Pohjoisen männyn kilpailukykyiset ominaisuudet
|
|
- Outi Myllymäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjoisen männyn kilpailukykyiset ominaisuudet Erkki Verkasalo Metla / Joensuu Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa Joensuu, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
2 Taustalla tutkimustietoa 2000-luvulta
3 Taustalla tutkimustietoa 2000-luvulta
4 Taustalla tutkimustietoa 2000-luvulta
5 Taustalla tutkimustietoa 2000-luvulta Tutkimusten tuloksia voidaan käyttää puutuotealalla - markkinoinnin suunnittelussa ja markkinointiviestinnässä (faktat, imago ja brändit), kohderyhminä erikseen teolliset asiakkaat ja kuluttajat - tuote- ja teknologiakehityksen mahdollisuuksien määrittelyssä ja suunnittelussa tuoteryhmittäin - tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan suuntaamisessa, toimintatapojen määrittelyssä ja organisoinnissa - raaka-aineen hankinnan suuntaamisessa ja strategisessa suunnittelussa - kohderyhmänä tässä myös ammattimaiset puuntuottajat, ml. Metsähallitus ja yhteismetsät)
6 Taustalla tutkimustietoa 2000-luvulta Tutkimusten tuloksia ei ole kuitenkaan koottu yhteen käyttäjäja asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi, jotka 1) saavuttaisivat hyvin tiedon käyttäjät ja soveltajat puutuoteteollisuuden ja sen asiakkaiden ja ammattimaisten puuntuottajien piirissä 2) olisivat helposti hyödynnettävissä puutuoteyritysten omassa toiminnassa, erityisesti markkinoinnin suunnittelussa ja markkinointiviestinnässä 3) soveltuisivat hyödyntämiseen erityisesti tuote- ja asiakasryhmittäin 4) olisivat tiedonsiirto- ja yritysneuvonnan käytettävissä myös maakuntien näistä tehtävistä vastaaville julkisille tahoille
7 DSP Mäntyargumentointi - Tavoite ja sisältö
8 DSP Mäntyargumentointi - kohdealueet ja kumppanit Toimenpiteet perustuvat em. ja muiden tukevien tutkimusten tuloksiin sekä kotimaan kohdealueilla toimivien puutuoteyritysten ja t&k-toimijoiden asiantuntijoista sekä puutuotekaupan väliportaasta, suunnittelija- ja arkkitehtikunnasta kutsuttujen asiantuntijaryhmien kannanottoihin ja priorisointeihin. Kotimaisina kohdealueina ja kohderyhminä ovat Koillismaalla-Lapissa, Keski-Suomessa ja Pohjois- Karjalassa toimiva tai toiminnan käynnistämistä suunnitteleva ja/tai sieltä peräisin olevaa mäntyraakaainetta käyttävä puutuoteteollisuus (erityisesti jatkojalostus) ja ammattimaiset puuntuottajat (ml. Metsähallitus, yhteismetsät)
9 Kirjallinen raportti mäntytietoudesta - Ilmestyy talvella 2010 Metlan web-sarjassa (Finnish Forest Research Institute Research Papers) - Linkitetään NPP- hankkeen kotisivuille TECHNICAL PROPERTIES AND THEIR REGIONAL VARIATION OF SCOTS PINE PERSPECTIVE OF WOOD PRODUCTS WITH THE REFERENCE TO IMAGE FACTORS Simo Tikakoski Erkki Verkasalo TABLE OF CONTENTS Abstract... Preface... 1 Introduction Role of Scots pine in roundwood and product markets in NPP countries Main end-use segments and trends in sawn timber markets Role of the technical properties and image factors of Scots pine in the changing markets The stakeholders and designators in using wood products... 2 Significant technical properties and requirements in end-use segments Structural timber and components Joinery and furniture products Outdoor structures and components Prefabricated houses Packaging and pallets Wood-based panels Pulp, paper and biomass for energy... 3 Technical properties of Scots pine Tree properties Log properties Wood properties... 4 Scots pine as sawn timber and in further-processes Volumetric yield in sawing and manufacturing Commercial grades Visual properties Physical and structural properties in timber Technical behaviour in multiple wood processes... 5 Competitive ability of Scots pine material in wood-product sector Technical Economical Image Acceptance among users Importance of regional origin... References... Appendices
10 Saatavilla: SWOT-analyysiraportti, Simo Tikakoski, Metla/Joensuu,
11
12 Mäntyä esittelevät web -sivustot
13 Mäntyä esittelevät web -sivustot
14 SPWT-konsortio sisältö ja tuloksia Kirjallisuustarkastelu /mwp036.htm
