LIITE 9. Osa Diabetesliiton TeDikan arviointiraportista: arvioinnin toteuttaminen ja tulokset

Transkriptio

1 LIITE 9. Osa Diabetesliiton TeDikan arviointiraportista: arvioinnin toteuttaminen ja tulokset 5. ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Dokumentit Käyttöönoton prosessin kulun kuvaamiseksi käytiin läpi muistiot ja projektin aikana Diabetesliitolle syntyneet dokumentit ja projektipäälliköltä saadut kirjalliset tiedotteet henkilöstölle, päivämäärineen. Kysymyksiä ja ratkaisuja lomakkeita ei täytetty, eikä käytetty arvioinnin osana. Haastattelut Outi Himanen ja Jukka Marttila toteuttivat puolistrukturoidut ryhmähaastattelut TeDikan täyttäneille henkilöille Virroilla ja Ruovedellä ja Mäntässä Virroilla haastatteluun osallistui kolme, Ruovedellä kuusi ja Mäntässä kaksi henkilöä useista eri toimipisteistä. Yhteensä täyttäjien haastatteluihin osallistui siis11 henkilöä. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. SWOT-analyyseihin liittyneitä keskusteluita ei nauhoitettu, mutta analyysien lopputulos tallentui kirjallisena. Käyttöönotonprosessista käytiin haastatteluissa keskustelua, mutta Kysymyksiä ja vastauksia -lomaketta ei palautettu. Outi Himanen teki haastatteluiden aikana tarkat muistiinpanot, jotka hän vielä siirsi tietokoneelle. Kaikki kolme tilaisuutta kestivät noin tunnin. Haastateltavat tulivat paikalle kesken työpäivän. Tedikan täyttämisestä oli kulunut useita kuukausia ja jotkut olivat saaneet tiedon haastattelusta vain hiukan ennen sen toteutumista. Alkuhämmennyksen jälkeen osallistujat suhtautuivat haastatteluun mielestämme myönteisesti ja avoimen mutkattomasti. Mahdollista on, että TeDikaan tai sen arviointiin kielteisesti suhtautuneet henkilöt eivät haastatteluihin tulleet. Osallistuja määrä jäi ennakoitua pienemmäksi. Tähän varmasti vaikutti perusterveydenhuollon arkinen työpaine. Kaikki kolme haastattelua arvioidaan yhtenä kokonaisuutena erottelematta hoitopaikkoja. Ratkaisua tukee haastateltavien vähäinen lukumäärä ja myös arvioinnin tavoite: TeDikan käyttöönotto Dilli-projektissa, ei yksittäisissä hoitopaikoissa tai niiden osissa. TeDikan käyttöönoton hoitopaikoissa suunnitelleiden ja toteuttaneiden henkilöiden (projektiryhmä) haastattelu toteutettiin Mäntässä Tähän haastatteluun osallistui 10 henkilöä. Määrä vastasi suunniteltua ja tässä ryhmässä työkiireet tulivat esiin lähinnä muutaman henkilön hiukan myöhäisenä saapumisena. Myös tämä haastattelu nauhoitettiin ja Outi Himanen teki muistiinpanot ja siirsi ne tietokoneelle. Tilaisuus kesti noin puolitoista tuntia. Osallistuneet henkilöt olivat hyvin tietoisia TeDikasta ja haastattelun tarkoituksesta, suhtautuivat haastatteluun avoimesti ja myönteisesti ja olivat aktiivisia. 6. ARVIOINNIN TULOKSET Arvioinnilla etsittiin vastauksia siihen, onko TeDika otettu käyttöön opastuksen ja suunnitelmien mukaisesti, kuinka käyttöönotto on onnistunut eri intressiryhmien näkökulmasta sekä mitä hyviä puolia ja kehitettävää eri intressiryhmät näkevät TeDikassa.

