Yhteistoimintasopimus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta Porin perusturvan yhteistoimintaalueella

Transkriptio

1 Yhteistoimintasopimus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta Porin perusturvan yhteistoimintaalueella 1. Sopimuksen osapuolet 2. Sopimuksen tarkoitus Tämän yhteistoimintasopimuksen sopijapuolet ovat Porin kaupunki, josta jäljempänä käytetään nimitystä vastuukunta sekä Noormarkun kunta, Luvian kunta, Merikarvian kunta ja Pomarkun kunta, joista jäljempänä käytetään nimitystä sopimuskunta. Sopimuksen osapuolet sopivat, että niiden järjestämisvastuulle säädetyt perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävät annetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 5 :ssä ja kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla tavalla vastuukunnan, Porin kaupungin tehtäväksi. Siirrettävät tehtävät eivät sisällä seuraavia sopimuskuntien itse tai yhteistoiminnassa järjestämiä toimintoja: päivähoito ja varhaiskasvatus, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto. Edellä mainittujen tehtävien siirtäminen toteutetaan perustamalla tällä sopimuksella kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 :n 3 momentin mukainen yhteistoiminta-alue. Hyväksyessään tämän sopimuksen Noormarkun, Merikarvian ja Pomarkun kunnat sitoutuvat purkamaan Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymän, jonka palvelutoiminta siirtyy sopimuksessa mainituin poikkeuksin yhteistoiminta-alueen vastuulle. Tämä sopimus on luonteeltaan puitesopimus. Tässä sopimuksessa tarkoitetusta yhteistoiminnasta sovitaan lisäksi kuntakohtaisessa palvelusopimuksessa ja henkilöstösopimuksessa. 3. Yleiset tavoitteet ja toiminnan kehittäminen Sopimuksella luodaan sopijakuntien yhteinen palvelujärjestelmä, jolla turvataan yhteistoiminta-alueen kuntien asukkaille hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisella palvelurakenteella siten kuin palvelusopimuksissa ja toimintasuunnitelmassa tarkemmin määritellään. Toiminnassa noudatetaan yhdessä hyväksyttyjä tavoitteita ja periaatteita seuraavasti:

2 2 4. Hallinto ja päätöksenteko 4.1. Vastuu hallinnosta ja yhteislautakunta - turvataan yhteistoiminta-alueella tuotettavat palvelut kaikille yhteistoiminta-alueen asukkaille yhdenmukaisin perustein; - kehitetään kaikkia perusturvan palvelualueita tasapuolisesti; - parannetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta; - rakennetaan yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet ja prosessit mm. kehittämällä avo- ja lähipalveluita sekä moniammatillista ja ennakoivaa toimintaotetta; - vahvistetaan omistajaohjausta yhteistoiminta-alueen ja sairaanhoitopiirin välillä; - turvataan koko yhteistoiminta-alueen henkilöstön saatavuus hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Vastuukunta ja sopimuskunnat kehittävät palvelujärjestelmää yhdessä. Kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti käytön mukaan. Kustannusten jaossa siirrytään vaiheittain tuotteistukseen perustuvaan palvelu- tai palveluryhmäkohtaiseen kustannusten jakoon. Yhteistoiminta-alue voi tuottaa palveluita muille kuin sopimuskuntien asukkaille erikseen tehtävien sopimusten mukaisesti ja ottaen huomioon lainsäädännön kehittyminen. Yhteistoiminta-alueen hallinnosta vastaa Porin kaupunki. Yhteistoiminta-alueen palveluiden järjestämisestä vastaa Porin kaupungin perusturvalautakunta, joka noudattaa toiminnassaan Porin kaupungin perusturvalautakunnan johtosääntöä ja muita lautakuntien toimintaan sovellettavia Porin kaupunginvaltuuston hyväksymiä sääntöjä. Porin kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudeksi yhteislautakuntana toimivan perusturvalautakunnan, jossa on 19 jäsentä. Sopimuskuntien valtuustot nimeävät yhteiseen lautakuntaan kukin kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Perusturvalautakunnan johtosäännössä todetaan, että lautakunta voi asettaa toimikaudekseen jaoston, jonka jäsenmäärä on viisi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

