1 Yleistä Johtokunta... 5

Transkriptio

1

2 2 1 Yleistä Johtokunta Pelastuslaitos Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio Pelastuslaitoksen operatiivinen organisaatio Talous Vuoden 2015 taloudellinen tulos Toiminnan toteutuminen Henkilöstö Pelastuslaitoksen virat ja toimet Henkilökunnan ikäjakauma Terveydentila ja sairauspoissaolot Koulutustoiminta Päätoimisen henkilöstön koulutus Pelastusharjoitukset Sopimuspalokuntien koulutus Sopimuspalokunnat Sopimuspalokuntien valmiusaste ja hälytysosastojen henkilömäärä Sopimuspalokuntien tehtävä- ja miestuntimäärät (ei sisällä varallaoloa) Kalusto Kalustohankinnat ja huolto Pelastuslaitoksen omistama ja käytössä oleva ajoneuvokalusto ja veneet Viesti- ja tietohallinto Viestitoiminta Tietohallinto Turvallisuusviestintä Pelastustoimen tehtävät Hälytykset Palontutkinta Onnettomuuksien ehkäisy Kerrostalon omavalvonta Henkilöstöstä Säännöllinen valvonta Epäsäännöllinen valvonta Nuohoustoimi... 36

3 3 13 Varautuminen Työsuojelu Öljyvahinkojen torjunta Kemikaalivahinkoihin varautuminen Ensihoito Sopimukset ensihoidon järjestämisestä Toimintavalmiudet Ensihoitotehtävät kiireisyysluokittain Ensihoidon ajokilometrit Ensihoidon tuloslaskelma... 42

4 4 1 Yleistä Maamme hallitus on päättänyt perustaa maahan 18 itsehallintoaluetta. Näille itsehallintoaluille siirretään tehtäväksi iso osa kansalaisiin liittyvistä julkisista palveluista. Keskeisimpänä siirtyy sosiaali- ja terveystoimen palvelut, mutta myös pelastustoimi siirtyy itsehallintoalueelle. Pelastuslaitosten toiminta-alueet tulevat määräytymään, kun ensihoidon tuottajista tehdään päätös. Uudistuksen toteutuessa Kymenlaakson pelastuslaitos siirtyy suunnitelman mukaisesti uuden isännän alaisuuteen. Muutoksen sinänsä ei tarvitse toiminnallisesti pelastuslaitosta muuttaa, sillä olemmehan toimineet 12 vuotta toiminta-alueena koko Kymenlaakso. Johtokunta teki päätöksen laitoksemme toiminnan ja organisaation uudistamisesta keväällä 2015 ja tällä tavoitellaan pysyvää säästöä vuosittain. Pelastuslaitos pienentää kuntien maksuosuutta /vuosi 2015 ja 2016 alijäämäisten tilinpäätösten kautta taseesta. Paloasemien sisäilmaongelmista ei ole päästy eroon, vaan ne jatkuvat lähes ennallaan. Tähän etsitään pysyvää ratkaisua uudella paloasemaverkostolla. Kotkan satelliittipaloaseman rakentamisesta on tehty päätös Kotkan saarelle, rakentaminen alkaa Haminan paloaseman tilannetta pohditaan hankeselvitystyöryhmässä. Myllykosken palokunnalle, joka aloitti uudelta pohjalta 2014 alusta pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana, rakennetaan uusi paloasema Myllykosken keskustaan. Myllykosken paloaseman rakentaminen alkoi joulukuussa ja se valmistuu heinäkuussa Miehikkälään rakennetaan myös uusi paloasema, minkä suunnittelu käynnistyi ja rakennustyöt aloitetaan Pelastuslaitos on viimeiset vuodet tehostanut öljyntorjuntavalmiuttaan huomattavasti. Vuonna 2015 oli venekaluston osalta merkittävä vuosi, kun otettiin kaksi uutta keräävää E-luokan venettä käyttöön ja vuoden lopulla käynnistettiin kahden D-luokan veneen hankinta. Ensihoidon yhteistoimintasopimusta tarkastettiin Carean kanssa. Yhteistoiminta jatkuu ennallaan kuudella ensihoitoyksiköllä, Haminassa yksi, Kotkassa kaksi ja Kouvolassa kolme yksikköä. Toiminta on sujunut yhteistoimintasopimuksen mukaisesti asiakaslähtöisesti ja molempien osapuolia tyydyttävästi. Tärkeimmät tunnusluvut : Asuinrakennusten palotarkastukset - omavalvontakirjeet kpl - palautusprosentti % % % % % Erityiskohteiden palotarkastukset Pelastustoimen lähdöt Ensivasteet Ensihoidonlähdöt Ambulanssien km yht Ensihoidon tulot Voimavarat Vakanssit Tilat m Tehokkuus/taloudellisuus Nettomenot/asukas 76,07 75,68 78,29 78,93 76,17

5 5 2 Johtokunta kunta/kaupunki jäsen varajäsen asti Kouvola puheenjoht. Hyttinen Jyrki Karvonen Tapio alk. Kouvola puheenjoht. Matti Sorsa Karvonen Tapio Virolahti varapj Peltola Arto Paavola Aira Hamina jäsen Lanki Tapio Reinikka Jari Iitti jäsen Heinonen Sinikka Tuomala Riitta Kotka jäsen Tulimaa Juha Suomi Jouko asti Kouvola jäsen Komeza Katja Keppo Päivi alk. Kouvola jäsen Werning Paula Keppo Päivi Esittelijänä kokouksissa toimi pelastusjohtaja Vesa Parkko. Johtokunta kokoontui 4 (6) kertaa.

6 6 3 Pelastuslaitos 3.1 Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio Kymenlaaksonpelastuslaitos JOHTOKUNTA PELASTUSJOHTAJA Vesa Parkko RISKIENHALLINTA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen VALMIUSTOIMI SUUNNITELMAT NUOHOUSTOIMI TURVALLISUUSVIESTINTÄ PELASTUSTOIMINTA Pelastuspäällikkö Juha Tiitinen SOPIMUSPALOKUNNAT KALUSTO JA HUOLTO RESURSSIT JA ENSIHOITO Pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen HENKILÖSTÖHALLINTO TYÖSUOJELU Kehittämispäällikkö Teemu Veneskari (määräaikainen 2v) Paloinsinööri Peter Strömmer Turvallisuusviestintä Paloinsinööri Juhani Carlson Valmiustoimi Palopäällikkö Pohjoinen toimialue Tero Vanhamaa Palopäällikkö Eteläinen toimialue Jukka Ruuskanen Ensihoitopäällikkö Tarja Hjelt Viesti- ja tietohallinto Viestipäällikkö Vesa Leinonen Johtava palotarkastaja Rauno Nyström Nuohoustoimi PALOTARKASTUSTIIMIT Palomestarit (6) Kalustopalomestari Palomestarit (6) ENSIHOITO Ensihoitotiimit Ensivastetoiminta TOIMISTOPALVELUT HaMiVi KoPy KVL ja Iitti TYÖVUOROT 1-4 Kouvola 2 Kalustohuoltajat TYÖVUOROT 1-4 Kotka ja Hamina SOPIMUSPALOKUNNAT 3.2. Pelastuslaitoksen operatiivinen organisaatio

