Merimetson ravintotutkimuksia meillä ja muualla

Transkriptio

1 Merimetson ravintotutkimuksia meillä ja muualla Heikki Auvinen, Juhani A. Salmi ja Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Kalastajaristeily Silja M/S Galaxy

2 Taustaa Merimetsokantojen vahvistuminen sekä Amerikassa että Euroopassa 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen Syynä sekä ympäristömyrkkyjen väheneminen vesissä että lajin rauhoitusluokitus Etenkin järvissä ja murtovesialueilla pesivät lajit vahvistuivat sekä Amerikassa että Euroopassa, valtamerien kannoissa ei suuria muutoksia Seurauksena konflikteja kalastajien ja lintuharrastajien/luonnonsuojelijoiden välille yhä enenevässä määrin molemmilla mantereilla Useissa maissa perustettiin kansallisia työryhmiä konfliktien lievittämistä ja mahdollista ratkaisua varten Näissä ryhmissä haluttiin saada lisää tietoa mm. merimetsojen ravinnosta ja mahdollisista vaikutuksista kalakantoihin ja kalastukseen Heikki Auvinen ym

3 Mitä on tutkittu Ravintotutkimuksia on tehty jo melko paljon eri alueilla Tutkimusmenetelmät: oksennuspallot, poikasoksennukset, ammuttujen lintujen vatsat Vaikutusten arviointitutkimuksia vähemmän: koekalastus eri alueilla, syödyt kalamäärät (paino ja lukumäärä lajeittain), vertailu kalastukseen, mallinnus eri tavoin (kalojen kuolevuus, kasvu), merkinnät (PIT, kuonomerkki) Koejärjestelyjä, joissa merimetsoja vähennetään voimakkaasti on tehty käytännössä melko vähän riittävän laajoilla alueilla EU-tutkimushankkeita useita: IMEW, RedCafe, InterCafe, uusin julkaisunippu: Heikki Auvinen ym

4 Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet Ravintokohteina monia kalalajeja >

5 Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet Pääasiallinen ravinto koostuu vain muutamasta lajista Esimerkkinä Saaristomeren kolme koloniaa vuonna 2012: 8 (6) lajia muodostaa 90 % ravinnon massasta Heikki Auvinen ym

6 Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet Ravinnossa alueellisia ja ajallisia suuria eroja Muutos Saaristomeri 2011 Kumpelikari 2013 Selkämeri Muutos kalalajien runsaussuhteissa voi muuttaa ravinnon koostumuksen pitkäaikainen seuranta tärkeä

7 Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet Merimetsot kykenevät saalistamaan yksin, pienissä ryhmissä tai suurissa parvissa Kykenevät saalistamaan matalissa ja syvissä vesissä, yleensä kuitenkin mieluummin melko matalissa vesissä Sameus ei haittaa saalistusta Tehokkain saalistaja kalaa syövistä linnuista 7 Heikki Auvinen ym.

8 Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet Merimetsot valitsevat tietyn kokoisia kaloja tiettyinä aikoina, esim. poikasaikana saalistetaan pienikokoisempia kaloja kuin syksymmällä Esimerkki valinnasta: Mynälahti 2011, vertailu kurenuotan, merimetson ja kalastajien ahven- ja kuhasaaliin kokojakautumasta 8

9 Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet 9 Heikki Auvinen ym.

10 Tutkimuksia merimetson vaikutuksista kalakantoihin ja kalastukseen Esimerkkitapauksia Itämeren maista ja USAsta Tanska, Vyborg järvi Ruotsi, rannikko Ahvenanmaa Eesti, Käinan lahti Suomenlahti Saaristomeri Lake Oneida Lake Huron 1) Onko kyetty osoittamaan merimetson vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen 2) Onko merimetsoon kohdistetuilla häirintä- tai rajoitustoimilla ollut vaikutusta kalakantoihin ja kalastukseen 10 Heikki Auvinen ym.

