Ikääntyneen väestön palvelut peruspalvelujen arvioinnin teemana
|
|
- Reijo Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALUEHALLINTOVIRASTON UUTISKIRJE Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ikääntyneen väestön palvelut peruspalvelujen arvioinnin teemana Etelä-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut toimialueensa peruspalveluita valtiovarainministeriön toimeksiannosta hyvinvoinnin, turvallisuuden ja tasa-arvon näkökulmista. Arvioinnin erityisenä painopisteenä olivat ikääntyvän väestön palvelut, kuten kotona asuvien iäkkäiden turvallisuus sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen. Ikäihmiset on huomioitu myös liikuntapaikkojen saavutettavuuden sekä kulttuuripalvelujen tuottamisen arvioinneissa. Arvioinnin tulokset on julkaistu Etelä-Suomen aluehallintoviraston arviointiraportissa, joka osaltaan täydentää aiemmin julkaistun valtakunnallisen arviointiraportin tietoja Etelä-Suomen alueelta. Ikääntyneiden kokema lähisuhde- ja perheväkivalta ei ole marginaalinen, mutta kylläkin vaiettu ilmiö. Useimmissa Etelä-Suomen kunnissa ikääntyneet on tunnistettu lähisuhde- ja perheväkivallan auttamis- ja tukipalveluiden käyttäjinä. Lähisuhdeja perheväkivallan vastuuhenkilö on nimetty lähes kaikkiin Etelä-Suomen kuntiin sekä yhteistoimintaalueille. Kunnille tehdyn paikallisen turvallisuussuunnittelua koskevan kyselyn mukaan kotona asuvien iäkkäiden turvallisuutta arvioitiin systemaattisesti hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä etenkin Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä- Karjalan maakuntien eteläosissa. Ikäihmisten näkökulmasta päivittäinen liikunta on itsenäisen asumisen ja omatoimisuuden edellytys. Tämä tulee huomioida kunnallisten perusliikuntapaikkojen esteettömyyden parantamisessa. Väestörakenteen muutos heijastuu myös kuntien kulttuuripalveluiden järjestämiseen. Taide- ja kulttuuriharrastaminen edistää ikäihmisten terveyttä, ehkäisee dementoitumista, lievittää kiputuntemuksia ja ennustaa pidempää elinikää. Peruspalveluiden arvioinnin mukaan hieman yli puolet Etelä-Suomen kunnista oli tehnyt kulttuuritoimintaan tai -palveluihin liittyviä sopimuksia kolmannen sektorin kanssa ja vajaa puolet kunnista oli ulkoistanut palvelut yrityksille. Kuntien kulttuuripalveluiden järjestämistavat ovat moninaiset, mikä kytkeytyy käytettävissä oleviin resursseihin. Palvelut tasa-arvoisiksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston arviointiraportti: Peruspalvelut Etelä-Suomen alueella 2013 (pdf, kt) Lisätietoja: erikoissuunnittelija Jarkko Yliruka, p , etunimi.sukunimi@avi.fi Tasa-arvon näkökulmasta raportissa arvioitiin perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen alueellista saavutettavuutta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) toimesta joukkoliikenteen ja tieverkon toimivuutta. Hyvinvoinnin näkökulmasta arvioitiin kuntien liikuntapaikkoja, kirjastotoimea ja kulttuuripalveluita. Turvallisuuden osalta on arvioitu poliisi- ja pelastustoimen tehtäviä sekä paikallista turvallisuusyhteistyötä. TTaassaa- -aarrvvooi inneenn yyhht teei isskkuunnt taa Arviointikohde: Suomenkielisen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Koulujen määrä on vähentynyt, erityisesti pieniä kouluja on lakkautettu ja yhdistetty. Oppilasmäärät ovat Uudellamaalla kasvaneet, muissa maakunnissa laskeneet. Perusopetuksen saavutettavuus on silti pysynyt ennallaan, vaikka kuntakohtaiset erot ovat edelleen suuria. Koulutuksen järjestäjien on säilytettävä kouluverkko sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1 6 oppilaat voivat käydä koulua mahdollisimman lähellä myös harvaanasutuilla alueilla. Arviointitehtävä: Suomenkielisen perusopetuksen saavutettavuus ja siinä tapahtuneet muutokset. Tulokset ja johtopäätökset: Suomenkielisten koulujen määrä on edelleen vähentynyt, pieniä kouluja on entistä vähemmän ja suuria yhtenäiskouluja enemmän. Vuosiluokkien 1 6 koulujen oppilasmäärä kasvoi erityisesti Uudellamaalla, muilla alueilla oppilasmäärä väheni. Vuosiluokkien a
2 7 9 kouluissa oppilasmäärät laskivat koko alueella. Perusopetuksen saavutettavuus oli Etelä- Suomessa hyvä ja se on pysynyt lähes samalla tasolla niin vuosiluokkien 1 6 kuin 7 9 kouluissa. Suurin osa 7 15-vuotiaista lapsista ja nuorista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa opetusta antavasta oman kunnan perusopetuksen koulusta. Kuntien väliset erot perusopetuksen saavutettavuudessa olivat suuria. Etelä-Suomessa saavutettavuus oli parempi kuin muualla Manner-Suomessa. opetuksen pitkän aikavälin suunnitelmissa ja säädöstasolla. Kuntien on suunniteltava kuljetukset ja oppilaiden työjärjestykset siten, ettei päivittäinen tai viikoittainen työmäärä ja ajankäyttö koulumatkoineen muodostu oppilaan hyvinvoinnin kannalta liian pitkäksi. Arviointokohde: Ruotsinkielisen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Ruotsinkielisen perusopetuksen saavutettavuus ei ole mainittavasti muuttunut kahden vuoden aikana. Ruotsinkielisten koulujen oppilasmäärät kasvavat vuosittain. Saavutettavuus ja oppilasmäärät vaihtelevat kuitenkin alueittain. Laadukasta perusopetusta on oltava tasaveroisesti kaikkien oppilaiden saatavilla asuinpaikasta, kielestä ja kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Arviointitehtävä: Ruotsinkielisen perusopetuksen saavutettavuus ja siinä tapahtuneet muutokset. Perusopetuksen oppilaista vajaa viidennes oli kuljetusedun piirissä. Esiopetuksen oppilaista kuljetusedun sai noin viisi prosenttia. Useimmilla majoitettavilla oli erityisen tuen päätös. Väestöennusteen mukaan 7-12-vuotiaiden ikäluokka kasvaa eniten Uudellamaalla sekä Kanta- Hämeessä, sen sijaan Kymenlaaksossa kasvu on negatiivista vuotiaiden ikäluokka ei kasva maakunnissa tasaisesti; Uudellamaalla kasvu on suurinta ja Kymenlaaksossa negatiivista. Toimenpide-ehdotukset: Koulutuksen järjestäjien on säilytettävä kouluverkko sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1 6 oppilaat voivat käydä koulua mahdollisimman lähellä kotia ja myös harvaanasutuilla alueilla kotona asuen. Esiopetuksen on tavoitettava kohtuullisesti kaikki oppilaat. Valtion keskushallinnon on tuettava omilla toimenpiteillään kuntia sellaisten ratkaisumallien kehittämisessä, joilla perusopetuspalvelut turvataan lähipalveluna myös haja-asutusalueilla. Lähipalvelun käsitettä on tarkennettava esi- ja perus- Tulokset ja johtopäätökset: Ruotsinkielisen perusopetuksen saavutettavuus ei ole mainittavasti muuttunut kahden viimeisen vuoden aikana. 