2 Tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä mutta ne antavat tuleville käyttäjille ja TeDikan kehittämiseen ajatuksia ja ideoita, pohdittaessa mihin TeDikan käyttöönotossa on syytä kiinnittää huomiota. Nämä tulokset ovat suhteessa Dilli-projektiin ja kyseessä olevien organisaatioiden toimintaan Prosessin kuvaus dokumenttien avulla Käyttöönottopäätöksen jälkeen (toukokuu 2007) esimiesten ja johdon kanssa oli käyty keskusteluja ja tehty suunnitelmia käyttöönotosta. Syksyn aikana nimettiin TeDikalle oma projektiryhmä, jossa oli edustajat kustakin organisaatiosta. Projektipäällikkö toimi projektiryhmän vetäjänä. Projektin ohjausryhmä seurasi ja tuki yhdessä organisaation johdon kanssa projektiryhmää. Keväällä 2008 asiaa esiteltiin erilaisissa yhteistyöpalavereissa ja henkilöstön tilaisuuksissa. Kirjallista informaatiota oli esillä kahvihuoneen seinällä ja projektipäällikkö informoi myös sähköpostitse mukaan ilmoittautuneiden yksiköiden henkilöstöä. Alku keväästä (helmikuu) 2008 kuhunkin terveyskeskukseen nimettiin TeDika työryhmät. TeDika ryhmät saivat itselleen tunnukset käsi- ja työkirjaan ja heille järjestettiin kussakin terveyskeskuksessa tiedotustilaisuus (21.2., 4.3, ja 12.3), jossa Diabetesliiton koulutuspäällikkö ja ravitsemusterapeutti kertoivat diabetesosaamiskartasta sekä keskustelivat osallistujien kanssa aiheesta. Vastaanotto oli myönteinen ja asia koettiin tärkeäksi. Osaamisen arviointi oli yhden terveyskeskuksen henkilöstölle tuttua, sillä heillä on käytössään osaamisen arviointijärjestelmä. Siinä yksi osaamisalue on sairauskohtainen osaaminen, johon diabetesosaamiskartta terveyskeskuksen johdon ja vastuuhenkilöiden mielestä sopii hyvin. Kahdelle muulle organisaatiolle tapa tarkastella osaamista itsearvioinnin avulla oli vieras. Projektipäällikkö oli mukana kaikissa tilaisuuksissa. Mukaan diabetesosaamisen kehittämiseen ilmoittautuivat kaikista organisaatiosta lääkärin vastaanotot (Ruovesi ja Virrat käyttävät nimitystä poliklinikka, kun taas Mäntässä se on lääkärien vastaanotto), päivystys (joka on Ruovedellä ja Virroilla poliklinikan alaista toimintaa ja Mäntässä itsenäinen yksikkö) ja erikoissairaanhoidon poliklinikka, vuodeosastot, terveysneuvonta (neuvolat) ja kotisairaanhoito. Ruovedellä mukaan lähti lisäksi fysioterapia, mielenterveyspalvelut, kotihoito sekä vanhainkoti ja Virroilla kotipalvelu, päiväsairaala ja vanhainkoti. Huomionarvoista on, että mukana oli sekä sosiaali- että terveydenhuollon toimipaikkoja. Osaamisen kartoitukseen osallistui kattavasti erilasia ammattiryhmiä. Jokaiseen organisaation nimettiin esittelytilaisuudessa tai heti sen jälkeen vaihteleva määrä TeDika työryhmiä. Kullakin TeDika työryhmällä oli nimetty vetäjä ja vaihteleva määrä muita edustajia osallistuvista toimintayksiköistä. Mukana työryhmissä oli myös esimiehiä ja työryhmällä oli johdon tuki, mikä on erityisen tärkeää juuri osaamisen kehittämisessä. TeDika -työryhmälle oli varattu työaikaa tämänhetkisen osaamisen tarkasteluun sekä kehittämistyön käynnistämiseen ja jatkosuunnitelman tekemiseen. Haasteena TeDika -työryhmällä oli tukea henkilöstön voimaantumista ja osallistamista työskentelyyn. Tarkoitus oli, että kunkin yksikön edustajat vievät asiaa eteenpäin omassa yksikössään ja tuovat yksiköstään tietoa projektiryhmälle. Työryhmät saivat käyttöönsä ennen esittelytilaisuutta osaamiskartan käyttäjän käsi- ja työkirjan sekä tilaisuuden jälkeen diabetesosaamisen itsearviointivälineen verkkolinkin kautta.