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24 Männyn merkittävimpinä puutteina pidetään heikkoa pitkäaikaiskestävyyttä lahottajasieniä vastaan maakosketuksessa monia kilpailijoita rajoitetumpaa kosteudensietokykyä sateille alttiissa käytössä yleensä pehmeyttä kulutuskestävyyttä vaativissa tuotteissa epävarmuutta voivat tuoda sisäkäytössä haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), joskin niiden määristä sisäilmassa ja terveysvaikutuksista puutuotteiden käytössä on varsin vähän tutkittua tietoa
25
26 Kokeelliset tutkimukset: sisältö (Grekin ) ja raportoinnin tila (Verkasalo ) HUOM! SLU Forest Products ryhmän rinnakkaiset tutkimukset rakennustuoteominaisuudet: taivutuslujuus ja jäykkyys, kuivausmuodonmuutokset
27
28
29 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista 400 Average ring width at 2m height idth, 1 /1 0 0 m m R in g w i Regions 4 and 5 Region 1 Regions 2 and Northern Lapland Distance from the pith, mm
30 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Oksattomien osien pituudet kiehkuravälit saheissa
31 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Region Northern Finland Knot diameter, mm Sound knots Dry/dead knots Decayed knots Inland Finland S-E Finland Central Sweden Southern Sweden Knot angle, degrees Northern Finland S-E Finland Southern Sweden Inland Finland Central Sweden
32 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista
33 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista 0,55 Kuiva-tuoretiheys alueittain, näytteenottokorkeus 2 m Pohjois-Suomi Suomenselkä Saimaa Skinnskatteberg Vimmerby g/cm³ Kuiva-tuoretiheys, 0,5 0,45 0,4 0,35 0, Etäisyys ytimestä, mm
34 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Männyn puuaineen tiheys suurenee pohjoisesta etelään Tiheyden vaihtelu rungon sisällä on verrattain suurta sekä ytimestä pintaan että tyveltä latvaan Keskimääräinen tiheysero ytimen ja pinnan välillä on pienin Pohjois-Suomessa (noin 70 kg/m³) ja suurenee huomattavasti etelään päin, enimmillään Etelä-Ruotsissa (noin 160 kg/m³) Myös tyven ja latvan välinen tiheysero suurenee pohjoisesta etelään Ytimen ja pinnan välinen tiheysero on suurimmillaan puun tyviosassa Pohjois-Suomessa tiheys tasaantuu tietylle tasolle suhteellisen lähellä ydintä (vrt. 50 mm paksu sahe ytimen vierestä) Nuorpuuilmiö vaikuttaa pohjoisessa selvästi vähemmän kuin etelässä
35 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista 3,5 Kutistumisen anisotropia alueittain, korkeus 2 m Pohjois-Suomi Suomenselkä Saimaa Skinnskatteberg Vimmerby Tangentin-/säteensuuntainen untainen kutistuminen n 3 2,5 2 1, Etäisyys ytimestä, mm
36 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Ei voida yksiselitteisesti sanoa, millä alueella tilavuuden kutistuminen on pienintä ja millä suurinta Ero tilavuuden kutistumisessa: ytimen ja pinnan välillä pienin Pohjois-Suomessa (noin 1 2 %- yksikköä) ja suurenee etelään päin, enimmillään Keski- Ruotsissa (noin 4 5,5 %-yksikköä) tyven ja latvan välillä noin 2 %-yksikköä, ei suurta vaihtelua alueiden välillä ytimen ja pinnan välillä suurin ero puun tyviosassa Säteen- ja tangentinsuuntainen kutistuminen on lähes yhtä suurta kaikilla alueilla
37 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Pohjois-Suomessa tilavuuden kutistuminen tasaantuu tietylle tasolle suhteellisen lähellä ydintä, jota kauempana kutistuminen ei juurikaan muutu (vrt. 50 mm paksu sahe ytimen vierestä) Kutistumisen anisotropian muutos ytimen ja pinnan välillä on pienin Pohjois-Suomessa (2,4 -> 1,6) ja suurenee etelään päin, suurin Keski-Ruotsissa (2,9 -> 1,5) Mitä suurempi on säteen- ja tangentinsuuntaisen kutistumissuhteen muutos ytimestä pintaan päin siirryttäessä, sitä pahempia muotovikoja aiheutuu kuivauksen aikana Nuorpuuilmiö vaikuttaa pohjoisessa selvästi vähemmän kuin etelässä
38 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Leikkauslujuus Shear strength, N/mm² Basic density, kg/m³ Average ring width, mm N 2m height Northern Finland 8.6 (1.17) 415 (43) 1.17 (0.87) 69 Inland Finland 8.8 (1.18) 432 (53) 1.64 (1.06) 70 S-E Finland 8.8 (1.28) 432 (53) 2.12 (1.41) 88 S-C Sweden 9.1 (1.20) 447 (54) 1.85 (1.32) 85 Southern sweden 9.6 (1.24) 462 (49) 1.62 (1.04) 85 6m height Northern Finland 7.8 (0.84) 378 (27) 1.30 (0.94) 64 Inland Finland 8.0 (0.85) 393 (37) 2.03 (1.38) 73 S-E Finland 8.4 (1.01) 405 (41) 2.40 (1.42) 79 S-C Sweden 8.6 (1.02) 411 (35) 1.99 (1.11) 80 Southern sweden 8.9 (1.08) 428 (43) 1.79 (1.12) 82 10m height Northern Finland 7.8 (0.72) 377 (27) 1.20 (0.73) 45 Inland Finland 8.0 (0.90) 391 (29) 1.78 (0.97) 54 S-E Finland 8.1 (0.81) 397 (32) 2.35 (1.22) 66 S-C Sweden 8.3 (0.86) 396 (31) 2.12 (1.20) 66 Southern sweden 8.5 (0.84) 405 (28) 2.02 (1.49)
