NEWS. Nurminen. Venäjän kemianteollisuus. Lisää nuoria logistiikka-alalle Helsingin Vuosaaren lukiossa opiskellaan logistiikkaa. s.

Transkriptio

1 Nurminen NEWS Nurminen Logistics sidosryhmälehti 1/2014 nurminenlogistics.com Venäjän kemianteollisuus kasvaa Nurmiselle neljä uutta, merkittävää asiakkuutta. s. 8 Myyntijohtaja innostuu haasteista Liettuan-tytäryhtiön myyntijohtaja Tadas Jogminas sorvin ääressä. s. 16 Lisää nuoria logistiikka-alalle Helsingin Vuosaaren lukiossa opiskellaan logistiikkaa. s. 22

2 V.SOMERPURO 2 SISÄLTÖ V.SOMERPURO 18 Kimmo Muurin vapaa-aika on täynnä mitä erikoisempia tehtäviä. P.LEINO 6 Nurmisen vuosi 2013 oli vaikea, mutta siihen mahtui myös paljon onnistumisia. 1/ Pääkirjoitus Ympäristö ystävällisempää logistiikkapalvelua auttaa muita 8 Uudet Nurmisen vetoautot vastaavat Euro 6 -päästö standardin vaatimuksia. 5 6 Kohti tehokkaampaa logistista tulevaisuutta Toimitusjohtaja Olli Pohjanvirta kertoo, miten viime vuosi meni ja mitä Nurminen odottaa vuodelta Venäjän kemian teollisuus kasvaa muuta teollisuutta nopeammin Nurminen solmi viime vuonna kuljetussopimuksen neljän venäläisen kemianjätin kanssa. Nurminen Nyt Nurminen keskittää rautatieterminaalitoimintonsa Luumäelle. huolinta-asiakkaita Raumalla. 18 Vapaa-ajalla Logistiikka ei oikein nappaa nuorisoa Mira Jaakola palvelee 14 Keskiaukeama kertoo, keitä kaikkia Nurmisen myynnistä löytyy, ja keneen sinun kannattaa olla yhteydessä. 16 Myyntijohtaja sorvin ääressä Tadas Jogminas johtaa Liettuantytäryhtiön myyntiä. Kimmo Terminaalityöntekijä Kimmo Muurin akut latautuvat vapaapalokunnassa. 20 Uusissa tehtävissä Uudet nurmislaiset esittäytyvät. 22 Vuosaaren lukiossa nuoret tutustuvat logistiikkaan Logistiikka-alan kiinnostavuuden lisääminen nuorten keskuudessa on yhteinen haaste. 26 Referenssi Valmet on maailman johtava sellu-, paperi- ja energiateollisuuden teknologiaja palvelutoimittaja.

3 PÄÄKIRJOITUS 3 Miesten TYLSÄÄ työtä Kerroin vähän aikaa sitten naisjalkapallojoukkueemme nuorelle uudelle maalivahdille, että olen töissä logistiikkafirmassa. Tyttö katsoi minua suu auki ja kysyi: Siis ajatsä jotain rekkaa, vai?. Rekkakuski on se, mikä tulee ensimmäisenä nuorelle mieleen, kun hän kuulee sanan logistiikka. Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tekee vuosittain tutkimusta nuorten ura-ajatuksista yläasteen ja lukion jälkeen. Kun koulu loppuu -tutkimuksessa nuoret ovat kuvailleet logistiikkaa muun muassa päivästä toiseen autossa istumiseksi, ei mun jutuksi ja miesten TYLSÄKSI työksi. Lukiolaisista vain 6 prosenttia ja yläkouluikäisistä 17 prosenttia pitää logistiikkaa kiinnostavana alana. Vastanneista nuorista 63 prosenttia kokee, että työelämä on liian kaukana koulusta. Tässä meillä olisi nyt todellinen mahdollisuus parantaa tekemistämme. Tarvitsemme tulevaisuudessakin osaavia ja innokkaita nuoria ihmisiä tekemään asiakkaillemme kilpailukykyisiä logistiikkapalveluita. Logistiikkahan on parhaimmillaan silloin, kun sitä ei edes huomaa. Nurminen tekee yhteistyötä TATin ja Vuosaaren logistiikkapainotteisen lukion kanssa, ja näin osaltaan pyrkii innostamaan nuoria alalle. Lisää tästä yhteistyöstä voi lukea tämän lehden sivuilta Tänä keväänä lukiolaiset pääsevät muun muassa varjostamaan Nurmisen johtoa, esimiehiä ja asiantuntijoita Hundred Shadows of Logistics -kampanjassa, jossa yhden päivän ajan tutustutaan logistiikkayrityksissä muuhunkin kuin rekalla-ajoon ja yritetään näin parantaa nuorten mielikuvia alasta. Olen joskus päässyt Nurmisen erikoiskuljetusrekan kyytiin, ja voin kertoa, että siitä on pitkäveteinen ajaminen kaukana. Muutaman sadantuhannen kilon painoinen erikoiskuljetus saa tavallisen tienkäyttäjän siirtymään suu auki tien sivuun. Korkealta hytistä voi vilkuttaa kuin kuningatar ojanpientareille. Ensi kesänä Nurminen saa käyttöönsä kolme uutta Mercedes-Benzin vetoautoa, jotka ovat entistä taloudellisempia käyttää, ja mikä parasta, vähäpäästöisempiä. Sellaisen auton ratissa, ainutlaatuinen ja arvokas kuorma kyydissä ei muuten istu mikään tylsä rekkakuski vaan harvinaislaatuinen ammattilainen, joka hallitsee kaikki olosuhteet ja nauttii erittäin vaativasta työstään. s Laura Jokinen on Nurminen Logisticsin viestintäpäällikkö Siis ajatsä jotain rekkaa, vai? V.SOMERPURO Mukavia lukuhetkiä ja hyvää kesän odotusta!

4 4 NURMINEN NYT TOP3: Ympäristöystävällisempää logistiikkapalvelua Nurminen haluaa vahvistaa asemaansa Venäjän ja sen lähialueiden sisäisessä rautatieliikenteessä, Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä sekä erikoiskuljetus- ja projektipalveluissa. Uudet asiakkuudet Venäjällä tuovat yhtiölle kasvua. Lisäksi Nurminen saa ensi kesänä käyttöönsä kolme uutta vetoautoa, joilla asiakkaidemme kuljetukset saadaan perille entistä taloudellisemmin ja ympäristöystävällisemmin, säässä kuin säässä. JUHA MATTILA MERCEDES-BENZ V.SOMERPURO 1 Yhteistyöhön rakennusmateriaalijätti Knaufin kanssa IVY-maissa Nurminen Logistics ja Knauf, yksi Euroopan suurimmista rakennusmateriaalivalmistajista, ovat sopineet Knaufin tuotteiden kuljettamisesta Venäjän ja muun IVY-alueen sisällä. Sopimuksen alkuvaiheessa Nurminen kuljettaa Knaufin tuotteita katetuilla vaunuillaan yhtiön tuotantolaitoksilta Kubanista, Tsheljabinskista, Kungurista ja Baikalilta useisiin paikkoihin Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Nurminen käyttää Knaufin tuotekuljetuksiin kuukaudessa katettua vaunua jokaiselta yhteistyötehtaalta. 2 Uutta, ympäristöystävällisempää kalustoa Nurminen on tilannut erikoiskuljetus- ja projektiliiketoimintayksikkönsä käyttöön kolme uutta, Mercedes-Benzin Euro 6 -päästöstandardin mukaista vetoautoa. Uusiin, Mercedes-Benz Actros vetoautoihin on tehty lukuisia polttoainetta säästäviä innovaatioita, joiden ansiosta ne ovat taloudellisia käyttää, ja mikä tärkeintä, entistä vähäpäästöisempiä. Uudet vetoautot tulevat osaksi Nurmisen omaa, huippukuntoista erikoiskuljetuskalustoa kesällä Suomen halki kauniissa pakkassäässä Nurminen Logistics kuljetti tammikuun lopussa kaksi Outotecin valmistamaa, 95 tonnin painoista konvertteria (10,11 x 5,44 x 5,37 metriä) Outokummusta Mäntyluodon satamaan. Pakkanen paukkui koko matkan yli 20 asteen lukemissa, mutta se ei matkantekoa haitannut. Mäntyluodosta konvertterit jatkoivat matkaansa laivalla kohti Namibiaa kokonaisprojektista vastuussa olevan Nurmisen yhteistyökumppanin hoitamana. s