3 Yhteislautakunnan tehtävät Pori sitoutuu muuttamaan perusturvalautakunnan johtosäännön niin, että sopimuskunnat saavat kukin lautakuntaan kaksi jäsentä ja mahdolliseen jaostoon yhden jäsenen ja henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi johtosääntöä muutetaan niin, että perusturvalautakuntaan valitaan 2012 päättyväksi valtuustokaudeksi toinen varapuheenjohtaja, josta esityksen tekevät sopimuskunnat. Yhteislautakunnan toimialasta ja tehtävistä päättää Porin kaupunginvaltuusto hyväksymällä perusturvalautakunnan johtosäännön. Sopimusta tehtäessä johtosäännössä määritetään perusturvalautakunnan tehtävät seuraavalla tavalla: Lautakunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty tai määrätty, huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä. Lautakunta asettaa tavoitteita ja seuraa toiminnan muutoksia sekä ohjaa ja valvoo toimialansa suunnittelua ja toteutusta sekä palveluiden vaikuttavuutta ja taloudellisuutta. Lautakunnan tehtävänä on myös edistää yhteistyötä palvelujen käyttäjien, viranomaisten ja muiden yhteisöjen kanssa. Sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, lautakunta - antaa kaupunginhallitukselle ja muille viranomaisille lautakunnan toimialaan kuuluvat lausunnot ja selvitykset; - hyväksyy toimialaansa koskevat sopimukset; - päättää toimialansa palveluista ja muista suoritteista perittävistä maksuista valtuuston asettamien yleisten perusteiden mukaisesti; - hyväksyy toimintasäännön; - antaa kaupunginhallitukselle lausunnon hakijoista perusturvajohtajan valintaa varten; - päättää perusturvajohtajan sijaisena toimivasta viranhaltijasta; - päättää toimivallan siirtämisestä viranhaltijoille ja viranhaltijoiden hankintavaltuuksista ja -rajoista; sekä - suorittaa muut lautakunnalle määrätyt tehtävät. Johtavana viranhaltijana toimii perusturvajohtaja. Yhteislautakunnan esittelijänä toimii perusturvajohtaja ja muut perusturvalautakunnan johtosäännössä määritetyt esittelijät.

4 4 Yhteislautakunta valmistelee Porin kaupungin perusturvalautakunnan johtosääntömuutokset. Sopimuskunnille varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen johtosäännön muutosehdotuksista Otto-oikeus Porin kaupunginhallituksella ei ole kuntalain 51 :ssä tarkoitettua otto-oikeutta yhteislautakunnan käsittelemiin asioihin lukuun ottamatta päätösten laillisuusvalvonnan edellyttämää otto-oikeutta. 5. Toimintaorganisaation kokoaminen 6. Toimintaorganisaatio Yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää ja tuottaa perusturvalautakunnan alaisena toimiva Porin perusturvakeskus. Perusturvakeskuksen palvelukseen siirtyy alkaen liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti Luvian, Merikarvian ja Pomarkun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden vakituinen henkilöstö. Tukipalvelutehtäviä hoitavat työntekijät jäävät sopimuskunnan palvelukseen. Yhteistoiminta-alueen lähipalvelualueella käytettävistä tarvittavista tukipalveluista sovitaan kunkin sopimuskunnan kanssa erikseen. Pori ja Noormarkku yhdistyvät kuntaliitoksella 2010 alkaen. Noormarkun kunnan palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy Porin organisaatioon siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa palvelleet siirtyvät perusturvakeskukseen tai vuoden 2010 alussa käynnistyvän ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhuoltoliikelaitoksen palvelukseen. Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymä puretaan ja vakituinen henkilöstö siirtyy perusturvakeskuksen tai sopimuskuntien palvelukseen alkaen. Kuntayhtymän tukipalvelutehtävissä olevat siirtyvät po. liikelaitoksen tai asianomaisen sopimuskunnan palvelukseen. Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä hoitaneiden asema ratkaistaan Luoteis- Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymän purkamisen yhteydessä. Henkilöstösiirroista ja sijoittumisesta Porin organisaatioon laaditaan yksityiskohtainen luettelo. Perusturvakeskukseen siirtyvä henkilöstö sijoitetaan ensisijaisesti tehtäviin omalla lähipalvelualueella.