39 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Vetolujuus
40 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista
41 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Lahonkestävyys Taulukko 1. Näytteiden massahäviö EN 113 lahotuskokeissa, Coniophora puteana, kokeen kesto 16 viikkoa. Class A = A-luokan painekyllästetty puutavara. Weight loss (mean ± s.d.) at the sampling height of two metres Sample % of dry weight absolute mass loss mg mg/cm 3 of wood (volume of fresh wood) Heartwood ± ± ± Sapwood ± ± ± Class A 7.05 ± ± ±
42 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista
43 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Lahonkestävyys Kuva1. Pinta- ja sydänpuunäytteiden massahäviö (mg/cm 3 ) metsiköittäin eri osaalueilla. Keskiarvot ja keskihajonnat. Näytteet kahden metrin korkeudelta
44 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista
45 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Relativ ve reflectance, % Wavelength, nm Kuva 1. Pintapuun ( ) ja sydänpuun suhteelliset heijastusspektrit ( ) näkyvän valon alueella ennen (t 0, avoimet symbolit) ja jälkeen (t 1, täytetyt symbolit) UV-A altistuksen
46 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Taulukko 1. Näytteiden sydän- ja pintapuun värikoordinaatit UV-A altistuskokeen eri vaiheissa (t 0, t 0.5, t 1 ). Sapwood Heartwood Time L* a* b* L* a* b* t ± ± ± ± ± ±1.25 t ± ± ± ± ± ±1.48 t ± ± ± ± ± ±2.08 Taulukko 2. Näytteiden sydän- ja pintapuun värikoordinaattien erot UV-A altistuskokeen eri vaiheissa (t 0, t 0.5, t 1 ). Time L* a* b* E* t ± ± ± ±1.33 t ± ± ± ±2.31 t ± ± ± ±
47 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Region DE* 6 4 Kuva 2. Pinta- ja sydänpuun värierot (E*) UV-A altistuskokeen eri vaiheissa (t 0, t 0.5, t 1 ). 2 0 t0 t0.5 Point of time t
48 Esimerkkejä puuaineen ominaisuuksien alueellisista eroista Kuivatun, käsittelemättömän männyn puuaineen värissä oli pieniä eroja tutkittujen alueiden välillä. Käsittelemättömän sydän- ja pintapuun väriero on suurin pohjoisilla alkuperillä. Sekä sydän- että pintapuu tummuvat huomattavasti UV-säteilyn vaikutuksesta, värinmuutos on suurin eteläisillä alkuperillä. UV-säteily pienentää sydän- ja pintapuun värieroa ja tavallaan haalistaa puuaineen ulkonäköä, ja säteilyjakson jälkeen väriero onkin suurin eteläisillä alkuperillä
49 Esimerkkejä puuaineen rakennustuoteominaisuuksien alueellisista eroista Puristuslujuus (M. Grekin)
50
51
52
53 Form stability (Dr. Håkan Lindström, SLU Uppsala) Bow Crook Short boards were cut from the centre of the stem bolts sampled at 2 m height from the 180 Finnish & Swedish sample trees. The intention was to study form stability, using measurements of Bow, Crook, Cup, and twist Cup Twist
54 Form stability (Dr. Håkan Lindström, SLU Uppsala) Shape distortion of the Swedish and Finnish sample trees. Distortion variable (n=175) Finland & Sweden Min Max Avg Stdev Twist (mm/m) Bow (mm/m) Crook (mm/m) Cup (mm)
55
56 Tulosten yhteenvetoa Pohjoisen Suomen ja Ruotsin lyhyt kasvukausi sekä vuosittain vaihtelevat kasvuolosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tätä kautta laatukehitykseen. Pituus- ja paksuuskasvu jäävät pohjoisessa usein alle puoleen eteläsuomalaisesta ja -ruotsalaisesta. Vuosilustot ovat pohjoisessa ohuita vuosirenkaissa on prosentteina vähemmän kasvukauden loppupuolella muodostuvaa tummaa kesäpuuta kuin etelämpänä. Syntyvien vuosirenkaiden leveys muuttuu pohjoisessa vähemmän puun iän mukana kuin etelämpänä, joten puuaine on tasalaatuisempaa lähes kaikissa suhteissa. Tietyssä läpimitassa männyt ovat sitä vanhempia ja niissä on sitä enemmän monilta ominaisuuksiltaan edullista sydänpuuta mitä pohjoisemmassa ollaan