7 7 4 Talous 4.1 Vuoden 2015 taloudellinen tulos TULOSLASKELMA Liikevaihto Toimintakulut Poistot Liikeylijäämä Muut rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Käteisvarat VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisen tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden ylijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ RAHOITUSLASKELMA Varsinainen toiminnan rahavirta Investointien nettorahavirta Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos

8 8 4.2 Toiminnan toteutuminen 2015 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma (vuosi 2014) Pystytään Onnettomuuksien Onnettomuuksien Hälytysmäärä oli pelastamaan määrä ja niistä määrä on 1 % (3 449). Palokuntien ihmiset ja aiheutuvien pienempi kuin vuonna suorittamia omaisuus vahinkojen määrän ensivastetehtäviä oli onnettomuustilan- lasku. 552 (457). teessa. Tulipalossa ja muissa onnettomuuksissa pystytään suojaamaan ihmiset ja loukkaantuneiden elintoiminnat sen jälkeen, kun pelastusyksiköt ovat saavuttaneet onnettomuuspaikan. Ei menetetä yhtään ihmishenkeä. Tulipaloissa menehtyi kaksi (4) henkilöä. Henkilöt olivat menehtyneet ennen palokunnan saapumista paikalle. Onnettomuusriskien hallinta ja ihmisten oikea käyttäytyminen onnettomuus tilanteissa. Pelastustoimen riskienhallinta ja palotarkastuspalvelujen kehittäminen riskiperusteiseen valvontatoimintaan. Yhteydenotto kaikkiin valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin niin, että tarkastusvelvoite toteutuu 95 %:sti Tarkastukset: erityiskohteita (1 100), joista tarkastettiin eli 95 %. Asuinrakennuksia 3 552, joista tarkastettiin eli 101 %. Turvallisuusviestinnällä vaikutetaan oikeaan käyttäytymiseen niin, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja osaavat toimia onnettomuustilanteissa. Huomioidaan eri ryhmät: päiväkotiikäiset, koululaiset, työikäiset ja vanhukset niin, että turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuodessa Kymenlaakson väestöstä 20 %. Tuvallisuusviestinnällä tavoitettiin 21 % (20 %) väestöstä. Väestönsuojelu on organisoitu alueelliseksi. Kuntien johtokeskusja lohkojen johtohenkilöstölle ja kunnilla on yhtenäiset valmiussuunnitelmat. Kuntien ja muiden viranomaisten valmiustoimen yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi tehty valmiuskortti päivitettiin. Tehokas palvelutasopäätök sen mukainen Ydin- ja tukiprosessin kirkastaminen mukaillen palvelujen Ensimmäinen pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen Yhteistyö sujuu ja reklamointia epäkohdista tulee hyvin vähän. Kymenlaakson

9 9 resurssien käyttö. tilaaja- ja tuottajamallia. SM:n toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa 80 %:ssa pelastustoimen hälytyksistä. valmius- ja turvallisuusfoorumi on vakiinnuttanut toimintansa osaksi maakunnan kuntien ja viranomaisten turvallisuusyhteistyöksi. Kuntalaisten saavutettavuus Pelastustoiminta aloitetaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa eri riskialueilla 50 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä. Ensimmäinen yksikkö saavutti onnettomuuskohteen 77 %:ssa (76 %) hälytyksistä. Yhteistoimintasopimuksen toteuttaminen ensihoidosta sairaanhoitopiirin kanssa. Ensihoito on tasalaatuista ja kustannustehokasta. Poikkeamat alle 1 % ensihoitotehtävistä. Ensihoitotehtäviä oli (13 694) kpl. Raportoituja hoitopoikkeamia oli 7 (7) eli 0,054 % (0,051 %) Henkilöstö on osaava, motivoitunut ja halukas kehittämään itseään. Käydään vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut. Kukin esimies on käynyt yksikkönsä henkilöstön kanssa tuloskehityskeskustelut maaliskuun loppuun mennessä. Kehityskeskusteluissa on päästy paremmalle tasolle, mutta siinä on vielä parantamista. Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä. Esimieskoulutukseen hakeutuneita tuetaan. Vuoden aikana tuetaan omasta laitoksesta esimieskoulutukseen hakeutuvia. Vuoden aikana tuettiin kolmea esimieskoulutuksessa olevaa. Sopimuspalokunnat pystyvät suoriutumaan sopimusvelvoitteista. Sopimuspalokuntalaist en toimintakyky. Toimintakyvyn testaus saadaan tasapuolisesti kattamaan kaikki palokunnat. Testauksesta on selkeä ohjeistus ja sen mukaan laitos suorittaa testausta. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Pelastuslaitos huomioi omistajakuntiensa kantokyvyn omassa taloussuunnistelussaan. Arviointikriteerit/ mittarit Kustannukset valtakunnallisessa vertailussa. Pelastuslaitoksen maksuvalmius pidetään kunnossa. Tavoitetaso 2015 Toteuma (vuosi 2014) Asukasta kohti lasketut Asukasta kohti käyttökustannukset kustannukset olivat eivät nouse maan 76,17 (78,93 ). korkeimmiksi Tämä on hieman huolimatta alueemme kokomaan keskiarvon riskikeskittymistä. yläpuolella. Ei oteta lainaa. Maksuvalmius kunnossa.

10 10 5 Henkilöstö 5.1 Pelastuslaitoksen virat ja toimet Vuoden 2015 aikana virkarakenteissa tapahtui muutoksia, joilla tähdätään johtokunnan päätöksen mukaisesti pysyviin henkilöstösäästöihin vuoden 2018 jälkeen. Vuonna 2015 jätettiin täyttämättä palomestarin virka (huolto) ja vastaavasti täytettiin palopäällikön virka (hankinnat, kiinteistöt ja huolto). Organisaatiouudistuksen takia yksi palotarkastajan virka muutettiin johtavan palotarkastajan viraksi. Vuonna 2012 lokakuussa aloitettu määräaikaista kehittämispäällikön virkaa jatkettiin (palotarkastajan virka on muutettu kehittämispäällikön viraksi ja tehtävään on nimitettynä pelastuslaitoksen palomestari). Avoimiksi tulleet virat täytettiin pelastuslaitoksella työskennelleillä sijaisilla virkahakumenettelyn jälkeen. Perustamissopimuksen mukainen henkilökunta v Henkilökunta Henkilö- Henkilö Muutokset kunta -kunta /2015 Pelastusjohtaja Aluepalopäällikkö/pelas tuspäällikkö Palopäällikkö Viesti- ja hallintopäällikkö Sairaankuljetuspäällikk ö/ensihoitopäällikkö Paloinsinööri Sairaankuljetusmestari Aluepalomestari Johtava palotarkastaja Palotarkastaja Valmiussuunnittelija Palomestari Paloesimies Palomies Sairaankuljettaja Konehuoltaja Asentaja Kalustonhoitaja Huoltomies Ompelijavarustehuoltaja Toimistonhoitaja/talous Toimistosihteeri/ sairaankuljetus Toimistosihteeri Virat ja toimet yhteensä