88 prosenttia 7 12-vuotiaista ja 62 prosenttia vuotiaista asui alle viiden kilometrin päässä lähimmästä ruotsinkielistä perusopetusta antavasta koulusta. Saavutettavuus vaihtelee kuitenkin alueittain. Kahden viimeisen vuoden aikana Etelä-Suomen alueella on lakkautettu yksi ruotsinkielistä 1-6 vuosiluokkien opetusta antava koulu. Vuosiluokkien 1 6 oppilasmäärät ovat kasvaneet ja niiden odotetaan vuosittain kasvavan.. Luokkien 7 9 oppilasmäärät ovat toistaiseksi vähentyneet. Vuosiluokkien 1 9 oppilasmäärien odotetaan kuitenkin vuosittain kasvavan. Oppilasmäärien kehittymisessä on alueellisia eroja. Yhä suurempi osa oppilaista käy koulua pääkaupunkiseudulla. Toimenpide-ehdotukset: Laadukasta perusopetusta on oltava tasaveroisesti kaikkien oppilaiden saatavilla asuinpaikasta, kielestä ja kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Palvelurakenneratkaisujen on tuettava sekä opetuspalvelujen maantieteellistä saavutettavuutta että niiden laatua. Opetusta tulee ensisijaisesti järjestää lähipalveluna siten että oppilaiden koulumatkat kotoa käsin ovat kohtuullisia. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä
3 tulee kehittää oppilaiden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Lähipalveluiden käsite tulee määritellä valtakunnallisella tasolla. Perusopetuksen saavutettavuuden käsitettä tulee täydentää muuttujilla jotka kuvaavat toimintaedellytyksiä sekä koulutuksen laatua. Hallinnollisiin jaotteluihin perustuvaa virallista tilastointia ja tilastoseurantaa on yhä suurempiin kuntayksiköihin johtaneiden kuntaliitosten vuoksi täydennettävä, jotta kunnan eri osia, niin taajamia kuin erilaisia maaseutuolosuhteitakin koskevia erityiskysymyksiä voitaisiin paremmin kuvailla ja huomioida. Arviointikohde: Toisen asteen suomenkielisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on edelleen hyvä, joskin maakuntien välillä on eroja. Tarjolla tulisi olla alueellisesti riittävä määrä toisen asteen aloituspaikkoja, jotta mahdollisimman moni pääsee tutkintoon johtavaan koulutukseen. Arviointitehtävä: Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus. Arviointi koski nuorten lukiokoulutusta ja toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta, poislukien ammatilliset erityisoppilaitokset. Tulokset ja johtopäätökset: Etelä-Suomen alueella on tarjolla lukiopaikka enintään 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta 92 prosentille 16- vuotiaiden ikäluokasta. Osuus on pysynyt lähes samana. Toisen asteen ammatillista koulutusta enintään 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta on tarjolla 88 prosentille peruskoulun päättävistä nuorista. Kolmen eri ammatillisen alan koulutusta enintään 10 kilometrin etäisyydellä on tarjolla 83 prosentille 16-vuotiaiden ikäluokasta. Korkein saavutettavuusaste kolmen eri koulutusalan koulutukseen on Uudellamaalla ja matalin Etelä- Karjalassa. Nuoret hakevat melko tasaisesti peruskoulun jälkeen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Lukiokoulutus on edelleenkin hieman halutumpaa. Peruskoulun päättäneistä 51 prosenttia menee lukiokoulutukseen ja 37 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Enemmän kuin joka kymmenes peruskoulun päättäneistä jää ilman tutkintoon johtavaa toisen asteen koulutuspaikkaa. Etelä-Suomen alueella peruskoulun päättää lähes yhtä monta tyttöä ja poikaa. Tytöt menevät yhä enimmäkseen lukiokoulutukseen ja pojat ammatilliseen koulutukseen. Toimenpide-ehdotukset: Nuorille on oltava tarjolla alueellisesti riittävä määrä toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja, jotta mahdollisimman moni pääsee tutkintoon johtavaan koulutukseen. Koulutuksen mitoituksessa on otettava huomioon peruskoulusta suoraan ja peruskoulun aiemmin suorittaneiden hakijoiden määrät. Koulutusalatarjonnan suunnittelussa ja ennakoinnissa on otettava huomioon nuorten koulutustoiveet ja alueellisen elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi on huolehdittava perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opinto-ohjauksen saatavuudesta ja riittävyydestä sekä oppilas- ja opiskelijahuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta. Nuoria on kannustettava tekemään myös omalle sukupuolelle epätyypillisiä oppiaine- ja koulutusalavalintoja. Toisen asteen koulutuksen verkostoitumista ja teknologian hyödyntämistä on edistettävä. Eri oppilaitosten ja oppilaitosmuotojen välistä yhteistyön on kehitettävä. Etelä-Suomen alueella peruskoulun päättäneitä oli vuonna 2013 yhteensä , mikä on vähemmän kuin vuonna Poikien osuus päättöluokkalaisista on vain hivenen suurempi kuin tyttöjen. Oppilaitosverkko on toistaiseksi pysynyt melko muuttumattomana. Vuoteen 2011 verrattuna ammatillisten oppilaitosten määrä oli vähentynyt enemmän kuin lukioiden. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 16-vuotiaiden ikäluokka Manner-Suomessa pienenee selvästi vuoteen 2018 asti ja kasvaa tasaisesti sen jälkeen. Arviointikohde: Toisen asteen ruotsinkielisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Toisen asteen ruotsinkielisen koulutuksen saavutettavuus on pysynyt lähes ennallaan viime vuosina. Uudellamaalla ruotsinkielisen ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen saavutettavuus on parempi kuin maassa keskimäärin. Lukiokoulutus oli edelleen suositumpaa tyttöjen keskuudessa ja ammatillinen peruskoulutus houkutteli enemmän poikia.