5 NURMINEN NYT ÄÄNESTÄ TÄMÄN LEHDEN PARASTA JUTTUA JA VOITA KAJO CORE25 -REPPU! RIITTA SALMI Jättimoottoreita Raumalta Turkuun Nurminen kuljetti maaliskuun alussa kaksi 190 tonnin painoista jättimoottoria Raumalta Turkuun. Moottorit tulevat TUI-varustamon Mein Schiff 4 -risteilijään, jota rakennetaan STX:n Turun telakalla. Moottorit kuljetettiin 16-akselisilla moduulilaveteilla, ja veto auton apuna käytettiin työntöautoa. Yhdistelmän kokonaispaino oli 292 tonnia. s Nurminen Logistics on päättänyt luopua sisävarastoinnista Niiralassa ja Vainikkalassa ja siirtää rautatieterminaalitoimintonsa Luumäelle. Kapasiteetin vähentäminen ja kahden sisäterminaalin sulkeminen on seurausta Suomessa tapahtuvasta markkinamuutoksesta, jossa junanvaunujen lastauksissa siirrytään yhä enemmän suoriin tehdaslastauksiin ilman välivarastointeja. Niiralassa ja Vainikkalassa jatketaan edelleen ulkona tapahtuvia kone-, laiteja projektilastauksia Venäjälle ja muualle IVY-alueelle. s Vainikkalan-toimipiste uuteen osoitteeseen Nurminen Logisticsin toimipiste Vainikkalassa muuttaa uuteen osoitteeseen. Nurminen palvelee huhtikuun alusta lähtien asiakkaitaan Vainikkalassa osoitteessa Ratapihantie 7, Vainikkala. Muut toimipisteen yhteystiedot pysyvät ennallaan. s V.SOMERPURO Nurminen keskittää rautatieterminaali toimintonsa Luumäelle Nurminen Newsin 2/2013 parhaaksi jutuksi lukijat ovat valinneet terminaalityöntekijä Alpo Kekkosen traktoriharrastuksesta kertoneen Alpo keräilee vanhoja traktoreita -jutun, joka sai 35 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten pidettiin Venäjän portilla länteen -jutusta. Sitä äänesti lehden parhaaksi sisällöksi 31 prosenttia vastanneista. Projektitoimituksesta Svetlogorskiin kertonut pääjuttu Pettämätöntä projektilogistiikka sai 15 prosenttia äänistä. Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin bluetooth-kaiutin, jonka voitti Pekka Seppänen Nurmiselta. Onnea voittajalle! Tämän lehden parasta juttua voi äänestää osoitteessa Äänestysaikaa on 26. toukokuuta 2014 asti. s Tutustu Nurmisen verkkovuosi kertomukseen Nurminen Logistics on julkaissut vuosikertomuksensa sekä hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2013 verkossa. Tutustu Nurmisen vuoteen 2013 osoitteessa www. nurminenlogistics.fi/ Vuosikertomus2013. s 5

6 6 TOIMITUSJOHTAJAN HAASTATTELU Kohti tehokkaampaa logistista tulevaisuutta Toimitusjohtaja Olli Pohjanvirta, miten Nurminen Logisticsin vuosi 2013 meni? Yhtiön taloudellinen kehitys ei ollut tyydyttävää. Jäimme sekä liikevaihdon että tuloksen osalta tavoitteistamme. Operatiivinen liiketuloksemme ennen kertaeriä jäi 1,6 milj. euroon, kun se vuonna 2012 oli 5,6 milj. euroa. FAKTA Nurmisen vuosi 2013 Liikevaihto oli 63,8 milj. euroa (2012: 78,4 milj. euroa). Raportoitu liiketulos oli 0,2 milj. euroa (5,4 milj. euroa). Liiketulosprosentti oli 0,3 % (6,9 %). Kertaluonteisista eristä puhdistettu liiketulos oli 1,6 milj. euroa (5,6 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 3,0 milj. euroa (4,0 milj. euroa). Nettotulos oli 3,9 milj. euroa (2,7 milj. euroa). Tulos per osake, laimentamaton, oli -0,32 euroa (0,05 euroa). Tulos per osake, laimennettu, oli 0,32 euroa (0,05 euroa). Markkinatilanne ei tainnut olla logistiikka-alalla toimivalle yritykselle helpoin mahdollinen? Suomen markkinoilla talouden yleinen alavireisyys jatkui, mikä heijastui luonnollisesti myös meidän toimintaamme. Myös Venäjän ja sen lähialueiden sisämarkkinoilla kasvumme jäi oletettua pienemmäksi. Tästä huolimatta kotimaassa olemme lähes kaikissa palvelusegmenteissämme kolmen suurimman toimijan joukossa, muun muassa huolinnassa, ja rautatiepuolella katetuissa vaunuissa markkinajohtajia Suomi Venäjä -liikenteessä. Kuinka Nurmisella reagoitiin vaisuun kehitykseen? Vuonna 2013 toteutimme huomattavia toiminnan uudelleenjärjestelyitä ja sopeutimme kapasiteettiamme vallitsevaan tilanteeseen. Tämä tarkoitti muun muassa Vuosaaren-terminaalin prosessien kehittämistä, Vainikkalan-terminaalimme sulkemista, henkilöstökulujen karsimista ja uudistuksia myös yhtiön ylimmässä johdossa. Olen vakuuttunut, että kohtaamme vuoden 2014 merkittävästi kilpailukykyisempänä. Mitä myönteistä Nurminen Logisticsissa tapahtui menneenä vuonna? Paljonkin. Mittaviin teollisiin investointeihin liittyvissä projektikuljetuspalveluissa saavutimme ilahduttavia onnistumisia. Rautatiekuljetuspalveluissa saimme loppuvuodesta uusia asiakkuuksia Venäjältä. Kotimaassa markkinaosuutemme säilyi haastavista olosuhteista huolimatta suurin piirtein ennallaan. Lisäksi asiakkaidemme tyytyväisyys palveluitamme kohtaan pysyi korkealla tasolla, mikä osoittaa, että palveluksessamme on sitoutunutta ja poikkeuksellisen ammattitaitoista henkilöstöä. Asiakkaidemme tyytyväisyys palveluitamme kohtaan on pysynyt korkealla tasolla, mikä osoittaa, että palveluksessamme on sitoutunutta ja poikkeuksellisen ammattitaitoista henkilöstöä. Olli Pohjanvirta on toiminut Nurminen Logisticsin toimitusjohtajana marraskuusta Aiemmin Pohjanvirta toimi yhtiön hallituksen puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä

