10 Binomipuut ja optioiden hinnoittelu
Rahoitsriskit ja johdannaiset Matti Estola lento 1 Binomipt ja optioiden hinnoittel 1. Optiohintojen mallintaminen Esimerkki. Oletetaan, että osakkeen spot -krssi on $ ja spot -krssilla 3 kk:n kltta on
Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta. Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta. "Perinteisempi" tulkinta: 1D 3/19/13
Viivintegrli: "Pc- Mn" - tulkint Otetn funk:o f(,), jok riippuu muudujist j. Jokiselle, tson pisteellä funk:oll on siis joku rvo. Tpillisiä fsiklis- kemillisi esimerkkejä voisivt oll esimerkiksi mss:hes
- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)
KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 1. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 2 1 1. PERUSKÄSITTEITÄ - Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka:
MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.
MS-A25/MS-A26 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali. Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Differentiaaliyhtälöt, osa 1 Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2015 1 / 20 R. Kangaslampi Matriisihajotelmista
Mat. tukikurssi 27.3.
Mat. tukikurssi 7.. Tänään oli paljon vaikeita aiheita: - suunnattu derivaatta - kokonaisdierentiaali - dierentiaalikehitelmä - implisiittinen derivointi Nämä kaikki liittvät aika läheisesti toisiinsa.
Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta.
KOE Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. B-OSA, ht. 0p. Ksmksen maksimipistemäärä on 7 pistettä.
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
Tilavuusintegroin. f(x,y,z)dxdydz. = f(x,y,z)dx dy
z 2 y 2 x 2 z y x Tilavuusintegroin. f(x,y,z)dxdydz z 2 y 2 x 2 = f(x,y,z)dx dy dz z y x Tyypillises. kemian sovelluksissa f(x,y,z) on massa.heys, jolloin integraalin arvo on massa alueella jota integroin.rajat
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ
76336A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät 217 1. Koordinaatiston muunnosmatriisi (a) y' P r α φ ' Tarkastellaan, mitä annettu muunnos = cos φ + y sin φ, y = sin φ + y cos φ, (1a) (1b) tekee
CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje
CHEM-C2230 Pintakemia Tö 2: Etikkahapon orptio aktiivihiileen Töohje 1 Johdanto Kaasun ja kiinteän aineen rajapinnalla tapahtuu leensä kaasun orptiota. Mös liuoksissa tapahtuu usein liuenneen aineen orptiota
53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ
53 LKTRONIN SUHTLLISUUSTORTTINN LIIK- MÄÄRÄ 53. Lorentz-uunnos instein esitti. 95 erikoisen suhteellisuusteorian eruseriaatteen, jonka ukaan kaikkien luonnonlakien tulee olla saoja haainnoitsijoille, jotka
YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA
YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Normaalijäits N N Leikkausjäits Q Q KAKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Lerakee STRE SS CONTOURS OF SE 4.4483 8.8966 4.345 65.793 7.4 48.69 9.38 33.586 373.35 Ma 45.4 At Node 438 Mi.9
10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt
37. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaalihtälöt Tarkastelemme muotoa () ( x) + a( x) ( x) + a( x) ( x) = b( x) olevia htälöitä, missä kerroinfunktiot ja oikea puoli ovat välillä I jatkuvia. Edellisen
x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli
BM0A5810 - Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus, Syksy 015 1. a) Funktio f ) = 1) vaihtaa merkkinsä pisteissä = 1, = 0 ja = 1. Lisäksi se on pariton funktio joten voimme laskea vain pinta-alan
Teddy 1. välikoe kevät 2008
Teddy 1. välikoe kevät 2008 Vastausaikaa on 2 tuntia. Kokeessa saa käyttää laskinta ja MAOL-taulukoita. Jokaiseen vastauspaperiin nimi ja opiskelijanumero! 1. Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin?
Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.
39 VEKTORIANALYYI Luento 6 5. Pinnat ja pintaintegraalit Pintojen parametriesitys. Aikaisemmin käsittelimme käyrän esittämistä parametrimuodossa. iihen riitti yksi reaalinen parametri (t), joka sai aroja
Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017
MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 217 Alkuviikon harjoituksissa ratkaistaan kolme tehtävää assistentin avustuksella (läsnäololaskarit).
ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.
S-114.42, Fysiikka III (S 2. välikoe 4.11.2002 1. Yksi mooli yksiatomista ideaalikaasua on alussa lämpötilassa 0. Kaasu laajenee tilavuudesta 0 tilavuuteen 2 0 a isotermisesti, b isobaarisesti ja c adiabaattisesti.
LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto
LUKU hdensuuntaissiirto Olkoot (M, N) suunnistettu pinta, p M ja v p R 3 p annettu vektori pisteessä p (vektorin v p ei tarvitse olla pinnan M tangenttivektori). Tällöin vektori (v p N(p)) N(p) on vektorin
PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen
PHYS-A0120 ermodynamiikka Emppu Salonen 1. joulukuuta 2016 ermodynamiikka 1 1 Lämpötila ja lämpö 1.1 ilanyhtälö arkastellaan kolmea yksinkertaista fluidisysteemiä 1, jotka koostuvat kukin vain yhdentyyppisistä
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki)
KJR-00 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki) 1. Liikemäärän momentin taseen periaatteen soeltaminen kappalealkioon johtaa lokaaliin muotoon σ θ ( ρ r ) < 0, jossa alaindeksi tarkoittaa akiota
Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6
Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6 May 5, 7 Tehtävä a) Valo kulkee nollageodeettia pitkin eli valolle pätee ds. Lisäksi oletetaan valon kulkevan radiaalisesti, jolloin dω. Näin ollen, kun K, saadaan
Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9
Lyhyehkö johdanto integraalilaskentaan. Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9 Integraalilaskennan lähtökohta 1: Laskutoimitukset + ja ovat keskenään käänteisiä, samoin ja ovat käänteisiä, kunhan ei jaeta
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta 8..206 Gripenberg, Nieminen, Ojanen, Tiilikainen, Weckman Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi
Käyttöarvon kvantitatiivisesta mittaamisesta. Tommi Höynälänmaa 19. marraskuuta 2012
Käyttöarvon kvantitatiivisesta mittaamisesta Tommi Höynälänmaa 19. marraskta 2012 1 1 Yleistä Ajan t mittainen henkilötyöaika keskimääräistyötä (tehokkdeltaan keskimääräistä työtä) saa tavarantotannossa
Clausiuksen epäyhtälö
1 Kuva 1: Clausiuksen epäyhtälön johtaminen. Clausiuksen epäyhtälö otesimme Carnot n koneelle, että syklissä lämpötiloissa H ja L vastaanotetuille lämmöille Q H ja Q L pätee Q H H oisin ilmaistuna, Carnot
a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3.
Integraalilaskenta. a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. b) Mitä määrätty integraali tietyllä välillä x tarkoittaa? Vihje: * Integraali * Määrätyn integraalin
Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016
MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 216 Tuntitehtävä 1: Laske sylinterikoordinaatteja käyttämällä sen kappaleen tilavuus,
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy
vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin
Kompleksianalyysi, viikko 4
Kompleksianalyysi, viikko 4 Jukka Kemppainen Mathematics Division Reaalimuuttujan kompleksiarvoisen funktion integraali Aloitetaan reaalimuuttujan kompleksiarvoisen funktion integraalin määrittelyllä,
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,
Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3
MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, I/27 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3 Tehtävä : Hahmottele seuraavat vektorikentät ja piirrä niiden kenttäviivat. a) F(x, y) =
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2016
η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe
S-11445 Fysiikka III (Sf) välikoe 710003 1 Läpövoiakoneen kiertoprosessin vaiheet ovat: a) Isokorinen paineen kasvu arvosta p 1 arvoon p b) adiabaattinen laajeneinen jolloin paine laskee takaisin arvoon
l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
l 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Keät 207. Rekyyli Luentomonisteessa on käsitelty tilanne, jossa hiukkanen (massa M) hajoaa kahdeksi hiukkaseksi (massat m ja m 2 ). Tässä käytetään
F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause
91 VEKTORIANALYYI Luento 13 9. tokesin lause A 16.5 tokesin lause on kuin Gaussin lause, mutta yhtä dimensiota alempana: se liittää toisiinsa kentän derivaatasta pinnan yli otetun integraalin ja pinnan
Investointimahdollisuudet ja investoinnin ajoittaminen
Investointimahdollisuudet ja investoinnin ajoittaminen Ajoituksen ratkaisu dynaamisella optimoinnilla Optimointiopin seminaari - Syksy 000 / Esitelmän sisältö Investoinnin ajoitusongelman esittely Ongelman
y + 4y = 0 (1) λ = 0
Matematiikan ja tilastotieteen osasto/hy Differentiaaliyhtälöt I Laskuharjoitus 6 mallit Kevät 2019 Tehtävä 1. Ratkaise yhtälöt a) y + 4y = x 2, b) y + 4y = 3e x. Ratkaisu: a) Differentiaaliyhtälön yleinen
z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)
. Osoita geometrisesti, että jos = ja niin pätee Im +) = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän htälön? Kirjoitetaan +) = 0 ) ), ) 0 jossa, ja 0 vastaavat kolmion pisteitä kompleksitasossa.
Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi
Viikon aiheet Funktion ääriarvot Funktion lineaarinen approksimointi Vektorit, merkintätavat, pituus, yksikkövektori, skalaarilla kertominen, kanta ja kannan vaihto Funktion ääriarvot 6 Väliarvolause Implisiittinen
1 Clausiuksen epäyhtälö
1 PHYS-C0220 ermodynamiikka ja statistinen fysiikka, kevät 2017 Emppu Salonen 1 Clausiuksen epäyhtälö Carnot n koneen syklissä lämpötilassa H ja L vastaanotetuille lämmöille Q H ja Q L pätee oisin ilmaistuna,
d Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali
6. Derivaatta 6.. Derivaatta ja differentiaali 72. Olkoon f () = 4. Etsi derivaatan määritelmän avulla f ( 3). f ( 3) = 08. 73. Muodosta funktion f () = derivaatta suoraan määritelmän mukaan, so. tarkastelemalla
2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.
2. Viikko Keskeiset asiat ja tavoitteet: 1. Peruskäsitteet: kertaluku, lineaarisuus, homogeenisuus. 2. Separoituvan diff. yhtälön ratkaisu, 3. Lineaarisen 1. kl yhtälön ratkaisu, CDH: luvut 19.1.-19.4.
763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2013
7635P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN Ratkaisut 5 Keät 23. Aberraatio suhteellisuusteoriassa Tulkoon alo kuten tehtään kuassa (x, y)-tason x, y > neljänneksestä: u u x ˆx + u y ŷ c cos θ ˆx c sin θ ŷ. ()
(ks. kuva) ja sen jälkeen x:n ja y:n suhteen yli xy-tasossa olevan alueen projektion G:
7 VEKTORIANALYYSI Luento 11 7. Tilavuusintegraalit A 14.5 Funktion f( xyz,, ) tilavuusintegraali yli kolmiulotteisen alueen V on raja-arvo summasta V f( xyz,, ) V kun tilavuusalkiot V =. Tarkastellaan
x = x x 2 + 2y + 3 y = x + 2y f 2 (x, y) = 0. f 2 f 1
Matematiikan K/P syksy Laskharjoits 9 Mallivastakset Tehtävän differentiaaliyhtälösysteemi: x = x x + y + y = x + y Merkitään f (x, y) = x x + y + ja f (x, y) = x + y Kriittisessä pisteessä f (x, y) =
13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )
MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Differentiaaliyhtälöt, kesä 00 Tehtävät 3-8 / Ratkaisuehdotuksia (RT).6.00 3. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: y = + y + y = + y + ( y ) (y
Gaussin lause eli divergenssilause 1
80 VEKTOIANALYYI Luento 1 8. Gaussin lause eli divergenssilause 1 A 16.4 Kurssin jäljellä olevassa osassa käymme läpi joukon fysiikan kannalta tärkeitä vektorikenttien integrointia koskevia tuloksia, nimittäin
Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 352 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio
Pramidi 4 Analttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 5 Päivitett 9..7 Pramidi 4 Luku 8..6 Ensimmäinen julkaistu versio 7.5.6 Korjattu tehtävän 865 ratkaisua. 8..7 Korjattu tehtävässä 85 luku 5 luvuksi
Funktion raja-arvo ja jatkuvuus
Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Funktion raja-arvo Monisteen määritelmässä 32 s 55 määritellään funktion f) raja-arvo f) ja sitä selitetään huomautuksen 33 kohdassa a) Seuraavassa on a hiukan tarkempi
Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /
M-A5 ifferentiaali- ja integraalilaskenta, I/17 ifferentiaali- ja integraalilaskenta Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 / 9. 1.1. Alkuviikon tehtävät Tehtävä 1: Määritä (ilman Gaussin lausetta) vektorikentän
y 1 x l 1 1 Kuva 1: Momentti
BMA58 Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 4, Kevät 17 Kaikissa tehtävissä tärkeintä ja riittävää on saada oikea lauseke aikaiseksi. Integraalit eivät tosin ole niin vaikeita etteikö niitä suurimmassa
3. Differen*aalilaskenta
3. Differen*aalilaskenta Differen*aali "hyvin pieni muutos" Derivaa9a kuvaa funk*on muutosnopeu9a Esim. 1 kertaluvun kemiallinen reak*o A B Reak*on nopeus on A:n tai B:n konsentraa*on muutosnopeus. Reak*on
Harjoitus 2 ( )
Harjoitus 2 (27.3.214) Tehtävä 1 7 4 8 1 1 3 1 2 3 3 2 4 1 1 6 9 1 Kuva 1: Tehtävän 1 graafi. Aikaisimmat aloitushetket selvitetään kaavoilla v[] = v[p] d[p] l. max i p 1 {v[i] + a i (i, p) E} = v[l] +
dx = L2 (x + 1) 2 dx x ln x + 1 = L 2 1 L + 1 L ( = 1 ((L + 1)ln(L + 1) L) L k + 1 xk+1 = 1 k + 2 xk+2 = 1 10k+1 k + 2 = 7.
BM2A582 - Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Kevät 26. a Lumikuiorman massa-alkio kohdassa on λd L2 + 2 d, joten kokonaismassa on Momentti suoran suhteen on L L 2 L m d L2 + 2 d + 2 / L L 2
Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit
ermodynaamiset syklit odelliset tehosyklit Luennointi: k Kati Miettunen Esitysmateriaali: k Mikko Mikkola HYS-A00 ermodynamiikka (FM) 09..05 Syklien tyypit Sisältö Kaasusyklit s. höyrysyklit Suljetut syklit
4. Taajuusalueen suodatus 4.1. Taustaa. 4.2. Perusteita
4. Taajsaleen sodats 4.. Tastaa Forier esitti. 87 idean että laskien yhteen jaksollisia painotettja fnktioita oidaan esittää kinka tahansa monimtkainen jaksollinen fnktio. Ka 4.. esittää tällaista. Jaksolliset
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 212 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 6.1. Poluista. 6. Kompleksinen integrointi Olkoon [α, β] suljettu reaaliakselin väli, α < β, ja olkoon A kompleksitason avoin joukko. Polku on
Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen
4. Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat 4.1. Funktiojono ja funktioterminen sarja 60. Tutki, millä muuttujan R arvoilla funktiojono f k suppenee, kun Mikä on rajafunktio? a) f k () = 2k 2k + 1, b) f
Derivaatan sovelluksia
Derivaatan sovelluksia Derivaatta muutosnopeuden mittarina Tehdään monisteen esimerkistä 5 hiukan mutkikkaampi versio Olete- taan, että meillä on mpräpohjaisen kartion muotoinen astia, johon virtaa vettä
Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13
4/3/3 Osa. Differen0aaliyhtälöt Differen0aaliyhtälö = yhtälö jossa esiintyy jonkin funk0on derivaa?a. Esim: dx = x2 f x + f xy 2 2m d 2 ψ = Eψ dx 2 Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais Differen0aaliyhtälöt