Satakunnan ja Varsinais-Suomen peruspalvelujen saatavuus vuodelta 2013 on arvioitu
|
|
- Tapio Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON UUTISKIRJE 2/ Satakunnan ja Varsinais-Suomen peruspalvelujen saatavuus vuodelta 2013 on arvioitu Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus ovat arvioineet Satakunnan ja Varsinais-Suomen peruspalvelujen saatavuutta vuodelta Peruspalveluilla tarkoitetaan sellaisia hyvinvointipalveluja, joiden on perustuslain mukaan oltava kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesti saatavilla. Arvioinnin toteuttamisessa ja tulosten käsittelyssä aluehallintovirasto tekee yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Valtakunnallisen arviointikierroksen teemana oli vanhenevan väestön palvelut. Teemaa käsiteltiin kolmessa arviointikohteessa, joita olivat kuntien liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus, ennalta ehkäisevä työ poliisitoimen osalta sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana vanhusten turvallista yhteiskuntaa. Raportissa arvioitiin myös perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen alueellista saatavuutta sekä opettajien lomautusten vaikutuksia. Liikuntapaikkoja ja kuntien kulttuuri- ja kirjastopalveluja on tarkasteltu hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisätietoja: arviointiryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Seppo Luotola, p LIITE: Arviointiraportti (PDF)
2 Vanhenevan väestön turvallisuusuhat kasvussa Läheisväkivalta on lisääntynyt Lounais-Suomen alueella maltilliset kaksi prosenttia poliisin perheväkivaltatehtävien lukumäärän perusteella arvioituna. Lounais-Suomessa väkivaltarikoksen kohteeksi joutuneiden lasten ja nuorten määrä on poliisin tilastojen mukaan vähentynyt kuusi prosenttia vuodesta Alle 21-vuotiaiden osalta pahoinpitelyrikoksista epäillyt ovat noin 81-prosenttisesti miehiä. Suhde on pysytellyt likimain samalla tasolla useita vuosia. Samoin suurin osa pahoinpitelyrikosten uhreista on miehiä. Tilastojen mukaan pahoinpitelyrikoksissa yli 61-vuotiaiden asianomistajien määrä on kasvanut vuosien aikana noin 25 prosenttia Lounais-Suomessa. Vastaavasti pahoinpitelyrikosten epäiltyjen määrä on noussut samalla ajanjaksolla noin 35 prosenttia. Ikäryhmässä tapahtuneet määrälliset muutokset ovat kuitenkin melko vähäisiä suhteutettuna pahoinpitelyrikosten kokonaismääriin, mutta suhteellisesti tarkasteltuna muutokset ovat merkittäviä. Eliniänodotteen kasvu ja vanhenevan väestön terveydentilan parantuminen asettaa omat haasteensa myös liikenneturvallisuuteen. Iäkkäät ovat väestöosuuteensa nähden yliedustettuina vakavissa liikenneonnettomuuksissa. Onnettomuuden seuraukset ovat usein myös vakavampia iäkkäiden liikkujien keskuudessa. Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilaston mukaan kuolleiden ja loukkaantuneiden yli 65-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut Lounais-Suomessa 15 prosenttia vuosien aikana. Ikä ei kuitenkaan sinänsä ole ratkaiseva tekijä, vaan iän myötä kasvavat terveysongelmat. Poliisi valvoo ajokorttilainsäännösten mukaisesti ikääntyvien kuljettajien terveysvaatimusten täyttymistä ja pyrkii tunnistamaan ikäkuljettajiin liittyvät mahdolliset riskitekijät liikenteessä. Väestön ikääntymiskehityksen myötä vanheneva väestönosa saattaa muodostaa joidenkin rikosten osalta erityisen kohderyhmän puolustautumiskyvyn heikkenemisen myötä. Poliisin tilastojen mukaan Lounais-Suomessa ikäihmisten uhriutuminen omaisuusrikoksissa lisääntyi huomattavasti vuosien välisenä aikana kavallus- ja petosrikosten sekä ryöstö- ja kiristysrikosten osalta. Väestön vanheneminen näkyy myös poliisin vastuulle kuuluvien kadonneiden henkilöiden etsintöjen lisääntymisinä. Ikäihmisiin liittyvät katoamisilmoitukset ja niistä johtuvat etsintätehtävät ovat enenevässä määrin työllistäneet poliisia viime vuosien aikana. Poliisin tilastojen mukaan ikäihmisten etsintätehtävät ovat lisääntyneet Lounais-Suomessa noin 25 prosenttia vuosien aikana. Tilasto pitää sisällään myös kehitysvammaisten ja sairaiden henkilöiden etsintätehtävät. Vuonna 2013 etsintätehtäviä oli 593 kappaletta. Tämä tarkoittaa keskimäärin yli 1,5 tapausta päivässä. On melko todennäköistä, että ikäihmisten lisääntyessä väestössä myös heihin liittyvien katoamisilmoitusten määrä tulee kasvamaan nykyisestä. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Jukka Mäkilähde, Lounais-Suomen poliisilaitos, p
