Klotsapiini skitsofrenian hoidossa. Virpi Raitasuo
|
|
- Sinikka Salminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Klotsapiini skitsofrenian hoidossa Virpi Raitasuo Klotsapiini on 30 vuoden iästään huolimatta edelleen tehokkain markkinoilla oleva psykoosilääke. Sen käyttöaiheeksi on agranulosytoosiriskin vuoksi rajattu vaikeahoitoinen skitsofrenia. Klotsapiinin perimmäinen vaikutusmekanismi on edelleen arvoitus. Klotsapiinilla on erittäin vähän neurologisia sivuvaikutuksia. Uudet epätyypilliset neuroleptit muistuttavat sitä tässä suhteessa, mutta antipsykoottisen tehon vertailussa ne jäävät tappiolle. Klotsapiinista on kertynyt paljon kliinistä tutkimustietoa, joten on jo mahdollista arvioida sen asemaa skitsofrenian hoidossa verrattuna perinteisiin ja toisaalta epätyypillisiin psykoosilääkkeisiin. Katsauksessa tarkastellaan klotsapiinia skitsofrenian eri oirekokonaisuuksien ja samanaikaisten häiriöiden hoidossa sekä kerrataan kliiniseen käyttöön liittyviä keskeisiä seikkoja. Klotsapiini poikkeaa muista psykoosilääkkeistä monilta ominaisuuksiltaan, mm. tehon ja sivuvaikutusten osalta. Se sai myyntiluvan Suomessa tammikuussa 1975, mutta vakavien verenkuvahaittojen vuoksi sen käyttö kiellettiin jo saman vuoden heinäkuussa. Koska klotsapiinin terapeuttinen arvo vaikeahoitoisessa skitsofreniassa oli kuitenkin kiistaton, vuodesta 1976 sitä voitiin käyttää lääkintöhallituksen erikoisluvalla. Kun kliinikoiden toteama klotsapiinin ylivertainen teho hoitoresistentissä skitsofreniassa oli varmistettu useilla kansainvälisillä tutkimuksilla ja agranulosytoosiriskikin näytti potilaiden tarkan valinnan ja verenkuvaseurannan ansiosta pysyvän hallinnassa, klotsapiini sai myyntiluvan vuosina useimmissa länsimaissa. Suomessa lääkintöhallitus myönsi myyntiluvan tarkoin rajatuilla ehdoilla. Klotsapiinihoito on aiheellinen hoitoresistentissä skitsofreniassa eli potilailla, joiden vaste muihin psykoosilääkkeisiin on riittämätön tai jotka eivät siedä niitä. Hoidon aloitus ja klotsapiinin määrääminen avohoidossa on rajoitettu psykiatreille ja psykiatrisessa organisaatiossa tai keskuslaitoksissa toimiville lääkäreille. Klotsapiinia saa määrätä kerrallaan enintään sen määrän, joka tarvitaan kahden leukosyyttimäärityksen välillä (Alhava 1991). Klotsapiini on monireseptorisalpaaja, jolla on suhteellisen vähäinen dopamiinisalpausvaikutus mutta huomattava vaikutus serotoniinijärjestelmään. Oletettavasti klotsapiinin salpaava vaikutus muskariini-, histamiini- ja alfareseptoreihin liittyy enemmänkin sivuvaikutuksiin kuin tehokkuuteen. GABA- ja glutamaattireseptorien salpauksen merkitystä ei tunneta (Gerlach 1997). Ilmeisesti klotsapiinin vaikutusmekanismi liittyy välittäjäaineiden monimutkaiseen vuorovaikutukseen, joka tässä»likaisessa lääkkeessä» on sattumalta loksahtanut kohdalleen luvulla on kehitetty useita uusia epätyypillisiä neurolepteja, joiden reseptorivaikutuksessa on yritetty jäljitellä klotsapiinia. Käyttöön onkin saatu valmisteita, joiden sivuvaikutusprofiilit poikkeavat etenkin neurologisten sivuvaikutusten osalta edulliseen suuntaan tavanomai- Duodecim 2000; 116:
2 sista neurolepteista, mutta klotsapiini näyttäisi säilyttävän asemansa tehokkaimpana psykoosilääkkeenä. Hoitoresistentti skitsofrenia Skitsofrenia on vakava ja yleensä pitkäkestoinen mielenterveyden häiriö, joka alkaa useimmiten nuorella aikuisiällä. Se heikentää merkittävästi työ- ja toimintakykyä. Skitsofreniapotilaista % ei saa riittävää apua klassisista neurolepteistä, ja arviolta 10 %:lle potilaista niistä ei ole mitään hyötyä (Isohanni ym. 1999). Klotsapiinista on saatu huomattavaa kliinistä hyötyä %:lla potilaista, joiden vaste tavanomaisiin neurolepteihin on ollut huono tai vain osittainen. Yhä enemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka lääkityksen antipsykoottinen teho olisi riittävä, huono hoitotulos liittyykin muihin skitsofrenian oireisiin tai oirekokonaisuuksiin. Näistä huomattavimpia ovat