5 5 Yhteinen perusturvaorganisaatio ja sen toimintamalli ovat Porin perusturvan toimintasäännön mukaiset. Kuvaus toimintaorganisaatiosta, josta ilmenee palvelualueet, vastuualueet ja vastuuyksiköt, on liitteenä. Liite 1. Palvelut jaotellaan lähipalveluihin ja yhteisiin palveluihin. Merikarvia, Pomarkku ja Porin pohjoiset kaupunginosat (Ahlainen, Noormarkku) muodostavat uuden Luoteisen lähipalvelualueen, jonka lähipalvelut kootaan ja resursoidaan yhtenä kokonaisuutena. Länsi-Pori ja Luvia muodostavat laajentuvan lähipalvelualueen, jossa Luvian väestön palvelutarpeet huomioidaan lisätarpeena. Lisäksi Porissa on keskustan, Itä-Porin ja Pohjois-Porin lähipalvelualueet. Lähipalvelualueiden aluejakoa voidaan arvioida myöhemmin uudelleen palveluiden tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan järjestämisen takaamiseksi. Lähipalvelualueella voi olla yksi tai useampia palvelupisteitä sen mukaan kuin palvelusopimuksessa tarkemmin sovitaan. Jokaisessa sopimuskunnassa on ainakin yksi palvelupiste. Porissa huomioidaan myös Ahlaisten, Pihlavan ja Reposaaren tarpeet. 7. Toimintatapa Lähipalvelualueilla on lähipalvelukeskus, jossa tuotetaan ja koordinoidaan alueellisesti seuraavia palveluita: Palvelutarpeen arviointi Lääkärin ja hoitajan vastaanotto Suun terveydenhuollon peruspalvelut ja oikomishoito Muut asiantuntijoiden ja erikoishoitajien vastaanotot palvelusopimuksen mukaisesti fysioterapia Näytteenotto ja kuvantaminen Aikuissosiaalityö Etuuskäsittely Perhe- ja lastensuojelutyö Kotihoito vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen, jotka toimintaorganisaatiossa sijoittuvat osaksi yhteisten palveluiden toimintakokonaisuutta Luoteisen lähipalvelualueen lähipalvelukeskuksessa Noormarkussa ylläpidetään lisäksi sairaanhoidon yksikkönä terveyskeskuksen vuodeosastoa, joka on osa yhteisten palveluiden toimintakokonaisuutta.

6 6 Lähipalveluiden palvelupisteistä, palveluiden laatua ja määrää sekä tuottamistapoja koskevista määrittelyistä sovitaan sopimuskuntien ja vastuukunnan kesken kuntakohtaisissa valtuustokaudeksi kerrallaan sovittavissa palvelusopimuksissa. Tämän sopimuksen liitteenä on Luvian, Merikarvian ja Pomarkun kuntien alueella järjestettävistä lähipalveluista eräitä korostettavia periaatteita, jotka otetaan huomioon erikseen valmisteltavissa määräaikaisissa palvelusopimuksissa. Liite 2. Vuosittaista palvelusuunnittelua varten perustetaan palveluohjausmenettely. Menettelyn yksityiskohdat ja aikataulu valmistellaan kevään 2009 aikana. Lähipalvelualueilla olevissa kuntakeskuksissa tuotetaan lähipalveluita koordinoidusti väestötarpeen mukaisesti. Lähipalvelualueella on henkilö, jonka tehtäviin kuuluu vastata alueen palvelutarpeen seurannasta ja palveluiden koordinaatiosta. Sopimuskunnat määräävät oman tai yhteisen kuntayhdyshenkilön. Kussakin sopimuskunnassa ja Noormarkun lähipalvelukeskuksessa mahdollistetaan perusturvan asiakaspalvelu. Vanhustenhuollon vanhainkotihoito ja palveluasuminen toteutetaan ensisijassa asukkaan kotikunnassa. Sopimuskunta vastaa myös kaikista investointeihin liittyvistä kustannuksista. Väestön osallisuutta ja vuorovaikutusta edistetään järjestämällä säännöllisesti lähipalvelualuekohtaisia asukastilaisuuksia. 8. Henkilöstö ja henkilöstön siirtymiseen liittyvät taloudelliset vastuut Henkilöstö on Porin kaupungin palveluksessa. Sopimuskuntien sosiaali- ja terveystoimien sekä Luoteis- Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö jäljempänä mainituin rajauksin siirretään Porin kaupungin palvelukseen työsopimuslain (55/2001) ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain (304/2003) liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaisesti lukien. Siirtyvästä henkilöstösta tehdään erillinen luettelo. Porin kaupunki perustaa tarvittavat virat ja toteaa siirretyt työsuhteet. Virat perustetaan tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa (kuntalain 44 ). Noormarkun ja purettavan kuntayhtymän siirtyvä henkilöstö sijoitetaan Porin kaupungin perusturvakeskukseen, ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhuoltoliikelaitokseen tai sopimuskuntiin.