3 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Ikääntyneiden kokema väkivalta perheessä tai perhesuhteessa on vaiettu ilmiö. Väkivalta aiheuttaa pelkoa ja häpeää ja on arkaluonteisuuden vuoksi usein vaikeasti puheeksi otettava asia. Kuntien peruspalveluiden tehtävänä on tukea ikääntyneiden lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemistä. Vuoden 2011 Lounais-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön seurantakyselyyn vastasi yhteensä 26 kuntaa eli 53 prosenttia Lounais-Suomen hallintoalueen kunnista tehty lisäselvitys tavoitti 48 kunnasta 35 kuntaa, jolloin vastausprosentiksi saatiin 72 prosenttia. Kysely lähetettiin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn yhdyshenkilöille tai, jos heitä ei tavoitettu, sosiaalijohtajalle tai muulle palveluista vastaavalle. Kyselyyn vastasivat kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoimintaalueet. Tulokset raportoidaan pääasiassa kunnittain. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2010 tekemän yleisyystutkimuksen mukaan yli ikääntynyttä naista, eli joka neljäs nainen (60 97-vuotiaat) Suomessa, on kärsinyt viimeisen vuoden aikana väkivallasta ja hyväksikäytöstä. Kaikissa väkivallan ja hyväksikäytön muodoissa tekijänä on useimmiten elämänkumppani tai puoliso. Ainoastaan laiminlyöntitapauksissa tekijät ovat pääasiassa omia lapsia tai hoitohenkilökuntaa. Lähisuhdeväkivalta on usein pitkäaikaista ja jatkuvaa ja voi äärimmillään johtaa kuolemaan. Vuosien välisenä aikana kuoli 55 yli 65-vuotiasta naista henkirikoksen uhrina. Näistä 28 tapauksessa henkirikoksen tekijänä oli puoliso tai kumppani. Lapsi tai lapsenlapsi oli tekijänä 14 tapauksessa. Yli 65-vuotiaita miehiä kuoli 47 henkirikoksen seurauksena. Ylivoimaisesti yleisin tekijä oli tuttava (26 tapauksessa). Avio- tai avopuolison tai entisen puolison tekemää henkirikosta ei miesten kohdalla esiintynyt ollenkaan. Poikkeavaa on, että tässä ikäryhmässä naisten osuus henkirikoksen uhrina on korkeampi kuin miesten. Ohjaavana periaatteena palveluiden järjestämisessä on, että ikääntyneet saavat asua mahdollisimman pitkään kotona ja tarvittaessa huolenpito järjestetään kotiin. Omaisten antamaan hoitoon ja huolenpitoon ollaan tukeutumassa yhä enemmän. Kotia pidetään yleisesti turvallisena ympäristönä, mutta yhtenä riskinä on lähisuhdeväkivalta. Lähisuhdeväkivallan kokemukset mielletään yhä yksityisyyteen kuuluvaksi arkaluontoiseksi asiaksi. Ikääntyneiden kanssa työskentelevillä tulisi olla osaamista tunnistaa lähisuhdeväkivalta ja puuttua siihen. Vanhuspalvelulaki (15 ) velvoittaa palvelutarpeen selvittämiseen, jonka yhteydessä myös lähisuhdeväkivaltaa ja väkivallan uhkaa on arvioitava. Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja avun tarjoamisen tulee olla osa kunnan vanhuspalveluiden kokonaisuutta. Lisätietoja: ylitarkastaja Marjo Hamilas, p
4 Joukkoliikenteen vuorotarjonta ja palvelutaso ovat jonkin verran heikentyneet Joukkoliikenteen palvelutasomääritystyö osoitti, että peruspalvelutasoisessa joukkoliikenteessä on Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella puutteita. Työ- ja opiskelumatkoille sopivia vuoroja puuttuu monilta yhteysväleiltä. Vuorotarjonta ja palvelutaso ovat jonkin verran heikentyneet vuosina Osa maaseutumaisten kuntien asukkaista on peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen ulkopuolella. Säännönmukaista joukkoliikennettä tulee täydentää kutsujoukkoliikenteellä ja palveluliikenteellä. Nämä joukkoliikenteen muodot palvelevat erityisesti asukkaiden asiointitarpeita. Joukkoliikenteen toimintaympäristöön vaikuttavat mm. väestön ikääntyminen, varallisuuden