3 Diabetesliitto/ kuntoutus, koulutus ja asiantuntijapalvelun moniammatillinen tiimi on haluttaessa jatkossa mukana diabetesosaamisen arviointitulosten yhteisessä tarkastelussa (ylilääkäri ja koulutuspäällikkö). 6.2 TEDIKA:n täyttäjien kokemukset TeDikan täyttäneiden henkilöiden puolistrukturoidut haastattelut toteutuivat ennalta laadittujen teemojen mukaisesti (liite 2). Teemat olivat: TeDikasta tiedottaminen (TeDikan lanseeraus), Tedikan käyttöönotto (TeDika ohjeistaminen) ja TeDikan hyödyntäminen ja jatkosuunnitelmat omasta ja työyhteisön näkökulmasta (TeDikan hyöty ja käsitys tulusten tulevasta käytöstä). Tedikan käyttöönoton yhteydessä keskusteltiin kaikkien ryhmien kanssa ennalta suunnitellusti myös TeDikan konkreettisesta täyttämisestä. Haastateltavat joutuivat ymmärrettävästi muistelemaan milloin ja miten saivat tiedon Tedikan toteuttamisesta organisaatiossaan. TeDikasta oli tullut ainakin joillekin haastatelluille sähköpostiviesti projektiryhmän jäseneltä. Jotkut olivat saaneet projektityöryhmän jäseneltä myös TeDikan paperiversion tutustuttavaksi ennen verkossa tapahtunutta kyselyyn vastaamista. Projektiryhmän jäsen oli käynyt myös joissakin työpisteissä esittelemässä TeDikaa suullisesti. Osa muisti osastonhoitajan ilmoittaneen TeDikasta lyhyesti muiden asioiden ohessa työyhteisön rutiinipalavereissa. Kaikki täyttäjät eivät olleet erilaisista normaaliin työelämään kuuluvista syistä olleet läsnä palaverissa, jossa TeDikan toteuttamisesta oli ilmoitettu. Osa haastateltavista oli saanut ensimmäisen tiedon TeDikasta samassa sähköpostiviestissä, jossa oli TeDikan verkossa täyttämisen mahdollistava linkki. Kahvihuoneen ilmoitustaululla oli ollut TeDikasta tiedote. Lisäksi oli tullut sähköpostimuistutuksia TeDikan täyttämisestä. Joissakin työpisteissä oli keskusteltu TeDikasta myös ensi-informaation jälkeen ja sen täyttöön oli saanut neuvoja. Haastateltavat olivat saaneet tiedon TeDikasta, mutta heille ei ollut muodostunut selkeätä TeDikan tarkoitusta ja tulosten käyttöä koskevaa käsitystä. Monille TeDika oli vain yksi kysely tai arviointi lukuisten muiden joukossa ja jotkut kokivat sen lisäkuormaksi tai riesaksi työkiireiden keskellä. Osa haastatelluista arveli TeDikan olevan vastaus jo pitkään esillä olleeseen diabetesta koskevaan koulutustarpeeseen. TeDikan selvästi odotettiin tuottavan koulutusta. Haastateltavien mielestä TeDika on laaja ja sen täyttäminen vaatii keskittymistä ja paneutumista, vaikka osaamisen arviointi oli heille jo muista yhteyksistä tuttu väline. Täyttämiseen oli yleensä kulunut ainakin puoli tuntia yhtäjaksoista työskentelyä. Jotkut olivat täyttäneet kyselyn kotikoneella omalla ajallaan, osa työnantajan ajalla ja jotkut työssä yövuoron aikana. Eräässä toimipisteessä oli todettu, että täyttämiseen saa käyttää puoli tuntia työaikaa. Useimmat olivat täyttäneet koko kyselyn yhtäjaksoisesti ja pitivät useassa osassa täyttämistä hankalana ja tehottomana, eräät taas pitivät osittamisen mahdollisuutta tervetulleena ja toimivana, koska tunsivat yhtäjaksoisen täyttämisen johtavan otteen herpaantumiseen lopussa. Teknisiä ongelmia oli esiintynyt jonkin verran liittyen lähinnä tietokoneen käyttöön liittyvään osaamiseen. Osalle haastatelluista oli myös ollut hankalaa päästä käyttämään verkkoyhteyttä. Tästä syystä mahdollisuutta paperiversion hyödyntämiseen toivottiin ja näin oli yhdessä työpisteessä tehtykin.