11 Cormorant predation on PIT-tagged lake fish Christian SKOV, Niels JEPSEN, Henrik BAKTOFT, Teunis JANSEN, Stig PEDERSEN, Anders KOED J. Limnol., 2014; 73(1): 1- DOI: /jlimnol ABSTRACT The present study use data from recovered PIT tags to explore species- and size-specific annual predation rates by cormorants on three common lacustrine fishes (size range mm) in a European lake; roach (Rutilus rutilus), common bream (Abramis brama) and perch (Perca fluviatilis). In addition, we quantify the level of age/size truncation that cormorant predation could introduce in a population of perch, an important fish for recreational angling as well as for trophic interactions and ecosystem function in European lakes. Based on three years of PIT tagging of fish in lake Viborg and subsequent recoveries of PIT tags from nearby cormorant roosting and breeding sites, we show that cormorants are major predators of roach, bream and perch within the size groups we investigated and for all species larger individuals had higher predation rates. Perch appear to be the most vulnerable of the three species and based on a comparison with mortality estimates from lakes without significant avian predation, this study suggest that predation from cormorants can induce age/size truncation in lake Viborg, leaving very few larger perch in the lake. This truncation reduces the likelihood of anglers catching a large perch and may also influence lower trophic levels in the lake and thus turbidity as large piscivorous perch often play an important structuring role in lake ecosystem functioning. Suurikokoisilla ahvenilla, särjillä ja lahnoilla suurempi todennäköisyys joutua merimetson saaliiksi kuin pienillä. Ahven alttein merimetson saalistukselle. Merimetso voi vaikuttaa ahvenen kokojakautumaan niin, että kalastajien haluamien kokoluokkien runsaus on pieni. Vaikuttaa koko ekosysteemiin, kun petomaisten kalojen kokoluokat harvenevat. 11 Heikki Auvinen ym.

12 Cormorant predation on PIT-tagged lake fish Christian Skov, Niels Jepsen, Henrik Baktoft, Teunis Jansen, Stig Pedersen, Anders Koed (2014) Merimetson mahdollinen vaikutus saalislajien pituusjakaumiin: pienpoikasvaihetta lukuun ottamatta suosii ravinnossaan senttisiä, lieriön mallisia saaliskaloja. Kun pienempää kalaa on monin verroin enemmän, saaliskin on pääosin pienempää kalaa, mutta isojen yksilöiden verotus on valikoinnin vuoksi todennäköisesti kovempaa kuin pienten. Eri kokoisten kalojen riski jäädä merimetson saaliiksi: ahven, särki ja lahna 12 Heikki Auvinen ym.

13 Do cormorant colonies affect local fish communities in the Baltic Sea? Örjan Östman, Mikaela Bergenius, Maria Kristina Boström, and Sven-Gunnar Lunneryd Can. J. Fish. Aquat. Sci. 69: (2012) Abstract: The effects that cormorants have on fish communities have been debated, yet few studies have used the necessary controls and replications to make valid and general assessments. Using both a paired design and time series analysis, we studied associations between colony size of the great cormorant (Phalacrocorax carbo sinesis) in the Baltic Sea and local fish community composition. Overall, colony size showed few associations with local fish communities. Most evident was a negative association between colony size and perch (Perca fluviatilis) abundances in some areas. But for other species, results were nonsignificant or variable among areas. The Baltic Sea cormorant population has increased over the last decades, and our results suggest that management actions to reduce local cormorant colonies may have a positive effect on local perch abundance. Otherwise, our results predict colony reductions to either have variable or weak effects on adjacent local fish communities. Verrattu merimetsokolonioitten lähellä <20 km ja kauempana sijaitsevien koekalastuspaikkojen kalayhteisöjä koekalastusmenetelmällä (Nordic-verkot). Mitä mitattiin: yksikkösaaliin muutos (kpl/verkko lajikohtaisesti ei kokoluokittain).tulos: ahventa oli muita paikkoja vähemmän suurten kolonioitten lähellä joillain alueilla, muihin lajeihin ei vaikutusta tai vain heikko vaikutus. Suositus: merimetsokantojen säätely voisi lisätä ahvenmääriä. 13 Heikki Auvinen ym.