11 Henkilökunnan ikäjakauma Seuraavissa kaavioissa on esitetty pelastuslaitoksen vakinaisessa palvelusuhteessa olevan henkilöstö ikäjakauma : Kympen henkilökunta, kaikki: Päällystön ikäjakauma :

12 12 Alipäällystön ikäjakauma : Palomiesten ikäjakauma : Sairaankuljettajien ikäjakauma :

13 13 Huoltohenkilöstön ikäjakauma : 3 2,5 2 1,5 1 0,5 HUOLTO Toimistohenkilöstön ikäjakauma : 5.3 Terveydentila ja sairauspoissaolot

14 Koulutustoiminta Päätoimisen henkilöstön koulutus Vakinaisten paloasemien työvuorokoulutus Vakinaisten paloasemien työvuorojen koulutussuunnitelma on laadittu koko vuodeksi, ohessa viikkoharjoitussuunnitelma Saman suunnitelman mukaan koulutus on toteutettu Hamina, Kotka, Kouvolan ja Kuusankosken paloasemilla VKO KOULUTUKSEN AIHE VASTUUHENKILÖ 1 VASTUUHENKILÖ Ensihoitokoulutus Virtanen Jaana Mikko Kunnas 4 Palotarkastus (omavalvonta) Anne Vainio 5 6 Moottorikelkat / Mönkijät Säämänen Juha Toikkanen Janne 7 Ensihoitokoulutus Virtanen Jaana Mikko Kunnas 8 Korkeallatyöskentely 3 (Nostot ja laskut) Köysitiimi Köysitiimi 9 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 10 Ensihoitokoulutus Virtanen Jaana Mikko Kunnas 11 Myrskytuhojen torjunta Avoin Tauriainen Saku 12 Pintapelastus 1 (Talviolosuhteet) Norema Simo Härmä Marko 13 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 14 Ensihoitokoulutus Virtanen Jaana Mikko Kunnas 15 Liikenneonnettomuudet 1 Leinonen Miikka Alho Markku 16 Savusukellus kylmä 1 (Etelä) Inkeroinen ja Korkeallatyöskentely 1 laskeutuminen (Pohjoinen) Leinonen Miikka Hietala Riku 17 Savusukellus kylmä 1 (Pohjoinen) Inkeroinen ja Korkeallatyöskentely 1 laskeutuminen (Etelä) Leinonen Miikka Hietala Riku 18 Savusukellus Kuuma (Inkeroinen) Leinonen Miikka Hietala Riku 19 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 20 Ensihoitokoulutus Virtanen Jaana Mikko Kunnas 21 Venekalusto/Merenkulku/ Norema / Myren / Järvisalo (Nupponen Pekka) 22 Kemikaalisukellus 1 Viipuri Rouhiainen Asko 23 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 24 ÖT-koulutus Savolainen / Myren Tenhunen 25 Operatiivinen palotarkastus Palomestarit Palomestarit 26 Operatiivinen palotarkastus Palomestarit Palomestarit 27 Nostolava/kuormanostin käytännöntestit Liljeqvist Harri Markku Alho 28 Nostolava/kuormanostin käytännöntestit Liljeqvist Harri Markku Alho 29 Vaahtokalusto Viipuri Jukka Muuronen Sami 30 Pintapelastus 2 (Kesäolosuhteet) Norema Simo Härmä Marko 31 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 32 Ensihoitokoulutus Virtanen Jaana Mikko Kunnas 33 Avoin 34 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 35 Liikenneonnettomuudet 2 Leinonen Miikka Alho Markku 36 Kemikaalisukellus 2 Viipuri Jukka Rouhiainen Asko 37 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 38 Ensihoitokoulutus Virtanen Jaana Mikko Kunnas 39 Kattotyöskentely harjoitus 2 (Etelä) Savusukellus kylmä 2 (Pohjoinen) Köysitiimi Hietala Riku 40 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 41 Kattotyöskentely harjoitus 2 (Pohjoinen) Savusukellus kylmä 2 (Etelä) Norema Simo Köysitiimi 42 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 43 Eläinten pelastaminen Säämänen Juha Tenhunen Antti 44 Avoin 45 Avoin 46 Ensihoitokoulutus Virtanen Jaana Mikko Kunnas 47 Toimintakykytestit Tihula Tapio Rouhiainen Asko 48 Toimintakykytestit Tihula Tapio Rouhiainen Asko 49 Toimintakykytestit Tihula Tapio Rouhiainen Asko 50 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 51 RÄSTI SUORITTEET / Tutustuminen 52

15 15 Pelastustoiminnan johtamiskoulutus Pelastuslaitos järjesti pelastustoiminnan johtajille tarkoitetun johtamiskoulutuksen ja Kouluttajana toimi Pelastusopinto opettaja Matti Honkasen johdolla. Koulutus sisälsi 2 pv pelastusjoukkueen ja -ryhmänjohtamisen harjoituksia eri onnettomuustyypit, viranomaistiedottaminen sekä pelastuskomppanian johtamisharjoituksia. Yksi koulutuspäivä oli johtokeskustyöskentelyä ja suuret pelastusmuodostelmat. Koulutukseen osallistuivat seuraavat henkilöt: P41 päivystäjät: Kotka palomestarit: 1 Puhakka Toni 26 Hämeenniemi Jaakko 2 Kopra Ilpo 27 Kuossari Timo 3 Rajastila Arto 28 Leinonen Miikka 29 Norema Simo P42 päivystäjät: 30 Savolainen Ahti 4 Herala Kauko 31 Säämänen Juha 5 Pihkala Risto 32 Viipuri Jukka 6 Särkkä Ari 7 Tiainen Petri Kouvola palomestarit: 33 Alho Markku Hamina-Kotka asemamestarit: 34 Hietala Riku 8 Heino Tommi 35 Muuronen Sami 9 Järvisalo Esa-Petteri 36 Rouhiainen Asko 10 Kosonen Antti 37 Tenhunen Antti 11 Liljeqvist Harri 38 Uuttala Harri 12 Lohiranto Markus 13 Nakari Veli P20 päivystäjät: 14 Pekkola Vesa 39 Heininen Veli-Matti 15 Salonen Ville 40 Parkko Vesa 16 Tammilehto Jarmo 41 Ruuskanen Jukka 42 Tiitinen Juha Kouvola-Kuusankoski asemamestarit: 43 Tolonen Ilpo 17 Dadu Timo 44 Vanhamaa Tero 18 Härmä Marko 19 Karjalainen Esa 20 Ketonen Ari 21 Larikka Jari 22 Pasi Olli 23 Ruokolainen Mika 24 Silvonen Jyrki 25 Tauriainen Saku