ns. negatiiviset oireet, aggressiivinen käyttäytyminen, kognitiiviset häiriöt ja samanaikaiset mielialaoireet (Koponen 1997). Laajasti hyväksytyt kriteerit hoitoresistentille skitsofrenialle ovat Kanen ym. (1988) käyttämät. Näiden kriteerien mukaan hoitoresistenttejä ovat skitsofreniapotilaat, jotka ovat pysyvästi sairaita ja joilla esiintyy jatkuvia positiivisia oireita huolimatta riittävästä antipsykoottisesta lääkehoidosta. Nykyään vaaditaan kaksi tehottomaksi osoittautunutta lääkehoitokokeilua, jotta potilasta voidaan pitää hoitoresistenttinä. Kanen ym. (1988) klassisessa tutkimuksessa 30 %:lle klotsapiinia saaneista hoitoresistenteistä potilaista ilmaantui kuudessa viikossa hyvä vaste mutta klooripromatsiinilla hoidetuista vain 4 %:lle. Tämän jälkeen on klotsapiinin tehokkuudesta kertynyt paljon tutkimustietoa. Useissa tutkimuksissa tästä lääkkeestä on saatu huomattavaa kliinistä hyötyä %:lla potilaista, joiden vaste tavanomaisiin neurolepteihin on ollut huono tai vain osittainen (Sharif 1998). Pitkäaikaistutkimuksia klotsapiinista on vain vähän. Rosenheck ym. (1997) tekivät vuoden pituisen vertailututkimuksen klotsapiinista ja haloperidolista sairaalahoidossa olevilla hoitoresistenteillä skitsofreniapotilailla. Klotsapiinia saaneista 57 % jatkoi tutkimuksen loppuun, haloperidolipotilaista 28 %. Loppuun asti mukana olleilla klotsapiini vaikutti huomattavasti sekä oireisiin että elämänlaatuun. Wahlbeck ym. (1999) kävivät läpi kaikki satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa on verrattu klotsapiinia ja perinteisiä neurolepteja skitsofrenian hoidossa. Työryhmä löysi 30 tutkimusta, joihin osallistui yhteensä potilasta. Tutkimuksista 21 oli vain 4 8 viikon pituisia. Ainoastaan hoitoresistenteillä potilailla tehtyjä tutkimuksia oli seitsemän. Klotsapiini oli tehokkaampi relapsien eston, kliinisen paranemisen ja pitkäaikaisen hoitomyöntyvyyden kannalta. Potilaiden tyytyväisyys oli suurempi klotsapiiniryhmissä, ja myös viitteitä myönteisestä vaikutuksesta negatiivisiin oireisiin todettiin. Katsauksen mukaan parempia hoitotuloksia on saatu tutkimuksissa, jotka ovat kestäneet yli 26 viikkoa. Tuloksia sosiaalisesta selviytyvyydestä ei ollut saatavilla. Tutkijat toteavat, että klotsapiinin teho verrattuna tavanomaisiin neurolepteihin sairaalapotilailla on hyvin todistettu ja ettei lyhytaikaisiin tutkimuksiin näillä potilailla ole enää tarvetta. Uusien epätyypillisten psykoosilääkkeiden tulo markkinoille on herättänyt toiveita siitä, että niistä olisi apua myös hoitoresistentissä skitsofreniassa. Useimmat näistä lääkeaineista ovat perinteisiä neurolepteja tehokkaampia, ainakin hoidettaessa joitakin skitsofreniaan liittyviä oireita tai oirekokonaisuuksia. Kuitenkaan mitään niistä ei ole osoitettu teholtaan klotsapiinin veroiseksi hoidettaessa kroonisesti ja vaikeasti sairaita skitsofreniapotilaita, mutta yksittäinen potilas voi kyllä hyötyä niistä. Risperidonista on tehty muutama avoin prospektiivinen tutkimus hoitoresistenteillä potilailla. Niissä todettiin kliinisesti merkittävää paranemista %:lla V. Raitasuo
3 Kolmessa metodologisesti ongelmallisessa tutkimuksessa risperidonia verrattiin suoraan klotsapiiniin. Tulokset vaihtelivat tasaveroisuudesta kaksinkertaiseen toipumisosuuteen klotsapiinin hyväksi (Sharif 1998). Toisaalta hoitoresistenteillä potilailla tehdyssä risperidonin ja haloperidolin kaksoissokkovertailussa todettiin ensimmäisten neljän viikon jälkeen hyvä vaste 19 %:lla risperidonia saaneista mutta vain 3 %:lla haloperidoliryhmässä. Kahdeksan viikon kuluttua tämä tehokkuus oli hävinnyt (Wirshing ym. 1999). Näyttää siis siltä, että risperidoni on jonkun verran tavanomaisia neurolepteja tehokkaampi hoidettaessa hoitoresistenttejä skitsofreniapotilaita, mutta teho ei ole klotsapiinin veroinen. Olantsapiinista on julkaistu vain yksi tutkimus hoitoresistentissä skitsofreniassa (Conley ym. 1998). Siinä noudatettiin täsmälleen samanlaista asetelmaa kuin