4 Arviointitehtävä: Ruotsinkielisille 16-vuotiaille tarjolla olevan toisen asteen koulutuksen saavutettavuus. Tulokset ja johtopäätökset: Ruotsinkielinen toisen asteen kouluverkko on säilynyt lähes ennallaan edellisen vuonna 2011 tehdyn arvioinnin jälkeen. Alueelliset erot ovat edelleen suuria ja toisen asteen ruotsinkielisen koulutuksen saavutettavuus on heikompi kuin maassa keskimäärin. Uudellamaalla ruotsinkielisen koulutuksen saavutettavuus on kuitenkin parempi kuin maassa keskimäärin. Uudellamaalla ruotsinkielisen lukiokoulutuksen saavutettavuus on parempi kuin ammatillisen peruskoulutuksen. Arvioinnin mukaan koulutuksen saavutettavuudella on vaikutusta myös nuoren opiskelualan valintaan. Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen suosio on Uudellamaalla edelleenkin korkeampi kuin maassa keskimäärin. Maakunnan sisällä on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Suurin osa Etelä-Suomen ruotsinkielisistä oppilaista hakeutui toisen asteen koulutukseen heti perusopetuksen päätettyään. Lukiokoulutus oli suositumpaa tyttöjen keskuudessa ja ammatillisen peruskoulutus houkutteli enemmän poikia. Koulutuspaikan vastaanottaminen oli merkittävästi alemmalla tasolla vuoden verran perusopetuksen päättymisen jälkeen hakeneiden keskuudessa heti perusopetuksen jälkeen hakeneisiin verrattuna. Lukiopaikka vastaanotettiin hieman useammin kuin ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikka. Ammatilliseen koulutukseen hakeutui suurempi osuus perusopetuksen päättäneistä kuin aiemmin. Nuorisotakuun ja yhteishaun valintaperusteisiin sekä pisteytykseen vuonna 2014 tehtyjen muutosten kannalta on huomattavaa, että peräti 35 prosentilla kaikista ruotsinkielisen ammatillisen perusopetuksen vuoden 2013 hakijoista ei ollut samana vuonna saatua peruskoulun päättötodistusta. Nuorten ohjauksen ja tukipalvelujen tarve kasvaa, sillä opiskelupaikan saaminen on vaikeampaa myöhemmin peruskoulun päättämisen jälkeen. Toimenpide-ehdotukset: Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen nuorisotakuun tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä mm. edistämällä nuorten koulututukseen pääsyä perusopetuksen päätyttyä. On huomattavaa, että yhteishaun valintaperusteissa ja pisteytyksessä vuoden 2014 alussa tehdyt muutokset lisäävät ohjauksen ja tukipalveluiden tarvetta, sillä jatkossa voi olla vaikeampaa saada opiskelupaikkaa myöhemmin kuin heti perusopetuksen jälkeen. Oikean opiskelupaikan valitseminen on entistä tärkeämpää. Olisikin syytä arvioida lisäopetuksen tai muun vastaavan koulutusvaihtoehdon tarvetta. Perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen siirtymiseen liittyy syrjäytymisen riski, ja sen torjuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä. Toisen asteen ruotsinkielisen koulutuksen saavutettavuus on turvattava kaikissa maakunnissa. Tavoitteena tulee edelleenkin olla saavutettavuuden säilyttäminen tai parantaminen. Jotta ruotsinkielinen koulutus vetäisi puoleensa opiskelijoita, tulee koulutuksen saavutettavuuden ja laadun olla hyvällä tasolla. Lisäksi opiskelupaikkojen sukupuolisidonnaisuutta on tasoitettava. Tytöt hakeutuvat edelleen useammin lukioon ja pojat ammatilliseen peruskoulutukseen. Opinto-ohjauksessa tulee välttää kaavoittuneisuutta ja sukupuolisidonnaisia odotuksia. Arviointikohde: Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonnassa on puutteita kaikissa alueen maakunnissa. Taloudelliset resurssit eivät aina mahdollista liikenteen hankintaa, vaikka potentiaalista palvelujen kysyntää olisikin. Arviointitehtävä: Joukkoliikenteen peruspalvelutasoisen liikenteen tarjonta. Peruspalvelutasoisella liikenteellä tarkoitetaan yhteyksiä, jotka mahdollistavat ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet työskentely-, opiskelu- ja asiointimatkojen osalta. Tulokset ja johtopäätökset: Peruspalvelutasoisessa joukkoliikennetarjonnassa on puutteita kaikissa alueen maakunnissa. Tämä johtuu siitä, etteivät taloudelliset resurssit ole mahdollistaneet liikenteen hankintaa, vaikka yhteysväleillä olisi liikkumistilastojen mukaan potentiaalista joukkoliikennepalvelujen kysyntää. Toisaalta tietyillä yhteysväleillä ei ole kysyntää riittävästi, jolloin palvelujen järjestäminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Toimenpide-ehdotukset: Varsinkin harvaan asutuilla seuduilla säännönmukaista joukkoliikennettä tulisi täydentää kutsu- ja palveluliikenteellä. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä henkilöliikennepalveluiden järjestämisessä tulee parantaa ja tehostaa.
