EKOTEHOKKUUSSELVITYS. Tampereen Hakametsä Ida Montell

Transkriptio

1 EKOTEHOKKUUSSELVITYS Tampereen Hakametsä Ida Montell

2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 2 3 HAKAMETSÄN ALUEEN OMINAISUUDET 3 4 EKOTEHOKKUUS HAKAMETSÄSSÄ Liikenne Rakentaminen Vesi Energia Palvelut ja virkistystoiminnot Hiilikierto 15 5 ALUEELLISET TOIMENPITEET 20 LÄHTEET 24

4

5 1 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 1 JOHDANTO Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja täydentävä rakentaminen on yksi keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarkoituksena on luoda edellytyksiä kansalaisten tarvitsemien palvelujen saavutettavuudelle, liikkumistarpeen vähentämiselle, toimivalle joukkoliikenteelle sekä luonnonalueiden ja varojen säästämiselle. (Tampereen kaupunki 2011, 5) Tampereen kaupungin EHYT-hankkeen tavoitteena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita Tampereen kantakaupungin olevaa rakennetta täydentäen tai jatkaen (Tampereen kaupunki 2011, 5). Osana EHYThanketta laaditaan Hakametsän alueen yleissuunnitelma, jonka tarkoituksena on tutkia alueen täydennys- ja muutosrakentamis- sekä kehitysmahdollisuuksia(tampereen kaupunki 2014, 2). Tässä selvityksessä tarkastelun lähtökohtana on yleissuunnitelman mukaisen yhdyskuntarakenteen tiivistymisen vaikuttavuus ekotehokkuuteen nykytilanteeseen verrattuna.

6 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 2 2 MENETELMÄT Selvityksessä tarkasteltiin alueen kokonaisvaltaista ekologista suorituskykyä Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalulla (HEKO). Työkalulla arvioidaan alueen ekotehokkuutta 21 indikaattorin avulla. VTT:n Helsingin kaupungille laatimassa Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu-raportissa (HEKO, 2010) kaupunkiympäristön ekotehokkuus (ekotehokkuuden kova ydin) on määritelty seuraavasti: kulutetut luonnonvarat x ympäristöhaitat asukas- ja työpaikkamäärä tai kokonaiskerrosala Lisäksi alueen päästövaikutuksia tarkasteltiin Asemakaavoituksen päästölaskurilla ( 2013 Aalto-yliopisto, Sitra, Ympäristöministeriö, Kimmo Lylykangas). Laskentamallin avulla osoitetaan luonnoksen ratkaisujen vaikutus rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeen, infrastruktuurin elinkaaren hiilijalanjälkeen sekä maankäytön muutoksesta aiheutuviin CO2e-päästöihin. Alueen maankäytön muutoksesta aiheutuvaa kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastojen muutosta tarkasteltiin myös Alueellisen hiilitaseen arviointityökalulla ( 2014 Simosol Oy, Ramboll Oy, Helsingin, Lahden, Turun ja Vantaan kaupunki). Laskuri arvioi lisäksi uuden rakennuskannan päärakenteiden, niiden rakentamisen ja rakenteiden uusimisen hiilijalanjäljen sekä rakenteisiin sitoutuneen hiilivaraston. Tarkastelussa ovat mukana myös viherrakenteet. Ekotehokkuusselvityksen laskennassa käytettiin yleissuunnitelman alustavia luonnoksia. Luonnoksissa esitetyt täydennysrakentamisen määrät ja sijainnit ovat alustavia ja voivat muuttua vielä suunnitelman edetessä.

7 3 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Yleissuunnitelmaluonnosten edetessä todettiin, että Hipposkylän ja Hippospuiston alue (alueen luoteiskulma) suunnitellaan erikseen omana osakokonaisuutena. Hipposkylän ja puiston alueen nykytilan tiedot ovat kuitenkin otettu huomioon laskennassa. Täydennysrakentamista on osoitettu alustavassa luonnosvaihtoehdoissa k-m² vaihtoehdossa 1 ja k- m² vaihtoehdossa 2. Molemmissa vaihtoehdoissa on osoitettu urheilu- ja vapaaajantoimintoja, liiketilaa, toimistoja ja asumista. 3 HAKAMETSÄN ALUEEN OMINAISUUDET - tavoitevuode kaupunki 2014, 2) (Tampereen - sijaitsee arvoa. Suunnittelualue kytkeytyy erityisesti liikenteen ja kaupunkikuvan näkökulmista länsipuolella samaan aikaan käynnissä oleviin asemakaavahankkeisiin. Suunnittelualue sisältää osia Kissanmaan, Uudenkylän ja Hakametsän kaupunginosista. (Tampereen kaupunki 2014, 3)

8 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 4 Kuva 1. Hakametsän tarkastelualue ortokuvassa. Kuva on vuodelta (Tampereen kaupunki 2014) Hakametsän yleissuunnitelmalla pyritään muodostamaan näkemys kohteen kehitysmahdollisuuksista. Tavoitteena on, että alue nivoutuu tasapainoiseksi ja toiminnoiltaan monipuoliseksi osaksi tiivistyvää yhdyskuntarakennetta. Alueella otetaan huomioon historiallinen jatkuvuus sekä virkistys ja kaupunkiekologia. Tavoitteena on kehittää palvelutarjontaa ja pysäköintiratkaisuja sekä parantaa kevyenliikenteen olosuhteita ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia. Pyrkimyksenä on myös kohentaa ja elävöittää kaupunkikuvaa sekä lisätä viihtyisyyttä. (Tampereen kaupunki 2014, 4) Hakametsän alue on jo nykytilassaan suhteellisen ekotehokas alue erinomaisen sijaintinsa sekä hyvien julkisten ja kevyen liikenteen yhteyksien vuoksi. Liikenteen osalta kokonaisekotehokkuutta heikentävät muun muassa alueen halki kulkeva vilkas henkilöautoliikenne sekä palvelurakennusten runsaat parkkialueet. Alueella toteutuu toimintojen sekoittumista, sillä alueelta löytyy asuinrakennusten lisäksi myös virkistystoimintoja, palveluita ja työpaikkoja.