7 TOIMITUSJOHTAJAN HAASTATTELU Mikä tekee yrityksestänne menestyjän? Viime vuonna tehtyjen rakenteellisten muutosten ja tehostustoimenpiteiden ansiosta meillä on hyvät edellytykset parempaan tuloskuntoon. Strategiamme ei muutu, mutta sen toteutustahti muuttuu. Aiomme alkaneena vuonna lisätä Venäjälle rekisteröityjen omien rautatievaunujemme määrää. Panostamme myös Venäjän-organisaatioomme tavoitteenamme uudet merkittävät asiakkuudet. Kasvatamme erikoiskuljetus- ja projektiliiketoimintaamme. Kehitämme kumppanuusverkostoamme keskeisillä markkinoilla. Menestyksemme kansainvälisillä markkinoilla turvaa kilpailukykyisen palvelun myös kotimaisille asiakkaillemme. VEIKKO SOMERPURO Nurminen Logisticsin näkymät vuodelle 2014? Yhtiön liikevaihto kasvaa ja tulos paranee. Olemme olleet ainoa ulkomainen rautatieoperoija Venäjällä jo vuodesta Tunnemme paikallisen logistiikkamarkkinan ja yhteiskunnan hyvin. Odotamme huomattavaa kasvua Venäjän ja IVY-maiden sisäisiltä rautatiemarkkinoilta sekä kansainvälisistä projektikuljetuksista. Venäjän ja Ukrainan välinen tilanne saattaa lisätä nopeita muutoksia markkinoilla. Muutokset voivat olla meidän kannaltamme negatiivisia ja liittyä vientipakotteisiin tai valuuttakurssimuutoksiin, tai positiivisia, jolloin tavaravirtoja reititetään uudelleen ja venäläisten viejien kiinnostus Suomen-reittiä kohtaan kasvaa. Vuonna 2014 saavutamme tuloksia aktiivisilla omilla toimillamme tiukasta markkinatilanteesta huolimatta. Haluan kiittää henkilöstöämme, asiakkaitamme, kumppaneitamme sekä muita verkostoomme kuuluvia sujuvasta yhteistyöstä ja sitoutuneisuudesta. Olemme yhdessä matkalla kohti tehokkaampaa logistista tulevaisuutta. s 7

8 8 VENÄJÄN KEMIANTEOLLISUUS

9 VENÄJÄN KEMIANTEOLLISUUS 9 VENÄJÄN KEMIAN TEOLLISUUS KASVAA MUUTA TEOLLISUUTTA NOPEAMMIN Nurminen Logistics solmi viime vuoden aikana sopimukset neljän venäläisen kemianjätin kanssa näiden tuotteiden kuljetuksista Nurmisen katetuilla vaunuilla Venäjän ja muun IVY-alueen sisällä.

10 10 VENÄJÄN KEMIANTEOLLISUUS AMMONIUMNITRAATIN VALMISTUS VENÄJÄLLÄ V % 12 % 6 % LÄHDE: AZOTEKON 10 % 19 % BASHKIRIAN CHEMISTRY 27 % 20 % Venäjän kemianteollisuus kasvaa muuta Venäjän teollisuutta nopeammin. Kaiken kaikkiaan koko Venäjän teollisuuden kasvu oli viime vuonna lähes nollatasolla. Kemianteollisuudessa oltiin 3,9 prosentin kasvussa, ja näin ollen Suurimpien venäläisten lannoitevalmistajien tuotantomäärät kasvavat se oli yksi kaikkein vahvimmin kasvavista teollisuuden aloista. Näin kertoo Venäjällä toimivan markkinatutkimuslaitos RIA Ratingin Uralchem EuroChem Acron SDS Azot KuibyshevAzot Minudobreniya, Rossosh Muut kemianteollisuuden tilaa kartoittava julkaisu vuoden 2013 yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta. RIA Rating julkaisee säännöllisesti analyysejä Venäjän ja maailman talouden tilasta sekä eri toimialojen kehityksestä. Venäjän valtion tilastokeskuksen Rosstatin mukaan vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä kemianteollisuus kehittyi edelleen muuta teollisuutta nopeammin lokakuussa tuotantomäärät kasvoivat 6,1 prosenttia ja marraskuussa 8,3 prosenttia. Vuoden 11 kuukauden kohdalla kasvu oli 4,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli vain 1,3 prosenttia. Parhaiten Venäjän teollisuuden aloista menestyivät viime vuonna kumi- ja muoviteollisuus sekä tekstiiliteollisuus. Eurochem, Uralchem ja Acron sekä Bashkirian Chemistry käyttävät kukin Nurmisen katettua vaunua kuukaudessa. RIA Ratingin mukaan peruskemianteollisuuden tuotanto kasvoi viime vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana 2,5 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Kasvua on hidastanut mineraalilannoitetuotannon huonosti kehittyneet tuotantomäärät. Tammisyyskuussa 2013 mineraalilannoitteiden tuotantomäärät laskivat 0,5 prosenttia ja olivat ,7 tuhatta

11 VENÄJÄN KEMIANTEOLLISUUS 11 AMMONIAKIN VALMISTUS VENÄJÄLLÄ V % 8 % 20 % BASHKIRIAN CHEMISTRY 7 % 8 % 13 % 18 % 19 % BASHKIRIAN CHEMISTRY ON VALMIS KEHITTÄMÄÄN EDELLEEN YHTEISTYÖTÄ NURMISEN KANSSA Uralchem EuroChem TolyattiAzot Acron Minudobreniya, Rossosh PhosAgro SDS Azot Muut LÄHDE: AZOTEKON tonnia. Lasku johtui kaliumlannoitteiden vientimäärien laskusta sekä heikentyneestä myynnistä Venäjän sisämarkkinoilla. Vuonna 2013 maataloustuottajat ostivat 2,1 prosenttia vähemmän mineraalilannoitteita kuin edellisvuonna. Mineraalilannoitteiden tuotantomäärät Venäjällä ovat olleet jo toista vuotta peräkkäin laskussa. Huolimatta koko mineraalilannoiteteollisuuden heikenty- Vuonna 2005 perustettu Bashkirian Chemistry on Venäjän ja IVYmaiden johtava kalsinoidun soodan tuottaja sekä Venäjän ainoa natriumbikarbonaatin ja piidioksidin valmistaja. Lisäksi yhtiö on toiseksi suurin PVCmuovin valmistaja, kuuluu kolmen suurimman natriumhydroksidin valmistajan joukkoon ja on yksi Venäjän suurimpia kaapelivaippojen valmistajia. Konserni työllistää noin henkilöä. Tällä hetkellä konserniin kuuluvat Bashkortostanin tasavallan Sterlitamakin kaupungissa toimiva OAO BSK:n tehdas ja Permin alueella Bereznikin kaupungissa toimiva OAO Bereznikovskij sodovyi zavodin tehdas. Bashkirian Chemistry omistaa myös Moskovassa sijaitsevan kuljetusyritys ZAO Transneftehimin koko osakekannan. Transneftehim tuottaa kuljetus- ja huolintapalveluja Venäjän sisäiseen, vienti-, tuonti- ja transitoliikenteeseen. Nurminen Logistics ja Transneftehim ovat tehneet sopimuksen Nurminen Logisticsin katettujen vaunujen käytöstä valmiiden tuotteiden kuljetuksiin Sterlitamakissa sijaitsevan BSK:n tehtaalta eri reiteillä Venäjän ja IVY-maiden sisällä. Yhteistyö alkoi vuoden 2014 tammikuussa. Transneftehim on tyytyväinen yhteistyöhön Nurminen Logisticsin kanssa. Nurminen toimittaa meille hyvälaatuisia vaunuja hyvään hintaan. Lisäksi Nurmisen vaunut liikkuvat siellä, missä me niitä tarvisemme niin Venäjän sisällä kuin vientiinkin, eivätkä vain joillain tietyillä reiteillä. Nurmisen ammattilaiset hoitavat aina operatiivisesti ja ammattitaitoisesti kaikki toiminnassa syntyvät kysymykset. Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön, kertoo myyntiosaston päällikkö Vyacheslav Ospin. Tällä hetkellä Nurminen Logistics toimittaa Transneftehimille 30 katettua vaunua kuukaudessa. Molemmat osapuolet ovat valmiit kasvattamaan vaunumääriä ja kehittämään yhteistyötä edelleen. Olemme valmiit ottamaan Nurmiselta huomattavasti enemmän vaunuja käyttöömme kuin nyt. Meidän puolestamme vaunujen määrä voidaan kolminkertaistaa, ja yhteistyötä laajentaa myös konsernimme muihin tehtaisiin, Vyacheslav Ospin lupaa. s