7 7 Sopimuskuntien tukipalveluhenkilöstö jää peruskunnan palvelukseen. Sopimuksen osapuolet toteavat, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 13 :n 3 momentin mukaan tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen muodostamisen perusteella Porin kaupungilla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Kielto koskee edellä mainittujen uudelleenjärjestelyiden kohteena olevissa palveluissa uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan. Sopimuskunnat maksavat siirtyvän henkilöstön pitämättömiin lomapäiviin ja lomarahaan perustuvat lomapalkkavelat Porin kaupungille heti vuoden 2009 tilinpäätöksen valmistuttua. Sopimuskuntien henkilöstön saakka kertyneistä eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteisista eläkevastuista vastaavat sopimuskunnat ja Porin ja Noormarkun osalta Pori. Vastuu purettavan kuntayhtymän henkilöstön osalta jaetaan kuntayhtymän jäsenkuntien kesken ottaen huomioon Siikaisten osuus vastuusta, joka jää Siikaisille ja Noormarkun osuus, josta vastaa Pori. Perusturvan eläke- ja muut virka- ja työsuhteisiin liittyvät taloudelliset vastuut alkavat kertyä alkaen. 9. Talous 9.1 Taloudenohjaus Talouden ohjaus perustuu yhteisesti valmisteltuun talousarvioon ja -suunnitelmaan sekä menoja ja palveluiden käyttöä koskevaan seurantaa. Yhteistoiminta-alue on Porin kaupungin talousarviossa ja - suunnitelmassa nettoyksikkö. Kustannukset ja palveluiden käyttö kootaan ja ryhmitellään vastuuyksiköittäin ja kustannuspaikoittain. Kustannukset jaetaan palveluiden käytön mukaisesti niin, että kukin kunta maksaa palvelusopimuksella tarjottavaksi sovitut palvelut. Toiminnan alkuvaiheessa yhteistoiminta-alueen talous- ja hallintopal-