9 5 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Kalevan kauppakeskittymä tarjoaa laajat palvelut ja etäisyydet muihin tarvittaviin toimintoihin, kuten kouluun ja virkistysalueille, ovat lyhyet. Suunnittelualueen aluetehokkuus on nykyisin jo verrattain hyvä, kun ottaa huomioon, että alueella on laajasti myös pientalovaltaista asuinaluetta sekä virkistysalueita. Alueelta löytyy hyvin viheralueita ja virkistysreittejä, mutta alueen viheryhteyksissä on vielä kehitettävää. Alueella on todettu kaupunkitulvariskikohteita. Muun muassa pinnoitetut alueet sekä huonosti vettä läpäisevä maaperä lisäävät alueen hulevesien määrää. Liitteissä on esitetty alustavavien yleissuunnitelmaluonnoksien molemmat vaihtoehdot.

10 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 6 4 EKOTEHOKKUUS HAKAMETSÄSSÄ Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO) tarkastelee alueen kokonaisvaltaista ekologista suorituskykyä. Alueen ekotehokkuutta arvioidaan 21 indikaattorin avulla. Työkalusta saatu tulos on 101 pistettä, kun tulosväli on pistettä. 101 pisteellä Hakametsän alue saa ekotehokkuuspisteissä arvosanan hyvä. Tarkastelussa laskettiin tulos molemmille vaihtoehdoille ja niissä huomioitiin koko tarkastelualueen lähtötiedot. Eroa suunnitelmavaihtoehtojen välille ei HEKO-työkalulla saatu. Eroa muodostui vain parin indikaattorin osalta, mutta ero on niin pieni, että kokonaisekotehokkuudet vaihtoehdoille ovat samat. Kuvio 1. HEKO:n tulos Hakametsän alueelle. Tulos 101 pistettä sijoittuu arvosanaan hyvä. EKOTEHOKKUUSPISTEET (kokonaisekotehokkuus) pisteet arvosana KIRJAINLUOKITUS 110 tai yli huipputaso A ,9 erinomainen A ,9 hyvä B ,9 normaali C ,9 välttävä D alle 75 heikko E HEKO-arvioinnista saatu tulos on esitetty liitteenä sekä kaaviokuvana että indikaattoreittain esitettynä taulukkona. Laskennassa käytetyt tiedot pohjautuvat alustaviin yleissuunnitelmaluonnoksiin ja niissä esitetyt lukemat ovat suurilta osin vielä arvioita, sillä esimerkiksi kerrosneliömäärät, kerroskorkeudet ja pysäköintipaikkojen määrät voivat muuttua vielä paljon ennen toteutusvaihetta. Tästä syystä laskennassa ei tarkasteltu maansiirtoja, koska siirrettävän maan määrää ei pystytä laskemaan tarpeeksi tarkan tiedon puuttuessa rakentamisen määrästä sekä tulevista viheralueista, joihin poistettavaa maata mahdollisesti voitaisiin hyödyntää.

11 7 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 4.1 Liikenne Hakametsän suunnitelmaluonnokset eheyttävät ja tiivistävät yhdyskuntarakennetta. Tuleva rakennuskanta on monipuolista ja tulee sisältämään sekä palveluita, työpaikkoja että asumista. Suunnitelmaluonnokset tukevat liikkumista ilman henkilöautoa, sillä uusi rakentaminen tukeutuu kilpailutasoiseen joukkoliikenteeseen sekä laadukkaisiin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Alueen kävelyn ja pyöräilyn reitit ovat nykyisellään hyvät, mutta joiltain osin reiteissä on katkoksia. Autot ja kevyt liikenne ovat arviolta tasavertaisessa asemassa 70 % kaduista ja kävely- ja pyöräilyreittien viihtyisyys on suunnitelmaluonnosten mahdollisen toteutumisen myötä suurilta osin positiivista. Autojen ja kevyen liikenteen väylien tasavertaisuutta laskee se, että pyöräilylle ei ole kaikilla reiteillä osoitettu omaa kaistaa. Kävely- ja pyöräilyreittien viihtyisyydessä on osassa reittejä kehittämistä etenkin melun osalta. Suunnitelmaluonnoksissa kävelylle ja pyöräilylle on osoitettu uusi pääreitti ja paikallisreittiverkostoa on kehitetty sujuvammaksi. Alueella on olemassa hyvät joukkoliikenneyhteydet. Suuresta osasta aluetta etäisyys joukkoliikenteen pysäkille on alle 200 metriä ja osasta tarkastelualuetta metriä. Tampereen raitiotien yleissuunnitelmassa raitiovaunureitti tulee sijoittumaan suunnittelualueen kupeeseen ja alueen läheisyyteen sijoittuisi myös raitiovaunun pysäkki. Julkiset yhteydet, etenkin tuleva raitiotielinjaus, on huomioitu hyvin. Tulevalle raitiovaunun pysäkille on sujuvat kulkuyhteydet kävellen ja pyörällä.