57 Tulosten yhteenvetoa Puuaineen tiheys ja mekaaniset ominaisuudet ovat yleisesti sitä huonommat, mitä pohjoisempi on männyn alkuperä; trendi ei ole kuitenkaan suoraviivainen, vaan lähinnä pohjoisin mänty eroaa epäedullisesti muista alueista ja Keski-Suomi on jo lähellä eteläisimpiä alueita. Poikkeuksena on puuaineen halkeiluherkkyyteen ja liitosten kestävyyteen vaikuttava vetolujuus puunsyitä vastaan, joka kasvaa etelästä pohjoiseen päin. Myös pinnan kovuus voi olla pohjoisella puulla edullinen mm. lattiamateriaalien ja huonekalujen kannalta, kun kuormitukset kohdistuvat pistemäistä laajemmalle pinnalle. Pohjoisen männyn puuaineen verraten tasaisen tiheyden, kuten myös ohuiden lustojen ja suuren sydänpuuosuuden ansiosta se soveltuu hyvin käyttökohteisiin, joissa vaaditaan mittatarkkuutta ja muotopysyvyyttä sään ja olosuhteiden vaihdellessa (mm. ovet, ikkunat, piha- ja ympäristörakentaminen, hirsi- ja puuelementtitalot). Samoin vaikuttaa ydintä ympäröivän nuorpuun pieni osuus ja ilmeisesti parempi laatu Pohjois- ja Keski-Suomessa
58 Tulosten yhteenvetoa Kuivatun, käsittelemättömän männyn puuaineen värissä oli pieniä eroja tutkittujen alueiden välillä. Sekä sydän- että mantopuu tummuvat huomattavasti UV-säteilyn vaikutuksesta, värinmuutos on suurin eteläisillä alkuperillä. Käsittelemättömän sydän- ja mantopuun väriero on suurin pohjoisilla alkuperillä. UV-säteily pienentää sydän- ja mantopuun värieroa ja tavallaan haalistaa puuaineen ulkonäköä, ja säteilyjakson jälkeen väriero onkin suurin eteläisillä alkuperillä. Puuaineen lahonkestävyyden koejärjestely simuloi erittäin vaativia käyttöolosuhteita, joita voi käytännössä esiintyä silloin, kun puu on jatkuvassa maakosketuksessa. Sydänpuun massahäviö kokeen aikana oli keskimäärin 105 g/cm³ Pohjois- Suomessa, 60 g/cm³ Keski- ja Kaakkois-Suomessa ja 45 g/cm³ Keski- ja Etelä-Ruotsissa. Vastaavat massahäviöt pintapuussa olivat noin g/cm³ suuremmat. Kokeen rajuudesta kertoo osaltaan se, että A-luokan kyllästetyn puutavaran massahäviö oli samalla tasolla eteläruotsalaisen sydänpuun kanssa
59 Johtopäätöksiä Puutuotealan mahdollisuudet kasvavaan, monipuolistuvaan ja menestyvään liiketoimintaan männyn käytön pohjalta ovat lupaavat keskipitkällä ja varsinkin pitkällä aikavälillä - vaikka arviot maamme teollisuuden lyhyen tähtäimen näkymistä eivät ole olleet useinkaan rohkaisevia. Myönteinen arvio perustuu puuraaka-aineen uusiutuvuuteen, (yleensä) korkeaan ja hallinnassa olevaan laatuun, hyvään ympäristösuorituskykyyn ja puutuotteiden myönteiseen imagoon kilpailutekijöinä sekä modernin tuote- ja teknologiakehityksen ja kehittyvien arvoketjujen antamiin mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoisiin materiaaleihin perustuvien tuotteiden hintojen kohoamiseen
60 Myös bioenergian ja ilmastonmuutoksen torjunnan kautta on näköpiirissä uusia liiketoimintamahdollisuuksia puutuotealalle. Suomessa toimivassa puutuoteteollisuudessa on tarvetta etsiä mahdollisuuksia korvata kuusta männyllä eri tuoteryhmissä, jossa korostuu männyn teknisten ominaisuuksien tuntemus Koko puutuotealan tuotekehitystä tukevassa tutkimuksessa korostuvat mallinnukseen ja pohdintaan perustuvat menettelytavat sekä ideoitavien tuotteiden positioinnin realistinen arviointi Yleinen näkemys on, että pohjoismaisen männyn parissa on tehty viime aikoina varsin vähän innovaatiotyötä sekä brändien ja imagon rakentamista markkinoille asemoitumista varten
61
62
63 Kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien arvostusta varten tarvitaan teknistä informaatiota puumateriaalien ja tuotteiden ominaisuuksista ja käyttö- ja hoito-ohjeita. Näillä vastataan odotuksiin tuotteiden funktionaalisuudesta eli kyvystä tyydyttää toiminnallisia vaatimuksia ja helpottaa arkipäivän elämää. Tämän ohella on ekologinen imago ja kestävyys jatkossa tärkeässä asemassa. Mäntytuotteiden osalta tähän liittyy tuotekehityksen haasteita, kuten sisustustuotteiden ja kalusteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden hallinta, hirsitalojen energiatehokkuus ja tulevaisuuden puutalojen homehtumisriski ilmastonmuutoksessa. Uusi imagotekijä ja liiketoiminnan kannattavuuden osanen: onko puutuotteiden uusiokäytön lisäämiselle mahdollisuuksia - muuten kuin energiaksi?