5 Palvelutasomäärittelyjen tulee ohjata joukkoliikenteen suunnittelua ja hankintaa myös lähivuosina. Tunnistetut peruspalvelutason puutteet pitää huomioida ja pyrkiä korjaamaan siinä määrin kuin käytössä olevat resurssit mahdollistavat. liikkumistarpeet muuttuvat ja myös tienpidon on kyettävä vastaamaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Arviointikohde: Tieverkon toimivuus Arviointikohde: Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus Tienpitoviranomaisen mahdollisuudet säädösten edellyttämään tasa-arvoiseen palveluun voivat vaarantua, jos toimintaa ohjaavat ja valvovat organisaatiot eivät vastaa määrän ja osaamisen osalta hyvän hallintotavan edellytyksiä. Tästä johtuen henkilöstön määrä ja osaamisen taso tulee pitää riittävänä tehtävien laajuuteen ja vaativuuteen nähden. H Hyyvviinnvvooiivvaa yyhhtteeiisskkuunnttaa a Arviointitehtävä: Tieverkon toimivuus. Tulokset ja johtopäätökset: Tierakenteiden ikääntymisen takia ns. korjausvelka kasvaa koko ajan, kun korjausta edellyttävien kohteiden määrää ei saada vähenemään. Tämä on jo vuosien ajan heikentänyt erityisesti harvaanasuttujen alueiden tiestön palvelevuutta. Huonokuntoisten päällysteiden määrä on kasvussa merkittävästi. Vilkkaillakin teillä huonokuntoisuus alkaa jo näkyä yleisemmin. Ajoneuvojen painorajoitusten nosto vuoden 2013 syksyllä on lisännyt rahoituksen kohdentamistarvetta erityisesti siltojen korjauksiin. Siten panostamismahdollisuudet esimerkiksi liikenneturvallisuutta parantaviin tienpitotoimiin ovat vähentyneet. Toimenpide-ehdotukset: Erityisesti on varmistettava, etteivät pelastustoimen tehtävät häiriinny liiaksi tiestön huonokuntoisuuden takia. Liikennöitävyyden varmuutta lisääviä korjaus- ja parannustoimenpiteitä tulisi tehdä nykyistä enemmän, jotta äkillisesti ja yllättäen tehtävien toimenpiteiden määrä pysyy hallinnassa, eikä liikenteen sujuvuus vaarannu varsinkaan tiheään asutuilla alueilla. Myös rajaliikenteen sujuvuus tulee säilyttää riittävällä tasolla. Poikkeukselliset luonnonolosuhteet voivat tilapäisesti estää liikennettä tai hidastaa sitä. Siksi valmiutta poikkeuksellisten olosuhteiden hoitamiseen tulee parantaa mm. pelastus- ja yhteistoimintaharjoitusten avulla sekä lisäämällä valmiutta ohjata liikennettä varareiteille. Pidentyvät etäisyydet palvelukeskuksiin lisäävät tiestön kunto- ja hoitotason merkitystä. Palveluiden keskittämisen vaikutuksia tulisikin arvioida myös liikenteellisestä näkökulmasta. Väestön Keskeisimmät liikuntapaikat ovat sijoittuneet hyvin suhteessa väestön sijaintiin ja palveluverkko on kattava. Liikuntapaikkojen määrän riittävyys vaihtelee liikuntapaikkatyypeittäin ja alueittain. Suurin kysyntä on liikuntasalien ja hallien käyttövuoroista. Kunnallisten liikuntapaikkojen esteettömyydessä on paljon parannettavaa. Arviointitehtävä: Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus. Saavutettavuutta tarkasteltiin arvioinnissa sekä liikuntapaikkojen fyysisen saavutettavuuden että niiden esteettömyyden suhteen. Tulokset ja johtopäätökset: Keskeiset liikuntapaikat olivat sijoittuneet kuntien liikuntatoimesta vastaavien viranhaltijoiden arvion mukaan erittäin hyvin yhdyskuntarakenteeseen ja ne olivat myös helposti keskeisimpien käyttäjäryhmien saavutettavissa. Esimerkiksi 95 prosenttia Etelä-Suomen alueen väestöstä asuu korkeintaan 20 minuutin automatkan päässä lähimmästä uimahallista. Toimenpide-ehdotukset: Kuntien tulee arvioida suunnitelmallisesti liikuntapaikkojen kuntoa sekä panostaa niiden kunnossapitoon ja peruskorjaukseen liikuntapaikkaverkon kattavuuden turvaamiseksi.