14 Estimating Competition between Wildlife and Humans A Case of Cormorants and Coastal Fisheries in the Baltic Sea Örjan Östman *, Maria K. Boström, Ulf Bergstöm, Jan Andersson, Sven-Gunnar Lunneryd PLoS ONE 8(12): e doi: /journal.pone Abstract Cormorants and other wildlife populations have come in real or perceived conflicts with humans over exploited fish stocks. From gut contents of cormorants, and using an extension of the Catch equation, we estimated the degree of short term competition between great cormorants and coastal fisheries in two areas along the Swedish Baltic Sea. Cormorants consumed 10 and 44%, in respective area, of the fish biomass of six fish species harvested by humans; eel, flounder, herring, perch, pike, and whitefish. On average, cormorants consumed smaller individuals than harvested in fisheries. But for perch, cod and flounder, cormorants consumed harvestable sized fish corresponding >20% of human catches. Our competition model estimated the direct decrease in fisheries catches due to cormorant predation to be <10% for all species except flounder (>30%) and perch (2 20%). When also including the indirect effects of cormorant predation on smaller fish that never reached harvestable size, the estimated decrease in fisheries catches at least doubled for perch (13 34%) and pike (8 19%). Despite large uncertainties, our model indicates that cormorants may locally have a direct impact on human catches of at least flounder, and when incorporating indirect effects also on perch and pike. The study indicates that the degree of competition between cormorants and humans varies substantially between areas. We also included economical values in the model and concluded that for the commercially most important species, eel and cod, the estimated economic impact of cormorants on fisheries was low. Arvioitiin kuinka paljon kilpailua merimetsojen ja kalastuksen välillä Ruotsin rannikolla. Lajit: ankerias, kampela, turska, silakka, ahven, hauki ja siika. Arvioitiin sekä suora että epäsuora vaikutus (=otettiin huomioon myös pienet vielä alle markkinakoon olevat kalat). Merimetsolla huomattava vaikutus kampelan, ahvenen ja hauen saaliisiin. 14 Heikki Auvinen ym.

15 Changes in fish stocks in an Estonian estuary: overfishing by cormorants? Markus Vetemaa, Redik Eschbaum, Anu Albert, Lauri Saks, Aare Verliin, Kristiina Jurgens, Martin Kesler, Kalvi Hubel, Rögnvaldur Hannesson and Toomas Saat ICES Journal of Marine Science, 67 (2010). Abstract. In Estonia, the cormorant Phalacrocorax carbo sinensis is a newcomer, and its numbers have increased rapidly since In the shallow protected (no fishery) Käina Bay in Väinameri (West Estonia), the colony was established in Gillnet sampling indicated that roach was the most abundant spawning fish species in Ten years later, when the study was repeated, the catch per unit effort was already more than 100 times lower than in The number of spawning perch decreased tenfold from 1995 to 2005.During the same period, commercial fishing effort in the entire Väinameri area decreased several times. The change in fish abundance in the Käina Bay and in the coastal fish-monitoring areas in the archipelago sea nearby, together with an analysis of food of cormorants, indicates that the decline in fish abundance might be related to the increased numbers of cormorants. The conclusion is drawn that the establishment of a cormorant colony could have seriously damaged or even prevented normal functioning of historically important spawning grounds and affected fish recruitment to adjacent areas. Therefore, expanding bird colonies might play a role similar to an expanding fishing fleet, by overexploiting the resource. Verkkokoekalastuksessa vertailu vuosien 1995 ja 2005 välillä. Särjen määrä pudonnut sadasosaan ja ahvenen kymmenesosaan. Tärkeimpänä syynä pidetään merimetsokolonian syntyä ja olemassaoloa vuodesta 1995 alkaen. Muilla koekelastusalueilla ei vastaavaa kehitystä. 15 Heikki Auvinen ym.

16 Response of yellow perch in Les Cheneaux Islands, Lake Huron to declining numbers of double-crested cormorants stemming from control activities David G. Fielder Journal of Great Lakes Research 36 (2010) The yellow perch (Perca flavescens) fishery of the Les Cheneaux Islands region of Lake Huron experienced an unprecedented collapse in Immediately prior to the collapse was the proliferation of double-crested cormorants (Phalacrocorax auritus) in the area. Subsequent investigations established that double-crested cormorant predation was chief among the forces shaping the local yellow perch population and contributing to the collapse of the fishery. A double-crested cormorant control program was implemented in 2004 with the objective of benefiting the yellow perch population and fishery. This study used creel survey and gillnet fish community assessment data to evaluate the response of the yellow perch population and fishery. In all, seven key yellow perch metrics were analyzed using regression analysis with double-crested cormorant abundance as the independent variable. As double-crested cormorant abundance declined, yellow perch abundance increased, total mortality rate decreased, the angler catch rate and harvest in the recreational fishery improved, yellow perch growth rate declined and mean age increased. Increased yellow perch recruitment was documented since 2003 but it was the longevity of these year classes, (improved survival) as much or more than their magnitude of the year class, that allowed for the progress towards recovery. Questions facing managers are the sustainable level of double-crested cormorants in the region and the long term prognosis for the yellow perch fishery to fully recover to pre-double-crested cormorant levels. 16 Heikki Auvinen ym.