12 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 8 Alueen pysäköintiratkaisuissa on pieni ero suunnitelmaluonnosten välillä, sillä vaihtehdossa 2 on esitetty enemmän pysäköintipaikkoja. Suunnitellut pysäköintipaikat ovat yleissuunnitelmatasolla vielä arvioita, joten toteutuneet ratkaisut voivat lopulta olla hyvin erilaisia. Nykyisin alueen pysäköinti on kokonaan maantasopysäköintiä, mutta suunnitelmaluonnoksissa on osoitettu yli puolet uusista pysäköintipaikoista maanalaista pysäköintiä. Alueen suurien liikeja palvelupaikkojen takia osassa kortteleita on autopaikkojen määrä suhteessa kerros- tai toimistoneliöihin suuri. Liikenteen päästölaskennassa suunnitelmaluonnoksia verrattiin yhtenä kokonaisuutena nykytilanteeseen. Alueen päästöt vähenivät liikenteen osalta nykytilanteesta 133 kgco2e asukasta kohden eli 133 kiloa vuodessa. Tulos perustuu joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja näkyy laskennassa vähentyneenä henkilöautoiluna. Laskennassa henkilöautoilun tavetta vähensivät seuraavat alueratkaisut: alueelle on osoitettu erillisiä pyöräteitä ja pyörien pysäköintitiloja, lähipalvelut (lähikauppa, päivähoito ja ala-aste) ovat 400 metrin etäisyydellä, alueella on tiheät ja laadukkaat bussi- ja ratikkalinjat sekä alueella on tiheät, laadukkaat ja turvalliset kävelyreitit. Henkilöautoilun määrä olisi laskennassa saatu vielä pienemmäksi, jos alueella olisi lähijunien asema tai keskitetty autojen pysäköintiratkaisu. Yleissuunnitelman jälkeisen tilanteen kulkutapajaukamassa henkilöautoilun määrä on vähentynyt 14 %, joukkoliikenteen (linja-auto ja raitiovaunu) osuus kasvanut 6 % ja kävelyn sekä pyöräilyn osuus kasvanut 3 %. Tuloksissa nykytilanteella on raitiovaunun osalta lähtöarvona laskennassa oleva vakio lukuarvo, vaikka nykytilanteessa alueella ei vielä raitiovaunua ole, vaan luku sisältyy todellisuudessa linja-auton osuuteen.

13 9 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Kuvio 2. Kulkutapajakauma nykytilanteessa ja yleissuunnitelman toteutumisen jälkeen. Taulukko 1. Liikenteen vuosittaiset päästöt taulukossa kulkutavan mukaan. Perustilanne esittää nykytilanteen päästöt ja paranneltu tilanne yleissuunnitelmaluonnosten jälkeisen tilanteen. Liitteenä on esitetty liikenteen päästöt vuodessa asukasta kohden kulkutavan mukaan jaoteltuna.

14 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Rakentaminen Rakennusten ja infran yhteenlaskettujen päästöjen osalta ei eri vaihtoehdoille muodostunut suurta eroa. Molemmissa yleissuunnitelmaluonnoksissa on esitetty vain yksi tonttikatua suurempi kadun jatke, joka ei sekään ole kovin pitkä. Laskennassa tarkasteltiin päästöjen kokonaiskuvaa, mikä tarkoittaa, että laskennassa otettiin huomioon olemassa olevat rakennukset ja infra sekä uusi rakentaminen. Tällöin laskennan tuloksesta käy ilmi rakennusten käytönaikaisten päästöjen lisäksi uusien rakennusten rakentamisesta aiheutuneet vaikutukset, mutta myös takautuvasti olemassa olevien rakennusten rakentamisesta aiheutuneet vaikutukset. Kolmantena tuloksena laskettiinkin vain olemassa olevien rakennusten ja infran päästöt. Laskennasta, jossa otettiin huomioon vain olemassa oleva infra ja rakennukset, saatiin asukasta kohden korkeampi päästöjen määrä kuin suunnitelmavaihtoehtojen laskennasta. Täydennysrakentaminen tiivistää olemassa olevaa rakennuskantaa, jolloin asukasmäärä lisääntyy ja aluetehokkuus kasvaa. Vaikka uudesta rakentamisesta muodostuu päästöjä, niin otettaessa huomioon myös olemassa olevan tilanteen päästöt, on päästöjen kokonaismäärä suunnitelmavaihtoehdoissa asukasta kohden pienempi kuin nykytilanteessa. Molempien vaihtoehtojen sekä nykytilanteen päästölaskennan tulokset (päästöt asukasta kohden tco2e) rakennusten elinkaaren osalta on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Päästölaskennassa ei huomioitu rakennuksista kuin asuinrakennukset, joten uudet palvelu- ja toimistorakennukset merkittiin asuinkerrostaloiksi, jotta ne saatiin mukaan laskentaan. Osa laskennassa käytetyistä arvoista, esimerkiksi uusien rakennusten asukasmäärät, ovat arvioita.

15 11 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Kuvio 3. Päästöjen jakauma asukasta kohden, vaihtoehto 1. Ero vaihtoehtojen välillä on hyvin pieni. Kuvio 4. Päästöjen jakauma asukasta kohden, vaihtoehto 2. Ero vaihtoehtojen välillä on hyvin pieni.