kasvu, muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin, autonomistuksen kasvu sekä väestökasvun painottuminen keskuskaupunkien lisäksi niiden ympäristökuntiin. Joukkoliikenteen kysyntään pyritään vaikuttamaan lippujärjestelmien kautta alentamalla matkan hintaa ja lisäämällä joukkoliikennematkustuksen houkuttelevuutta ja sujuvuutta. Alueelliselle kehitykselle on ollut tyypillistä, että on muodostunut muutamia vahvoja väestökeskittymiä ja yhä alhaisemman väestötiheyden alueita. Suurilla kaupunkiseuduilla joukkoliikenteellä on hyvät toimintamahdollisuudet. Maaseudulla joukkoliikenteen volyymi harvenee ja kutsujoukkoliikennepalvelut lisääntyvät. Haja-asutusalueilla perinteinen joukkoliikenne ei ole kilpailukykyinen ja kustannustehokas. Kaikilla kunnilla Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa ei ole nykytilanteessa peruspalvelutasoista liikennettä, eikä sitä myöskään määrärahatilanteesta johtuen tavoitella tulevaisuudessa. Varsinais-Suomessa maakunnan paras palvelutaso on Turun kaupunkiseudun kuntien liikenteessä, jossa joukkoliikenne on kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Vaatimattomin palvelutaso on sellaisten kuntien välillä, jotka eivät hyödy pitkän matkan kaukoliikenteestä. Maakunnassa on kuntaliitosten kautta kasvaneita, pinta-alaltaan suuria kaupunkeja ja kuntia, kuten esim. Salo, Loimaa ja Pöytyä. Näiden kuntien erityinen haaste on asiointiyhteyksien järjestäminen kuntakeskukseen kaikkialta kunnista.
5 Satakunnan alueen paras palvelutaso on Porin, Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen välillä. Alue muodostaa Satakunnan ns. työssäkäyntikäytävän. Käytävän kuntien palvelutasoa parantavat valtatietä 2 pitkin kulkevat pikavuorot. Satakunnassa usean yhteysvälin liikenne on minimi- tai lakisääteistä tasoa. Varsinkin maaseutumaisten kuntien yhteydet ovat heikot. Lisätietoja: joukkoliikenneasiantuntija Soile Koskela, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p Tieverkko liikennettä tyydyttävässä kunnossa mutta edellyttää rakenteiden korjausta Tieverkko on alueellisesti kattava ja antaa riittävän perusvalmiuden myös harvaan asuttujen alueiden saavutettavuudelle ja siten muun muassa pelastustoimelle. Maantielaki edellyttää, että maantiet pidetään liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Tieverkon kunnon ylläpito ja liikennöinnin turvaaminen edellyttävät riittävää päivittäistä kunnossapitoa ja teiden rakenteiden korjausta pidemmällä aikavälillä. Tienpidon nykyinen rahoitus ei riitä kunnon ylläpitoon nykyisellä tasolla. Kumuloituva korjaustarve (korjausvelka) kasvaa. Kunto huononee erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla, mikä heikentää etenkin harvaanasuttujen alueiden palvelutasoa. Laiturien huono kunto sekä ikääntyvä kalusto aiheuttavat riskejä liikennehäiriöille saaristossa. Tieverkon kunto- ja hoitotaso luo liikenteen edellytysten kannalta riittävän peruspalvelun myös turvallisuuden osalta harvaan asutuille alueille, ja se ei ole esteenä elintärkeiden kuljetusten onnistumiselle. Kuitenkin poikkeukselliset luonnonolosuhteet voivat tilapäisesti estää liikennettä tai hidastaa sitä. Osalla tieverkkoa huono kunto sekä talvikelit ja kelirikko voivat hidastaa liikennettä. Tieverkon rappeutuva kunto ja sen vaikutukset koetun hoitotason alenemiseen vaikuttavat osaltaan kaikkien, mutta myös ikääntyvän väestön turvallisuuteen varsinkin, kun tarjottavat palvelut ovat keskittyneet yhä etäämmälle. Lisätietoja: tienpidon asiantuntija Timo Laaksonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p