6 Liikuntapaikkojen riittävyys vaihteli liikuntapaikkatyypeittäin ja alueittain. Eniten kysyntä ylitti tarjonnan liikuntasalien ja -hallien osalta. Uusien kohteiden rakentamisen painopiste on tulevaisuudessa laajoja käyttäjäryhmiä palvelevissa liikuntapaikoissa. Samalla kuntien tulee tehostaa sisäliikuntapaikkojen käyttöä yhtenäistämällä erityisesti liikuntasalien ja -hallien käyttövuorojen jakoa sekä seuraamalla vuorojen käyttöastetta. Liikuntapaikkojen esteettömyydessä on paljon parannettavaa. Esteettömyys on otettava huomioon uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa kaikissa suunnittelun vaiheissa. Kunnallisista liikuntapaikoista on laadittava esteettömyyskartoitus, jonka perusteella esteettömyyttä lähdetään parantamaan. Arviointikohde: Kuntien kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä kunnan ja ulkopuolisten kulttuuripalvelujen tuottajien välinen yhteistyö Hieman yli puolet Etelä-Suomen ja koko Manner-Suomen kunnista on tehnyt kulttuuritoimintaan tai -palveluihin liittyviä sopimuksia kolmannen sektorin kanssa. Palveluja on ostanut tai ulkoistanut yrityksille hieman alle puolet Etelä-Suomen kunnista, mikä on enemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Arviointitehtävä: Kuntien kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä kunnan ja ulkopuolisten kulttuuripalvelujen tuottajien välinen yhteistyö. 41 Tulokset ja johtopäätökset: Kuntien kulttuuripalvelujen järjestämistavat ovat moninaiset, mikä kytkeytyy käytettävissä oleviin resursseihin. Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien koko käyttötalouden kustannuksista on Etelä-Suomessa valtakunnallista tasoa korkeampi. Vuonna 2013 hieman yli puolessa Etelä- ja muun Manner-Suomen kunnista yleiseen kulttuuritoimintaan käytetty työpanos oli yksi henkilötyövuosi tai enemmän. Palvelujen järjestämiseen osallistuu kuntien itsensä lisäksi mm. kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoita. Valtaosa kuntien kulttuuritoiminnan järjestämiseen myöntämien avustusten kokonaismäärästä suuntautuu kolmannelle sektorille niin Etelä-Suomessa (96,7 %) kuin Manner- Suomessa (77,3 %). Yrityksille ja muille toimijoille, kuten yksittäisille taiteilijoille, myönnettyjen avustusten osuus on Etelä-Suomessa matalampi kuin Manner-Suomessa. Tasa-arvo palvelujen saatavuudessa liittyy kuntien peruspalveluina tuottamiin kulttuuripalveluihin. Vuonna 2013 Etelä-Suomen vastaajakunnissa järjestettiin noin kulttuuritapahtumaa, joista hieman yli puolet sai avustusta kunnilta. Valtaosa kuntien kulttuuritoiminnasta järjestetään keskustaajamissa niin Etelä- kuin Manner-Suomessakin. Hoiva- ja hoitolaitoksissa järjestetään Etelä- ja Manner-Suomen kuntien arvioiden mukaan noin kolmasosa monipuolisesta ikäihmisille suunnatusta kulttuuritoiminnasta. Toimenpide-ehdotukset: Kunnissa tulee varata riittävät taloudelliset resurssit kulttuuritoiminnan järjestämiseen osana peruspalveluita. Rahoituksen kannustavuuden ja siihen liittyvän vertailukelpoisen tiedontuotannon kehittämismahdollisuudet tulee selvittää. On suositeltavaa, että kuntiin palkattaisiin vähintään yksi päätoiminen yleisen kulttuuritoiminnan työntekijä asukasta kohden. Palvelutuotantojen vahvistamiseksi valtion tulee parantaa edellytyksiä kuntien, kolmannen sektorin, yritysten sekä yksityisten toimijoiden välisten sopimusten tekemiseen. Kuntien tulee sisällyttää kulttuuritoiminta hyvinvointikertomuksiin sekä muuhun strategisen toiminnan tuloksellisuuden tarkasteluun. Niihin liittyen tulee kehittää toimenpiteitä tasa-arvon lisäämiseksi palvelujen saatavuudessa alueilla, jotka nykyisellään poikkeavat mahdollisuuksiltaan tarjota kulttuuritoimintaa ja kulttuuripalveluja. Arviointikohde: Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys Korkeakoulutetun henkilöstön osuus jää Etelä- Suomen alueella huomattavasti alle kirjastoasetuksen edellyttämän laatusuosituksen. Lähivuosina henkilöstön eläköityminen tuo lisää haasteita johtajien ja muiden korkeakoulutettujen kirjastoammattilaisten rekrytoinnille sekä henkilöstösuunnitteluun. Arviointitehtävä: Yleisten kirjastojen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjastoasetuksen mukainen korkeakoulutetun henkilöstön osuus on pienin Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Tilanne on paras Uudellamaalla, mutta sielläkään ei maakunnittain tarkasteltuna saavuteta yleisten kirjastojen laatusuositusta. Tilanne vaihtelee kunnittain huomattavasti. Kuntien tehtävänä on
7 vastata siitä, että kirjasto- ja tietopalveluhenkilöstö on kirjastoasetuksen kelpoisuusehtojen mukainen. Toimenpide-ehdotukset: Alueella ei järjestetä kirjastoalan korkea-asteen koulutusta. Sitä antavien korkeakoulujen tulisi tarjota opetusta myös Etelä- Suomessa. Koulutustapoja ja -välineitä tulee kehittää siten, että koulutustarjonnassa pystytään ottamaan huomioon alueen tarpeet tasapuolisesti. Kirjastojen aikaisempaa aktiivisempi henkilöstösuunnittelu edesauttaa henkilöstötilanteen paranemista, samoin tekevät osaamiskartoitukset sekä osallistuminen täydennyskoulutukseen. TTuurrvvaal llinneenn yyhht teei isskkuunnt taa Arviointikohde: Poliisitoimi Arviointitehtävä: Poliisitoimen ennalta ehkäisevä toiminta, nopean avun saanti sekä tutkinnan palvelutaso. Ennalta estävä toiminta Läheisväkivalta on lisääntynyt yli 8 prosentilla vuodesta Lasten ja nuorten kohtaaman väkivallan estämisen ja vähentämisen tulee olla etusijalla poliisin toiminnassa. Tulokset ja johtopäätökset: Poliisin tietoon tullut läheisväkivalta on lisääntynyt vuoteen 2012 verrattuna yli 8 prosentilla poliisin kotihälytystehtävien lukumäärän perusteella arvioituna. Pahoinpitelyrikosten kohteeksi joutuneiden alle 21-vuotiaiden nuorten määrä vähentyi 10 prosentilla vuodesta Toimenpide-ehdotukset: Perheväkivaltaan puuttuvat hankkeet, sosiaali- ja terveystoimen palvelut sekä viranomaisten moniammatillinen yhteistyö tulee saada toimimaan siten, että palvelujen saatavuus varmistetaan kattavasti