Kanen ym. (1988) klotsapiinitutkimuksessa paitsi, että potilaille piti olla tehty kaksi tehottomaksi osoittautunutta lääkehoitokokeilua kolmen sijasta. Tutkimus oli lisäksi kahdeksan viikon pituinen. Hyvän vasteen saavutti kolme (7 %) 42:sta olantsapiinilla hoidetusta potilaasta, kun taas klooripromatsiiniryhmästä ei toipunut kukaan. Tutkimuksessa ei saatu esille tehoeroa olantsapiinin ja klooripromatsiinin välillä hoidettaessa hoitoresistenttien skitsofreniapotilaiden psykoottisia oireita. Tutkimuksen jälkeen 21 potilasta, joille ei ilmaantunut vastetta olantsapiiniin, on hoidettu klotsapiinilla. Potilaista 11:lle (52 %) on jo saatu hyvä vaste. Muista uusista epätyypillisistä psykoosilääkkeistä (ketiapiini, siprasidoni, amisulpridi ja sertindoli) hoitoresistentin skitsofrenian hoidossa ei ole julkaistu tutkimuksia. Kognitiivisen toiminnan häiriöt Jo Kraepelin ja Bleuler kuvasivat kognitiivisten toimintojen häiriintymisen olevan skitsofrenian peruselementtejä. Skitsofreniaan liittyvät kognitiiviset häiriöt ilmenevät jo sairauden alkuvaiheessa, ja ne säilyvät suhteellisen vakaina tai lisääntyvät ajan myötä. Kognitiivinen toiminta sisältää monimutkaista informaation käsittelyä, ja se liittyy kykyyn hahmottaa ja suorittaa monimutkaisia tehtäviä. Näitä häiriöitä voidaan tutkia neuropsykologisilla testeillä, jotka mittaavat esimerkiksi huomiokykyä, muistia ja tehtävänratkaisukykyä (Sharma 1999). Perinteisten neuroleptien kognitiivisia toimintoja parantavasta vaikutuksesta ei ole yksiselitteistä näyttöä. Sen sijaan epätyypillisten psykoosilääkkeiden myönteisistä vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin on kertynyt tietoa. Eniten on tutkittu klotsapiinia ja risperidonia. Valtaosa tutkimuksista on tehty avoimina ja pienillä potilasaineistoilla. Meltzer ja McGurk (1999) analysoivat Useat tutkimukset viittaavat siihen, että klotsapiinilla olisi erityinen antiaggressiivinen vaikutus väkivaltaisiin ja aggressiivisiin skitsofreniapotilaisiin. 12 julkaistua tutkimusta klotsapiinin vaikutuksesta kognitioon. Selkeintä paranemista tapahtui tarkkaavaisuudessa, sanasujuvuudessa ja reaktioajassa. Sanallisen oppimisen ja muistin ilmeinen paraneminen saattaa vaikuttaa suotuisasti selviytymiseen yhteiskunnassa, sosiaalisten ongelmien ratkomiseen ja sosiaalisten taitojen hankkimiseen. Aggressiot ja päihteiden väärinkäyttö Vain pieni osa skitsofreniapotilaista käyttäytyy väkivaltaisesti tai aggressiivisesti, mutta tämä ryhmä on erityisen vaikeahoitoinen. Väkivaltaisten skitsofreniapotilaiden hoitoajat sairaalassa ovat myös pitkiä. Tavanomaiset neuroleptit saattavat lisätä aggressiivisuutta varsinkin, jos niitä annetaan suurina annoksina. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että klotsapiinilla olisi erityinen antiaggressiivinen vaikutus väkivaltaisiin ja aggressiivisiin skitsofreniapotilaisiin. Tämä vaikutus ei selity klotsapiinin sedatiivisella tai antipsykoottisella vaikutuksella (Volavka 1999). Klotsapiini vähentää sekä akuutissa psy- Klotsapiinin asema skitsofrenian hoidossa 1201
4 koosissa esiintyvää aggressiivisuutta että krooniseen skitsofreniaan joskus liittyvää pysyvämpää väkivaltaisuutta (Glazer ja Dickson 1998). Suomessa ei ole riittävästi selvitetty skitsofreniapotilaiden alkoholin- ja huumeidenkäytön yleisyyttä. Länsimaisista tutkimuksista tiedetään, että päihteitä käyttävillä skitsofrenian oireet alkavat varhaisemmin ja toimintakyky on huono. Myös hoitomyöntyvyys on usein heikko. Tapausselostuksissa klotsapiinihoidon on raportoitu johtaneen päihteiden käytön loppumiseen, päihdehimon vähentymiseen ja psykososiaalisen toimintakyvyn parantumiseen (Buckley 1998). Verenkuvan säännöllinen seuranta ja tieto toimintatavoista agranulosytoositapauksissa näyttävät varsin hyvin suojaavan kohtalokkailta seurauksilta. Itsemurhavaara Skitsofreniaan liittyvä elämänaikainen itsemurhariski on 9 13 %, 40 %:lla potilaista esiintyy itsemurha-ajatuksia ja % yrittää