16 Pelastusharjoitukset Toimintavuoden aikana pidettiin (pelastustoimen ulkopuolisten koulutuksen suunnitelman mukaisia) pelastustoimen/yritysten ja laitosten välisiä yhteisharjoituksia sekä pelastautumis- ja poistumisharjoituksia. Oheisessa taulukossa on joukkuelähtö ja sitä suurempien pelastusmuodostelmien harjoitukset: pvä harjoituksen nimi harjoituksen tyyppi / laajuus Rakennuspalon Joukkeharjoituksia purettavassa sammutusharjoituksia, rivitalossa, kolme joukkuetta teki Elimäen kk. Kouvola kaksi harjoitusta, yhteensä 6 selvitysharjoitusta, yhteensä 63 henkilöä osallistui harjoituksiin välisenä aikana Kerrosalon huoneistopalon sammutusharjoitukset, Inkeroinen Rantapellontie Öljyntorjuntaharjoitus merellä Harjoitus sisälsi teoriakoulutusta, vaihtoehtoistensammutusmenetel mien testausta, kuumat savusukellusharjoituksia (yht. 203 henkilöä) ja palontutkinnnan harjoituspäivän Yhteisharjoitus Itä-Uusimaan pelastuslaitoksen kanssa harjoituksen vastuuhenkilö palomestarit Antti Tenhunen ja Miikka Leinonen palomestarit Antti Tenhunen ja Miikka Leinonen palomestari Simo Norema Baltic-Tankin kemikaalipalon sammutusharjoitus Joukketason harjoitus, jossa styreenin autolastauksessa tapahtui nestevuoto ja syttyy tulipalo Mussalo 15 Sevesoharjoitus Seveso suuronnettomuusharjoitus, harjoitus koski kaikki satamassa toimiva yrityksiä. Harjoitukseen osallistui useita viranomaisia. palomestari Jaakko Hämeenniemi pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Kemira Chemicals, Kouvola Seveso kemikaaliharjoitus palomestari Sami Muuronen Haminan kemikaaliratapihan kemikaaliharjoitus Kemikaaliharjoituksessa tavoitteena oli harjoitella: toimintaa ratapiha-alueella, ratapihan sammutusvesijärjestelmän käyttö, pelastustoiminnan johtaminen pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen, palomestari Jaakko Hämeenniemi

17 Sopimuspalokuntien koulutus Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto toteuttaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sopimuspalokuntien peruskoulutuksen. Vuoden 2015 aikana on järjestetty seuraavat sopimuspalokuntien perus- ja jatkokurssit: Kurssi Aika Määrä Paikka Kurssin johtaja 1. Palokuntien ensiapukurssi Kvl paloasema Laurema Mari 2. Ensiavstekurssi Kvl paloasema Laurema Mari 3. Palokuntien ensiapukurssi Kvl paloasema Laurema Mari 4. Savusukelluskurssi Kvl paloasema Hietala Riku 5. Eläinten pelastamisen kurssi Virolahti Tenhunen Antti 6. Pintapelastuskurssi Inkeroinen Kosonen Antti 7. Ensivastekurssi Virolahti Hämäläinen Jarno 8. Jälkivahinkojen torjunta Kouvola Tenhunen Antti 9. Sammututyökurssi Anjala Leinonen Markku 10. Sammututyökurssi Virolahti Viipuri Jukka 11. Laskeutuminen ja kattotyöskentely Anjala Salonen Ville 12. Öljyvahingon torjunta Kuusankoski Tenhunen Antti 13. Sammututyökurssi Anjala Leinonen Markku 14. Palokuntien ensiapukurssi Kouvola Laurema Mari 15. Laskeutuminen ja kattotyöskentely Anjala Salonen Ville 16. Palokuntien ensiapukurssi Hamina Hämäläinen Jarno 17. Pelastutyökurssi Anjala Leinonen Miikka 18. Savusukelluskurssi 4 Hamina Pekkola Vesa 232 Sopimuspalokuntien päällikkökurssille ei ollut osallistujia.

18 18 6 Sopimuspalokunnat 2015 Vuonna 2011 allekirjoitetut palokuntasopimukset ovat voimassa Palokuntasopimusten uusintaneuvottelut aloitettiin Sopimusneuvotteluihin sopimuspalokunnat olivat valinneet: Markku Leinosen Anjalan VPK, Heikki Koskinen Selänpään VPK, Heikki Renlund Siltakylän VPK ja Matti Hynninen Karhulan VPK. Pelastuslaitokselta neuvotteluihin osallistuvat: pelastusjohtaja Vesa Parkko, pelastuspäällikkö Juha Tiitinen, pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen ja palopäällikkö Jukka Ruuskanen. Alustavan suunnitelman uudet palokuntasopimukset allekirjoitetaan kesällä Sopimukset astuvat voimaan Kymenlaakson pelastustoiminta hoidetaan 39 paloasemalta. Palokuntamuodon mukaan paloasemia on seuraavasti: 4 päätoimisella henkilöstöllä miehitettyä asemaa 29 vapaaehtoista palokuntaan (VPK-yhdistystä) 2 toimenpidepalkkaista palokuntaa 2 tehdaspalokuntaa 2 sotilaspalokuntaa Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistoiminnan kehittämistä varten on sopimuspalokuntatyöryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa: Karhulan VPK:n paloasemalla Jaalan VPK:n paloasemalla Anjalan VPK:n paloasemalla Kokouksissa käsiteltiin mm. työturvallisuuteen, pelastustoimintaan, koulutukseen, raportointiin, ensivastetoimintaan, kaluston hankintaan ja ohjeisiin liittyviä asioita. Sopimuspalokuntatyöryhmän muodostivat: Pelastuslaitoksen edustajat: Koollekutsuja, puheenjohtaja: Pelastustoiminta: Kalustonhankinta: Koulutus Resurssien seuranta Viesti- ja ATK: Ensihoito: Kokouksen sihteeri: Juha Tiitinen Tero Vanhamaa, Jukka Ruuskanen, Asko Rouhiainen Miikka Leinonen Vesa Leinonen Tarja Hjelt, Veli-Matti Heininen Minna Mäisti Sopimuspalokuntien edustajat: 1. valmiusasteen palokunnat Heikki Renlund vara Markku Nokka Tapio Pekkola Mauri Runni Markku Leinonen Tero Piispa 2. valmiusasteen palokunnat Matti Hynninen vara Simo Valjakka Vesa Pekkola Teemu Elk Arto Koho Jukka Vallentin Sotilaspalokunnat Riku Hämäläinen vara Timo Liila Teollisuuspalokunnat Mikko Mattila vara Ismo Taskinen