6 Liikuntapaikoilla paljon parannettavaa esteettömyydessä Arviointikohteena vuonna 2013 oli perusliikuntapaikkojen saavutettavuus - sekä fyysinen saavutettavuus että esteettömyys. Näitä liikuntapaikkoja ovat uimahallit, jäähallit, liikuntahallit ja -salit, lähiliikuntapaikat, kuntosalit, kentät ja kuntoradat. Liikuntapaikkojen määrän riittävyys vaihteli liikuntapaikkatyypeittäin ja alueittain. Paikkojen määrä ja sijainti ovat tällä hetkellä Lounais-Suomessa kuitenkin hyvät. Esteettömyyttä arvioitaessa on liikuntapaikoilla paljon parannettavaa. Parhaiten esteettömyys on huomioitu uimahalleissa ja pallo- ja yleisurheilukentillä. Uimahalleja sijaitsi myös pienemmissä taajamissa kun taas jäähallit oli sijoitettu suurempiin keskuksiin. Niiden saavutettavuus jäi uimahallien saavutettavuutta huonommaksi. Väestöstä 95 prosenttia saavuttaa lähimmän uimahallin alle 25 minuutissa. Jäähallien saavutettavuus Lounais- Suomessa verrattuna muuhun Suomeen koetaan kuitenkin hyvänä: 95 prosenttia asukkaista saavuttaa hallin alle 25 minuutissa (koko maassa 35 minuuttia) ja yli 70 prosenttia väestä asuu alle 10 kilometrin päässä jäähallista. Saaristossa sekä uima- että jäähallien saavutettavuus on huonompi. Lähiliikuntapaikkojen saatavuudessa alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Parhaiten yhdyskuntarakenteeseen on sijoitettu pallokentät, liikuntasalit sekä yleisurheilukentät. Tulevaisuudessa koulujen lakkauttaminen ja salien poistuminen liikuntakäytöstä voi heikentää liikuntasalien saatavuutta. Myös tulevat kuntaliitokset vaikuttavat liikuntapaikkojen määrään ja kunnossapitoon jatkossa. Uusien liikuntapaikkojen rakentaminen vähenee ja vanhojen paikkojen peruskorjaaminen ja kunnossapitotyöt lisääntyvät. Tämä vaikuttaa alueelliseen saavutettavuuteen jatkossa. Näille liikuntapaikoille on hyvä tehdä esteettömyyskartoitus, minkä seurauksena esteettömyyttä voidaan parantaa. Eniten esteettömyyssuunnitelmia oli tehty uimahalleille. Päivittäisellä liikunnalla voidaan säilyttää ikäihmisen toimintakyky, mikä on edellytyksenä tämän itsenäiselle asumiselle ja omatoimisuudelle. Ikäihmisten liikuntapalvelut on syytä ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa. Lisätietoja: sivistystoimentarkastaja Keijo Kuusela, p
7 Kunnat tuottavat kulttuuripalveluja monin eri tavoin Kunnilla on kulttuuritoiminnan järjestämisvastuu. Kuntien kulttuuripalvelujen järjestämisen mallit ja lähtökohdat palvelujen tuottamiseen ovat hyvin erilaiset. Palveluita tuotetaan itse, järjestetään yhteistyössä muiden kanssa tai hankitaan ostopalveluna. Yhteistyön tarve on korostunut. Kulttuuritoiminnan osuus kuntien käyttötalouden kustannuksista on kuitenkin pieni. Lounais- Suomessa se oli 0,25 prosenttia vuonna 2012 (koko maa 35 %). Kuntiin suositellaan palkattavaksi yksi päätoiminen yleisen kulttuuritoiminnan työntekijä asukasta kohden. Vuonna 2013 yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistuva työpanos oli yksi henkilötyövuosi tai enemmän 44 prosentissa kunnista. Palvelujen järjestämiseen osallistuu kuntien lisäksi mm. kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoita. Hieman yli puolet Lounais- Suomen vastaajakunnista on tehnyt sopimuksia kolmannen sektorin kanssa. Alle kolmasosa Lounais-Suomen vastaajakunnista on ostanut tai ulkoistanut kulttuuripalveluja yrityksille. Valtaosa kuntien myöntämien avustusten kokonaismäärästä suuntautuu kolmannelle sektorille Lounais-Suomessa. Lounais-Suomen vastaajakunnissa järjestettiin noin kulttuuritapahtumaa. Näistä alle puolet sai avustusta kunnilta. Kulttuuripalveluilla on kasvava merkitys hyvinvoinnin edistäjänä, myös ikäihmisten kotona asumisen tukena. Lounais-Suomessa ikääntyneiden osuus alueen väestöstä yli 65-vuotiaita vuoden 2030 ennusteen mukaan on 27,9 prosenttia ja yli 75-vuotiaiden osuus on 15,7 prosenttia. Ikäihmisille suunnattu kulttuuritoiminta on monimuotoista. Monipuolisesta ikäihmisille suunnatusta kulttuuritoiminnasta järjestetään noin kolmannes hoiva- ja hoitolaitoksissa. Kulttuuritoiminnan turvaamiseksi on pyrittävä varmistamaan riittävät taloudelliset resurssit, selvitettävä rahoituksen kannustavuus ja vertailukelpoisen tiedontuotannon kehittämismahdollisuudet. Kuntien on sisällytettävä kulttuuritoiminta kuntien hyvinvointikertomuksiin ja muuhun strategiseen toiminnan tuloksellisuuden tarkasteluun. Lounais-Suomen alueella taide ja kulttuuri mainittiin hyvinvointikertomuksessa muiden osioiden yhteydessä 44,1 prosentissa kunnista (Manner-Suomi 60,3 %).