4 TeDikaa pidettiin hyvin laajana, mutta haastateltavat eivät edes pyydettäessä nimenneet mahdollisia poistettavia tai turhia osa-alueita, eikä myöskään lisättäviä alueita löytynyt, kyselyä pidettiin kattavana. TeDika oli myös tuonut esiin diabetekseen liittyviä osa-alueita, joita ei aikaisemmin ollut tunnistettukaan. Toisaalta eräs haastateltava totesi, että moni TeDikan osa-alue on yhteinen monen muunkin sairauden kanssa. Tasokuvaukset olivat herättäneet haastateltavissa pohdintaa. Useat toivat esiin tilanteen, jossa kaikki tietyn tason kriteerit ja lisäksi huomattava osa seuraavan ja ehkä vielä jotkut sitä seuraavan tason kriteereistä täyttyvät. Mikä on silloin oma osaamistaso? Arviot oli yleisesti tehty mahdollisimman vaatimattomasti ja kuvatussa ristiriitatilanteessa oli valittu korkein taso, jonka kaikki kriteerit täyttyvät. Menettely on ohjeiden mukainen, mutta ohjeesta toivottiin selkeämpää. Korkeimpien osaamistasojen kriteereitä pidettiin todella vaativina ja omat arviot olivatkin painottuneet skaalan alapäähän. Omien arvioiden taso ei ollut kuitenkaan tuntunut ahdistavalta, kriteerit oli osattu suhteuttaa omaan koulutukseen ja työtehtäviin. Vain harvat haastateltavat olivat käyttäneet mahdollisuutta tulostaa vastauksensa itselleen eikä arvioinneista oltu juurikaan yhdessä keskusteltu, ei vapaamuotoisesti eikä organisoidusti. Haastateltavat tunnistivat TeDikan täyttämisen kiinnittäneen huomiota omaan osaamiseen ja herättäneen välittömän tarpeen päivittää ja täydentää omia tietojaan. Joidenkin osalta tarve oli johtanut käytännön toimiin, joskus taas se oli hautautunut työn jokapäiväisten vaatimusten alle. Täyttämisen jälkeen diabetekseen liittyviin asioihin kuitenkin kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota. TeDika ei ollut herättänyt pelkoja oman osaamattomuuden paljastumisesta tai kerättyjen tietojen käyttämisestä jollakin tavoin kielteisesti tai epäeettisesti. Useilla osallistujilla ei ollut käsitystä siitä, mihin tai kenelle vastaukset menivät. Jotkut totesivat vastausten menevän osastonhoitajalle. Haastateltavilla ei ollut kovin selkeitä käsityksiä TeDikan tulosten käytöstä ja merkityksestä. Kielteisenä mahdollisuutena tuotiin esiin, että kysely toteutettiin ja asia jää siihen ilman merkittäviä seurauksia. Osa näki jo kyselyn toteuttamisen olevan seurausta ilmaistusta koulutustarpeesta. Lähes kaikki haastatellut näkivät TeDikan tuloksien olevan käyttökelpoisia sekä yksilöllisten että työyhteisön koulutustarpeiden tunnistamisessa ja koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jotkut tunnistivat tämän käyttötarkoituksen tulleen ilmaistuksi TeDikaa esitellessä, osa toi tavoitteet esiin omina näkemyksinään mahdollisista tulosten käyttötavoista. TeDikan uusiminen oli osallistujien mielestä mielekästä vain jos tätä kyselyä seuraa koulutustarpeiden tunnistaminen ja niihin perustuvaa koulutusta. 6.3 SWOT- analyysit SWOT (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats; Vahvuudet, Heikkoudet, Mahdollisuudet, Uhat) analyysissa menetelmän nimen mukaisen nelikentän avulla hahmotetaan analysoitavaan asiaan liittyviä ajatuksia. Ryhmä tuottaa ohjatusti kuhunkin nelikentän osaan omia ja toisten stimuloimia ajatuksia. Kaikki kolme toteutettua SWOT-analyysia on yhdistetty kokonaisuudeksi. Haastattelun jälkeen osallistujilla oli jonkin verran vaikeuksia tuottaa sisältöä nelikentän ruutuihin asiasta, josta oli jo runsaasti keskusteltu. Lisäksi oli ilmeistä, että TeDikaan ei liity erityisen voimakkaita odotuksia tai tunteita.