19 Kartta: Paloasemat

20 Sopimuspalokuntien valmiusaste ja hälytysosastojen henkilömäärä Valmius aste Miehistö Harjoittelijat, muut esim. evyhenkilöt Päällystö Yksikönjohtajat YH- TEENSÄ Savusukeltajien määrä Paineilmalaitteen käyttäjiä Koulutetut ensivastehenkilöt Kouvola päivystysalue Anjalan VPK I Inkeroisten VPK I Kaipiaisten VPK I Liikkalan VPK I Myllykosken I palokunta StoraEnso Anjalankosken I/II TPK Elimäen VPK I Pioneerien VPK I Iitin VPK I Vuolenkosken VPK I Jaalan VPK I Kouvolan VPK II Kuusankosken VPK I UPM-Kymmene I Kymin TPK Selänpään VPK I Tuohikotin VPK I Valkeala-Jokelan VPK I Karjalan Prikaatin I/ SPK Utin Jääkärirykmentin I/ SPK Yhteensä: Kotka päivystysalue Haminan VPK II Metsäkylän VPK II # # # # # # # # Turkian VPK II # # # # # # # # Vehkalahden VKPK II Hurukselan VPK II Karhulan VPK II Kotkan VPK II Kymin Läntinen VPK II Tiutisen VPK II Miehikkälän PVPK I Pyhtään VPK I Siltakylän VPK I Klamilan VPK II Ravijoen VPK II Virojoen VPK I Virolahden VPK II Yhteensä: Kaikki yhteensä # vastauksia ei saatu määräaikaan mennessä

21 Sopimuspalokuntien tehtävä- ja miestuntimäärät (ei sisällä varallaoloa) Pelastustehtävät Ensivastetehtävät Kouvolan päivystysalue Kpl Miestuntimäärä Tehtäviä Miestuntimäärä Anjalan VPK Inkeroisten VPK Kaipiaisten VPK Liikkalan VPK Myllykosken palokunta StoraEnso Anjalankosken TPK 48 # 0 0 Elimäen VPK ,5 Pioneerien VPK Iitin VPK Vuolenkosken VPK Jaalan VPK , Kouvolan VPK Kuusankosken VPK UPM-Kymmene Kymin TPK Selänpään VPK Tuohikotin VPK Valkeala-Jokelan VPK Karjalan Prikaatin SPK Utin Jääkärirykmentin SPK Yhteensä: , ,5 Kotkan päivystysalue Haminan VPK Metsäkylän VPK # # # # Turkian VPK # # # # Vehkalahden VKPK Hurukselan VPK Karhulan VPK Kotkan VPK Kymin Läntinen VPK Tiutisen VPK ,5 0 0 Miehikkälän PVPK Pyhtään VPK Siltakylän VPK Klamilan VPK 12 80,5 0 0 Ravijoen VPK Virojoen VPK , Virolahden VPK Yhteensä: , KAIKKI YHTEENSÄ: ,5 # vastauksia ei saatu määräaikaan mennessä

22 22 7 Kalusto 7.1 Kalustohankinnat ja huolto Kalustohankinnat vuonna 2015 perustuivat Kymenlaakson pelastuslaitoksen investointistrategiasuunnitelmaan ja vuosittain päivitettävään investointisuunnitelmaan. Suunnitelmien mukaiset investointihankkeet perustuvat riskiarvioihin ja niiden nojalla tehtyihin pelastustoimen palvelutasopäätöksiin. Ajoneuvo- ja muu kallis kalusto pyritään pelastustoimen alueella pitämään palvelutason mukaisena. Ajoneuvokaluston hankinnassa pääperiaatteena on, että sijoitusketjun loppupäästä poistetaan ajoneuvo, eikä lukumäärää lisätä. Paloautohankinnat Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön seuraavat uudet paloautot: sammutusauto Tuohikotin paloasemalle säiliöauto Kotkan, Takojantien paloasemalle johtoauton P32 päivystäjän käyttöön, Kouvolan paloasemalla tarkastusauton pelastusjohtajan käyttöön tarkastusauto pelastuspäällikön käyttöön Kuvassa Tuohikotin paloaseman sammutusauton ja Kotkan paloaseman säiliöauton vastaanotto/käyttäjäkoulutuksesta Kuvassa autojen toimittajan Sammutin Oy:n ja Scanian kouluttajat sekä palokuntien kuljettajakouluttajat. Sairasautohankinnat Vuoden 2015 aikana hankittiin yksi sairasauto, rek.num. ZKM-361, jonka sijoituspaikka on Kotkan paloasema. Pelastuskaluston hankinta (pienkalusto) Pelastuskalustonhankinnassa olemme pelastuslaitosten yhteisessä hankintarenkaassa, sopimuskausi alkoi , kesto 2+1 vuotta.

23 23 Käyttötalouspuolen hankinnoissa tavoitteena on kaluston ja suoja-asujen yhtenäistämiseen sekä työturvallisuuden parantamiseen. Kaluston huolto Kaluston huollosta vastasivat huoltohenkilöstö, työvuorot ja sopimuspalokunnat erillisen työjaon mukaan. Scania- merkkisten paloautojen huolloista ja katsastuksista huolehtii Scanian merkkiliikkeet huoltosopimuksen mukaisesti. 7.2 Pelastuslaitoksen omistama ja käytössä oleva ajoneuvokalusto ja veneet Taulukossa on pelastustoimen käytössä olevat ajoneuvot ja veneet. Sarakkeessa yhteensä (kpl) on pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien kalustomäärä yhteensä, viimeisessä sarakkeessa VPK, TPK tai sotilaspalokunnan omistamien ajoneuvojen määrä yhteensä. Ajoneuvotyyppi yhteensä (kpl) Sammutusauto 42 6 Säiliösammutusauto 2 Miehistöauto Säiliöauto 31 Tarkastusauto 20 Sairasauto 10 Huoltoauto 9 Mönkijä Alukset, veneet ja lautat 24 6 Johto/tarkastusauto 6 Moottorikelkka 6 2 Traktori, pyöräkuormaaja, trukki 5 Johtoauto 7 Ensivasteauto 6 5 Kalustoauto 2 1 Vaahtoauto 5 2 Letkuauto 2 Puomitikas-/nostolava-auto 2 Johtokeskusauto 1 Pelastusauto 2 Pelastussukellusauto 1 joista sopimuspalokuntien omistamia on yhteensä (kpl) Ajoneuvojen myynti Pelastuslaitos myi vuoden aikana seuraavat käytöstä poistetut autot, perävaunut ja veneet: ambulanssi Mercedes-Benz Spinter, vm. 2005, EXK-477 sammutusauto Mercedes-Benz, vm. 1993, EGB-423 sammutusauto Scania P92, vm. 1986, RMC-386 säiliöauto Volvo FL10, vm. 1987, RNC-879