16 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 12 Uusien rakennusten lämmitysmuodoksi valittiin kaukolämpö, koska alueella on olemassa kaukolämpöverkko ja se toimii olemassa olevien kerrostalojen pääasiallisena lämmitysmuotona. Lämmitysmuodon valinnalla on vaikutusta laskennan tulokseen. Uusien rakennusten materiaalivalinnoiksi valittiin tavanomaiset rakennusmateriaalit, mutta tulosta voitaisiin parantaa valitsemalla vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja. Energiankulutuksen osalta uusissa rakennuksissa käytettiin myös vuoden 2012 normaalia tasoa, joten tulos olisi automaattisesti parempi käytettäessä esimerkiksi nollaenergiataloja. Maan käyttö rakentamiseen ei ole ekologiselta arvoltaan kovin arvokasta. Rakentamiseen käytetystä maasta vain pieni osa on hoitoluokan mukaista viheraluetta ja menetetyistä viheralueista vain pienellä osalla on ekologista arvoa alueelle. Suunnittelualueen merkittävimpiä ekosysteemipalveluiden muodostumisalueita ovat mm. Kylänojan/Papinojan ja Vuohenojan alue sekä Hakametsän metsäalue, joiden säilyminen on huomioitu suunnittelmaluonnoksissa. Alueella ei ole pilaantuneita maita, jotka tarvisivat käsittelyä ja rakennettavuudeltaan alueen maaperä ei ole normaalitasoa vaikeammin rakennettavaa. Vaikka aluetehokkuus kasvaa täydennysrakentamisen myötä, ei Hakametsän aluetehokkuus ole yleisssuunnitelmaluonnostenkaan myötä merkittävän suuri. Kokonaistehokkuutta laskevat olemassa olevat väljemmin rakennetut asuinkorttelit, joidenkin liikerakennusten laajat parkkialueet sekä alueen runsaat viheralueet. Aluetta tarkastellessa esimerkiksi korttelitehokkuuksien näkökulmasta, on alue huomattavasti tehokkaampi, sillä viheralueiden vaikutus voidaan jättää pois.

17 13 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 4.3 Vesi Hakametsän alueella on kartoitettu alueen hulevesitilannetta. Selvitysalue kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen. Alueen hulevedet laskevat Iidesjärveen. Alueen läpi kulkeva Pappilan-Vuohenoja on todettu tulvaherkäksi. Viinikanojan valuma-alueselvityksessä on todettu, että Iidesjärven tilaa tulee parantaa. Iidesjärven veden laadun parantamisessa on tärkeää kiinnittää huomiota koko Viinikanojan valuma-alueen veden laatuun ja määrään. Viinikanojan hulevesiohjelman mukaan Vuohenojan valuma-alueella hulevesivirtaamia ei saa lisätä. Selvitysalueen maaperä on pääosin savea, joka on ominaisuuksiltaan vettä heikosti läpäisevää ainesta. Yleissuunnitelmaluonnosten yhteydessä alueella on tarkasteltu hulevesien hallintaa. Tiivistyvän rakentamisen myötä alueen hulevedet tulevat lisääntymään. Alueen hulevesien hallintaan on esitetty erilaisia veden kuljetus- ja viivytyskeinoja, mutta myös keräys- ja varastointikeinoja. Hulevesien hallintaan on myös esitetty hulevesiaiheita, jotka lisäävät viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Viheralueita on hyödynnetty hulevesien hallinnassa ja suunnitelmissa on esitetty myös viherkattoja, joita voidaan hyödyntää myös virkistyskäytössä. Laskennassa on tarkasteltu suunnitelmaluonnoksien jälkeistä tilannetta, jolloin alueen tulvariski on saatu toimenpiteiden jälkeen hallintaan. Laskennassa saatuja pisteitä nostivat hulevesien hallintaan esitetyt luonnon monimuotoisuutta ja alueen viihtyisyyttä lisäävät menetelmät, jotka eivät tarvitse erillisiä, raskaita rakenteita. Alueen rakentamisesta vain pieni osa vaihtoehdossa 1 on pohjavesialueella. Pohjavesialue sijoittuu alueen eteläosaan lumenvastaanottopaikalle ja sen itäpuolelle. Alueen asukaskohtainen vedenkulutus on oletettavasti normaalitasolla, sillä alueella ei ole tiedossa normaalista käytännöistä poikkeavia ratkaisuja vesijärjestelmässä. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi vettä säästävät vesikalusteet tai hulevesien hyväksikäyttö paikallisesti.

18 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Energia Alueen rakennusten energiankulutus on alle normaalitason, mikä johtuu siitä, että alueella on paljon vanhoja rakennuksia, joiden energiankulutus on nykyisiä rakennusmääräyksiä paljon suurempaa. Alueen rakennuksista 40 % on rakennettu ennen vuotta 1985 ja 20 % ennen vuotta Alueella ei ole tiettävästi paikallista uusiutuvilla energialähteillä tapahtuvaa sähköntuotantoa. Tällaisia ovat esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmät ja paikalliset tuulivoimalaitokset. Alueella ei myöskään ole tutkittu mahdollisuutta asentaa alueelle aurinkopaneeleita. Alueen lämmöntuotannon osalta ekotehokkuutta laskee vanhojen rakennusten lämmitysmuotoina käytetyt sähkö ja öljy, joiden osuus alueen rakennusten lämmitystavoista on 40 %. Laskettaessa vain uusien rakennusten ekotehokkuutta käytettiin niiden lämmitysmuotona kaukolämpöä, joka Tampereen sähkölaitoksella tuotetaan pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Alueen passiivisen aurinkoenergian huomioimista on hankala ottaa huomioon vielä yleissuunnitelmavaiheessa, sillä passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen on sidoksissa rakennusten käyttötarkoitukseen ja energialuokitukseen. Passiivisen aurinkoenergian hyödyntämistä kannattaa silti tarkastella jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi huomioimalla luonnonvalon käyttömahdollisuuksien parantaminen rakennusten muodossa, suuntauksessa ja sijoittelussa sekä mahdollistamalla nollaenergiatalojen rakentaminen. Alueen nykyisessä rakentamisessa ei passiivista aurinkoenergiaa ole normaalitasoa enempää huomioitu eikä alueella ole nollaenergiataloja. Alueen alustavissa suunnitelmaluonnoksissa ei ole otettu kantaa alueen ulkovalaistukseen. Nykytilanteessa alueella on tyypillinen ulkovalaistus, joka mahdollistaa turvallisen liikkumisen pimeän aikaan.