itsemurhaa. Itsemurhat ja niiden yritykset ovat tyypillisesti suurella osalla potilaista ennalta arvaamattomia. Skitsofreniapotilaille annetaan runsaasti masennuslääkkeitä, vaikka niiden vaikutuksesta itsemurhariskiin ei ole näyttöä. Klotsapiinia käyttävillä potilailla itsemurhakuolleisuuden on arvioitu pienenevän jopa 85 %. Myös itsemurhayritykset vähenevät merkitsevästi. Kun :sta klotsapiinia käyttävästä vain menehtyy agranulosytoosiin, tämän lääkkeen käyttö pienentää hyvin merkitsevästi kokonaiskuolleisuutta (Meltzer 1998). Klotsapiini Suomessa Klotsapiinin käyttö Suomessa lisääntyi koko 1990-luvun ajan. Parin viime vuoden aikana se on ollut enää hienoisessa kasvussa luvun jälkipuoliskolla markkinoille tulleet uudet epätyypilliset neuroleptit risperidoni ja olantsapiini ovat kasvattaneet osuuttaan mutta eivät klotsapiinin, vaan perinteisten neuroleptien kustannuksella. Suomen lääketilaston 1998 mukaan klotsapiinin osuus psykoosilääkkeiden kulutuksesta on noin 9 %. Klotsapiinin aiheuttamia granulosytopeniatapauksia on ilmoitettu Lääkelaitoksen haittavaikutusrekisteriin 1990-luvulla vuosittain Agranulosytoositapauksia on esiintynyt vuoteen 1995 asti korkeintaan viisi vuodessa, mutta viime vuosina määrä on kaksinkertaistunut. Kuolemaan johtaneita agranulosytoositapauksia on ollut vain kaksi, vuosina 1990 ja Granulosytopeniatapauksia jää varmasti helposti ilmoittamatta haittavaikutusrekisteriin, mutta agranulosytoosin osalta lukuja voidaan pitää varsin luotettavina. Niiden kasvu saattaa klotsapiinin lisääntyneen käytön lisäksi heijastella kliinikoiden aiempaa suurempaa rohkeutta jatkaa klotsapiinin käyttöä, vaikka potilaan granulosyyttiarvot olisivat viitealueen alarajoilla. Verenkuvan säännöllinen seuranta ja tieto toimintatavoista agranulosytoositapauksissa näyttävät varsin hyvin suojaavan kohtalokkailta seurauksilta. Kliininen käyttö Kenelle? Kun on kokeiltu ainakin kahta psykoosilääkettä riittävinä annoksina vähintään kuuden viikon ajan eikä skitsofreniapotilas ole hyötynyt niistä merkittävästi, kannattaa kokeilla klotsapiinia. Avoimen psykoottisten potilaiden lisäksi klotsapiinista hyötyvät ne, joilla esiintyy arkipäivän elämää häiritseviä negatiivisia oireita tai kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä. Myös itsemurhavaarassa olevat ja väkivaltaiset potilaat hyötyvät yleensä klotsapiinista, eikä päihteiden käyttö sinänsä ole este kokeilulle. Klotsapiinin teho on todistettu myös lapsuudessa ja nuoruusiällä alkavassa skitsofreniassa (Toren ym. 1998). Annokset. Ellei potilaan kliininen tila vaadi oireiden nopeaa lievitystä, klotsapiinin käyttö kannattaa aloittaa varovasti sivuvaikutusten minimoimiseksi. Tällöin aloitusannos on V. Raitasuo
5 25 mg ensimmäisenä päivänä, ja tämän jälkeen annostusta suurennetaan mg:lla vuorokaudessa niin, että 2 3 viikossa päästään määrään 300 mg/vrk. Tarvittaessa annosta suurennetaan vielä mg:lla kerran viikossa. Vanhusten alkuannos on 12.5 mg ja hoitotaso vaihtelee välillä mg/vrk. Nuorten annos tulee määrittää yksilöllisesti hoitovasteen mukaan. Hyvin usein klotsapiinilääkitys aloitetaan niin vaikeasti psykoottiselle potilaalle, ettei aikaisemman neuroleptilääkityksen lopettaminen ole mahdollista ennen klotsapiinin käytön aloitusta. Tällöin oraalista lääkitystä vähennetään asteittain 1 3 viikon kuluessa. Tänä aikana aloitetaan klotsapiinihoito annosta vähitellen suurentaen. Jos potilaalla on pitkävaikutteinen infektiolääkitys, klotsapiinin käyttö aloitetaan vasta, kun injektiosta on kulunut pistosvälin verran aikaa. Pitoisuusmääritykset. Jos kliininen vaste ei ole riittävä, kannattaa määrittää seerumin klotsapiinipitoisuus. Määrän nmol/l ylittävillä pitoisuuksilla saavutetaan yleensä terapeuttinen vaste. Klotsapiinin pitoisuuden suhteessa annokseen esiintyy suurta yksilöidenvälistä vaihtelua. Jopa 15 % potilaista tarvitsee yli 900 mg:n vuorokausiannoksen saavuttaakseen pitoisuuden nmol/l. Toisaalta on myös näyttöä siitä, että