24 24 8 Viesti- ja tietohallinto 8.1 Viestitoiminta Pelastuslaitoksen viestinnän- ja hälyttämisen varajärjestelmän kehittämistä ja laajentamista jatkettiin myös vuonna Järjestelmässä otettiin käyttöön Elektro - Arolan PETO - hälytyssovellus, joka on käytettävissä Kotkan ja Kouvolan tilannekeskuksista. Sovelluksessa on yhtenä mahdollisena hälytysyhteytenä puhesyntetisaattorihälytys matkapuhelimiin ja sillä on vuoden 2016 aikana tarkoitus korvata 10 -vuotta vanha puhepostijärjestelmä. Hakulaitteita käyttävien palokuntien määrä kasvoi kymenlaakson alueella 10 palokuntaan. (Anjalan, Iitin, Inkeroisten, Jaalan, Jokelan, Karhulan, Kotkan, Vehkalahden, Virojoen ja Vuolenkosken VPK:t). Kymenlaakson pelastuslaitoksella saatiin vuoden aikana vihdoin käyttöön pitkään odotettu VIRVE -verkon puheliikenteen tallennuslaitteisto. Laitteistolla voidaan tallentaa useampaa puheryhmää samanaikaisesti aikaleimattuna. Väestöhälytinjärjestelmän huoltotoimenpiteitä jatkettiin Kotkan ja Kouvolan kaupungeissa sekä Iitin kunnan alueilla. Iitin Kausalan ja Kuusankosken vesitornien vanhat hälyttimet purettiin pois ja tilalle hankittiin uudet nykyaikaiset hälyttimet. Hälyttimien asennus jäi rakennustoimista johtuen vuodelle Tietohallinto Tietoliikenneverkon hallinnollisten palveluiden ja sovellusten osalta jatkettiin palveluiden ostamista ICT -Kymiltä. Kiinteät tietoliikenneyhteydet ostettiin Kotkan kaupungin kilpailutuksen myötä Elisa Oyj:ltä. Vuoden aikana oli havaittavissa palveluiden ja verkon ylläpidon puolella aikaisempaan toimintaan verrattuna heikentymistä. Matkapuhelinliittymien osalta operaattorina jatkoi DNA, mutta valmistelut operaattorin vaihtumiseen aloitettiin loppu vuonna Kotkan kaupungin tekimien päätösten mukaisesti. Valmisteilla olevan uuden hätäkeskustietojärjestelmän (ERICAn) johdosta pelastuslaitoksen käyttöön saatiin TUVE -verkkoon liittyvä kannettava työasema, jolla on mahdollista syöttää ERICAan tarvittavat tiedot. Kymenlaakson pelastuslaitoksen Facebook -sivuston tykkääjä rekisteröintiin maaliskuussa. Facebook -sivustoa käytettiin vuoden aikana myös onnettomuustilanteen aikaiseen tiedottamiseen, jossa se osoittautui varsin tehokkaaksi, sillä lyhyessä ajassa tavoitettiin n henkilöä.

25 25 9 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestintä toteutui toimintavuonna 2015 odotetusti ja strategisten linjausten mukaisesti. Kymenlaakson pelastuslaitos panosti aikaisempien vuosien tapaan valtakunnallisiin tapahtumiin, 112-päivään sekä NouHätä! -pelastustietotaitokilpailuun. Tapahtumien voidaan ehkä sanoa muodostuneen jo perinteeksi, jossa Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa pidettiin 112-päivänä avoimet ovet. Vakinaisen asemien lisäksi myös 9 sopimuspalokuntaa osallistui tapahtumaan joko samana päivänä, seuraavana tai edellisenä viikonloppuna. Tapahtuma keräsi paloasemille runsaasti yleisöä. Yhteensä lähes 3200 henkilöä tutustui pelastus- ja yhteistyöviranomaisten toimintaan Kymenlaaksossa ja yksittäisenä tapahtumana 112-päivä oli väkiluvultaan suurin tapahtuma. Valtakunnallisista muista tapahtumista mainittakoon Päivä Paloasemalla -tapahtuma, johon osallistui yhteensä 7 sopimuspalokuntaa. Tapahtumalla tavoitettiin yhteensä 1416 henkilöä. Tapahtuma liittyy valtakunnalliseen paloturvallisuusviikkoon ja on luonteeltaan perhetapahtuma, jossa tarkoituksena on oppia paloturvallisuustaitoja hauskojen tehtävärastien avulla. Paloturvallisuusviikkoa vietetään aina vuosittain ja se ajoittuu marrasjoulukuun vaihteeseen. Edellisten vuosien tapaan pelastustoimen esittely oli ollut jälleen varsin suosittu turvallisuusviestinnän aihepiiri. Toimintavuonna 2015 pelastustoimeen oli tutustunut yli henkilöä ja aihepiiriä oli käsitelty 99 tilaisuudessa. Poistumisturvallisuutta käsitteleviä tilaisuuksia oli järjestetty seuraavaksi eniten, 74, joihin osallistuvien määrä oli hieman yli 7000 henkilöä. Poistumisturvallisuuskoulutustilaisuudet ovat usein tilaisuuksia, joissa koulutettavien tai neuvottavien määrä nousee helposti suuriksi, koska aihepiiriä on erittäin keskeistä harjoitella kohteissa, joissa liikkuu tai työskentelee paljon ihmisiä. Poistumisturvallisuutta ei koskaan voi harjoitella liikaa ja saatua tulosta on pidettävä erittäin hyvänä. Tilaisuuksien Osallistujien Aihealue lukumäärä lukumäärä Pelastustoimen esittely Poistumisturvallisuus Muu aihe päivä Alkusammutus Nou Hätä! Asumisen turvallisuus Toiminta hätätilanteessa Päivä paloasemalla Hätänumero Toiminta onnettomuustilanteessa Poistumisturvallisuus (neuvontaa yleisötilaisuudessa) Paloturvallisuus Palovaroitin Arjen turvallisuus Muu koulutus Turvakävely Ensiapukoulutus Palonehkäisy Pelastussuunnitelma Valmiussuunnitteluun liittyvä koulutus 3 89 Muihin valmiusorganisaatioihin nimettyjen henkilöiden koulutus 1 20 Tulityökoulutus 2 15