12 12 VENÄJÄN KEMIANTEOLLISUUS neestä tuotantotuloksesta, suurimpien venäläisten lannoitevalmistajien tuotantomäärät kasvavat. Nurmiselle neljä uutta, merkittävää kemianteollisuuden asiakasta Viime vuoden aikana Nurminen aloitti yhteistyön neljän suuren kemianteollisuuden yrityksen kanssa näiden tuotteiden kuljettamisesta katetuilla vaunuillaan Venäjän ja muun IVY-alueen sisällä. Kemianjätit Eurochem, Uralchem ja Acron sekä Bashkirian Chemistry käyttävät kukin Nurmisen katettua vaunua kuukaudessa pakattujen valmiiden tuotteidensa kuljetuksiin. s TYPPILANNOITTEIDEN VALMISTUS VENÄJÄLLÄ V % 5 % 14 % 4 % 8 % 15 % 26 % 20 % EuroChem Uralchem Acron PhosAgro SDS Azot KuibyshevAzot Minudobreniya, Rossosh Muut LÄHDE: AZOTEKON ACRON LUOTTAA NURMISEEN Nurminen Logistics ja Acron, yksi maailman suurimmista mineraalilannoitteiden tuottajista, aloittivat yhteistyön rautatiekuljetuksissa vuonna Acron on Venäjän suurin ja yksi maailman johtavista NPK-lannoitteiden valmistajista. NPK-lannoitteet ovat seoslannoitteita, joissa on tietynlaisissa suhteissa eri pitoisuudet kasvien pääravinteita: typpeä, fosforia ja kaliumia. Lisäksi Acronkonserni on yksi Venäjän suurimmista ammoniakin ja typpilannoitteiden tuottajista. Yhtiöllä on Venäjällä kaksi lannoitteiden tuotantolaitosta OAO Akron Veliki Novgorodissa ja OAO Dorogobuzh Smolenskin alueella. Konserni työllistää ihmistä. Vuosittain Acron-konsernin Venäjän-yhtiöt tuottavat noin 5 miljoonaa tonnia kuljetettavaa tuotetta. Konsernin rautatiekuljetuksista vastaa tytäryhtiö ZAO Acron-Trans. Yhtiöllä on omaa kalustoa noin vaunua, joiden lisäksi he käyttävät vuokrakalustoa. Vuosittain Acron-konsernin Venäjän-yhtiöt tuottavat noin 5 miljoonaa tonnia kuljetettavaa tuotetta Nurminen Logistics ja Acron-Trans ovat solmineet sopimuksen Nurmisen katettujen vaunujen käytöstä Dorogobuzhin tehtaan tuotteiden kuljetuksissa Smolenskin alueelta pääasiassa Ukrainaan. Acronin käytössä on tällä hetkellä noin 20 Nurmisen katettua vaunua kuukaudessa. Yhtiöt ovat keskustelleet myös yhteistyön laajentamisesta. Erimielisyydet Venäjän ja Ukrainan välillä ovat valitettavasti näkyneet myös Acronin toiminnassa. Ukrainan kanssa meillä on juuri nyt haasteita, sillä lannoitteiden myynti maahan on käytännössä katsoen loppunut. Tämä vaikuttaa hetkellisesti tietysti myös kuljetustarpeisiimme. Kesää kohden vaunujen tarve kuitenkin aina kasvaa, joten katsotaan, mihin Nurminen on valmis, sanoo Acron-Transin tariffiosaston päällikkö Leonid Vishnevskiy. Nurminen Logistics on erittäin luotettava yhtiö, joka pitää aina sanansa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että yhteistyötämme täytyy kehittää edelleen kun tilanne markkinoillamme paranee, Vishnevskiy jatkaa. s

13 VENÄJÄN KEMIANTEOLLISUUS URALCHEM URALCHEMIN TUOTTEISTA 95 PROSENTTIA KULKEE RAUTATEITSE Uralchem on suurin ammoniakin ja ammoniumnitraatin valmistaja ja toiseksi suurin urean tuottaja Venäjällä. Yhtiö käyttää raaka-aine- ja valmistuotekuljetuksiinsa laajaa rautatievau nukalustoa mineraalivaunuista katettuihin vaunuihin ja erikoissäiliövaunuihin. Uralchemkonsernin raaka-aine- ja valmistuotekuljetuksista rautateitse vastaa OOO Uralchem-Trans. Uralchem-konsernin valmiista tuotteesta 95 prosenttia kulkee rautateitse joko loppuasiakkaalle tai satamiin. Uralchem-Trans operoi yli omaa ja vuokravaunua, ja käyttää konsernin tuotteiden kuljetuksiin lisäksi yksityisten operaattoreiden, kuten Nurminen Logisticsin, vaunuja. Konsernin neljän Venäjällä sijaitsevan tehtaan kuljetusmäärät rautateitse vaihtelevat sesongin mukaan ja riippuvat pakatun tuotteen kysynnästä sekä mahdollisuudesta kuljettaa tuotteita jokia pitkin. Yhteistyö yksityisten vaunuoperaattoreiden kanssa lisää joustavuutta sekä konsernin oman ja vuokratun kaluston määrässä että kuljetusmuotojen valinnassa. Meillä on omassa kalustossamme mineraalivaunuja, puolivaunuja, katettuja vaunuja ja kemikaalikuljetuksiin tarkoitettuja säiliövaunuja. Kesällä itse operoimamme vaunut riittävät konsernin tuot- teiden kuljetuksiin, mutta talvella, kun joet jäätyvät ja tuotamme enemmän pakattuja tuotteita, käytämme yksityisten operaattoreiden puoli- ja katettuja vaunuja, kertoo Uralchem-Transin kuljetuksista vastaava ensimmäinen varajohtaja Dmitri Rjabov. Uralchem-Transissa työskentelee noin tuhat henkilöä erilaisissa tehtävissä. Yhtiön johto istuu Moskovassa, ja sen lisäksi yhtiöllä on neljä toimipistettä konsernin tehtaiden yhteydessä. Toimipisteet vastaavat rautatielogistiikasta sekä vaunujen kunnossapidosta. Tämän lisäksi Uralchem-Transilla on oma vaunudepot Murashissa Kirovin alueella, missä voidaan tehdä sekä omien että vuokravaunujen määräaikaishuollot. Yhtiön toiminnot on jaettu kolmeen suureen osaan: vaunujen operointiin, liikenteenhoitoon ja kiskojen kunnossapitoon konsernin tehdasalueilla sekä vau- nujen huoltoon ja korjaukseen, Dmitri Rjabov kertoo. Nurminen Logistics ja Urachem ovat tehneet yhteistyötä Permin alueella sijaitsevan konsernin Azot-tehtaan kuljetuksissa jo noin kaksi vuotta. Nurminen toimittaa Uralchemille katettuja vaunuja pakatun urean, kaliumnitraatin ja ammoniumnitraatin kuljetuksiin sekä Venäjän sisällä että muihin IVY-maihin, Latviaan ja Liettuaan. Uralchem-Transin johto ja asiantuntijat ovat erittäin tyytyväisiä Nurmisen vaunuihin ja palvelun laatuun. Käytämme neljän operaattorin katettuja vaunuja tuotteidemme kuljetuksiin. Nurmisen vaunut ovat teknisesti erittäin hyväkuntoisia, mikä helpottaa meidän omaa työtämme tehtaalla, kun vaunuja ei tarvitse korjailla ennen lastausta. Lisäksi erityiskiitoksen yhteistyössämme ansaitsee nopea tiedonkulku ja päätöksenteko, Dmitri Rjabov sanoo. s 13

14 Ollaan yhteydessä! Ota talteen Nurmisen myynnin yhteystiedot Suomessa, Venäjällä, Latviassa, Liettuassa ja Virossa. Parhaat logistiikan ratkaisuntarjoajat odottavat yhteydenottoasi!