8 8 9.2 Talousarvio ja suunnitelma veluiden sekä yleisjohdon kustannukset jaetaan henkilöstön suhteessa tilanteen mukaisesti. Merikarvian ja Pomarkun osuus kuntayhtymän henkilöstöstä arvioidaan erikseen. Kustannusten jaon ja kohdentamisperiaatteiden muuttamisesta sovitaan tarvittaessa talousarvion laadinnan yhteydessä. Yhteistoimintaelimen on vastuukunnan valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä esitys yhteistoiminnan seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Esityksessä tulee olla erikseen käyttötalous- ja investointiosa. Yhteistoiminnan talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sopimuskuntia kuullaan ja niille varataan tilaisuus esityksen tekemiseen yhteistoiminnan tavoitteista ja rahoituksesta vähintään 21 päivää ennen perusturvalautakunnan talousarvioesityksen käsittelyä. Lisäksi esitys talousarvioksi ja - suunnitelmaksi on annettava sopimuskunnille tiedoksi seitsemän päivää ennen vastuukunnan valtuuston talousarviokokousta. Talousarvioon otetaan yhteistoiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sopimuskuntien maksuosuuksista ja muista tuloista. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Yhteistoiminnan tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää vastuukunnan valtuusto. Esitys talousarvion muuttamiseksi on annettava sopimuskunnille tiedoksi neljätoista päivää ennen valtuuston kokousta, jossa muutoksesta on tarkoitus päättää. Talousarvion, kustannusten ja palvelujen käytön seuranta tapahtuu yhteistoiminnan alkuvaiheessa Porin palvelualuemalliin sovitetun vastuualue- ja vastuuyksikköjaon pohjalta. Jatkossa selvitetään mahdollisuutta ottaa lähipalvelualuemallin mukainen rakenne myös talousarvion ja suunnitelman vastuualueja vastuuyksikköjaoksi sekä kustannustenjaon perustaksi. Kustannusten kohdentamisessa noudatetaan Porin kustannuslaskennan periaatteita. Ensimmäisen toimintavuoden budjetti valmistellaan erikseen osana tämän sopimuksen toimeenpanoa. Lähtökohtana on kuntien vuoden 2008 tilinpäätöksen ja 2009 talousarvion mukainen palveluiden käyttö.

9 9 9.3 Maksuosuudet ja laskutus Sopimuskunnan maksuosuus yhteistoiminnan menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot, aiheuttamisperiaatteen mukaan kohdennetut yhteiset ja välilliset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Maksuosuutta määrättäessä toteutuneista kustannuksista vähennetään asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Kustannukset, jotka aiheutuvat tietyn sopimuskunnan asukkaisiin kohdistuvista vastuukunnan tuottamista palve- luista, ostopalveluista tai tulonsiirroista laskutetaan kyseiseltä sopimuskunnalta siten, kuin jäljempänä todetaan. Sopimuskunnan laskutus tapahtuu palvelukohtaisesti suoriteperusteisena tai laskennallisena. Laskutusperusteet määritellään talousarvion laadinnan yhteydessä. Kustannukset laskutetaan ennakoidusti ja tasataan neljän kuukauden välein tapahtuvalla tasauksella. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuosuusennakot on suoritettava laskutuskuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Viimeinen tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. Sairaanhoitopiiri laskuttaa erikoissairaanhoidon kustannukset suoraan sopimuskunnilta. Mahdollisista tulonsiirron omaisista ylimääräisistä kuntalisistä aiheutuvista kustannuksista vastaa vastuukunta ja sopimuskunnat kukin omistaan. Tuen myöntäminen perustuu sopimuskunnan ja vastuukunnan omaan harkintaan. Eri järjestöjen ja yhdistysten avustuksista sopimuskuntien osalta vastaa kukin sopimuskunta omistaan. 10. Toimitilat Sopimuskuntien sosiaali- ja terveystoimien toimitilat säilyvät kuntien omistuksessa. Yhteistoiminta-alue vuokraa toimintatilat ensisijaisesti sopimuksen osapuolilta. Vuokrakustannukset