19 15 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 4.5 Palvelut ja virkistystoiminnot Alueella on hyvät lähivirkistysalueet ja suunnitelmaluonnokset tukevat viherverkkojen jatkuvuutta. Itse tarkastelualueen viheralueiden lisäksi alueelta on lyhyt matka myös esimerkiksi Kalevanharjun virkistysalueeseen. Alueelta löytyy monipuolisesti liikuntapaikkoja ja lisäksi molemmissa alustavissa yleissuunnitelmavaihtoehdoissa on osoitettu urheilu- ja vapaa-ajantoimintoja palvelevia rakennuksia. Vaihtoehdossa 1 on esitetty myös kahteen asuinkortteliin lähiviljelypalstoja. Laskennassa ei huomioitu virkistysalueina viherkansia ja kattoja, joita voidaan myös hyödyntää virkistyskäyttöön. Hakametsän alueella on hyvät palvelut. Kalevan kauppakeskittymä tarjoaa laajat palvelut aivan suunnittelualueen kupeesta eikä etäisyydet muihinkaan tarvittaviin toimintoihin, kuten kouluun ja virkistysalueille, ole pitkät. Etäisyys lähipalveluihin on suunnittelualueelta metriä ja matka-aika laajempiin palveluihin on alle 10 minuuttia. Alueelta löytyy myös työpaikkoja yli 30 % kokonaiskerrosalasta. Alustavissa yleissuunnitelmaluonnoksissa rakennuskanta on monipuolista ja sisältää sekä palveluita, työpaikkoja että asumista. 4.6 Hiilikierto Alueellisen hiilitaseen arviointityökalun lähtötietoina käytettiin Tampereen kaupungin hoitoluokitusalueita (Tamperen kaupunki 2002). Tarkastelualueelta määriteltiin hoitoluokitusalueiden laajuudet ja luokituksen ulkopuolelle jäävät alueet laskettiin rakennetuiksi alueiksi (tiet, parkkialueet, rakennustontit sekä 4 5 otettu huomioon tonttikohtaisia viheralueita (esim. pihojen nurmialueita) eikä tonttipuita, vaan tarkastelussa huomioitiin viheralueina ainoastaan puisto-, virkistys ja muut laajemmat viheralueet.

20 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 16 Lähtötilanne VE1 rakennettu alue ha 84,28 83,53 81,97 89,06 86,43 Yhteensä 104,5 104,5 104,5 104,5 104,5 Taulukko 2. Laskennan lähtötietotaulukko. VE2 VE 1 ilman uusia viheralueita VE 2 ilman uusia viheralueita metsämaa, kivennäismaa ha 3,68 3,6 3,18 3,09 3,06 muu avoin viheralue ha 2,12 1,82 2,11 2,12 2,12 rakennettu viheralue ha 14,42 15,55 17,24 10,23 12,89 Luonnosvaihtoehdoissa muodostuvien viheralueiden laajuus johtuu osittain siitä, että suunnittelualueella on jonkin verran määrittelemättömiä, hoitoluokituksen ulkopuolelle jääviä viheraluita ja luonnosvaihtoehdoissa uutta viheraluetta muodostuu myös nykyisen jäähallin laajalle parkkialueella sekä nykyiselle lumenvastaanottopaikalle. Suunnittelualueen viheralueet ovat nykyisin suuressa virkistyskäytössä ja alueen viheralueyhteyksissä on parantamisen varaa. Viheralueita ja viheryhteyksiä sekä niiden kehittämistarpeita on kartoitettu osana yleissuunnitelmaa. Laskennassa käytetyt, yleissuunnitelman alustavissa luonnoksissa osoitetut, uudet viheralueet ovat arvioita eikä esimerkiksi niiden hoitoluokkia voi vielä varmuudella sanoa. Laskennalla saatiin kuitenkin osoitettua, että täydennysrakentamisesta huolimatta alueen virkistysalueita ei tarvitse menettää. Hiilitasetarkastelun tulos antaa arvon sille kuinka paljon uudesta rakentamisesta jäädään hiilivelkaa. Se laskee hiilinielujen menettämisen, eli menetettyjen viheralueiden lisäksi, rakentamisesta syntyvän hiilijäljen. Lisääntyneet viheralueet vastaavasti lisäävät hiilinielujen määrää eli vähentävät hiilijälkeä.