5 Vahvuudet: Tedikan vahvuuksina nähtiin huomion kiinnittäminen omaan ja työyhteisön osaamiseen, osaamisen rajoihin ja diabeteksen hoidon moninaisuuteen. Sen nähtiin myös yhtenäistävän käsitystä tarvittavasta osaamisesta ja olemassa olevasta osaamisesta. Arvioita pidettiin myös luotettavina. Mahdollisuudet: TeDikaan liittyvinä mahdollisuuksina pidettiin koulutustarpeiden tunnistamista, koulutussuunnitelmien tekemistä ja toteutumista. Heikkoudet: TeDikan heikkouksina pidettiin sen vaativuutta. Mahdollista on myös arvioinnin turha vaatimattomuus, oman osaamisen vähättely. TeDikan arviointiasteikko voi myös palvella eritavoin eri ammattiryhmiä, esimerkiksi lähihoitajan osaaminen on kovin erilaista kuin sisätautien erikoislääkärin ja niiden mittaaminen samalla mittarilla on pulmallista. Totesipa eräs haastateltava myös, että TeDikalla mitattu osaaminen ei kuitenkaan vaikuta työntekijöiden palkkaukseen. Riskit: TeDikaan liittyvistä riskeistä voimakkaimmin nousi esiin, että tehty työ jää hyödyntämättä eli tuloksia ei hyödynnetä osaamista vahvistavalla ja työntekijöitä tukevalla tavalla. Arvioinnin katsottiin antavan mahdollisuuden myös oman tai työyhteisön osaamisen kaunisteluun ja myös mahdollisesti antavan polttoainetta kateudelle. 6.4 Projektiryhmän haastattelu Projektiryhmän jäsenten haastattelu tehtiin puolistrukturoituna haastatteluna hyödyntäen kysymysrunkoa (liite 2). Kysymykset käytiin läpi ja ne herättivät runsasta keskustelua. Haastattelu tuntui tarjoavan myös projektiryhmän kannalta tarpeellisen mahdollisuuden koota TeDikaan liittyviä ajatuksia ja arvioida sen toteutumista ja tilannetta. TeDika toteutettiin osana Dilli-projektia, jonka tavoitteeksi projektiryhmän jäsenet ilmoittivat henkilökunnan diabetesosaamisen turvaamisen. Osaamisen turvaamista lähestyttiin Dilli-projektissa koulutustarvekyselyllä ja osaamisen arvioinnilla. Projektipäällikkö löysi TeDikan Diabetesliiton verkkosivuilta ja esitteli sen projektiryhmälle. Projektiryhmä päätti esitellä TeDikan ohjausryhmälle, esittelyyn osallistui koulutuspäällikkö Outi Himanen. Ohjausryhmä pyysi tarjouksen TeDikan käytöstä Dilli projektissa, jonka perusteella se päätti ottaa TeDikan käyttöön. Virtain ja Ruoveden terveyskeskukset päättivät osallistumisestaan TeDikaan suoraan projektiryhmän kokouksessa. Mäntän seudun terveydenhuoltoalueella asia vietiin osastonhoitajien kokoukseen ja jossa vain halukkaat toimintayksiköt lähtivät mukaan. Päätöksen jälkeen TeDikasta tiedottaminen käynnistyi marras- joulukuussa 2007 joidenkin terveyskeskusten eri tilaisuuksissa. TeDikaa käsiteltiin myös osastonhoitajien kokouksissa. Osastonhoitajien kokouksissa päätettiin TeDikaan osallistuvat yksiköt kaikki yksiköt eivät siis siihen osallistuneet. Projektiryhmäläiset eivät ole saaneet kovinkaan paljon palautetta TeDikan täyttäjiltä. Tietoon on tullut, että osa henkilöstöstä tuntee erilaisia kyselyitä, arviointia ja seurantoja olevan runsaasti ja täyttämiseen kuluu muutenkin kovin kysyttyä aikaa. Vastaamiseen tarvittavan ajan ja rauhan löytämien ja osoittaminen on vaativa työnjohdollinen haaste.