17 Yellow Perch Collapse in the Les Cheneaux Islands and Recovery through Cormorant Management Efforts David G. Fielder, esitelmä 17 Heikki Auvinen ym.

18 Yellow Perch Collapse in the Les Cheneaux Islands and Recovery through Cormorant Management Efforts David G. Fielder, esitelmä 18 Heikki Auvinen ym.

19 Yellow Perch Collapse in the Les Cheneaux Islands and Recovery through Cormorant Management Efforts David G. Fielder, esitelmä 19 Heikki Auvinen ym.

20 The Rise and Fall of Cormorants in Oneida Lake: Effects on Walleye and Yellow Perch Robin L. DeBruyne, Lars G. Rudstam, Jeremy T. H. Coleman, James R. Jackson, Anthony J. VanDeValk, Milo E. Richmond, Brian J. Irwin, Travis L. DeVault, and Richard B. Chipman Esitelmä 2012 ABSTRACT Oneida Lake provides a rare, detailed experiment chronicling the walleye and yellow perch population responses to the rise and fall of double-crested cormorant abundance from management actions. In response to previous studies showing significant negative impacts of cormorant predation on percid populations in the lake, a gradient of cormorant management techniques were instituted in attempts to reduce sub-adult walleye and yellow perch mortality and rebuild the adult percid populations. Here we provide the results from these management actions and evaluate the effectiveness of the actions to increase recruitment into the percid fishery. Adult percid abundances did increase with the institution of cormorant management. Percid sub-adult mortality decreased with intense, year-round cormorant management. Consumption of percids decreased, however changes in the fish community also occurred which influenced cormorant foraging. Considerations also need to be taken regarding the timing of the percid recovery in Oneida Lake since adult percid abundance increased without the expected lag-time. Overall, cormorant management to improve fishery demographics was effective on Oneida Lake; however the clearest responses were during years with year-round management which is costly to maintain and has not been done on Oneida Lake since Heikki Auvinen ym.

21 21 Heikki Auvinen ym.

22 The Rise and Fall of Cormorants in Oneida Lake: Effects on Walleye and Yellow Perch Robin L. DeBruyne, Lars G. Rudstam, Jeremy T. H. Coleman, James R. Jackson, Anthony J. VanDeValk, Milo E. Richmond, Brian J. Irwin, Travis L. DeVault, and Richard B. Chipman 22 Heikki Auvinen ym.

23 The Rise and Fall of Cormorants in Oneida Lake: Effects on Walleye and Yellow Perch Robin L. DeBruyne, Lars G. Rudstam, Jeremy T. H. Coleman, James R. Jackson, Anthony J. VanDeValk, Milo E. Richmond, Brian J. Irwin, Travis L. DeVault, and Richard B. Chipman 23 Heikki Auvinen ym.

24 Koekalastustuloksia , seurattu ahven- ja särkimäärän kehitystä. Ei havaittu vaikutusta. Seurattu vain kokonaismäärää. 24 Heikki Auvinen ym.

25 Lehikoinen, Heikinheimo & Lappalainen (2011). Koekalastusalueen läheisin kolonia n. 15 km päässä, pesiviä pareja n. 200 kpl. 25 Heikki Auvinen ym.

26 Arvio merimetsojen saalistuksen vaikutuksesta kuha- ja ahvensaalisiin Saaristomerellä (vuoden 2010 saalistus) oli ahvensaaliin osalta t ja kuhalla t. 26 Heikki Auvinen ym.

27 Koekalastuksessa harvoin näkyy vaikutuksia sen sijaan esim. ahvenen ammattikalastuksen yksikkösaaliissa samaan aikaan on ollut alenemista. Kokojakautumat käyttäytymismuutos? 27 Heikki Auvinen ym.

28 Johtopäätöksiä Monipuolisen ruokavalion takia merimetso ei romahduta yksittäisen kalalajin kantaa, mutta se pitää useamman lajin kannat totuttua pienemmällä tasolla. Taloudellisesti arvokkaista kaloista merimetson näyttää vaikuttavan erityisesti ahveniin ja kuhiin, myös kampela näyttää olevan altis (ankerias?) Merimetson vaikutus vaihtelee alueittain (kalastuspaine, elinympäristö) Esimerkkejä onnistuneesta merimetsokannan säätelystä on olemassa 28 Heikki Auvinen ym.

29 Kiitos! 29 Heikki Auvinen ym.

30 30 Heikki Auvinen ym.