21 17 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Kuvio 5. Hiilivarastojen muutoksen ja rakenteiden hiilijäljen suuruus verrattuna lähtötilanteeseen (%). Hiilitasetarkastelussa hiilivarastojen muutoksen ja rakenteiden hiilijäljen suuruus verrattuna lähtötilanteeseen oli vaihtoehdossa 1 20 % suurempi kuin vaihtoehdossa 2. Maankäyttömuutos on molemmissa vaihtoehdoissa suurimmaksi osaksi muusta avoimesta viheralueesta rakennetuksi alueeksi eikä esimerkiksi metsästä rakennetuksi alueeksi jonka takia maaperän hiilivaraston muutos on vähäinen. Vaihtoehdossa 1 hiilivarastojen muutos johtuukin täysin rakennusten hiilijalanjäljestä. Vaihtoehdossa 2 hiilivarastojen muutokseen vaikuttaa vain 1 % osuudella kasvillisuuden hiilivaraston muutos ja 99 % rakennusten hiilijalanjälki. Alustavissa yleissuunnitelmaluonnoksissa osoitettu uusi rakentaminen muodostaa merkittävimmän osan alueen hiilivarastojen muutoksesta. Myös suunnitelmissa osoitetuilla uusilla viheralueilla on selkeä vaikutus alueen hiilivarastojen muutokseen. Jos viheralueet jätettäisiin toteuttamatta, merkitsisi se laskennassa yli kymmenen prosentin lisäystä hiilijäljen määrään. Viheralueiden toteuttamatta jättämisellä olisi vaikutusta myös alueen ekologisien yhteyksien muodostumisen sekä alueen virkistysarvon lisääntymisen kannalta.

22 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 18 Suurin osa alueen täydennysrakentamisesta muodostuu jo rakennetuille alueille, joten olemassa olevan viheralueen vähenemisen määrä ei ole merkittävä eikä se muodosta kuin marginaalisen osuuden alueen hiilivarastojen muutoksesta. Alueella olemassa olevista, hiiltä sitovista alueenosista yksi merkittävimmistä on Hakametsän metsäalue. Se säilyy vaihtoehdossa 1 miltei kokonaan ja vaihtoehdossa 2 suurilta osilta. Hiilitasetarkastelussa laskettiin myös rakenteiden (viherkatot ja rakennusten puurakenteet) osuutta hiilivarastojen muutokseen. Rakennusten puiset julkisivut ja rakenteet sekä viherkatot ja kannet voivat myös toimia hiilinieluina eli omalta osaltaan pienentää rakentamisesta syntyvää hiilijälkeä. Mukaan laskentaan otettiin lisäksi nykyisin määrittelemättömät tai muuten hoitoluokituksen ulkopuolella olevat viheralueet ikäänkuin uusina viheralueina. Laskennassa käytetyt puurakenteiset rakennukset sijoittuivat Uudenkylän täydennysrakentamiseen sekä vaihtoehdossa 1 nykyiselle lumenvastaanottopaikalle sijoittuvaan pienimuotoisempaan asuinrakentamiseen, jotka voisivat olla puurakentamiselle soveltuvia kohteita. Alustavien yleissuunnitelmaluonnosten tutkimisen yhteydessä tarkasteltiin missä uudisrakennuksissa viherkatot olisivat mahdollisia ja näitä pintoja käytettiin laskennassa. Viherkattoiksi soveltuvien kohteiden määrä saatiin tässä tarkastelussa ilahduttavan suureksi.

23 19 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Kuvio 6. Vaihtoehtoisen hiilitasetarkastelun hiilivarastojen muutoksen ja rakenteiden hiilijäljen suuruus verrattuna lähtötilanteeseen (%). Määrittelemättömien viheralueiden, viherkattojen ja rakennusmateriaalien, eli puurakentamisen, vaikutuksien mukaan ottamisella laskentaan saatiin hiilivarastojen muutokseen selvä ero. Vaihtoehdossa 1 muutosta saatiin 14 % ja vaihtoehdossa 2 6 % paremmaksi. Vaihtoehdossa 1 saatiin eroa suunnitelmaluonnokseen suuremman puurakentamisen määrän vuoksi enemmän kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdossa 2 ei uudessa rakentamisessa ole juuri pienimuotoista, puurakentamiseen soveltuvaa rakentamista. Hoitoluokituksen ulkopuolisista viheralueista pieni osa osuu rakennusalueiksi osoitetuille alueille. Tämän takia vaihtoehtoisessa hiilitaselaskennassa saatiin myös pieni ero eri tekijöiden osuuksiin hiilivarastojen muutoksessa. Vaihtoehdossa 1 hiilivarastojen muutokseen vaikuttaa 98 % osuudella rakennusten hiilijalanjälki ja 1 % osuudella maaperän sekä 1 % osuudella kasvillisuuden hiilivaraston muutos. Vaihtoehdossa 2 hiilivarastojen muutokseen vaikuttaa 97 % osuudella rakennusten hiilijalanjälki, 1 % osuudella maaperän hiilivaraston muutos ja 2 % osuudella kasvillisuuden hiilivaraston muutos. Vaihtoehtoisessa laskennassa saadut erot osoittavat, että rakenteilla voidaan myös selkeästi vaikuttaa hiilijäljen pienentämiseen.