pienemmilläkin pitoisuuksilla voidaan saavuttaa tyydyttävä vaste (Olesen 1998). Kellokosken sairaalassa pitoisuudet ovat valtaosalla klotsapiinipotilaista nmol/l vasteen ollessa vähintään tyydyttävä. Optimaalinen pitoisuus on yksilöllinen. EEG-vaikutukset. Klotsapiinihoidon aikana osalla potilaista esiintyy epileptisiä kohtauksia, ja ne ovat yleisempiä klotsapiinia kuin perinteisiä neurolepteja käytettäessä. Kouristuskohtausten riski on riippuvainen klotsapiinin annoksesta. Suomalaisessa aineistossa todettiin peräti 9.4 %:lla klotsapiinia saavista epileptisiä kohtauksia. Klotsapiinihoitoa pystytään yleensä jatkamaan tarvittaessa antikonvulsiivisen lääkityksen antaman kohtaussuojan turvin (Liukkonen ym. 1992). Tuntemattomampaa lienee, että oksipitaalinen perustoiminta hidastuu ja silmienavaamisvaste häviää klotsapiinipotilailla lähes poikkeuksetta. Osalla potilaista esiintyy epätyypillisiä piikki-hidasaaltokomplekseja ilman epileptisiä kohtauksia. Muutokset ovat riippuvaisia annoksesta ja pitoisuudesta, ja on havaittu viitteitä positiivisesta korrelaatiosta kliiniseen vasteeseen (Elomaa, julkaisematon havainto). Haittavaikutukset. Koska klotsapiini aiheuttaa noin %:lla potilaista agranulosytoosia, verenkuvan säännöllinen seuranta on potilasturvallisuuden kannalta oleellista. Noin 90 % neutropenia- ja agranulosytoositapauksista ilmaantuu ensimmäisten 18 hoitoviikon aikana. Hematologiset kasvutekijät nopeuttavat toipumista agranulosytoosista. Avoimen psykoottisten potilaiden lisäksi klotsapiinista hyötyvät ne, joilla esiintyy arkipäivän elämää häiritseviä negatiivisia oireita tai kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä. Klotsapiinin useimmat sivuvaikutukset ovat tyypillisiä antipsykoottiselle hoidolle ylipäänsä ja ovat useimmiten harmittomia ja siedettäviä. Klotsapiini aiheuttaa äärimmäisen harvoin ekstrapyramidaalioireita ja tardiivia dyskinesiaa. Noin kolmasosalla potilaista ilmenee hoidon ensimmäisinä kuukausina väsymystä ja liiallista syljen eritystä. Nämä oireet lievittyvät yleensä hoidon jatkuessa. Painon nousu ja ummetus ovat myös tavallisia. Neljäsosalla potilaista esiintyy takykardiaa. Osalla potilaista ilmenee virtsainkontinenssia tai -retentiota (Lieberman 1998, Young ym. 1998). Yksittäiset tapausselostukset klotsapiinin mahdollisesti aiheuttamista myokardiiteista ja kardiomyopatioista saavat vahvistusta Kilianin ym. (1999) tuoreesta tutkimuksesta. Interaktiot. Klotsapiini metaboloituu pääasiassa maksassa CYP1A2-isoentsyymin välityksellä. Klotsapiinin pitoisuuksia voivat suurentaa merkittävästi fluvoksamiini (jopa 5 10-kertaiseksi), fluoksetiini, risperidoni, simetidiini ja Klotsapiinin asema skitsofrenian hoidossa 1203
6 runsas kahvin juonti. Karbamatsepiini, fenytoiini ja tupakointi taas saattavat pienentää merkittävästi klotsapiinipitoisuuksia, ja tupakkalakon seurauksena voi olla yllättävä pitoisuuksien kasvu. Klotsapiini saattaa voimistaa muiden keskushermoston toimintaan vaikuttavien aineiden vaikutusta. Se sitoutuu voimakkaasti plasman proteiineihin ja saattaa syrjäyttää muita lääkeaineita, esimerkiksi varfariinia, voimistaen niiden vaikutuksia (Taylor 1997). Kliinisen tehon arviointi. Optimaalinen hoitokokeilu klotsapiinilla kestää vähintään 12 viikkoa. Klotsapiiniannoksen tulee olla sellainen, että saavutetaan nmol/l:n klotsapiinipitoisuus seerumissa. Koska noin kolmasosalle hoitoresistenteistä skitsofreniapotilaista ei ilmaannu vastetta klotsapiiniinkaan, on erityisen tärkeää arvioida potilaan kliinistä tilaa systemaattisesti klotsapiinikokeilun aikana. Tämä voidaan tehdä BPRS- tai PANSS-asteikolla tai kirjaamalla kliininen tila tarkasti sairauskertomukseen. Arviointi olisi hyvä tehdä ainakin ennen klotsapiinilääkityksen aloitusta sekä kolmen ja kuuden kuukauden hoidon jälkeen. Osa niistä potilaista, joilla klotsapiinin teho jää melko vaatimattomaksi, hyötyy erilaisista yhdistelmähoidoista. Elleivät nekään auta, tulee klotsapiinin anto