15 Suomi Venäjä Rautatiekuljetukset Dmitriy Lukshin Sales Director Marjut Ahlqvist Key Account Manager Lea Uusitalo Key Account Manager Viro Harri Mustonen Key Account Manager Harry Pursiainen Key Account Manager Dmitri Hmara Sales Manager Avainasiakkaat, meri- ja rautatierahdit, autokuljetukset, vakuutukset, tullaus, satamahuolinta Tarja Turunen Sales Assistant Sofja Tirman Sales Meri- ja rautatierahdit, autokuljetukset, kuljetusten vakuuttaminen, passitukset, satamahuolinta Tavarankäsittely Markku Lehti Sales Manager Latvia Tommi Kärki Key Account Manager Huolinta Mika Raunemo Sales Manager Tiina Salonen Sales Manager Maris Luns Project & Business Development Director Avainasiakkaat, multimodaalikuljetukset, meri- ja rautatierahdit, muut palvelut Darja Goloschapova Sales Manager Merirahdit, autokuljetukset, satamahuolinta Alexander Rjabov Manager of Forwarding Department Satamahuolintapalvelut, meri- ja rautatierahdit Aljona Belova Sales Merirahdit, autokuljetukset, satamahuolinta Erikoiskuljetukset ja projektipalvelut Liettua Mikko Lietosaari Key Account Manager Timo Niemi Key Account Manager Sakari Leppiaho Key Account Manager Eeva Nummenpää Desk Sales Tadas Jogminas Head of Sales Department COSCO-tuonti/vienti, ovelta ovelle -toimitukset, muut logistiikkapalvelut Jelena Koshevaja Export Sales Manager COSCO-vienti Ingrida Butkiene Import Sales Manager COSCO-tuonti (FOB) Mindaugas Kavaliauskas Forwarding Manager Auto- ja rautatiekuljetukset, projektitoimitukset, tullimuodollisuudet, satamapalvelut

16 16 SORVIN ÄÄRESSÄ Haasteet ovat myyntijohtajan työn suola 1Myyntijohtaja Tadas Jogminas vastaa Nurmisen tytäryhtiön, Nurminen Maritimen, Liettuan-toimipisteen palveluiden myynnistä. Liettuan-toimipiste sijaitsee Klaipedan keskustassa sataman läheisyydessä, ja nuorekas työyhteisö koostuu yhdeksästä logistiikka-alan ammattilaisesta. Tadaksen lisäksi Liettuan-myynnissä työskentelee kaksi myyntipäällikköä. Parhaillaan joukkoon etsitään kolmatta myyntipäällikköä, jonka vastuualueeksi kuuluvat Valko-Venäjän ja Venäjän markkinat, sillä juuri näillä markkinoilla yhtiö näkee mahdollisuuden kasvuun. 2 Nurmisen Liettuan-toimipiste toimii konttikuljetuksiin erikoistuneen, COSCO-konserniin kuuluvan, COSCO Container Linesin edustajana Liettuassa. Valtaosa Liettuan-toimipisteen toiminnasta on konttikuljetusten lastausta ja huolintaa. Tuonnista noin 70 prosenttia kulkee transitona, pääosin Valko-Venäjälle. Venäjä on toinen tärkeä kohdemaa. Tadas uskoo, että tulevaisuudessa yritysten välisen kilpailun lisääntymisen lisäksi myös satamien välinen kilpailu kiristyy. Klaipedan sataman hän uskoo pärjäävän kilpailussa olosuhteidensa vuoksi se ei jäädy talvisin, transitokuljetukset rautateitse Valko-Venäjälle nauttivat helpotettuja tullimenettelyjä, eikä sataman tulli kontrolloi rahdin edelleenmyyntiä tai luovutusta, vaan kontti voi vaihtaa myyjää ja ostajaa satamaan saapumisen jälkeen. 3 Sopeutuminen nopeasti muuttuviin markkinoihin on yksi Tadaksen tärkeimmistä työtehtävistä. Tämä tuo lisää dynamiikkaa Tadaksen työhön ja hän pitää siitä. Esimerkiksi viimeaikainen trendi on ollut palvelujen hintojen merkityksen korostuminen, vaikka hinnat ovat luonnollisesti aina olleet tärkeitä asiakkaille. Laatua ei ehkä nähdä yhtä tärkeänä kuin aikaisemmin. Tadaksen mielestä laatua ja hintaa ei pidä erotella toisistaan, sillä kyseessä on kokonaisuus. Yhtiö haluaakin erottua kilpailijoistaan tarjoamalla laadukkaita palveluita, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Hinnaltaan edullisin yritys ei yleensä pysty tarjoamaan asiakkaan odotuksia vastaavaa palvelua. 4 Myyntijohtajan tärkein tehtävä on myyntistrategian laatiminen ja vieminen käytäntöön. Myyntiyksikön johtajana Tadas ei ole kokonaisvastuussa ainoastaan myynnistä, vaan myös myyntihenkilöstöstä. Hän pitääkin keskusteluja alaistensa kanssa tärkeänä työtehtävänään. Lisäksi asiakastapaamiset ovat keskeinen osa Tadaksen työtä. Tapaamisia hänellä on vaihtelevasti noin 1 2 viikossa. Näiden työtehtävien lisäksi Tadas tekee myyntityötä ja etsii uusia potentiaalisia asiakkaita, seuraa myyntituloksia ja tekee toimenpiteitä myynnin edistämiseksi. 5 Eniten Tadas nauttii työnsä haastavuudesta. Myyntijohtajana hänen eteensä tulee jatkuvasti uusia haastavia tilanteita, joiden ratkaiseminen ja joista oppiminen ovat työn suola ja motivaation lähde. Tadaksen mielestä myyntijohtajalta vaaditaan erityisesti vastuullisuutta, sisukkuutta ja rehellisyyttä ajatusten, puheiden ja tekojen välillä ei saa olla eroja. s AURIMAS SKIRMANTAS

17 SORVIN ÄÄRESSÄ FAKTA Myyntijohtaja Tadas Jogminas työskentelee Nurmisen Liettuantoimipisteessä yhtiön palveluksessa 7 vuotta, myyntijohtaja vuodesta 2012 valmistunut Liettuan meri akatemiasta vuonna 2008 vapaa-ajallaan urheilee ja lukee kirjoja. 17

18 18 AKKUJA LATAAMASSA FAKTA KUVAT: VEIKKO SOMERPURO Vapaapalokuntatoiminta alkoi Suomessa vuonna 1838 Suomessa on 491 vapaa palokuntaa ja 200 toimen pide palkkaukseen perustuvaa puolivakinaista palokuntaa Puolivakinaiset palokunnat vastaavat erityisesti haja- asutusalueiden pelastustoiminnan toteutumisesta VPK-toiminta perustuu vapaa ehtoisuuteen.