64 Puuraaka-aineen varmistettu alkuperä ja puunhankintaketjun päästöt lienevät hyvin hallinnassa, nämä pitää vain pystyä osoittamaan: a)asiakkaille -> SERTIFIOINTI b) julkispäättäjille STANDARDIT (EU, KANSALLISET) Stora Enso Timber Oy Ltd
65
66
67 Ekopine Oy, Oulu Lameco LHT Oy, Varpaisjärvi Incap Furniture Oy, Kärsämäki Kitkawood Oy, Kuusamo Ekomiljöö Oy, Joensuu
68 Kurikka Timber Oy, Äänekoski Lunawood Oy, Iisalmi Kuusamo Hirsitalot Oy, Kuusamo ON-Tuote, Kuusamo Iivari Mononen Oy, Joensuu Pohjois-Karjalan Ykköspuu Oy, Kontiolahti Honkarakenne Oyj, Karstula
69 LISÄNÄKÖKULMA: SUOMALAISEN JA VENÄLÄISEN MÄNTYSAHATAVARAN VERTAILU Erkki Verkasalo, Sanna Hautamäki, Harri Kilpeläinen ja Tapio Wall Metla / Joensuu Antti Hanhijärvi, Alpo Ranta-Maunus VTT
70 Tiheys Ru (kg/m3) tä-suomi It Länsi-Suomi Pohjoi is-suomi Novgorod Vologda tä-suomi It Länsi-Suomi Pohjoi is-suomi Novgorod It Vologda tä-suomi Länsi-Suomi Pohjoi is-suomi Novgorod Vologda tä-suomi It Länsi-Suomi Pohjoi is-suomi Novgorod It Vologda tä-suomi Länsi-Suomi Pohjoi is-suomi Novgorod Vologda Tiheys Ru (kg/m3) Tiheys Ru (kg/m3) Sydäntavaran tiheys Tiheys alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Tiheys sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) *100 50*100 50*150 63*200 44* Itä-Suomi Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Novgorod Vologda Tiheys sahedimensiossa 44x200mm alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin
71 Globaali MOE (N/mm2) Län Pohjo Län Pohjo Län Pohjo Län Pohjo Län Pohjo N N N N N Vologda Sydäntavaran jäykkyys Kimmomoduuli alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Kimmomoduuli sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Globaali MOE (N/mm2) Globaali MOE (N/mm2) *100 50*100 50*150 63*200 44* Itä-Suomi Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi nsi-suomi ois-suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi nsi-suomi ois-suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi nsi-suomi ois-suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi nsi-suomi ois-suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi nsi-suomi ois-suomi Novgorod Kimmomoduuli sahedimensiossa 44x200mm alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin
72 Lujuus (N/mm2) Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Lujuus (N/mm2) Lujuus (N/mm2) Sydäntavaran taivutusmurtolujuus Lujuus alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Lujuus sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) *100 50*100 50*150 63*200 44* Itä-Suomi Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Novgorod Vologda Lujuus sahedimensiossa 44x200mm alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) 60.0 Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin Pinta Ydin
73 Sydäntavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt (teor.) kaikki saheet MÄNTY Hylky 100 % C14 C16 80 % C18 C20 60 % C22 C24 40 % C27 C30 C35 20 % C40 C45 0 % C50 Itä-Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Novgorod Vologda
74 Sydäntavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt (teor.) NT-luokkien BCD saheet MÄNTY 100 % Hylky 90 % 80 % C14 C16 C18 70 % C20 60 % C22 50 % C24 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda C27 C30 C35 C40 C45 C
75 Sydäntavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt (teor.) NT-luokkien CD saheet MÄNTY 100 % Hylky 90 % 80 % C14 C16 C18 70 % C20 60 % C22 50 % C24 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Novgorod Vologda C27 C30 C35 C40 C45 C
76 Sydäntavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt (teor.) hyvien NT-laatujen erilleen lajittelun vaikutus MÄNTY 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki Vain BCD Vain CD Hylky C14 C16 C18 C20 C22 C24 C27 C30 C35 C40 C45 C
77 Sydäntavaran INSTA-lujuusluokkajakaumat
78 Sydäntavaran INSTA-lujuusluokkajakaumat - hyvien NT-laatujen erilleen lajittelun vaikutus MÄNTY 100 % Hylky C18 80 % 60 % C24 C30 C40 40 % 20 % 0 % Kaikki Vain BCD Vain CD
79 Sydäntavaran NT-laatuluokkajakaumat
80 Developing the Pinus sylvestris L. hanketta rahoittavat: * European Union Northern Periphery Programme * Työ- ja elinkeinoministeriö * Rovaniemen ammattikorkeakoulu * JOSEK Oy * Naturpolis Oy * Ääneseudun Kehitys Oy * Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Kiitokset mielenkiinnosta!