10 10 laskutetaan sopimuskunnilta kuntalaskutukseen sisältyvänä eränä. Perusturva vastaa vuokraamiensa tilojen vuokrasta ja niistä tavanomaisista kuluista, jotka vuokralaiselle kuuluvat. Vastuunjako määritetään vuokrasopimuksessa, jotka laaditaan yhdenmukaisin perustein ja noudattaen hyväksyttävää vuokratasoa. Vuokratason määrittelyä koskevan erimielisyyden ratkaisee perusturvalautakunta puolueetonta asiantuntijaa kuultuaan. Toimitilojen peruskorjauksista ja mahdollisista muutostöistä vastaa sijaintikunta. Tilojen laadun merkittävä parantaminen voidaan ottaa vuokrassa huomioon. Uusien toimitilojen rakentamisesta tai hankkimisesta sovitaan erikseen. 11. Laitteet ja kalusteet 12. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen 13. Laitteet ja kalusteet luovutetaan vastuukunnan omistukseen korvauksetta. Jos sopimus puretaan, luovutetut laitteet ja kalusteet palautetaan siinä kunnossa kuin ne ovat. Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymän omaisuuden korvauksista sovitaan kuitenkin erikseen kuntayhtymän purkamisen yhteydessä. Kuntayhtymän purkamisen yhteydessä lunastettavasta omaisuudesta yhteistoiminta-alueelle aiheutuvat kustannukset jaetaan ja laskutetaan luoteisen lähipalvelualueen palveluiden käytön mukaan siten kuin erikseen tarkemmin määritellään. Uudet laitteet ja kalusteet hankkii yhteistoiminta-alue, jonka kuluiksi ne kirjataan kirjanpitoa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hankintojen rahoitus toteutetaan palvelutoiminnan maksujen kautta, ellei erikseen toisin päätetä. Uuden sopimuskunnan liittyessä yhteistoiminta-alueeseen tätä yhteistoimintasopimusta muutetaan vastaavasti. Uuden sopimuskunnan liittymiseen sovelletaan tämän sopimuksen periaatteita. Tämän yhteistoimintasopimuksen muutoksista päätetään sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä.

11 11 Muut sopimukset Yhteistoimintasopimuksen kunnat ovat laatineet seudullisen palvelustrategian ja toteuttaneet monipuolista palveluyhteistyötä, joka on perustunut sopimuksiin. Nämä keskinäiset palvelusopimukset raukeavat Vahingonkorvausvastuu Vastuukunta irtisanoo muut seudulliset palvelusopimukset ja neuvottelee tarvittaessa uudet sopimukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisiin sopimuksiin, joissa Pori on palveluiden tuottaja, ei yhteistoiminta-alueen perustamisella ole vaikutusta. Sopimuskuntien sitoumukset kolmansien osapuolien kanssa selvitetään ja arvioidaan erikseen. Yhteistoiminta-alue vastaa sopimuskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyvistä sitoumuksista sen mukaan kuin ne erikseen valmisteltuna yhteisesti siirtyviksi todetaan. Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa kolmannelle mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijaosapuolet ovat vastuussa sopimuksen kohdassa 9.3 määrättyjen perusteiden mukaisesti. Vastuukunta huolehtii siitä, että yhteistoiminta-alueen toimintaan liittyvä vastuu ja muu vakuutusturva on voimassa yhtäläisesti koko yhteistoiminta-alueella. Toimitilojen mahdollinen vakuuttaminen on alueellaan kunkin sopimuskunnan asia. 15. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen 16. Sopimuksen päättyminen Tämä sopimus tulee voimaan kuntien valtuustojen hyväksyttyä sopimuksen ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus tulee muiden sopijakuntien osalta voimaan, vaikka jokin sopimuskunta ei tätä sopimusta hyväksyisikään. Sopimuksen osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättyväksi ainoastaan kunnallisvaalivuoden viimeisenä päivänä. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti viimeistään yhtä vuotta ennen sopimuksen päättymistä. Sopimuksen toiminnallisia perusteita arvioidaan ja kehitetään yhdessä valtuustokauden päättymistä edeltävän vuoden syksyllä.

12 Erimielisyyksien ratkaiseminen Eroava sopimuskunta on velvollinen ottamaan palvelukseensa sen henkilöstön, joka on palvellut ensisijassa eroavan kunnan asukkaita. Eroavan kunnan vastattavaksi siirtyy vastuu näiden henkilöiden eläkeperusteisista maksuista, jotka ovat tässä sopimuksessa toteutetussa järjestelyssä siirtyneet yhteistoiminta-alueen palvelukseen tai jälkeen palvelleet ensisijaisesti eroavaa kuntaa. Sopimuskunnan vastuukunnalle tämän sopimuksen perusteella korvauksetta luovuttama omaisuus ja sen sijalle korvaavana hankitut laitteet ja kalusteet palautetaan sopimuksen päättyessä ilman eri korvausta siinä kunnossa kuin se silloin on. Tästä sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan kuntien välisin neuvotteluin. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Turun hallinto-oikeudessa.