lopettaa. Pohdinta Kymmenen vuotta sitten Kuha (1990) toivoi, että kliiniseen käyttöön tulisi uusia psykoosilääkkeitä, jotka olisivat yhtä tehokkaita mutta vaarattomampia kuin klotsapiini. Klotsapiinin perimmäinen vaikutusmekanismi on edelleen arvoitus. Uudet epätyypilliset psykoosilääkkeet, joiden vaikutus perustuu lähinnä D2- ja 5HT- 2A-reseptorien salpaukseen, ovat lunastaneet odotukset siinä suhteessa, että ne aiheuttavat vain vähän ekstrapyramidaalioireita ja tardiivin dyskinesian riski hyvin pieni, mutta niiden antipsykoottinen teho ei yleensä ole klotsapiinin veroinen hoitoresistentissä skitsofreniassa. Todennäköisesti lääketehtaiden salaisissa laboratorioissa on jo aineita, joiden antipsykoottinen vaikutus perustuu johonkin uuteen ajatukseen vaikutusmekanismista, mutta niitä tulee kliinisiin tutkimuksiin vasta vuosituhannen ensimmäisen kymmenluvun loppupuolella. Ennustan, että kymmenen vuoden kuluttua luemme Aikakauskirja Duodecimista katsauksen, jossa kirjoittaja toteaa klotsapiinin vaikutusmekanismin vihdoinkin selvinneen ja sen aseman skitsofrenian hoidossa olevan edelleen vankkumaton kilpailevien valmisteiden toistaiseksi puuttuessa. Kirjallisuutta Alhava E. Leponex sai jälleen myyntiluvan Suomessa. Suom Lääkäril 1991; 4: Buckley PF. Sustance abuse in schizophrenia: a review. J Clin Psychiatry 1998;59 Suppl 3: Conley RR, Tamminga CA, Bartko JJ, ym. Olanzapine compared with chlorpromazine in treatment resistant schizophrenia. Am J Psychiatry 1998;155: Gerlach J. Clozapin. Historie og status Nord J Psychiatry 1997; 51 Suppl 40:5 7. Glazer WM, Dickson RA. Clozapine reduces violence and persistent aggression in schizophrenia. J Clin Psychiatry 1998;59 Suppl 3:8 14. Isohanni M, Honkonen T, Vartiainen H, ym. Skitsofrenia. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, ym. Toim. Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim, 1999, s Kane J, Honigfeld G, Singer J, ym. Clozapine for the treatment-resistant schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 1988;45: Kilian JG, Kerr K, Lawrence C, ym. Myocarditis and cardiomyopathy associated with clozapine. Lancet 1999; 354: Koponen H. Skitsofrenian muuttuva hoitokäytäntö. Duodecim 1997; 113: Kuha S. Klotsapiinin asema skitsofrenian lääkehoidossa. Duodecim 1990; 106: Lieberman JA. Maximizing clozapine therapy: managing side effects. J Clin Psychiatry 1998;59 Suppl 3: Liukkonen J, Koponen H, Nousiainen V. Epileptiset kohtaukset klotsapiinihoidon aikana. Duodecim 1992;108: Meltzer HY. Suicide in schizophrenia: risk factors and clozapine treatment. J Clin Psychiatry 1998;59 Suppl 3: Meltzer HY, Mcgurk SR. The Effects of Clozapine, Risperidone and olanzapine on cognitive function in schizophrenia. Schizophr Bull 1999;25/2: Olesen OV. Therapeutic drug monitoring of clozapine treatment. Clin Pharmacokinet 1998;34: Rosenheck R, Cremer J, Xu W, ym. Comparison of clozapine and haloperidol in hospitalized patients with refractory schizophrenia. N Engl J Med 1997;337: Sharif ZA. Treatment refractory schizophrenia: how should we proceed? Psychiatr Q 1998;69(4); Sharma T. Cognitive effects of conventional and atypical antipsychotics in schizophrenia. Br J Psychiatry 1999;174 Suppl 38: Taylor D. Pharmacokinetic interactions involving clozapine. Br J Psychiatry 1997;171: Toren P, Laor N, Weizman A. Use of atypical neuroleptics in child and adolescent psychiatry. J Clin Psychiatry 1998;59: Young CR, Bowers MB, Mazure CM. Management of the adverse effects of clozapine. Schizophr Bull 1998;24(3): Volavka J. The effects of clozapine on aggression and substance abuse in schizophrenic patients. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 12:43 6. Wahlbeck K, Cheine M, Essali A, ym. Evidence of clozapine s effectiveness in schizophrenia: a systematic review and meta-analysis of randomiced trials. Am J Psychiatry 1999;156: Wirsching DA, Barringen MD, Green MF, ym. Risperidone in treatmentretractory schizophrenia. Am J Psychiatry 1999;156: VIRPI RAITASUO, LL, ylilääkäri virpi.raitasuo@hyvinkaa.ushp.fi Kellokosken sairaala Kellokoski Aikakauskirjan pyytämä katsaus Jätetty toimitukselle V. Raitasuo