26 26 Turvallisuusviestintätilaisuuksia järjestettiin toimintavuonna 2015 kaiken kaikkiaan 421 (463), joissa tavoitettiin yhteensä (39121) henkilöä. Turvallisuusviestintätapahtumien luonteista voidaan tehdä johtopäätelmä, että pelastuslaitos on näin tavoittanut noin 21 % Kymenlaakson väestöstä järjestämissään erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä koulutus-, ohjaus- tai neuvontatilaisuuksissa. Tilaisuuksien Toteutustapa lukumäärä Osallistujien lukumäärä 1.1 Valistuskampanja Messut tai muu yleisötilaisuus Turvallisuusneuvonta Turvallisuuskoulutus Yhteensä Valtakunnallisesti tarkasteltuna Kymenlaakson pelastuslaitos pärjäsi hyvin ollessaan jaetulla 4. sijalla Itä-Uudenmaan, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa eniten turvallisuusviestintää antaneista pelastuslaitoksista. Valtakunnallisella tasolla kaikkien pelastuslaitoksien antamalla turvallisuusviestinnällä tavoitettiin vuonna 2015 n suomalaista, joka on 16 % Suomen koko väestöstä. Luku on pysynyt jokseenkin vakiona vuodesta toiseen. Turvallisuusviestintää on lukumääräisesti eniten kohdennettu Peruskoulun 7-9(10) - luokkalaisille, yhteensä 84 tilaisuutta, joilla tavoitettiin yhteensä 7000 nuorta aikaisempien vuosien tapaan. Tästä luvusta hieman alle puolet tavoitetaan NouHätä! -kilpailulla, joka on suunnattu peruskoulun 8-luokkalaisille. Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän strategian ja kohdentamisen elinkaariajattelumallin mukaisesti nuorille suunnattu ja asenteisiin vaikuttava turvallisuusviestintä on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää onnettomuuksia. Peruskoulun 7-9 -luokkalaiset ovatkin yksi keskeisimmistä turvallisuusviestinnän kohteita ja seurattavia määrällisiä mittareita. Tilaisuuksien Osallistujien Kohderyhmä lukumäärä lukumäärä Suuri yleisö Peruskoulun 7-9(10) -luokat Peruskoulun 1-6 -luokat Muu kohderyhmä Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Alle kouluikäiset Hoitolaitosten henkilökunta Ikäihmiset Yritysten, liike- ja teollisuuslaitosten henkilökunta Päivähoitohenkilökunta Yhteisöjen, järjestöjen ym. jäsenet Varusmiehet Oppilaitosten henkilökunta Korkea-asteen oppilaitosten opiskelijat 2 50 Asuinrakennusten asukkaat 4 50 Virkamiehet ja luottamusmiehet 2 29 Pelastussuunnitelman laatijat (asuintalot) 1 29 Kotikäyntejä tekevät henkilöt 1 25 Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstö 1 20 Pelastussuunnitelman laatijat (yritykset) 1 3

27 Suuri yleisö oli edellisten vuosien tapaan tavoitetuin ryhmä, jota voidaan pitää hyvänä tuloksena turvallisuusviestinnän tasapuolisen kohdentamisen näkökulmasta. Suurella yleisö -määritettä käytetään silloin, kun turvallisuusviestintä ei erityisesti kohdistu mihinkään tiettyyn ihmisryhmään tai sitä ei muuten pystytä määrittelemään tilaisuuden luonteen johdosta. Aika usein pelastustoimen esittelyt ja avoimet ovet kohdistuvatkin suureen yleisöön, koska nähtävä kiinnostaa kaiken ikäisiä ja pelastuslaitoksen edustajia lähestytään lähes kaikista ryhmistä. Suurin yksittäinen työpanos turvallisuusviestinnässä tehtiin aikaisempien vuosien tapaan alkusammutuskoulutuksessa, johon yleensä osallistuu työikäisiä henkilöitä eri yrityksistä ja laitoksista. Alkusammutuskoulutustilaisuuksia järjestettiin toimintavuonna yhteensä 92 tilaisuutta, joihin osallistui n henkilöä. 27

28 28 10 Pelastustoimen tehtävät 10.1 Hälytykset Vuoden 2015 aikana pelastuslaitokselle tuli yhteensä 3225 pelastus- tai tarkistustehtävää (v ) vähennystä edellisestä vuodesta 224 tehtävää. Tulipalojen sammutustehtäviä pelastuslaitoksella oli 454 kertaa (532). Rakennuspaloja tapahtui 79 (75), rakennuspalovaara tilanteita oli 106 (145), maastopaloja 75 (130), liikennevälinepaloja 81 (101) ja muita tulipaloja 113 (81). Liikenneonnettomuuksiin pelastuslaitos hälytettiin 479 kertaa (498). Vahingontorjuntatehtäviä oli 350 (437). Ihmisen pelastustehtäviä 92 (92) kertaa, eläimen pelastustehtäviä 54 (54) kertaa. Vaarallisten aineiden ja öljyvahinkojen aiheuttamia tehtäviä oli 87 (111). Tarkastus- ja varmistustehtäviä, avunanto- ja virka-aputehtäviä oli yhteensä 437 (501). Automaattisen paloilmoittimen antaman palohälytyksen tarkistustehtäviä 661 (688). Palovaroittimen tarkastus/varmistustehtäviä 56 (77). Kymenlaakson pelastuslaitos Tiitinen Juha/ Pelastustehtävät vuosittain onnettomuustyypeittäin Onnettomuustyyppi (ensisijainen) Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Räjähdys/räjähdysvaara Sortuma/sortumavaara Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Muu tarkastus-/varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtävä Avunantotehtävä Virka-aputehtävä Yhteensä

29 29 Kymenlaakson pelastuslaitos Tiitinen Juha/ Ihmisen pelastustehtävät vuosittain Ihmisen pelastustehtävän tyyppi Vesipelastustehtävä Pel. loukusta, kuilusta, sortumasta tai kaivosta Pel. vaaraa aih. paikasta tai tilanteesta Pel. paikasta tai tilant., josta ei aiheudu välit. vaaraa Maastopelastustehtävä Pelastaminen hissistä Muu pelastustehtävä Tietoa ei ole kysytty Yhteensä Kymenlaakson pelastuslaitos Onnettomuustyypit kunnittain vuonna 2015 Tiitinen Juha/ Onnettomuustyyppi (ensisijainen) Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Räjähdys/räjähdysvaara Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä Palovaroittimen tarkastus /varmistustehtävä Muu tarkastus /varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtävä Avunantotehtävä Virka-aputehtävä Yhteensä Taulukko: Vuoden 2015 pelastustehtävät kunnittain

30 30 Kymenlaakson pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät kuukausittain vuonna 2015 Tiitinen Juha/ Tapahtumakunta Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä Taulukko: Vuoden 2015 pelastustehtävät kuukausittain Taulukko Pelastustoimen tehtävät vuosina Kymenlaakson pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät vuosina Tiitinen Juha/ Onnettomuustyyppi (ensisijainen) Yhteensä Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Räjähdys/räjähdysvaa ra Sortuma/sortumavaar a Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Muu tarkastus- /varmistustehtävä Paloilmoittimen/palov aroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtä vä Avunantotehtävä Muu pelastustehtävä Virka-aputehtävä Tietoa ei ole kysytty Yhteensä