6 Henkilöstöllä on tällä hetkellä odotuksia TeDikan käytännön seurauksista, tehdystä työstä pitää saada vastinetta. TeDika oli osallistujille osoitettu työtehtävä, sen täyttäminen oli siis periaatteessa pakollista. Kaikki eivät kuitenkaan osallistuneet toistuvista kehotuksista ja muistutuksista huolimatta. Haastattelussa esitetyn arvion mukaan osallistumisprosentti oli noin 70. Eräissä työpisteissä TeDikaan vastaamista oli häirinnyt ja jopa rajoittanut tietokoneiden ja verkkoyhteyksien puute. Projektiryhmä oli hyödyntänyt TeDika-työkirjaa ja esitettyä mallia ennen tavoitetasojen määrittämistä. Tavoitetasojen määrittäminen tosin on edelleen käynnissä eräässä toimipisteessä. Tavoitetasojen määrittely on johtanut ainakin joissakin toimipaikoissa osaamistasojen kriteerien pohtimiseen juuri omassa työssä. Tämän työskentelyn tuloksena voi syntyä esimerkiksi perehdyttämistä tukeva käytännöllinen työkalu. Projektiryhmän jäsenet pitivät oman osaamistason arviointia vaikeana tehtävänä ja toivoivat entistäkin selvempiä ohjeita. Heille oli TeDikan demoversiosta ollut suuri apu. Esimiehet ovat olleet TeDikaan erittäin tyytyväisiä. Arvioinnin toteuttaminen on herättänyt keskustelua ja saanut henkilöstön arvostamaan omaa osaamistaan. Myös toisten osaamiseen tukeutuminen on tehostunut. Projektiryhmällä on suunnitelmia TeDikan tulosten työstämisestä ja hyödyntämisestä. Tuloksia tullaan esittelemään kehittämispäivillä. Useat henkilöt tulevat hyödyntämään TeDikaa myös kehityskeskusteluista. Tavoitteena on Dilli-kuntien yhteisten koulutusten järjestäminen ja osaamisen kehittäminen yhteistyössä, mutta konkreettisia suunnitelmia ei toistaiseksi ole olemassa. Projektiryhmäläisten käsityksen mukaan TeDikan toteuttamisen suunnitteluun, sen esittelemiseen ja tiedon jakamiseen pitää kiinnittää vieläkin enemmän huomiota. 7. Vastaukset arviointikysymyksiin 7.1. Arviointikysymys 1: Onko TeDika otettu käyttöön opastuksen ja suunnitelmien mukaisesti? Kukin organisaatio ja yksikkö ovat edenneet käyttöönoton prosessissa omalla tavallaan pyrkien noudattamaan annettua mallia. Hyvän hoidon malli, nykytilan arvioinnista tavoitetilan asettamiseen ja henkilöstön osaamisen tarkasteluun suhteessa tavoitetilaan ei noussut selkeästi vielä tässä arvioinnin vaiheessa esille. Käsikirja ja työkirja olivat olleet projektiryhmälle hyvänä tukena, mutta osaamisen arvioinnin ja sen pohjalta hyvän hoidon kehittäminen esimerkiksi koulutuksen avulla avautui osalle vasta tekemisen myötä ja nosti esille toiveen tarkemmasta ohjauksesta alkuvaiheessa. Diabetesosaamisen arviointivälineen käyttöönotto työyhteisössä vaatii siis edelleen kehittämistä ja sen käyttöönotosta vastaavat henkilöt mahdollisesti enemmän tukea Arviointikysymys 2: Kuinka käyttöönotto on onnistunut eri intressiryhmien näkökulmasta? Tärkein arviointihaastatteluissa esiin tullut näkökulma oli TeDikan käyttöönotosta tiedottamisen keskeinen merkitys. Yksittäiseen tiedotustilaisuuteen eivät kaikki pääse terveydenhuollossa paikalle ja yksittäistä asiaa koskeva tiedotus hukkuu helposti muun informaation ja arkisen työn alle. TeDikan toteuttamiselle ja siitä tiedottamiselle olisi eduksi, että koko prosessi olisi jo valmiiksi suunniteltu tiedottamista, täyttämistä, analysointia, tuloksien käyttöä ja niistä