8 Kulttuuripalvelujen arviointi on hankalampaa kuin monilla muilla kunnan sektoreilla. On syytä selvittää mahdollisuudet valtakunnalliseen kulttuuritoiminnan paikkatietojärjestelmän luomiseen. Tämä hyödyttäisi myös alueellista kulttuurisuunnittelua. Alueilla sovitaan, kenen koordinoimana ja kenen toimesta tietojen kerääminen toteutetaan. Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, opetus- ja kulttuuriministeriö, p Kirjastolaitosten johtajien ja korkeakoulutettujen kirjastoammattilaisten eläköityminen asettaa haasteita lähivuosina Kirjastohenkilöstön kelpoisuusvaatimukset uusittiin asetuksella vuonna Kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla alan ammatillinen peruskoulutus ja vähintään 45 prosentilla tulee olla (yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa) suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on oltava suoritettuna vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Enemmistöllä kuntia kirjastoammatillisen henkilöstön osuus oli asetuksen mukainen. Varsinais-Suomessa myös korkeakoulutetun kirjastohenkilökunnan osuus oli keskimäärin asetuksen mukainen. Lounais- Suomen kirjastoissa henkilöstön lukumäärä on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 lähtien eli 0,77 henkilötyövuotta asukasta kohden. Kirjastolaitosta johti päätoiminen viranhaltija 87 prosentissa kirjastoja. Vain kahdessa Lounais- Suomen kunnassa ostettiin johtajapalveluja. Ostosopimuksilla johtaminen ei yleensä kuitenkaan ole riittävää. Kaksi johtajaa oli ilman asetuksen mukaista kelpoisuutta. Lounais-Suomen yleisten kirjastojen henkilöstöstä lähes 100 ammattilaista siirtyy eläkkeelle vuoteen 2018 mennessä, mikä on noin 18 prosenttia kirjastojen palkkaamasta henkilöstöstä. Tämä asettaa haasteita henkilöstösuunnitteluun. Täydennyskoulutuksen määrä jää alle tavoitetason eikä koulutussuunnittelua toteuteta järjestelmällisesti. On tärkeää, että kunnat ja kirjastot ottavat osaamiskartoituksen oleelliseksi osaksi arkea. Kirjastojen toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. On erittäin tärkeää kehittää ja pitää yllä kirjastohenkilöstön ammattitaitoa, jotta kirjastot pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kuten e-aineiston lisääntymiseen. Lisätietoja: sivistystoimentarkastaja Kari Vainionpää, p
9 Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen saavutettavuus heikentynyt vähän Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Suomenkielisen perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Lounais-Suomessa on heikentynyt vuoteen 2011 verrattuna. Saavutettavuus on kuitenkin edelleen hyvä. Keskimäärin 92 prosenttia alakouluikäisistä ja 75 prosenttia yläkouluikäisistä asuu enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa perusopetusta antavasta koulusta. Vastaavat luvut ruotsinkielisten koulujen saavutettavuudessa olivat alakoululaisilla 75 % ja yläkoululaisilla 59 %. Perusopetusta antavien koulujen lukumäärä laskee edelleen. Vuosien aikana koulujen määrä on vähentynyt seitsemällätoista. Syksyllä 2013 niitä oli jäljellä 324. Eniten kouluja on lakkautettu Satakunnan alueella, eritoten 1-6-vuosiluokkien kouluja. Syksyllä 2013 Lounais-Suomen alueella oli yhteensä perusopetuksen oppilasta. Vuonna 2025 heitä ennustetaan olevan 1,3 prosenttia enemmän. Oppilaista 48,4 prosenttia on tyttöjä ja 51,6 prosenttia poikia. Kuljetusedun piirissä on runsaat 25 prosenttia oppilaista. Määrä on hieman kasvanut vuoteen 2011 verrattuna. Kuljetusoppilaita on Lounais-Suomen alueella suhteellisesti enemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus lukiolaisille heikentynyt ja ammattikoululaisille jopa parantunut Lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus Lounais-Suomessa on hieman heikentynyt vuoteen 2011 verrattuna. Saavutettavuus on melko hyvä 10 kilometrin etäisyydellä ja erittäin hyvä 30 kilometrin etäisyydellä. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus Lounais-Suomessa on kohtalaisen hyvä. Se on jopa hieman parantunut vuoteen 2011 verrattuna. Varsinais-Suomessa saavutettavuus erityisesti 10 kilometrin etäisyydellä mitattuna on parempi kuin Satakunnassa.