niin kasvukeskuksissa kuin haja-asutusalueilla. Tiedonsaanti ja tiedon välittäminen eri viranomaisten välillä tulee varmistaa. Lasten ja nuorten kohtaaman väkivallan estämisen ja vähentämisen tulee olla etusijalla poliisin toiminnan suunnittelussa ja suuntaamisessa. Työtä tulee tehdä yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Joissain tapauksissa salassapitosäännökset saattavat estää poliisin tiedonsaannin. Lainsäädäntöä on kehitettävä, jotta viranomaiset ja muut niihin rinnastettavat palveluntuottajat voivat tehdä a ilmoituksen poliisille tai sosiaaliviranomaisille salassapitosäännösten estämättä silloin kun vakavan väkivallan uhka on ilmeinen. Nopean avun saanti Poliisin toimintavalmiusaika on kasvanut eniten Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Länsi-Uudellamaalla. Uusien poliisilaitosten tulee kehittää hälytyspalvelujen tietojohtoista tuottamista yhteistyössä naapuripoliisilaitosten kanssa. Tulokset ja johtopäätökset: Valtakunnallisesti arvioiden poliisi palvelutaso on hieman heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna kiireellisten ja viipymättä hoidettavien hälytystehtävien osalta. Etelä- Suomessa poliisin toimintavalmiusaika on kasvanut eniten Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Länsi-Uudellamaalla. Parannusta aiempaan on tapahtunut vain Keski-Uudellamaalla. Toimenpide-ehdotukset: Uusien poliisilaitosten tulee kehittää hälytyspalvelujen tietojohtoista tuottamista yhteistyössä naapuripoliisilaitosten kanssa, etenkin toiminta-alueiden rajaseuduilla. Poliisihallituksen on seurattava ja selvitettävä asiaan liittyviä eroja. Tutkintapalvelut Rikosten selvitysaste on edelleen varsin hyvä, mutta on heikentynyt vajaan prosentin. Poliisin tutkintaprosesseja on kehitettävä siten, että vähenevistä resursseista huolimatta tulokset voidaan pitää kohtuullisella tasolla. Hyväksi havaittujen toimintamallien kehittämistä tulee jatkaa. Tulokset ja johtopäätökset: Valtakunnallisesti tarkasteltuna muiden kuin liikennerikosten määrä on vuodesta 2012 noussut 0,13 prosenttia. Pienelle nousulle on vaikea osoittaa erityistä syytä, etenkin jos rikosten määrää verrataan asukasluvun kasvuun, jolloin määrä on laskenut 0,34 prosenttia. Merkityksellistä on kuitenkin henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrän vähentyminen noin 7,5 prosentilla ja huumausainerikosten nousu yli 10 prosentilla. 43 Rikosten selvitysaste on edelleen varsin hyvä, mutta on heikentynyt vajaan prosentin. Poliisilaitosten osalta on joitain eroja. Etelä-Suomen alueella ääripäitä edustavat Keski-Uusimaa, jossa selvitysprosentti on heikentynyt liki 4 prosenttia ja Kanta-Häme, jossa selvitysprosentti on noussut 2,9 prosenttia. Erot voivat selittyä esimerkiksi
8 laajoilla rikossarjoilla, jotka ovat tapahtuneet aikaisemmin, mutta tilastoituvat selvitettyinä vasta seuraavalle vuodelle. Toimenpide-ehdotukset: Rikosten vähentyminen on myönteistä ja siihen liittyviä syitä on analysoitava ennalta estävän toiminnan kehittämiseksi. Poliisi jatkaa perhe- ja läheisväkivaltaan puuttumista matalalla kynnyksellä sekä kehittää paljastavaa rikostorjuntaa yhdessä muiden viranomaisten sekä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Poliisin tutkintaprosesseja on kehitettävä siten, että vähenevistä resursseista huolimatta tulokset voidaan pitää kohtuullisella tasolla. Hyväksi havaittujen toimintamallien kehittämistä tulee jatkaa. Poliisilaitosten johto seuraa systemaattisesti tutkintayksiköiden tulosta ja tutkintaprosessien laatua sekä puuttuu aktiivisesti havaittuihin poikkeamiin. Rikostutkintaa ja -torjuntaa sekä niihin liittyvää tilannekuvan ylläpitämistä tulee kehittää tietojohtoisen poliisitoiminnan periaatteiden mukaisesti. Arviointikohde: Kotona asuvien iäkkäiden turvallisuus Ikäihmisten turvallisuustekijöitä arvioitiin systemaattisesti hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Iäkkäiden turvallisuuden systemaattinen arviointi tulisi saada osaksi ikäihmisten hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Arviointitehtävä: Kotona asuvien iäkkäiden turvallisuus. Tulokset ja johtopäätökset: Ikäihmisten hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä turvallisuusseikkoja arvioitiin systemaattisesti 18 ja satunnaisesti 11 kunnassa. Systemaattinen arviointi oli kehitteillä seitsemässä kunnassa. Iäkkäiden turvalliseen asumiseen ja arkeen liittyvien riskien arviointiin liittyvää koulutusta on järjestetty säännöllisesti viidessä kunnassa ja satunnaisesti 19 kunnassa. Toimenpide-ehdotukset: Kuntien sekä sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymien tulee sisällyttää turvallisuusseikkojen systemaattinen arviointi osaksi ikäihmisten hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Esimerkiksi turvallisuusriskien ilmoitusjärjestelmää kehittämällä on mahdollista systematisoida avun tarpeen rekisteröintiä ja tarvittavan nopean avun saantia. Turvallisuusseikkojen arvioinnin systemaattisuus edellyttää ikäihmisten parissa työskentelevän henkilöstön kouluttamista. Pelastusala sekä järjestöt voivat asiantuntemuksellaan tukea koulutuksen järjestämistä ja osallistua myös itse arviointityöhön. Arviointikohde: Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Lähisuhde- ja perheväkivallan vastuuhenkilö on nimetty lähes kaikkiin Etelä-Suomen kuntiin tai yhteistoiminta-alueille. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma tai -suunnitelma puuttuu kolmasosalta kunnista. Useimmissa suunnitelmissa ikääntyneet on tunnistettu lähisuhde- ja perheväkivallan auttamis- ja tukipalveluiden käyttäjinä. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön moniammatillinen koordinaatioryhmä toimii noin puolessa Etelä-Suomen kunnista. Arviointitehtävä: Ikäihmisten lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen. Tulokset ja johtopäätökset: Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen on ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta keskeinen asia.