7 Mitä opin 1. Miten klotsapiini vaikuttaa skitsofreniapotilaiden itsemurhakuolleisuuteen? a) Suurentaa 10 % b) Ei vaikuta c) Vähentää 10 % d) Vähentää 85 % 2. Montako potilasta menehtyi 1990-luvulla Suomessa klotsapiinin aiheuttamaan agranulosytoosiin? a) 0 b) 2 c) 10 d) Mikä lääkeaine voi suurentaa merkittävästi klotsapiinin pitoisuuksia seerumissa? a) karbamatsepiini b) okskarbatsepiini c) fluvoksamiini d) sitalopraami Oikeat vastaukset sivulla 1238 Klotsapiinin asema skitsofrenian hoidossa 1205
Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotPsykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?
Psykoosit Kliiniset piirteet Etiologia Hoito Jesper Ekelund, LT, dos. Professori, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Psykoosin määritelmä
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotTulisiko toisen polven psykoosilääkkeitä käyttää ensisijaisina? Ranan Rimón ja Esa Leinonen
Katsaus Tulisiko toisen polven psykoosilääkkeitä käyttää ensisijaisina? Ranan Rimón ja Esa Leinonen Tavanomaisia psykoosilääkkeitä käytettäessä saadaan aikaan riittävä vaste ilman haittavaikutuksia vain
LisätiedotPsykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009
Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella
LisätiedotLIITE VALMISTEYHTEENVETO
LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotSkitsofrenia Osa 2: Hoito ja kuntoutus skitsofreniassa
Skitsofrenia Osa 2: Hoito ja kuntoutus skitsofreniassa Käypä hoito -suositus 1.1.2008 1 Näytön varmuusasteen ilmaiseminen Käypä hoito -suosituksissa: A, B, C, D 2 Käyttöehdot Diaesitystä saa vapaasti hyödyntää
LisätiedotTupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot
Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotKLOTSAPIINIRESISTENTTI SKITSOFRENIA:
KLOTSAPIINIRESISTENTTI SKITSOFRENIA: AUGMENTAATIOSTRATEGIAT Susanna Paldanius Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä Suomen yliopisto Oikeuspsykiatrian klinikka Huhtikuu 2012 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
LisätiedotValmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotEläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotLiite II. Tieteelliset päätelmät
Liite II Tieteelliset päätelmät 14 Tieteelliset päätelmät Haldol, jonka vaikuttava aine on haloperidoli, on butyrofenonien ryhmään kuuluva psykoosilääke. Se on vahva keskeinen tyypin 2 dopamiinireseptorin
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala
Psykoosilääkkeet Antipsykootit Pekka Rauhala 28.8. 2017 Mielenterveyden häiriöitä Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotHoitoresistentin skitsofrenian hoitomahdollisuudet
Erika Jääskeläinen, Matti Isohanni, Jussi Seppälä, Annika Seppälä, Jouko Miettunen ja Hannu Koponen Hoitoresistentin skitsofrenian hoitomahdollisuudet Hoitoresistentin skitsofrenian hoidosta tiedetään
LisätiedotBenepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotAripiprazole Accord (aripipratsoli)
Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotSerdolect 4 mg, 12 mg, 16 mg, 20 mg tabletit 4.3.2015, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Serdolect 4 mg, 12 mg, 16 mg, 20 mg tabletit 4.3.2015, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Sertindolia käytetään
LisätiedotSKITSOFRENIAA SAIRASTAVAN POTILAAN KLOTSAPIINI - LÄÄKEHOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2010 Tuulia Paukku & Johanna Rusi SKITSOFRENIAA SAIRASTAVAN POTILAAN KLOTSAPIINI - LÄÄKEHOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Ohjeistus sairaanhoitajille
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotHistadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Histadin 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg loratadiinia. Yksi tabletti sisältää 94 mg laktoosimonohydraattia.