19 AKKUJA LATAAMASSA 19 Vapaa-ajalla Kimmo auttaa muita Luumäellä työskentelevän terminaalityöntekijä Kimmo Muurin elämästä ei jännitystä puutu, sillä vapaapalokuntalaisen elämä on täynnä mitä erikoisempia tehtäviä. Milloin ja miksi lähdit mukaan vapaapalokuntatoimintaan? Liityin VPK:hon vuonna 1990 eli olen tehnyt tätä jo yli kaksikymmentä vuotta. Alun perin kaverit houkuttelivat minut mukaan. Toiminta vaikutti kiinnostavalta, ja minulla oli halu auttaa ihmisiä. Kiinnostustani ei ainakaan vähentänyt mahdollisuus päästä ajamaan paloautoa pillit päällä. Mitä te käytännössä teette? Meillä on harjoitukset joka tiistai. Harjoittelemme paljon erilaisia asioita, tällä viikolla aiheena oli ensiapu. Joskus istumme luokassa kuuntelemassa luentoja, mutta usein teemme myös käytännön harjoituksia. Ja tietenkin osallistumme varsinaisiin pelastustehtäviin. Kun hälytys tulee, meillä on viisi minuuttia aikaa saada ensimmäinen auto liikkeelle. Kaikki, jotka pääsevät, lähtevät ajoon mukaan. Itse olen sopinut esimieheni kanssa, että saan lähteä hälytysajoon työtilanteeni salliessa. Kiitos siitä työnantajalle! Päivystämme niin, että päällystöpäivystäjä päivystää arkisin, ja viikonloppuisin myös kolmella miehistöpäivystäjällä on päivystysvuoro. Vuoro osuu noin viiden viikon välein, ja se kestää perjantaista maanantaihin. Viime vuonna meillä oli 164 hälytystehtävää. Mitä palokuntalaisuus vaatii? Meitä on noin 40 vapaaehtoista. Vapaapalokuntalaisten ikä vaihtelee 18 ja 65 ikävuoden välillä, ja mukana on myös kaksi naista. Sopivia työtehtäviä löytyy kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta, joten kaikki vapaaehtoiset ovat aina tervetulleita. Pitää kuitenkin muistaa, että tämä vaatii aikaa ja sitoutumista. Jos hälytysajoon mielii mukaan, pitää olla lisäksi täysi-ikäinen. Viisitoista meistä on savusukeltajia, minä mukaan lukien. Savusukeltajilla on tarvittava koulutus vaativimpiin tehtäviin, esimerkiksi palotilanteissa. Miten savusukeltajaksi pääsee? Pitää käydä erikoistehtäviin pätevöittävä savusukelluskurssi. Lisäksi savusukeltajan pitää suorittaa vuodessa tietty määrä tietynlaisia harjoituksia. Ja vuosittain käydään myös kuntotesteissä. Vapaapalokuntalaisille testit ovat samat kuin ammattipalomiehillekin eli erittäin hyvässä kunnossa pitää pysyä, jos tätä haluaa tehdä. Millaista yhteistyötä te teette pelastusviranomaisten kanssa? Luumäellä ei ole muuta palokuntaa eli me hoidamme kaikki hälytykset ja autamme myös naapurikuntia tarvittaessa. Olemme siis niin sanottu puolivakinainen palokunta. Hälytykset tulevat aina hätäkeskuksen kautta, joka päättää kenet lähetetään paikalle. Joskus pärjäämme yksin, joskus tarvitsemme lisäapua. Lähin palokunta on kuitenkin vasta Lappeenrannassa, joten yleensä me olemme ensimmäisinä paikalla. Miten toivut pelastustilanteista? Yleensä me käymme muiden vapaapalokuntalaisen kanssa tapahtumat läpi saunan lauteilla. Keskustelemme ja arvioimme, miten suoriuduimme tehtävästä ja mitä olisi voinut tehdä paremmin. Meillä on hyvä porukka täällä, kukaan ei jää yksin. Tapahtumia puretaan myös huumorin kautta. Onhan ei-niin-vakavia ajojakin joskus. Kissa puussa -hälytyksiäkin tulee edelleen. Saatko tästä rahallista korvausta? Kyllä, saamme tuntipalkan päivystysajalta sekä erilliset hälytyskorvaukset. Mutta en minä tätä rahan takia tee. Luultavasti olisin mukana joka tapauksessa, vaikka en korvausta saisikaan. Tämän avulla saan ajatukset muualle, hälytysajossa ei voi keskittyä muihin asioihin. Hyvästä porukasta löytyy aina juttukavereita. Lisäksi meillä on VPKtalo, jossa on kiva viettää aikaa, vaikka punttisalilla. Vuosittain järjestämme myös pikkujoulut ja pilkkikilpailuja. s

20 20 UUSISSA TEHTÄVISSÄ Mira viihtyy monipuolisissa tehtävissään Mira Jaakola huolitsija, Rauma Olet työskennellyt Nurmisella huolitsijan tehtävissä syyskuusta 2013 lähtien. Oletko tehnyt aikaisemmin huolitsijan töitä? Kyllä, minulla on huolinta-alalta kokemusta yhteensä 2,5 vuotta. Siirryin Nurmiselle TurkuSteveltä. Sitä ennen olen ollut liikenteenhoitajana Kuehne&Nagelilla ja huolitsijana Valmet Automotivella. Toimenkuvaani Nurmisella kuuluu tuonti- ja vientikuljetusten järjestelytehtävät sekä niihin liittyvä tullausdokumentointi. Miksi valitsit juuri Nurmisen? Määräaikainen työsuhteeni oli päättymässä, ja päivittäinen työmatka Turkuun alkoi tuntua pitkältä. Nurmisella oli juuri sopivasti huolitsijan paikka vapaana Raumalla. Työnkuva vaikutti monipuoliselta ja laitoin hakemuksen sisään. Olen tyytyväinen päätökseeni, sillä olen viihtynyt hyvin, työ on vaihtelevaa ja koko ajan oppii uusia asioita. Minkälaiset ihmiset ovat parhaita huolitsijoita? Paineensietokykyä tarvitaan sekä järjestelmällisyyttä ja organisointikykyä. Huolitsijan työ on pitkälti asiakaspalvelua, joten pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Miten olet sopeutunut työyhteisöösi? Rauman-toimipisteeseen on ollut helppo tulla töihin. Alku on mennyt hyvin, minut on perehdytetty kunnolla, ja työkaverit ovat mukavia. PEKKA LEINO Miten vietät aikaasi töiden ulkopuolella? Käyn kerran viikossa pilateksessa. Tämän lisäksi ulkoilen ja käyn uimassa. Suuri osa vapaa-ajastani kuluu perheen ja ystävien parissa. s

21 UUSISSA TEHTÄVISSÄ 21 Markku Puolanne Group Financial Controller, Vuosaari Siirryit Nurmiselle Mesvac Oy:ltä business controllerin tehtävistä. Mikä on vastuualueesi Nurmisella? Toimin taloustiimin esimiehenä. Taloustiimiin kuuluu kolme kirjanpitäjää ja kolme controlleria. Vastaan koko konsernin sisäisestä ja ulkoisesta raportoinnista ja raportoinnin kehittämisestä. Myös konsernin vakuutusasiat ovat vastuullani. Mikä on haastavinta kansainvälisen yhtiön taloushallinnossa? Haastavinta työssäni on ehkä jatkuvasti muuttuvat tilanteet. Muutokset on kyettävä näkemään etukäteen ja on ymmärrettävä niiden vaikutukset liiketoimintaan. Lisäksi eri maiden erilaiset lainsäädännöt ja niiden tulkinnat tuovat omat haasteensa. s Heli Heikkinen Controller, Jyväskylä Aloitit Erikoiskuljetukset ja projektit -liiketoimintayksikön controllerina helmikuun alussa. Miten olet sopeutunut erikoiskuljetusten maailmaan? Olen sopeutunut yllättävän nopeasti, luvut ja järjestelmäthän olivat minulle jo kutakuinkin entuudestaan tuttuja. Operatiivisesta toiminnasta saan koko ajan uutta tietoa kahvitauoilla kuunnellessani työkavereitani. Seuraavaksi lähden tutustumaan kalustoomme tuohon viereiseen halliin. Mistä siirryit Nurmiselle? Siirryin Landis+Gyr Oy:ltä, jossa olin töissä viimeiset 5,5 vuotta. Tein siellä lähes kaikkia talouden tehtäviä, aloittaen myyntireskontrasta ja kirjanpidosta siirtyen projektien raportointiin ja viimeisimmäksi talouden kehittämishankkeen vetämiseen. s V. SOMERPURO V. SOMERPURO Marko Tuunainen Senior Vice President, Vuosaari Työskentelet Huolinta- ja lisäarvopalvelut -liiketoimintayksikön johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Millaisia suunnitelmia sinulla on liiketoimintayksikön kehittämiseksi? Tavoitteenamme on kehittää liiketoimintayksikkömme toimintaa mahdollisimman tehokkaaksi, ja keskittyä niihin toimintoihin, joissa meillä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Numeeristen tavoitteiden lisäksi myös laadulliset tavoitteet kuten turvallisuus, työilmapiiri ja asiakastyytyväisyys ovat tärkeitä. Vaikka maailmantalouden yleinen tilanne onkin tällä hetkellä haastava, emme voi jäädä odottamaan suhdanteiden muuttumista. Meidän on kehitettävä toimintamme jatkuvasti. Haasteellinen toimintaympäristö tuo mukanaan aina myös mahdollisuuksia. Olet työskennellyt useita vuosia myös Venäjällä. Miten näet, että suomalainen ja venäläinen työskentelykulttuuri eroavat toisistaan? Suomalaisten ja venäläisten aikakäsitys eroavat toisistaan. Suomalaiset ovat yleensä hyvin täsmällisiä ja suunnitelmallisia. Suomalainen tietää, mitä päivän aikana tulee saada tehdyksi, jotta ei jää jälkeen aikataulusta. Venäläiset taas ovat vähän vähemmän täsmällisiä, joten he eivät suunnittele päiväänsä yhtä tarkasti, eikä heillä ole yhtä selvää päivän aloitusja lopettamispistettä. Usein venäläiset ajattelevat, että aikaa ei voi hallita, ja tästä syystä aika ei ole raami tai rajoitus työskentelyssä tai tehtävien toteutuksessa. s Martin Eskelinen huolitsija, Vuosaari Aloitit Nurmisella viime vuoden syyskuussa. Oliko sinulla aiempaa kokemusta huolitsijan töistä? Kyllä, olen työskennellyt muutamassa yrityksessä huolitsijana, yhteensä noin 3 vuoden ajan. Olen esimerkiksi ollut Schenkerilla, joten työskentely logistiikka-alan yrityksessä on minulle entuudestaan tuttua. Nurmiselle siirryin Orionilta. V. SOMERPURO V. SOMERPURO Mitä olet pitänyt työskentelystä Nurmisella? Olen viihtynyt Nurmisella hyvin. Tehtävänkuvani on monipuolinen ja tulen hyvin toimeen työkavereideni kanssa. s