31 31 Kymenlaakson pelastuslaitos Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen vuonna 2014 Tiitinen Juha/ Riskiluokka tapahtumahetkellä (2013-) Tehtävien lukumäärä Ensimmäisenä kohteessa olleen yksikön toimintavalmiusaika (mmm:ss) Tehtävien lukumäärä, joissa ens. yksikön toimintavalmius aika mitattu Täyttyy (lkm) Ei täyty (lkm) Täyttymis-% Ajan mediaani (mm:ss) Tehtävien lukumäärä, joissa pelastustoiminn Täyttyy (lkm) Ei täyty (lkm) Täyttymis-% an toimintavalmius aika mitattu Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika (mmm:ss) Ajan mediaani I : :42 II : :01 III : :32 IV : :38 Yhteensä : :00 Taulukko: Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen vuonna 2014 (mm:ss) Kymenlaakson pelastuslaitos Tiitinen Juha/ Riskiluokka tapahtumahetkellä (2013-) Tehtävien lukumäärä Tehtävien lukumäärä, joissa ens. yksikön toimintavalmius aika mitattu Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen vuonna 2015 Ensimmäisenä kohteessa olleen yksikön toimintavalmiusaika (mmm:ss) Täyttyy (lkm) Ei täyty (lkm) Täyttymis-% Ajan mediaani (mm:ss) Tehtävien lukumäärä, joissa pelastustoiminn Täyttyy (lkm) Ei täyty (lkm) Täyttymis-% an toimintavalmius aika mitattu Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika (mmm:ss) Ajan mediaani I : :56 II : :14 III : :48 IV : :10 Yhteensä : :00 Taulukko: Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen vuonna Palontutkinta Kuolemaan johtaneiden tulipalojen syttymissyy ja tapahtumakulku palon aikana selvitettiin yhdessä poliisin tutkijoiden kanssa. Pelastustoiminnan johtaja tekee kaikista tulipaloista syttymissyyn arvion ja kirjaa tiedot pelastustoimen valtakunnalliseen Prontotietojärjestelmään. Lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitoksen palontutkijat tutkivat tarkemmin muutamia tulipaloja kuukausittain. Pelastuslaitoksella on nimetty viiden henkilön palontutkintaryhmä, joiden tehtävänä on tutkia kuolemaan johtaneet palot, järjestää koulutusta ja kehittää palotutkintaa yhdessä poliisiin kanssa. Pääpaino palontutkinnassa on ollut palokuolemaan johtaneissa paloissa, sähkölaitteiden palot, tehdasvalmisteisten tulisijojen ja savuhormien aiheuttamat palot sekä bussipalot. Vuosi Rakennuspalot Tapaturmaiseen kuolemaan johtaneet palot Tapaturmaiset palokuolemat rakennuspaloissa *) *) vuonna 2012 ruohikkopalossa menehtyi yksi henkilö. (mm:ss)

32 32 11 Onnettomuuksien ehkäisy 11.1 Kerrostalon omavalvonta Vuosi 2015 oli onnettomuuksien ehkäisyssä mielenkiintoinen ja työntäyteinen. Tuttujen toimintamallien lisäksi toimintavuoden merkittävimmäksi saavutukseksi on mainittava kerrostalojen omavalvontakokeilun saaminen päätökseen. Saatujen tulosten perusteella kerrostalojen omavalvontakokeilua voidaan pitää onnistuneena, huolimatta projektin haastavuudesta ja monitahoisuudesta. Pelastuslaitos käytti työaikaa projektiin reilut 400 tuntia. Työ- ja materiaalikustannuksiin haettiin avustusta Palosuojelurahastosta projektin aloitushetkinä. Avustushakemukseen saatiin myönteinen päätös ja normaalia suurempi avustusosuus, koska hankkeen katsottiin olevan valtakunnallisesti merkittävä. Projektissa muodostuneet kokonaiskustannukset vastasivat hyvin aikanaan tehtyä talousarviota. Kerrostalon omavalvontakokeilun voidaan katsoa onnistuneen myös taloussuunnittelun osalta. Kerrostalon omavalvontaprojektin aikana laadittiin uusi opas, Kerrostalon paloturvallisuusopas, jota jaettiin laajasti kokeiluprojektin aikana kokeilualueen kerrostalojen jokaiseen huoneistoon. Painoksen määrä oli kpl ja tavoitteena oli saada opas jokaiseen huoneistoon valvonnan kohteena olevassa kerrostalossa. Saaduista tuloksista pystyttiin tekemään johtopäätelmä, että ainakin 2500 huoneiston haltijaa on varmuudella saanut kohdennettua turvallisuusviestintää. Kerrostalon omavalvontakokeilu onnistui määrällisesti odotusten mukaisesti. Omavalvontakehotuksen sisältäviä kirjeitä lähetettiin hankkeen aikana yhteensä 140 kerrostaloon. Huoneistojen omavalvontatietoja sisältäviä kirjeitä palautui 81 kappaletta, josta saadaan palautusprosentiksi 58 %. Saatua tulosta voidaan pitää hyvänä, kun huomioidaan, että kokeilussa kaikki toiminnat tapahtuivat paperilomakkein. Lähestymällä suoraan huoneistojen haltijoita omavalvontakehotuksella ja sähköisellä palautusmahdollisuudella, olisi palautusprosentti, saadun palautteenkin perusteella todennäköisesti muodostunut huomattavasti korkeammaksi. Kokeilualue muodostui pääasiallisesti Kotkansaaren sekä osin Kouvolan keskustan suuronnettomuusvaarallisten teollisuuslaitosten ns. konsultaatiovyöhykkeillä sijaitsevista kerrostaloista. Kouvolan alueella otettiin mukaan kokeiluun kerrostaloja mainitun alueen ulkopuolelta. Tavoitteena oli, että omavalvonnassa pelastusviranomainen saisi kattavaa tutkimustietoa kerrostalojen omatoimisesta varautumisesta. Saaduista tuloksista kävi monin paikoin ilmi kerrostalon omatoimisen varautumisen taso, vaikka omavalvontalomakkeissa ei käytetty esimerkiksi laadullisen tutkimuksen kysymyspattereita tai vastaavia menetelmiä. Kerrostalon omavalvontaa riskiperusteisessa valvonnassa on pidettävä hyvänä työkaluna onnettomuuksien ehkäisyssä erityisesti, jos omavalvonta-asiakirjaa kehitetään edelleen ja siinä huomioidaan laadullisen tutkimuksen periaatteita. Projektin sivutuotoksena syntyi myös uusi opas Rivitalon paloturvallisuusopas. Opasta on tarkoitus käyttää toimintavuonna 2016, kun omavalvontaa laajennetaan käsittämään myös rivitalot. Kymenlaakson pelastuslaitoksen tavoitteena on toimittaa kaikkien asuinrakennusten palotarkastukset lähtökohtaisesti perustuen omavalvontaan ja samalla saavuttaa täydellinen kattavuus asumisen turvallisuusviestinnässä omavalvonnassa käytettävien paloturvallisuusoppaiden avulla. Jatkossa pelastuslaitoksen asuntoihin kohdistuva valvontakohtelu on samankaltaista, olipa asumismuoto mikä tahansa. Samantyyppinen valvontamuoto kaikissa asumismuodoissa antaa myös tasapuoliset vertailulähtökohdat arvioitaessa todellisia riskejä asumismuodosta riippumatta.