24 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 20 5 ALUEELLISET TOIMENPITEET Yhdyskuntarakenteen tiivistymisen myötä ekotehokkuus paranee monella saralla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuudet paranevat ja palveluiden saatavuus tulee jouhevammaksi. Alueen rakennuskanta monipuolistuu uuden rakentamisen sisältäessä sekä liike-, toimisto- että asuinrakennuksia. Tarkastelualueen ekotehokkuutta voidaan kuitenkin vielä parantaa joiltain osin. Koska alueen rakennuksista merkittävä osa on vanhoja, on alueen rakennusten energiankulutus melko suuri. Alueen kokonaisenergiankulutusta voidaan parantaa rakentamalla uudisrakennuksiksi pienemmän energiankulutuksen omaavia rakennuksia. Esimerkiksi nollaenergia- ja passiivitaloja suosimalla saadaan selkeä ero alueen energiankulutukseen. Myös nykyisten, vanhojen rakennusten korjausrakentaminen pienentää energiankulutusta. Täydennysrakentamista esimerkiksi lisäkerrosten muodossa, mitä alustavissa yleissuunnitelmaluonnoksissakin esitettiin, voidaan käyttää yhtenä houkuttimena perusparannusten rahoittamiseen. Alueella on olemassa hyvä kaukolämpöverkosto, jota on järkevää hyödyntää alueen rakentamisessa. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon myös uusiutuvaa energiaa käyttävät lämmitysratkaisut. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmän tarvitsema tilatarve on hyvä huomioida alueelle suunniteltujen tonttien koossa. Ekotehokkuutta voidaan myös parantaa huomioimalla rakennusten suunnittelussa paikallinen, uusiutuva sähköntuotanto. Esimerkiksi aurinkopaneelit tarvitsevat tietynlaiset katto-olosuhteet. Alueen energiatehokkuutta voidaan parantaa myös ulkovalaistuksella. Energiatehokkuutta voidaan parantaa tekemällä alueelle valaistussuunnitelma, jossa suositaan energiatehokkaita valaisimia ja tarkastellaan niiden oikeanlaista suuntausta. Ulkovalaistuksella voidaan myös lisätä turvallisuutta ja viihtyisyyttä ja pienentää valosaastetta. Se voi myös toimia omanlaisenaan vetovoimatekijänä alueelle.

25 21 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Alueen pyöräilyolosuhteet on otettu yleissuunnitelmaluonnoksissa hyvin huomioon. Jatkosuunnitelmassa pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita voidaan parantaa huolehtimalla hyvästä pyörien liityntäpysäköinnistä esimerkiksi julkisen liikenteen pysäkeillä, kiinnittämällä risteyksien suunnittelussa huomiota kävelijöiden ja pyöräilijöiden odotusaikoihin, suunnittelemalla pyöräilijöille kävelijöistä erillisiä kaistoja turvallisuuden ja pyöräilyn sujuvuuden lisäämiseksi sekä huomioimalla kävely- ja pyöräilyreittien viihtyisyys (etenkin isojen teiden läheisyydessä melu- ja saastehaitat). Suunnitelmaluonnosten autopaikkojen saamat ekotehokkuuspisteet olivat normaalitasoa paremmat eikä luonnosvaihtoehtojen välille saatu suurta eroa autopaikkojen osalta. Ekotehokkuuden kannalta autopaikkojen suunnittelussa tulee pyrkiä pysäköintijärjestelyiden mahdollisimman toimivaan ratkaisuun, joka ei aiheuta ympäröivälle luonnolle haittaa ja on helposti käytettävissä. Pysäköintialueet vievät arvokasta kaupunkitilaa, mutta toisaalta raskasta rakentamista vaativilla pysäköintiratkaisuilla, kuten esimerkiksi maanalaisella pysäköinnillä, muodostuu ekotehokkuusvaikutuksia vaadittavasta rakentamisesta. Alueen joukkoliikenneyhteyksien sekä pyöräilyn ja kävelyn yhteyksien parantuessa on tarvittavien parkkipaikkojen määrää mahdollista laskea. Ekotehokkuutta voidaan parantaa myös varaamalla alueelle pysäköintipaikkoja yhteiskäyttöautoja varten. Hakametsän alueella on olemassa hyvä tarjonta palveluista. Palveluiden saavutettavuuden parantamisessa voidaan kiinnittää huomiota lähipalveluiden etäisyyksiin suunnittelualueen eri osista, sillä tarkastelualue on kokonaisuudessaan laaja ja alueella on paljon asutusta. Löytyykö tarvetta lähipalveluiden lisäämiselle lähemmäksi tiettyjä asuinkortteleita, jotta lähipalvelut olisivat asukkaille kävelyetäisyydellä? Tarkastelussa voi ottaa huomioon myös esimerkiksi varsinaisen tarkastelualueen ulkopuoliset asuinalueet, joita palvelut myös hyödyttäisivät.

26 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 22 Alustavista yleissuunnitelmaluonnoksista vaihtoehdossa 1 on hieman puurakentamiseen soveltuvia uudisrakentamiskohteita, mutta vaihtoehdossa 2 niitä ei juuri ollut. Ekotehokkuuta voidaan parantaa tarkastelemalla laajemmin puun sekä kierrätysmateriaalien käytön mahdollistamista uudessa rakentamisessa. On myös hyvä huomioida energiaintensiivisten materiaalien kuten lasin ja alumiinin käytön vähentäminen rakentamisessa ja miettiä niille korvaavia materiaaleja. Hiilitaselaskennassa saadut erot osoittavat, että rakenteilla voidaan vaikuttaa hiilivarastojen muutokseen, joten rakennusmateriaalien valintoihin sekä viherrakenteisiin, kuten viherkattoihin, on hyvä kiinnittää huomiota jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Rakennusmateriaalien valintoihin voidaan vaikuttaa välillisesti myös muilla ratkaisuilla. Materiaalijakautumien todennäköisyyksiin voidaan vaikuttaa talotyyppien ja toimintojen valinnoilla sekä aluetehokkuuksilla. Esimerkiksi energiaintensiivisten materiaalien osuus rakennusmateriaaleista on yleensä suurempi toimisto- ja kerrostalorakentamisen alueilla kuin pientaloalueilla. Myöhemmässä suunnitteluvaiheessa alueen ekotehokkuuta voi lisätä laatimalla jätehuoltosuunnitelman, joka voisi helpottaa ja lisätä kierrätystä alueella. Jäteputkijärjestelmä on myös ekotehokas ratkaisu, koska se vähentää huomattavasti jäteautoliikennettä katuverkossa ja pienentää jätteiden paikallisten keräyspisteiden tilantarvetta. Se soveltuu uusille, tehokkaasti rakennetuille alueille. Alustavissa yleissuunnitelmaluonnoksissa osoitetut rakennusoikeudet muodostavat merkittävimmän osan alueen hiilivarastojen muutoksesta. Suunnitelmissa osoitetuilla viheralueilla on suuri, positiivinen vaikutus alueen hiilivarastojen muutokseen. Suunnitelmaluonnosvaihtoehdoista vaihtoehdossa 1 rakentamiseen käytetyn maa-alueen määrä on huomattavasti vaihtoehtoa 2 suurempi, mutta luonnoksessa esitettyjen uudet viheralueet pienentävät eroa jonkin verran. Jos viheralueet jätettäisiin toteuttamatta, merkitsisi se hiilitaselaskennassa yli kymmenen prosentin lisäystä hiilivarastojen muutokseen.