22 22 Lyhyt vinjettinimi tms. VEIKKO SOMERPURO Lehtori Juha Venäläisen mukaan toimivaa logistiikkaa tarvitaan kaikkialla, myös koulussa ja kotona. Vuosaaren lukiossa nuoret tutustuvat logistiikkaan Vuosittain tehtävä lukiolaisten ja yläkouluikäisten ura-ajatuksia kartoittava tutkimus kertoo karua kieltään suomalaisnuoret pitävät logistiikkaa tylsänä rekalla-ajamisena, minkä kanssa he eivät tahdo olla tekemisissä. Logistiikka-ala ponnistelee näiden mielikuvien muuttamiseksi. Yksi tärkeä toimija tässä työssä on Helsingin Vuosaaren lukio, missä logistiikkaa on voinut opiskella valinnaisena aineena vuodesta 2008.

23 SAMASSA VENEESSÄ 23 Ensimmäiset maininnat Helsingin sataman rakentamisesta Vuosaareen kuultiin jo 1940-luvulla. Kului vähän yli 60 vuotta, Helsingin kaupunginvaltuustossa lyötiin nuija pöytään ja päätettiin, että Suomen pääsatama tulee kuin tuleekin Vuosaareen. Sataman rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2003, ja lähes kuusi vuotta myöhemmin Vuosaaren uusi satama avattiin. Vuosaaren sataman ollessa rakenteilla, Helsingin kaupungin opetusvirastossa mietittiin kaupungin lukioiden tulevaisuuden erityistehtäviä ja painotuksia. Rakenteilla oleva satama inspiroi virkamiehiä siinä määrin, että Vuosaaren lukiolle ehdotettiin logistiikkapainotusta. Alkuvuonna 2007 opetusviraston edustajat esittelivät ajatuksensa lukion opettajille. Opettajakunta ei aluksi oikein innostunut logistiikasta, mikä johtui ehkä siitä, että kovinkaan moni ei tiennyt, mitä se pitää sisällään, kertoo Vuosaaren lukion maantiedon ja biologian lehtori ja logistiikan vastuuopettaja Juha Venäläinen. Lievästä vastustuksesta huolimatta kolme lukion opettajaa otti vastaan mahdollisuuden kouluttautua Helsingin kauppakorkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston, tuotantotalouden oppiaineessa logistiikan opettajiksi. Opintoja suoritettiin iltapäivisin ja iltaisin oman työn ohessa. Ehkä voi sanoa, että silloin se oli enemmän uhrautumista kuin innostumista. Sittemmin olen kyllä huomannut logistiikan varsin poikkitieteelliseksi ja eri oppiaineita yhdisteleväksi alaksi. Maantiedon opettajana vedän pakollista kurssia, jonka aihepiiri on itse asiassa hyvin lähellä logistiikkaa. Maantieteessä puhumme raaka-aineiden hyödyntämisestä, kuljetuksista, kansainvälisestä kaupasta, erilaisista liikennemuodoista ja globalisaatiosta. Samoja teemoja siis, Juha Venäläinen kertoo. Oppilaat ovat olleet vaikuttuneita käytyään Nurmisella katsomassa oikeita, suuria kuljetettavia tavaroita ja kontteja Yhteistyö yritysten kanssa lisää opiskeluintoa Logistiikan opiskelu käynnistyi Vuosaaren lukiossa vuonna Lukio oli pitkään Suomen ainoa logistiikkalukio. Lukiolaisilla on Vuosaaressa mahdollisuus valita valinnaisia logistiikkakursseja opetussuunnitelmassa olevien pakollisten lukiokurssien lisäksi. Tällä hetkellä seitsemän lukion opettajaa on käynyt työnsä ohessa tuotantotalouden kurssin kauppakorkeakoulussa. Lukiomme tarjoaa opiskelijoille kuusi logistiikan kurssia. Peruskurssi on ylivoimaisesti suosituin. Sen käy toistasataa oppilasta eli noin joka viidennes lukiomme opiskelijoista. Kakkoskurssillakin on osallistujia yleensä Muita logistiikkakursseja järjestetään sen mukaan, minkä verran kiinnostuneita löytyy. Kurssin järjestäminen edellyttää noin kymmentä kiinnostunutta opiskelijaa, Juha Venäläinen kertoo. Logistiikan opettajat ovat tehneet itse oppikirjan, jonka avulla opiskelijoita perehdytetään logistiikan maailmaan. Kirjaa on saatavana sekä painettuna että sähköisenä netissä. Juha Venäläinen on ollut mukana tekemässä pääopetusaineensa, biologian, oppikirjoja lähes kaksikymmentä vuotta, joten kirjanteko ei sinänsä ollut erityisen vaikeaa. Toki työtä ja aikaa se vaati paljon. Ennen kirjan julkaisua oppimateriaalimme olivat powerpointkalvoja ja vähän myöhemmin esimerkiksi netistä löytyvä logistiikan ammattilaisille suunnattu Logistiikan maailma -sivusto. Olemme lisäksi osallistuneet Logistiikkaseminaariin useana vuonna. Jos ei opettajien motivointi ollut aluksi helppoa, niin töitä teettää myös opiskelijoiden innostaminen logistiikkaan. Juha Venäläisen mielestä yhteistyö yritysten ja viranomaisten kanssa on erinomainen tapa saada opiskelijat kiinnostumaan alasta. Meillä on paljon logistiikasta innostuneita oppilaita, mutta sitten on myös niitä, jotka ottavat logistiikkakursseja lukujärjestyksen täytteeksi ja vain roikkuvat mukana. Jokaisella kurssilla käymme ainakin kerran tutustumassa jossain yrityksessä tai muussa kohteessa. Nurmisen lisäksi olemme käyneet esimerkiksi Pauligilla, Citymarketissa, McDonaldsissa, Itellalla ja Lidlissä. Meidän ei tarvitse etsiä kohteita itse, vaan Taloudellinen tiedotustoimisto TAT auttaa yhteyksien luomisessa. Sitten kun kontaktit on luotu, niin toki ylläpidämme niitä itse. Oppilaat ovat olleet vaikuttuneita käytyään Nurmisella katsomassa oikeita, suuria kuljetettavia tavaroita ja kontteja, Venäläinen kertoo. Vuosaaren lukiossa ei pidetä kirjaa siitä, kuinka moni lukiolaisista jatkaa opintojaan logistiikan parissa. Suosituin korkeakoulu Vuosaaren lukiosta valmistuneiden keskuudessa on kuitenkin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, jossa nykyään voi lukea pääaineena myös logistiikkaa.