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotPsykoosilääkkeet ja painonnousu. Kari Raaska
Katsaus Psykoosilääkkeet ja painonnousu Kari Raaska Paino nousee noin puolella pitkäaikaista psykoosilääkitystä saavista potilaista. Se on yksi tärkeimpiä hoitomyöntyvyyttä vähentävistä psykoosilääkkeiden
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotSkitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Kohderyhmät. Suosituksen keskeinen sanoma. Epidemiologia
Käypä hoito -suositus Suosituksen keskeinen sanoma on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella tunnistamisella ja varhain aloitetulla hoidolla. n hoito perustuu pitkäjänteiseen,
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
Lisätiedotkalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista.
1 kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 2 3 Sisältö Miten Uptravi otetaan?............................................ 4 Miten
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotUusimmat psykoosilääkkeet uutuuksia vai vanhan toistoa?
Hannu Koponen, Jarmo Lappalainen ja Esa Leinonen Uusimmat psykoosilääkkeet uutuuksia vai vanhan toistoa? Sekä tavanomaiset että uudemmat psykoosilääkkeet ovat tehokkaita erityisesti psykoosipotilaiden
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
LisätiedotESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)
4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotSkitsofrenian Käypä hoitosuositus
Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotPropecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotMuokkaa opas omaksesi
Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,
LisätiedotADJUVANTTILÄÄKITYKSEN YHTEYDESSÄ ILMENEVÄT HAITTAOIREET KLOTSAPIINIA KÄYTTÄVILLÄ POTILAILLA
ADJUVANTTILÄÄKITYKSEN YHTEYDESSÄ ILMENEVÄT HAITTAOIREET KLOTSAPIINIA KÄYTTÄVILLÄ POTILAILLA Nora Linna Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2013 Tampereen
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotKannattaako skitsofreniapotilaan masennuslääkitys?
Viacheslav Terevnikov, Jan-Henry Stenberg ja Grigori Joffe Kannattaako skitsofreniapotilaan masennuslääkitys? Psykoosilääkitys on keskeinen skitsofrenian lääkehoito ja suurimmalla osalla potilaista tehokas
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotUsein esitettyjä kysymyksiä Risperdal Consta TM -valmisteesta
Usein esitettyjä kysymyksiä Risperdal Consta TM -valmisteesta Entistä helpompi käyttää Käyttöön liittyviä asioita Voiko potilas itse antaa injektion itselleen? Ei. Hoitaja tai lääkäri antaa injektion potilaalle.
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Skitsofrenia
Käypä hoito -suositus Päivitetty 14.2.2013, kohdennettu päivitys 22.1.2015 (s. 16) Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotYhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi
Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?
LisätiedotLIITE. Tieteelliset osat
LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200
LisätiedotMITKÄ TEKIJÄT LIITTYVÄT HOITOVASTEESEEN HOITORESISTENTISSÄ SKITSOFRENIASSA? Systemaattinen katsaus
MITKÄ TEKIJÄT LIITTYVÄT HOITOVASTEESEEN HOITORESISTENTISSÄ SKITSOFRENIASSA? Systemaattinen katsaus Jenny Risku Syventävien opintojen tutkielma Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotLääkkeiden turvallisuus
Lääkkeiden turvallisuus Lääke tulee markkinoille Myyntiluvan saamiseksi turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava Haittavaikutusrekisteri Fimea ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä Ilmoituksia
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotVersio 8, TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute
TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotLemilvo (aripipratsoli)
Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN
Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut
LisätiedotBiologiset lääkkeet ja biosimilaarit
Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit v1.2 Mitä biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat? Tuotetaan elävissä soluissa useimmiten geenitekniikan avulla Suurempia ja rakenteeltaan huomattavasti monimutkaisempia
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
Lisätiedot