9 Väkivalta vaarantaa tasa-arvoa ja terveyttä sekä aiheuttaa pelkoa ja häpeää. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma- tai suunnitelma puuttui kolmasosalta Etelä-Suomen alueen kunnista. Useimmissa suunnitelmissa ikääntyneet oli kuitenkin tunnistettu auttamis- ja tukipalveluiden käyttäjinä. Kotihoidon ensivaiheen havaitsemisen ja puuttumisen jälkeen lähisuhde- ja perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet ikäihmiset ohjattiin lähisuhdeja perheväkivaltatyöstä tai ikääntyneiden palveluista vastaavalle taholle. Viime vaiheen palveluina ovat turvakotien ja kolmannen sektorin tukimuodot. Kuntien lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilöistä puolet piti henkilöstön valmiuksia melko hyvinä ja puolet kohtuullisina tai osittain puutteellisina. Toimenpide-ehdotukset: Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöllä edistetään väestön hyvinvointia ja turvallisuutta. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteen mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Kuntien tulee asettaa lähisuhde- ja perheväkivallan moniammatillinen koordinaatioryhmä. Kuntien tulee myös laatia lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma, jossa ikääntyvien erityistarpeet otetaan huomioon. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisessä on syytä muistaa, että väkivaltaa ehkäisevä työ kuuluu kaikille hallinnonaloille. Ikääntyneiden lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisessä kuntien on tarpeen määritellä eri tahojen vastuut sekä huolehtia henkilökunnan tietotaidon kehittämisestä. Tulokset ja johtopäätökset: Pelastustoimen valistuksen ja neuvonnan valtakunnallinen tulostavoite saavutettiin osassa pelastuslaitoksia. Pelastustoimen alueiden ja kuntien välillä on kuitenkin hyvin suuria eroja niin valistuksella ja neuvonnalla tavoitetun väestön kuin järjestettyjen valistustilaisuuksien määrällä tarkasteltuna. Myös valistus- ja neuvontatyön toteutustapojen painotukset vaihtelevat pelastuslaitosten kesken merkittävästi. Tilanne on jatkunut samansuuntaisena useiden vuosien ajan. Toimenpide-ehdotukset: Valistus- ja neuvontatyön toteuttamisessa ja kehittämisessä tulee jatkossa kiinnittää huomioita tasapuolisuuteen ja vaikuttavuuteen sekä palvelujen toteuttamiseen uhkien ja riskien mukaisesti. Varsinkin palvelujen tasapuolisempaan saatavuuteen tulee kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Tällä turvataan asukkaiden yhdenvertaisuus asuinpaikasta riippumatta. Nopean avun saanti Pelastustoimen hälytysten kokonaismäärä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Ilmiö oli seurausta lähinnä myrskyjen aiheuttamista vahingontorjuntatehtävistä. Pelastustoimen valtakunnalliset toimintavalmiusaikatavoitteet täyttyivät lähes kaikissa pelastuslaitoksissa ja kunnissa. Arviointikohde: Pelastustoimi Ennalta ehkäisevä työ Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön määrissä on suuria alueellisia ja paikallisia eroja. Osa pelastuslaitoksista saavutti valtakunnallisen tavoitteen. Palvelujen tasapuolisempaan saatavuuteen tulee kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Arviointitehtävä: Pelastustoimen valistus- ja neuvontapalvelujen toteutuminen ja saatavuus onnettomuuksien ennaltaehkäisevän työn osalta. Arviointitehtävä: Pelastustoimen nopean avun kysyntä ja saatavuus. Pelastustoimen hälytystehtävien määrä, siinä tapahtunut muutos sekä toimintavalmiusaikojen toteutuminen. Tulokset ja johtopäätökset: Pelastustoimen hälytystehtävien kokonaismäärä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Kasvu on seurausta lähinnä
10 myrskyjen aiheuttamista vahingontorjuntatehtävistä, joiden määrä vaihtelee vuosittain paljon. Erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi asetettu valtakunnallinen hanke on tuottanut tulosta ja automaattisen paloilmoittimien tarkistustehtävien määrä on vähentynyt useimmissa pelastuslaitoksissa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Myös rakennuspalojen ja liikenneonnettomuuksien määrät jatkoivat laskuaan. Pelastustoimen tuottaman nopean avun toimintavalmiusajat toteutuivat pääsääntöisesti valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Erot onnettomuuskohteen tavoittamiseen kuluvassa ajassa vaihtelevat kuitenkin huomattavasti alueiden ja kuntienvälillä sekä vuorokaudenajan mukaan. Toimenpide-ehdotukset: Erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja systemaattista yhteistyötä laitteiston suunnittelussa, asentamisessa, kunnossapidossa ja viranomaisvalvonnassa. Pelastuslaitosten tulee tehostaa keskinäistä yhteistyötään ja käyttää pelastuslain mahdollistamia sekä muita toimiviksi havaittuja menettelytapoja asian edistämiseksi. Suunnitelmissa on huomioitu hyvin valtakunnalliset turvallisuussuunnittelulle asetetut painopisteet. Turvallisuussuunnitelmista puolet on päivitetty valmistumisen jälkeen. Paikallista turvallisuusyhteistyötä toteutetaan laajassa yhteistyössä alueen eri toimijoiden kesken. Turvallisuusyhteistyön toimintamalleissa ja työn aktiivisuudessa on kuitenkin suuria eroja. Eroja on myös kuntalaisten osallistumismahdollisuuksissa. Turvallisuusyhteistyö on pääosissa kuntavetoista. Toimenpide-ehdotukset: Paikallista turvallisuusyhteistyötä tulee tukea alueilla, joilla työ ei ole aktiivista. Aluehallintovirastojen toimintaa paikallisen turvallisuusyhteistyön edistämisessä ja seurannassa tulee yhtenäistää. Kehitystoimenpiteitä tulee suunnata paikallisten turvallisuussuunnitelmien toteutumisen seurantaan ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Uudistuneen pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen vaikutuksia palvelujen tasoon tulee seurata. Pelastustoimen hälytyspalvelujen toimintavalmiuden yksityiskohtainen arviointi vaatii erillistä tarkastelua. Tarkastelu tulee ulottaa toimintavalmiuden kokonaisuuteen, missä huomioidaan tarvittavilta osin kaikki keskeiset osatekijät. Arviointikohde: Paikallinen turvallisuusyhteistyö Paikalliset turvallisuussuunnitelmat on laadittu poikkeuksetta. Suunnitelmista on valmistumisen jälkeen päivitetty lähes puolet ja niissä on otettu hyvin huomioon valtakunnalliset turvallisuussuunnittelulle asetetut painopisteet. Paikallinen turvallisuusyhteistyö on pääosin kuntavetoista. Työn organisoitumisessa ja aktiivisuudessa on suuria eroja. Arviointitehtävä: Paikallisten turvallisuussuunnitelmien laadinta- ja päivitystilanne, sisältö sekä kytkeytyminen kunnan prosesseihin. Turvallisuusyhteistyön organisoituminen ja siihen osallistuvat toimijat. Tulokset ja johtopäätökset: Paikalliset turvallisuussuunnitelmat on poikkeuksetta laadittu.
Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet
Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää
LisätiedotPERUSPALVELUJEN ARVIOINTIRAPORTTI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
PERUSPALVELUJEN ARVIOINTIRAPORTTI 2013 15.5.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto www.avi.fi Peruspalvelujen alueellinen arviointiraportti 2013 Peruspalvelujen alueellinen arviointiraportti vuodelta
Lisätiedot3. ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET
KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, % Keskiasteen tutkinto, % Alin korkea-asteen tutkinto, % Alempi korkeakouluasteen
LisätiedotPeruspalvelujen arviointi. Pyritään osaltaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus suhteessa peruspalvelujen saatavuuteen.
Peruspalvelujen arviointi Pyritään osaltaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus suhteessa peruspalvelujen saatavuuteen. Arviointia tehdään keskushallinnon, valtion paikallis- ja aluehallinnon sekä
LisätiedotKasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,
Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotSatakunnan ja Varsinais-Suomen peruspalvelujen saatavuus vuodelta 2013 on arvioitu
LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON UUTISKIRJE 2/2014 15.5.2014 www.avi.fi/lounais Satakunnan ja Varsinais-Suomen peruspalvelujen saatavuus vuodelta 2013 on arvioitu Lounais-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotJärjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään
Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotAjankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta
LisätiedotKoulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila
Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila Kommenttipuheenvuoro Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto Peruspalvelujen yhteistyöfoorumi 15.3.2018 Peruspalvelujen arvioinnista
LisätiedotOnko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?
Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen
LisätiedotOppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto
Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-
LisätiedotPeruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju
Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
LisätiedotLapin sivistysjohtajien syyspäivät
Lapin sivistysjohtajien syyspäivät - AVI nyt ja tulevaisuudessa Lapin AVI 31.8.2016 1 Hallituksen reformi; kunta, maakunta, valtio Kunnalla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen edistämisestä, terveyden
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Arviointiryhmä Heimala, Heli, ylitarkastaja, Terveydenhuolto Hynninen-Joensivu,
LisätiedotToisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät
Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa -seminaariin
Tervetuloa Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa -seminaariin Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Uudenmaan, Hämeen sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskusten yhteiskoulutus Etelä-Suomen aluehallintovirasto,
LisätiedotAsumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto
Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotKulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä
slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä Esa Vienamo 9.11.2018 Etelä-Pohjanmaa Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen
LisätiedotLasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen
Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Jarkko Yliruka, erikoissuunnittelija, Terveydenhuolto 7.11.2014 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotKeskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen
Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue
Lisätiedot21 Lopuksi Kulttuuripalvelut
Kulttuuria kartalla 21 Lopuksi Edellä on tarkasteltu Manner-Suomen maakuntien osalta valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijaintia ja alueellista saavutettavuutta sekä kulttuurin rahoitusta. Työn
Lisätiedot4.2. Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus
Väestöennuste iän mukaan 2012 2040. Tilastokeskus 2012 Väestöruutuaineisto L03v2012 (31.12.2012). Tilastokeskus 2013 Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta 2013, Pohjois-Suomen
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotToisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista
LisätiedotPohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme
Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotTurvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa
Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotPäijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson
Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee
LisätiedotPeruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista
Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri
LisätiedotKainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku
TIEDOTE Julkaisuvapaa 19.3.2012 heti Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku Toisen asteen koulutuksen valtakunnallinen sähköinen yhteishaku päättyi 16.3.2012. Kainuussa ensisijaisia hakijoita
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon tuki Aira Rajamäki Opetushallituksen valtionavustustoiminta
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotIstanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa
Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa 22.1.2018 Martta October 1 Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun
LisätiedotAluevaiheen materiaalit V. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi
Aluevaiheen materiaalit V Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi Opetusministeriön valmisteluryhmä 3.10.2005 KOULUTUS-, KULTTUURI-,
LisätiedotOmistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.
Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset
Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotPelastustoimen palvelujen saatavuudessa on edelleen pelastuslaitos- ja kuntakohtaisia eroja
Kuntien tulisi laatia toimintaohjelma, jossa ikääntyneiden erityistarpeet, myös lähisuhde- ja perheväkivallan osalta, on otettu huomioon. Henkilöstölle on turvattava riittävä osaaminen mm. koulutuksen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Karim Peltonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotPALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA
PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA PALVELUSOPIMUS 2018 1. Sopimusosapuolet Tämän sopimuksen osapuolia ovat Rovaniemen kaupungin Alueelliset palvelut/ ja Sivistyspalvelut. 2. Sopimuksen tarkoitus
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 22.11.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotAlueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset
Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset HyTe-vertaisfooumi 9.5.2019 Ari Evwaraye, SM Turvallisuus luo pohjan hyvinvoinnille Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta
LisätiedotKuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa
Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Vetovoimainen kunta Innostavassa ja suvaitsevaisessa kunnassa into ja suvaitsevaisuus toteuttavat itse
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotAVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn
AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2018
Koulutus 218 Esi- ja peruskouluopetus 218 Peruskouluissa 56 5 oppilasta vuonna 218 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 56 5 oppilasta vuonna 218. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta,7
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet
LisätiedotSuosittelemme taidetta jokaiselle
Suosittelemme taidetta jokaiselle Rahoittajan näkökulma ja ministerien suositukset Johanna Vuolasto, FT, erityisasiantuntija, Taiteen edistämiskeskus 9.11.2018/ 2.11.2018 Parannetaan taiteen ja kulttuurin
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotKeskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva
Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2016
Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotPaimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE
Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 Inhimillisyyttä ja turvaa Palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon yksin asuvien, eläkeläisten, perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien tilanne.
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotLAPLAND Above Ordinary
LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon maakuntaliitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mervi Simoska 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotAluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto
Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotSisäinen turvallisuus
Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 7.6.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
Lisätiedot