24 24 SAMASSA VENEESSÄ POIMINNAT NURMINEN LOGISTICS 1 VEIKKO SOMERPURO Logistiikka kaipaa lisää näkyvyyttä Juha Venäläisen mielestä logistiikkapainotus pitäisi saada entistä paremmin Vuosaaren lukion nykyisten ja tulevien opiskelijoiden sekä sidosryhmien tietoon. Logistiikan pitäisi näkyä enemmän koulun kotisivuilla, sisällä koulussa kaikessa. Välttämättä kaikki FAKTA Syksyllä 2013 Nurminen Logistics ja Vuosaaren lukio toteuttivat yhdessä taideprojektin, jossa lukion kuvaamataidon kurssi sai tehtäväkseen piirtää tai maalata logistiikka-aiheisia kuvia Nurmisen toiminnasta kertovien valokuvien pohjalta. Valmiit teokset ovat olleet esillä yhtiön intranetissä, ja tulevaisuudessa ne tulevat koristamaan myös pääkonttorin seiniä. 3 Keväällä TAT Juha Venäläinen maantiedon ja biologian lehtori valmistui Helsingin yliopistosta 80-luvun alussa pääaineenaan kasvitiede lukenut lisäksi eläintiedettä ja maantiedettä, biokemiaa sekä kasvatustiedettä Vuosaaren lukiossa opettajana vuodesta 1997 ollut yli 15 vuotta mukana biologian oppikirjatyössä vapaa-ajalla bongailee lintuja ja kasveja. oppilaammekaan eivät tiedä, että he käyvät logistiikkapainotteista lukiota. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden aika menee siihen, että he oppivat suunnittelemaan opintojaan ja saavat opiskelusta kiinni. Vasta toisella luokalla oppilaat alkavat tosissaan miettiä vaihtoehtoja, joita meillä on paljon: tähtitiedettä, erilaisia työkursseja, retkikursseja, sotahistoriaa, vaikka mitä. Logistiikassa on vielä sellainenkin haaste, että siitä kysytään äärimmäisen harvoin ylioppilaskirjoituksissa. Sen vuoksi oppilaiden pitäisikin ymmärtää aikaa myös kirjoitusten jälkeen valitessaan valinnaisia aineita, Juha Venäläinen sanoo. Tänä keväänä kokeilemme uutena oppimismuotona teemakurssilla niin sanottua ilmiöpohjaista oppimista, jossa meidän ilmiömme on Itämeri. Opimme, minkälaista rahtia Itämerellä kulkee, minkälaisia satamia siellä on ja minkälaisia ympäristöriskejä logistiikkaan liittyy. Saa nähdä, mitä siitä kurssista tulee, Juha Venäläinen nauraa. s 2 K.LAINE Juha Venäläinen on huomannut logistiikan olevan poikkitieteellistä ja yhdistelevän eri oppiaineita. Vuosaaren lukiolaiset käyvät säännöllisesti tutustumassa Nurminen Logisticsin toimintaan Vuosaaressa. Sekä opiskelijat että opettajat ovat pitäneet käyntejä mielenkiintoisina ja hyödyllisinä. Konkreettiset esimerkit logistiikasta tekevät alan opiskelusta mielekkäämpää Nurmi nen Logistics on mukana TATin järjestämässä Hundred Shadows of Logistics -kampanjassa, jossa lukiolaiset p ääsevät päiväksi varjostamaan logistiikkayhtiön johtoa, esimiehiä tai asiantuntijoita, ja näin näkemään, mitä kaikkea työ logistiikkayhtiössä pitää sisällään. Nuoret kertovat kokemuksistaan Facebookissa o soitteessa com/shadow Logistics. s

25 SAMASSA VENEESSÄ 25 Tutkimus: Tieto ja kokemukset työelämästä helpottaisivat nuorten koulutus- ja uravalintoja Koulut eivät tarjoa nuorille tarpeeksi tietoa koulutus- ja uravalintojen tueksi. Yläkoululaiset luottavat läheisten antamiin neuvoihin opiskeluvalinnoissaan enemmän kuin koulujen tarjoamaan tietoon. Erityisesti tytöt ovat epävarmoja tulevaisuuden valinnoistaan, mikä näkyy halukkuutena välivuoden pitämiseen. Sekä nuoret että opettajat toivovat myös lukioon TET-harjoittelua. Taloudellinen tiedotustoimisto TATin teettämästä Kun koulu loppuu -tutkimuksesta selviää, että yli puolet lukiolaisista kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. 63 prosenttia vastaajista totesi, että nykyisellään työelämään liittyviä taitoja käsitellään koulussa melko vähän tai ei lainkaan. Yläkoululaiset kaipaavat tietoa erityisesti eri aloista ja ammateista sekä oppisopimuskoulutuksesta, joka tunnetaan huonosti. Vastaajat luottavat opiskeluvalintojen tekemisessä ystävien ja sukulaisten antamiin neuvoihin enemmän kuin kouluilta saatavaan tietoon. Sekä lukiolaiset että yläkoululaiset arvioivat, että lisätieto tai mahdollisuus kokeilla työtä käytännössä herättäisivät kiinnostuksen tiettyyn alaan tai ammattiin, kertoo toimitusjohtaja Harri Leinikka tutkimuksen toteuttaneesta T-Mediasta. Suosituille ja mediaseksikkäille aloille riittää kouluttautujia. Ennakkoluulottomalla yritysten ja koulujen välisellä yhteistyöllä saataisiin vähemmän tunnettuja toimialoja nuorten tietoon. Yhteistyön kautta nuoret voisivat harjoitella myös tärkeitä työelämätaitoja ja nöyrää asennetta työhön, toteaa henkilöstöpäällikkö Anna Saksi Tikkurila Oyj:stä. Epävarmuus vaivaa erityisesti tyttöjä Vain vajaa 20 prosenttia lukiolaisista tietää varmasti, mihin aikoo pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen. Tämä on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että työelämään siirtymistä pitäisi nopeuttaa, Harri Leinikka toteaa. Yläkoululaisista opinnoissaan parhaiten menestyvät sekä tytöt ovat epävarmimpia alavalinnastaan. Lukiolaistytöt kaipasivat työelämään liittyvää tietoa ja opetusta hiukan useammin kuin pojat. Tyttöjen epävarmuus näkyy tutkimuksessa myös siinä, että lukiolaistytöistä 24 prosenttia aikoo melko tai täysin varmasti pitää välivuoden, kun pojilla vastaava luku on 12 prosenttia. Välivuoden suosio myös kasvaa lukion loppua kohti. 72 prosenttia lukiolaisista näkee TETharjoittelun tarpeellisena myös lukiossa. TETiä toivoivat erityisesti tytöt. Opettajat: Lisää käytännön harjoittelua Opettajien asenneselvitys tutkimuksen mukaan opettajat kaipaavat opetukseen lisää käytännön harjoittelua ja kokeilemista sekä yhteyksiä elinkeinoelämään. He ovat nuorten kanssa yhtä mieltä siitä, että TET-harjoittelu tarvittaisiin myös lukioon. Opettajat itsekin tunnistavat, että kouluilla ei ole riittävästi kontakteja työelämään, ja ettei koulu anna riittävästi valmiuksia yrittäjyyteen. Lisää konkretiaa tarvitaan teoriaopetuksen lisäksi jo nuorten opiskelumotivaationkin vuoksi, toteaa johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TATista. Opettajilla on vahva halu antaa nuorille enemmän tietoa työelämästä, joskin keinot puuttuvat. Opettajan omien tietojen päivittämisen kannalta olisi hyödyksi, jos opettajat voisivat aika ajoin tutustua koulun ulkopuoliseen työelämään. Toivottavasti työelämäasiat näkyvät uudistuvassa opetussuunnitelmassa nykyistä paremmin, sanoo lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Olavi Arra Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:sta. s Vuosittain toteutettavassa Kun koulu loppuu -tutkimuksessa selvitettiin yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia, koulutuspaikan valintakriteereitä sekä työelämään liittyviä ajatuksia. Tutkimukseen vastasi yhteensä 4804 nuorta, joista yläkoululaisia oli 1960 ja lukiolaisia Tutkimuksen toteutti TATin toimeksiannosta T-Media Oy. Opettajien asenneselvitys tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajien ajatuksia suomalaisesta koulujärjestelmästä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 804 opettajaa. Tutkimuksen toteutti TATin ja OAJ:n toimeksiannosta T-Media Oy. Lähde: TATin lehdistötiedote