7 tiedottamista ja jatkotoimenpiteitä myöten. Heti alussa olisi syytä kertoa mihin TeDika liittyy, mitä sillä tavoitellaan, kuinka se toteutetaan, kuka ja miten saatuja tietoja käsitellään ja kuinka niiden pohjalta edetään. Tämä kaikki tieto olisi hyvä jakaa myös kirjallisena. Täyttäjät hyötyisivät myös mahdollisuudesta tutustua TeDikan paperiversioon etukäteen ja heille olisi hyvä osoittaa selkeä aika ja väline, siis verkkoyhteys, TeDikan täyttämistä varten. Prosessin yksityiskohtainen suunnittelu, tiedottaminen ja täyttäjien tukeminen tietysti sitoo voimavaroja ja tekee TeDikasta vaativan välineen työn keskellä toteutettavaksi. Käytetty panos todennäköisesti kuitenkin edistää täyttäjien sitoutumista ja paneutumista TeDikaan. Ulkoiseksi koetusta riesasta voi tulla työyhteisön omakseen mieltämä väline oman työnsä kehittämiseen Arviointikysymys 3: Mitä hyviä puolia ja kehitettävää eri intressiryhmät näkevät TeDikassa? TeDikasta välineenä ei haastatteluissa oikeastaan tullut kovin runsaasti palautetta. Arviointivälinettä pidettiin laajana ja kattavana eikä osaamisalueita koskevia ehdotuksia tehty. Itse arviointiasteikkoon kohdistui enemmän huomiota ja kritiikkiä. Oman tason arviointia hankaloitti kriteereiden täyttyminen useilta eri tasoilta ja tyytyminen arviossa alimpaan kokonaan täyttyvään tasoon tuntui ilmeisesti joskus kohtuuttomalta. Tason valintaa koskevien ohjeiden toivottiin myös olevan selkeämpiä. Perusterveydenhuollossa työskentelevistä henkilöistä tuntui, että arviointiasteikon korkeimmat tasot on viritetty sellaisiksi, että vain hyvin harvat korkeasti koulutetut ja kokeneet henkilöt voivat ne täyttää. Heidän näkökulmastaan riittäisi asteikko, jossa korkeaa osaamisen tasoa ei eroteltaisi nykyisellä tarkkuudella vaan painopiste olisi heidän työssään tarvittavan käytännöllisen osaamisen entistä tarkemmassa arvioinnissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että osaamiskartan osaamisalueet ja osaamistasot tulisi voida valita ja räätälöidä kuhunkin työyhteisöön sopivaksi. TeDikaa laadittaessa on pyritty luomaan arviointiasteikko, joka palvelisi eri ammattiryhmiä, siis erilaisen koulutuksen ja erilaisia töitä tekeviä ja myös hyvin erilaisen taustan ja työkokemuksen omaavia henkilöitä. Tässä TeDikan versiossa on pyritty kaikille toimipaikoille ja ammattiryhmille soveltuvaan yhtenäiseen välineeseen, jossa keskeisenä kaikille yhteisenä näkökulmana on diabetes ja sen hoitaminen ja yksikön ja yhteisön osaaminen sekä tavoitetasot määräytyvät tarpeen mukaan, yhteisymmärryksessä ammattilaisten kesken. Tästä syystä TeDikan sisältöjen tarkentaminen työn ja työyhteisön tarpeiden näkökulmasta ja tavoiteprofiilien asettaminen esim. ammattiryhmittäin, tiimeittäin ja yksiköittäin, ovat mitä ilmeisemmin jatkossa keskeisiä TeDikan soveltamiseen kuuluvia tehtäviä. Tehtävä- ja toimipaikkakohtaiset tavoitetasot ovat avain yksilö- ja yhteisökohtaiseen osaamisen kehittämiseen. Prosessin ohjaaminen ja tukeminen vaikuttavat saamamme kokemuksen myötä tärkeiltä kehittämisen kohteilta ja tämän toivat myös projektiryhmän jäsenet esille.