10 Lukiokoulutukseen hakee vähemmän oppilaita kuin vuonna 2011, mutta lukiopaikan vastaanottaneiden suhteellinen osuus hakijoista on hieman kasvanut. Ammatilliseen ja lukiokoulutukseen haettiin yhtä tasaisesti. Tytöt valitsevat mieluummin lukion ja pojat ammatillisen koulutuksen. Sukupuolten välinen ero ilmenee selvemmin Satakunnassa. Ammatilliseen koulutukseen hakee tasaisemmin sekä tyttöjä että poikia. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Raija Kinnunen, p ja opetustoimen ylitarkastaja Lea Karjomaa, p Opettajien lomautukset vaikuttivat enemmän perusopetukseen kuin lukion toimintaan Lomautuksia opettajille vuonna 2010 annettiin kahdessa Lounais-Suomen kunnassa. Vuonna 2012 lomautti yksi kunta. Lomautusten kokonaispituus oli 5-14 päivää. Näistä oppilaiden työpäiviin kohdistui enimmillään kymmenen päivää. Viiden päivän lomautuksissa koulutuspäiviin kohdistui vain 2-3 päivää. Lomautusten vaikutus opetukseen vaihteli huomattavasti lomautustavasta ja oppilaiden työpäiviin kohdistuvien lomautuspäivien määrästä riippuen. Oppilaiden oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen toteutui pääosin, mutta opettajien antama ohjaus oppilaille jäi normaalitilannetta vähäisemmäksi. Ryhmäkoot eivät ylittäneet kuitenkaan laissa ja asetuksessa säädettyjä ryhmäkokoja. Lomautukset vaikuttivat lukion toimintaan vähemmän kuin perusopetukseen. Lukion oppilaat joutuivat myös keskenään eriarvoiseen asemaan, koska samoja kursseja on eri jaksoissa ja lomautusjakson aikana kursseissa itsenäistä opiskelua on ollut toisin kuin muissa vastaavissa kursseissa. Lomautusten vaikutus oppilashuoltoon kokonaisuutena arvioiden oli vähäistä. Opintososiaaliset edut pystyttiin pääasiassa tarjoamaan normaalisti. Lisätietoja: johtaja Esko Lukkarinen, p
Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet
Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää
LisätiedotPERUSPALVELUJEN ARVIOINTIRAPORTTI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
PERUSPALVELUJEN ARVIOINTIRAPORTTI 2013 15.5.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto www.avi.fi Peruspalvelujen alueellinen arviointiraportti 2013 Peruspalvelujen alueellinen arviointiraportti vuodelta
Lisätiedot5.3. Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys
5.3. Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys Johtopäätökset Kaikissa kunnissa kirjastotointa ei johda kirjastoasetuksen mukaan kelpoinen johtaja. Lisääntynyt kirjastotoimen organisointi
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotOululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia
Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita
LisätiedotAJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1
AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1 KULTTUURI TEA HANKE MIKSI? Tiedontuotannon ja tietovarannon kehittäminen opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,
Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon
LisätiedotUusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta
Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta Merja Kummala-Mustonen Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Merja Kummala-Mustonen 1 Kirjastoasetus
LisätiedotPysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010. Anneli Ketonen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.
Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010 Anneli Ketonen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.2010 1 Ajankohtaisia seminaareja ja koulutuksia Kirjastoverkkopäivät
LisätiedotKirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa
9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotPeruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju
Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta
LisätiedotEtelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT
12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotKoulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila
Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila Kommenttipuheenvuoro Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto Peruspalvelujen yhteistyöfoorumi 15.3.2018 Peruspalvelujen arvioinnista
LisätiedotMuutoksenhaku opetustoimessa. Perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus
Muutoksenhaku opetustoimessa Perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus Oikeus- ja koulutuspalvelu Law point Ay 1.1.2014 Perusopetuksen muutoksenhaku (hallintolainkäyttölaki) Opetuksen järjestäjän päätös:
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotUusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari
Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta
LisätiedotARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta
ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut
LisätiedotPoliisin tietoon tulleet rikokset eräillä alueilla Porissa ja Porin pääpoliisiaseman alueen kunnissa
Poliisin tietoon tulleet rikokset eräillä alueilla Porissa ja Porin pääpoliisiaseman alueen kunnissa Huom! Kaupunginosa-alueiden osalta tilasto on vain suuntaa antava, sillä alue on voitu merkitä rikosilmoitusjärjestelmään
LisätiedotToisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotAjankohtaista Kulttuuri TEA -hankkeesta
Ajankohtaista Kulttuuri TEA -hankkeesta Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Projektikoordinaattori Niina Saukko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kulttuuri tea hanke miksi? Tiedontuotannon
LisätiedotAluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto
Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys
LisätiedotOpetustoimen muutoksenhaku
Opetustoimen muutoksenhaku Perusopetuksen muutoksenhaku (hallintolainkäyttölaki) Opetuksen järjestäjän päätös: PL 13 Uskonto ja elämänkatsomustieto 30 pv KHO = korkein hal-lintooikeus Opetuksen järjestäjän
LisätiedotMiehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23
EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista
LisätiedotLiikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa
Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus
LisätiedotMAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO
MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotJoukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen
Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKohti sivistyskuntaa kunta edistää taiteen perusopetuksen saatavuutta
Kohti sivistyskuntaa kunta edistää taiteen perusopetuksen saatavuutta Taiteen perusopetuksen kehittäminen kunnissa keskustelutilaisuus 22.11.2017 Johanna Selkee Erityisasiantuntija p. 050 435 9420, johanna.selkee@kuntaliitto.fi
LisätiedotItä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA
Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen
LisätiedotKulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma
Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotMAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka
MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet
Lisätiedot19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan
LisätiedotKiskontien aluetoimikunta 29.9.2011
Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN
LisätiedotItä-Suomen aluehallintovirasto. organisaatio. Ylijohtaja Elli Aaltonen. Johtoryhmä. Opetustoimi- ja kulttuuri. Ympäristölupavastuualue
Yli Elli Aaltonen organisaatio Maistraatin ohjaus- ja kehittämisyksikkö yksikön päällikkö Merja Koponen Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkayksikkö yksikön päällikkö Timo Kähärä Johtoryhmä Hallintopalvelujen
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotSote-uudistus ja itsehallintoalueet
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
Lisätiedot3. ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET
KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, % Keskiasteen tutkinto, % Alin korkea-asteen tutkinto, % Alempi korkeakouluasteen
LisätiedotKunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014
Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS
LisätiedotEsityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet
Kari Sjöholm 30.10.2018 Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet Kari Sjöholm 30.10.2018 3 Kari Sjöholm Etelä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät
Lisätiedot11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,
LisätiedotASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle
ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotMuutoksenhaku opetustoimessa. Perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus
Muutoksenhaku opetustoimessa Perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus Oikeus- ja koulutuspalvelu Law point Ay 1.1.2014 Muutosten yleiset perusteet 1.1.2016 Hallinnollinen muutoksenhaku ollut helppo
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotLapin sivistysjohtajien syyspäivät
Lapin sivistysjohtajien syyspäivät - AVI nyt ja tulevaisuudessa Lapin AVI 31.8.2016 1 Hallituksen reformi; kunta, maakunta, valtio Kunnalla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen edistämisestä, terveyden
LisätiedotPeruspalvelujen tila kunnissa Kuntamarkkinat Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja
Peruspalvelujen tila kunnissa 2012 Kuntamarkkinat 13.9.2012 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Kunta- ja aluehallinto-osasto 3.10.2012 2 Peruspalvelujen tila -raportti Tavoitteena on antaa yleiskuva
LisätiedotSidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto
Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 26/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2016 1 (6) 108 Toimialan palvelukokonaisuuksien ason virkojen täyttömenettely ja kelpoisuusehdot HEL 2016-013422 T 01 01 00 Päätös päätti, että toimialojen palvelukokonaisuuksia
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
Lisätiedot16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo
LisätiedotKuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?
Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma
LisätiedotMänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015
Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
LisätiedotVIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta
Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi
Lisätiedot18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 22.11.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURITOIMI -VASTUUALUEEN SIDOSRYHMÄTILAISUUS
OPETUS- JA KULTTUURITOIMI -VASTUUALUEEN SIDOSRYHMÄTILAISUUS 5.3.2014 Tervetuloa 5.3.2014 1 OPETUS- JA KULTTUURITOIMI -VASTUUALUEEN SIDOSRYHMÄTILAISUUS Elli Aaltonen Ylijohtaja 5.3.2014 2 Ministeriöiden
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotPeruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista
Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotLapin aluehallintoviraston keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta vuonna 2011
Lapin aluehallintoviraston keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta vuonna 2011 Aluehallintoviraston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialojen peruspalvelujen arviointi >> 2/2012 Lapin
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen tervehdys
Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 10/2015
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan
LisätiedotAjankohtaista etsivästä nuorisotyöstä
Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1
Lisätiedot21 Lopuksi Kulttuuripalvelut
Kulttuuria kartalla 21 Lopuksi Edellä on tarkasteltu Manner-Suomen maakuntien osalta valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijaintia ja alueellista saavutettavuutta sekä kulttuurin rahoitusta. Työn
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 7.6.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotKulttuuri sivistyskunnan voimavarana
Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana Kuntien kulttuuritoimintalaki uudistuu 7.12.2017 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Kulttuuripalvelujen visio 2025 Kulttuuripalveluiden merkitys
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
Lisätiedot