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia empiirisistä tutkimuksista viideltä maantieteelliseltä alueelta SPWT-konsortion loppuseminaari
LisätiedotMännyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä
Männyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä Erkki Verkasalo 1, Mika Grekin 1, Seppo Nevalainen 1, Anni Harju 2 & Martti Venäläinen 2 Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 1 & Punkaharju 2 PUUNKÄYTÖN
LisätiedotSuomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia kirjallisuustarkastelusta SPWT-konsortion loppuseminaari Lahti, 3.5.2007 Mika Grekin Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotHarvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennusmännyn ja harvennuspuusta valmistettujen rakennepuutuotteiden lujuusominaisuudet Reeta Stöd, Tapio Wall, Henrik Heräjärvi, Harri
LisätiedotDeveloping the Pinus Sylvestris L resource
Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme
LisätiedotPohjoismaisen männyn ominaisuudet kilpaileviin havupuulajeihin ja muihin materiaaleihin verrattuna rakennuspuusepäntuotteissa
Pohjoismaisen männyn ominaisuudet kilpaileviin havupuulajeihin ja muihin materiaaleihin verrattuna rakennuspuusepäntuotteissa PKM-tutkimusohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 Mika Grekin Sisällys
LisätiedotMännyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä
Männyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä Erkki Verkasalo 1, Mika Grekin 1, Seppo Nevalainen 1, Anni Harju 2 & Martti Venäläinen 2 Metla, Joensuun toimintayksikkö 1 & Punkaharjun toimintayksikkö
LisätiedotHAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula Kuvat: www.macpine.fi Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula
LisätiedotUudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,
LisätiedotLiimatut rakenteet pikkutukista
Liimatut rakenteet pikkutukista PUU-ohjelman pienpuupäivä Mikkelissä 17.11.2010 Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Alkuperäiskuva:
LisätiedotSuomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020
Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020 Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankeen ohjausryhmän seminaari, Metsämiesten Säätiö, Kerkkä, 12.5.2009 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotForest Knowledge Know how Well being. METLA Itä Suomen alueyksikkö Joensuu. Email veikko.mottonen@metla.fi
Forest Knowledge Know how Well being Puusta parempaa mäntyöljyllä Veikko Möttönen METLA Itä Suomen alueyksikkö Joensuu Email veikko.mottonen@metla.fi Tausta Ensiharvennuksista tulevan pieniläpimittaisen
LisätiedotMetsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020
Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotArvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020
Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta
Pohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta Antti Lukkarinen, Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toimintayksikkö Puun käyttö- ja markkinamahdollisuudet, PKM-tutkimusohjelman
LisätiedotPuunkäyt. Finnish Forest Research Institute
Puunkäyt ytön n kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja puutuoteketjuihin Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen Lahti, Sibeliustalo 13.11.2008 Finnish Forest Research Institute
LisätiedotPURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula Jaakkola
LisätiedotYmpäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin
Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU
LisätiedotTulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet
Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos FinScan Oy 25-vuotisjuhla Espoon Hanasaari 10.6.2014 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMetsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy
Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
LisätiedotKatkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotPURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
LisätiedotLaatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
LisätiedotMeiltä levyt kaikkiin tarpeisiinne. Tuoteluettelo
Meiltä levyt kaikkiin tarpeisiinne. Tuoteluettelo Ydin Viron metsät elävät huippulaatuisissa Repo by Sorbes -lastulevyissä. Ollessaan Kaikkien levyjen äiti peruslastulevyt määrittelevät kaikkien Repo by
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPuusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT
Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,
LisätiedotYmpäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö
PURO-osahanke 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö Tutkimuskysymykset Miten pitkäkestoiset
LisätiedotPuumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013
Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat
Lisätiedotsaatavuus energiantuotantoon
Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti
LisätiedotSahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä
TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu
LisätiedotLuennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
LisätiedotAjankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa
Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
LisätiedotRunkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu
Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina 12.10.2010 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tavaralajihinnoittelun
LisätiedotHarvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn
LisätiedotPuu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,
Puu- ja viherrakentaminen tutkimus Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi, 28.-29.8.2018 Lähtökohtia 1 Urbaani puurakentaminen ja houkuttelevat asumis-
LisätiedotItä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.
Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten
LisätiedotHirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.
Hirvet taimikoissa Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu 26.8.2010 Juho Matala Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö juho.matala@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotVenäjän tuontikuusen laatu ja arvo vaativissa rakennustuotteissa ja rakennuspuusepäntuotteissa vertailukohtana suomalainen kuusi
Venäjän tuontikuusen laatu ja arvo vaativissa rakennustuotteissa ja rakennuspuusepäntuotteissa vertailukohtana suomalainen kuusi Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall ja Kari Kannisto 1 Tavoitteet
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotSeminar on future sawmills
Seminar on future sawmills Simulation of wood components production Tiecheng Song and Arto Usenius 27.5.2009 Copyright VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus Background Content Modeling of stems and sawlog
LisätiedotPuutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotPuutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle
Puutuotealan tutkimuksen painopisteet FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle 1. Puutuoteteollisuus 2. Finnish Wood Research (FWR) Oy 3. FWR:n puutuotealan tutkimuksen painopisteet 4. Yhteenveto Puutuoteteollisuus
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPuun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus
Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Anni Harju ja Martti Venäläinen Luonnovarakeskus Punkaharju Karelia AMK 27.4.2015 1 Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari,
LisätiedotPienpuun uudet globaalit liiketoimintamahdollisuudet - kokemuksia tutkimus- ja tuotekehitystyöstä koulutusorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten kanssa
Pienpuun uudet globaalit liiketoimintamahdollisuudet - kokemuksia tutkimus- ja tuotekehitystyöstä koulutusorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten kanssa Ilkka Manner/ Pekka Ritvanen Innovations in Timber
LisätiedotPuulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka
Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka 5.9.2012 2 5.9.2012 3 http://www.ymparisto.fi/ Vanhat tehokyllästeet on kielletty
LisätiedotSään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka
Sään- ja lahonkestävyys Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari, säärasitus ja lahoaminen - kuinka puun
LisätiedotPURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula
LisätiedotPuu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.
Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotMEKAANISET OMINAISUUDET
MEKAANISET OMINAISUUDET Arvot on annettu standardin EN 14374 mukaan ja suunnitteluarvot standardin EN 1995:2004 mukaan. MATERIAALIARVOT Ominaisarvot taulukoissa 1, 2 ja 3 on annettu 20 ºC lämpötilassa
LisätiedotSuomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä
Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina
Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotPuun eri osat. Puusta pintaa syvemmältä. Puun eri osat. Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta
Puun eri osat Puusta pintaa syvemmältä Pekka Saranpää Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus puulla voidaan erottaa rakenteellisesti ja toiminnallisesti kolme erilaista osaa: juuristo runko sekä oksat
LisätiedotWood-X Röntgenjärjestelmät ja optiset 3D mittarit sahoilla
Bintec Oy Bintec Oy 2014 Wood-X Röntgenjärjestelmät ja optiset 3D mittarit sahoilla Tukin laaduttaminen, Katkaisun ja sahaamisen optimointi 2009 Tavoitteet sahoilla Oikea materiaali oikeaan paikkaan Tuotelaatu
LisätiedotPuutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009
Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa
LisätiedotAjankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014
Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotResearch plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen
Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences
LisätiedotECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002
ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002 Sources: Statistic Finland, Genimap Oy (L6022/05) The Economic Importance of the Forest Sector in Finnish Regions and
LisätiedotSahatavaran vientihintaindeksit PIX Sawn Softwood Nordic
Sahatavaran vientihintaindeksit PIX Sawn Softwood Nordic Tuomo Neuvonen, FOEX Indexes Oy Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistys ry Syyskokous 16.11.2017 FOEX Indexes Oy Toimisto Helsingissä, ensimmäinen
LisätiedotSellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus
Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-
LisätiedotPuu paperiksi ja energiaksi?
Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotPURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
LisätiedotLATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotPuristetaan puusta vielä parempaa
Puristetaan puusta vielä parempaa Veikko Möttönen PUU-ohjelman loppuseminaari - 18.3.14 ESITYKSEN SISÄLTÖ Puun ominaisuuksien modifiointi Puunsuojaus mäntyöljyllä Tutkimustuloksia: puun lujuus ja vedenkestävyys
LisätiedotMiksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008
Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa
LisätiedotTEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts
TEST REPORT Nro VTT-S-04515-08 19.5.008 Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts Requested by: Hormex Oy TEST REPORT NRO VTT-S-04515-08 1 () Requested by Order Hormex Oy Linnanherrankuja
LisätiedotPuun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT
Puun kaskadikäyttö Suomessa Energia 2016 messut Tampere 26.10. Kati Koponen, VTT Sisältö Miksi kaskadikäytöstä keskustellaan? Mitä kaskadikäytöllä tarkoitetaan? Kaskadikäyttö Euroopassa Suomen erityispiirteitä
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotPuutuotteiden kierrätys
Puutuotteiden kierrätys Henrik Heräjärvi, Ilkka Pirhonen, Tarmo Räty & Pekka Saukkola Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotPuutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1
Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
LisätiedotDIVISIOONIEN CONSUMER BOARD, PACKAGING SOLUTION, WOOD PRODUCTS JA OTHER YHTIÖT
OPERAATTORI Operaattoritunnus GLN koodi CGI 003703575029 7381020160749 kaikki toimittajat Nordea NDEAFIHH toimittajat, jotka käyttävät Nordeaa operaattorinaan SUOMI Central Administration Kanavaranta 1
LisätiedotPuuraaka-aineen alueelliset laatuerot ja soveltuvuus
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2012 Erkki Verkasalo, Sanna Hautamäki ja Harri Kilpeläinen Mänty- ja kuusisahatavaran laatujakaumat ja sahatukin laatu Suomessa ja Luoteis-Venäjällä e nyllä, mutta
LisätiedotSuomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020
Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.
LisätiedotHankintalakiuudistus Matti Mikkola
Hankintalakiuudistus Matti Mikkola Puutuoteteollisuus ry Nyt 600+ yrityksen yhteinen ääni (2016) Metsäteollisuus ry Hirsitaloteollisuus ry (17) Stora Enso Wood Products Porrasvalmistajat ry (8) Metsä Wood
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotCANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
CANEMURE Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia LIFE IP CANEMURE Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia Projektin kesto: 2018-2024 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotPuiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
LisätiedotMe olemme Metsä Fibre
Me olemme Metsä Fibre Esityksen sisältö Metsä Fibre Globaalit volyymit Tuotannot / Varastot Pix-hinnat Markkina katsaukset Yhteenveto 2 Metsä Fibre, Saku Pänkäläinen Metsä Fibre: kestävää kasvua uusiutuvasta
LisätiedotI. Principles of Pointer Year Analysis
I. Principles of Pointer Year Analysis Fig 1. Maximum (red) and minimum (blue) pointer years. 1 Fig 2. Principle of pointer year calculation. Fig 3. Skeleton plot graph created by Kinsys/Kigraph programme.
LisätiedotItseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009
Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 7. toukokuuta 009 Tukkien lajittelun optimointi Arto Usenius ja Antti Heikkilä Laatu Latvaläpimitta Pituus
LisätiedotWISA -Spruce monitoimivaneri
WISA -Spruce monitoimivaneri Enemmän kuin rakennevaneri. Pohjoisen hitaasti kasvanut kuusipuu antaa WISA -Spruce vanerille erinomaiset ominaisuudet; mainion yhdistelmän esteettisesti miellyttävää ulkonäköä
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotPuutuoteteollisuus Standardisointiseminaari. CEN TC 38 Puun pitkäaikaiskestävyys Wood Durability
Puutuoteteollisuus Standardisointiseminaari CEN TC 38 Puun pitkäaikaiskestävyys Wood Durability FT, Dosentti Hannu Viitanen. Puutuoteteollisuus Sokos Hotel Presidentti, Helsinki CEN/TC 38 Wood Durability
LisätiedotUutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin
Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Hilppa Gregow 25.5.212 Kiitokset: Pauli Jokinen, Natalia Pimenoff, Matti Lahtinen, Marko Laine, Kirsti Jylhä, Kimmo
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotSahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa
Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
LisätiedotMEKAANISET OMINAISUUDET
MEKAANISET OMINAISUUDET MEKAANISET OMINAISUUDET Arvot on annettu standardin EN 14374 mukaan ja suunnitteluarvot standardin EN 1995:2004 mukaan. MATERIAALIARVOT Ominaisarvot taulukoissa 1, 2 ja 3 on annettu
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotKuiva ainetappiot ja kuivumismallit
www.infres.eu Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit Johanna Routa, Metla Metsäenergia nyt ja 2030 teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 ohjelman vuosiseminaari Jyväskylä, Laajavuori 8.
LisätiedotMetsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa
Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa Heli Peltola 1), Veli-Pekka Ikonen 1), Hannu Väisänen 1), Seppo Kellomäki 1), Hilppa Gregow 2), Ari Venäläinen 2) 1) Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen
Lisätiedot