27 23 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Viheralueiden toteuttamatta jättämisellä olisi vaikutusta myös alueen ekologisten yhteyksien muodostumisen sekä alueen virkistysarvon lisääntymisen kannalta. Viheralueita on hyvä tarkastella alueen viherverkoston kannalta jo varhaisessa vaiheessa, koska niiden suunnittelu ja kunnostus suunniteltujen hoitoluokitusten mukaisiksi viheralueiksi vie aikaa. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös lisääntyvä asukkaiden määrä, mikä tarkoittaa virkistysalueiden lisääntyvää käyttöä. Viherkansia ja kattoja voidaan tehokkaasti hyödyntää myös virkistyskäyttöön. Alustavissa yleissuunnitelmaluonnoksissa on tarkasteltu viherkattojen ja kansien mahdollisuuksia uudisrakentamisessa, mutta alueella on myös paljon olemassa olevia rakennuksia, joita voisi ottaa tarkasteluun mukaan. Esimerkiksi suurien liikerakennusten tasaiset kattopinnat soveltuvat viherkatoiksi yleensä hyvin. Vaihtoehdossa 1 on esitetty kansirakennetta alueen keskeisimmän risteysalueen kattamiseksi. Kansirakenteiden ongelma ekotehokkuuden kannalta on samankaltainen autopaikkojen kanssa. Raskasta rakentamista vaativat rakenteet eivät itsessään ole kovin ekotehokkaita, mutta kuten tässäkin suunnitelmassa, ne yleensä myös tukevat ekotehokkuuden muiden osa-alueiden kehitystä. Luonnosvaihtoehdossa 1 kansirakenteella mahdollistetaan kävelyn ja pyöräilyn sujuvoittaminen ja lyhyet etäisyydet monipuolisten palveluiden äärelle. Kannen ekotehokkuusvaikutuksia voidaan parantaa erilaisilla kansipuutarhoilla ja muilla kannelle sijoitettavilla, viheryhteyksiä tukevilla viheralueilla.

28 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 24 LÄHTEET Tampereen kaupunki EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella. [viitattu ] Saatavissa: pdf TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Tampereen kaupunki Haka -esite ja vuorovaikutussuunnitelma [viitattu ]. Saatavissa: metsanhankeesite pdf Lylykangas K., Lahti P. ja Vainio T Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus. Aalto-yliopistonjulkaisusarja TIEDE+TEKNOLOGIA13/2013. [viitattu ] Saatavissa: us.pdf Rasinmäki J., Känkänen R Kuntien hiilitas 10/2014. [viitattu ] Saatavissa: Tampereen kaupunki Puistot, suojaviheralueet ja hoitoalueet. Alue 2: Kissanmaa, Ruotula, Uusikylä, Huikas, Hakametsä, Takahuhti, Ristinarkku, Pappila, Niihama. [viitattu ] Saatavissa: Ristimäki M, Tiitu, M, Helminen V, Kalenoja H Urban Zone (UZ), Tampere. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä Tampereen UZ Road Show Luonnosvaiheen

29 25 Hakametsän ekotehokkuusselvitys tuloksia. [viitattu ] Saatavissa: Tampereen kaupunki Kantakaupungin yleiskaava [2040]: Väylien kattamisen selvitys. [viitattu ] Saatavissa: 014Osa1.pdf ja 014Osa2.pdf Tampereen kaupunki Ekotehokkuusselvityksessä käytetyt lähtötiedot

30 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 26 LIITTEET Liite 1. Alustavan yleissuunnitelmaluonnoksen vaihtoehto 1. Täydennysrakentaminen on osoitettu valkoisella ja nykyiset rakennukset harmaalla. Lähde: Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu ja Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy.

31 27 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Liite 2. Alustavan yleissuunnitelmaluonnoksen vaihtoehto 2. Täydennysrakentaminen on osoitettu valkoisella ja nykyiset rakennukset harmaalla. Lähde: Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu ja Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy.

32 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 28 Liite 3. HEKO-arvioinnin tulos vaihtoehdolle 1. Mitä pienempi punainen alue, sitä ekotehokkaampi alue on.

33 29 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Liite 4. HEKO-arvioinnin tulokset taulukoituna indikaattoreittain.

34 Hakametsän ekotehokkuusselvitys 30 Liite 5. Liikenteen päästöt vuodessa asukasta kohden jaoteltuna kulkutavan mukaan.

35 31 Hakametsän ekotehokkuusselvitys Liite 6. Molempien vaihtoehtojen sekä nykytilanteen päästölaskennan tulokset (päästöt asukasta kohden tco2e) rakennusten elinkaaren osalta.