ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

Transkriptio

1 ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Maankäytön suunnittelu CO 2 e-päästövähennysten ohjauskeinona Päästölaskentamalli Asemakaavoitus ja energiatehokkuus Päästölaskennan hyödyntäminen suunnitteluprosessissa Ilmastotavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumalleja Lähteet: Energiakaavoituksen mallit hanke Aurinkoenergiaselvitys Oulun kaupungille 2014

3 ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS 1 ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN 2 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN

4 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU CO 2 e-päästövähennysten OHJAUSKEINONA

5 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU CO 2 e-päästövähennysten OHJAUSKEINONA Kaavoitus poikkeaa ohjauskeinona merkittävästi esim. rakentamismääräyksista Rakentamismääräykset asettavat vähimmäisvaatimuksia Kaavasuunnittelu mahdollistaa vähäpäästöisen rakennetun ympäristön Asemakaavoituksella voidaan tukea muiden ohjauskeinojen toteutumista Tavoitteena energia- ja päästönäkökulman johdonmukainen huomiointi suunnittelun eri tasoilla Kaavoitusjärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on vaikuttavuudeltaan merkittävä keino kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen

6 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU CO 2 e-päästövähennysten OHJAUSKEINONA Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan mm. seuraaviin kokonaispäästöjen osatekijöihin: liikenne rakennusmateriaalivalinnat rakennusten energiankäyttö Merkittävää osaa kaavasuunnitteluratkaisujen päästövaikutuksista voidaan tarkastella laskennallisesti

7 MAAKUNTAKAAVA KESKIMÄÄRÄISET CO 2 e -PÄÄSTÖT YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSSUUNNITTELU KÄYTTÄJÄN VALINNAT MATALAT CO 2 e-päästöt KORKEAT CO 2 e -PÄÄSTÖT

8 MAAKUNTAKAAVA KESKIMÄÄRÄISET CO 2 e-päästöt YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSSUUNNITTELU KÄYTTÄJÄN VALINNAT MATALAT CO 2 e-päästöt KORKEAT CO 2 e-päästöt

9 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET ERI KAAVATASOILLA

10 YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄT TOIMENPITEET 4.4 tco 2 e/(asukas, a)

11 PÄÄSTÖLASKENTAMALLI

12 ASEMAKAAVATASON PÄÄSTÖLASKENTA Alueellinen päästölaskenta on yleensä hyödyntänyt rakennustason laskentamenetelmiä ja se on kohdennettu kokemusperäisesti merkittävimmiksi tiedettyihin kasvihuonekaasupäästötekijöihin LIIKENNE MATERIAALIT ENERGIANKÄYTTÖ Päästölaskentamallissa on noudatettu rakennustason päästölaskentaa harmonisoivien EN-standardien lähestymistapaa Tarkasteluihin on lisätty MAANKÄYTÖN MUUTOS Mittayksikkönä tco 2 e/(asukas, a)

13 PÄÄSTÖLASKENTAMALLI

14 OLETUSARVOJA TARKEMMAT LÄHTÖTIEDOT TUOTEVAIHEEN HIILIJALANJÄLKI: PÄÄRAKENNUSOSIEN HIILIJALANJÄLKI EN mukaisiin ympäristöselosteisiin perustuen Synergia-laskuri Ilmari-laskuri KÄYTTÖVAIHEEN CO 2 e-päästö: ENERGIANKULUTUSTASOT RakMK D3:n ja D5:n mukainen laskenta (ostoenergia) Alueellinen kaukolämmön päästökerroin LASKENTAMALLI MAANKÄYTÖN MUUTOKSEN CO 2 e-päästö: HAKATTAVAN PUUSTON TILAVUUS Metsän inventointitiedot LASKENTATAPOJEN YHDENMUKAISUUS EN standardi GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) laskentaohje: rakennuksen hiilijalanjälki Rakentamismääräyskokoelman mukainen ostoenergian laskenta

15 ENERGIA

16 LIIKENNE Laskentamalli: Määritellään kohdealueen sijainti ja luonne alueen henkilöliikennesuoritteet kulkutavoittain Huomioidaan paikalliset erityispiirteet Lasketaan liikenteen kokonaispäästöt liikennemuotojen päästökertoimien avulla Arvioidaan kaavassa tehtävien valintojen vaikutukset (negatiiviset/positiiviset) valintamahdollisuuksia on käytännössä lukemattomia (esimerkki alla), työkalussa on päädytty hyvin yksinkertaiseen/realistiseen valikkoon, joka pohjautuu vaikutuksiin, joihin todellisuudessa on voitu päästä toimenpiteen jälkeen muuttunut kulkutapajakauma toimenpiteen toimenpiteen voimakkuusaste voimakkuuden mukaan (%-osuus) toimenpide 1: kävelyn osuus toimenpide 2: pyöräilyn osuus toimenpide 3: henkilöautoilun osuus toimenpide 4: lähijunien osuus toimenpide 5: kävelyn ja pyöräilyn osuus toimenpide 6: joukkoliikenteen osuus

17 LIIKENNE Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuutta vähentäviä suunnitteluratkaisuja: Laadukkaat jalankulkuympäristöt Erilliset pyörätiet ja kunnolliset pyörien pysäköintitilat Keskitetyt autojen pysäköintiratkaisut (tonttikohtaisten sijaan) Lähijunien tai metron asema alueella Lähipalvelut korttelissa tai enintään 400 m etäisyydellä Tiheät ja laadukkaat bussi- ja ratikkalinjat

18 RAKENNUSMATERIAALIVALINNAT

19 Ruuska et al 2013: Pohjarakenteiden osuus jopa n. 37 % rakennuksen materiaaleista johtuvista päästöistä; merkittävät päästöt mm. maa-aineksen stabiloinnista KUVAT: Ahonen, Mika: Suunnitteluohjeet. Hyvinkään Hangonsillan alueen ideakilpailu Esitys ideakilpailun seminaarissa Hyvinkäällä [viitattu ]

20

21 ASEMAKAAVOITUS JA ENERGIATEHOKKUUS

22 Vainio, Tuukka: Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana päästöohjaavaa kaavoitusta. Jätetty tarkastettavaksi diplomityönä Aalto-yliopistossa, Insinööritieteiden korkeakoulussa, Energiatekniikan laitoksella Energiakaavoituksen mallit hanke. 45 kgco 2 / brm 2 a VAATIMUSTASOT 30 kgco2/(brm² a) 25 kgco2/(brm² a) 15 kgco2/(brm² a). SKAFTKÄRR PORVOO KRUUNUVUORENRANTA HELSINKI HARMAAKALLIO LOVIISA SIIRLAAKSO MÄNTYHARJU

23 ONKO 45 kgco 2 / brm 2 a MERKITTÄVÄ PÄÄSTÖVÄHENNYS? Jos asumisväljyydeksi oletetaan n. 40 htm²/as eli n. 50 brm²/as 45 kg CO 2 e/(brm² a) 50 brm² / as = 2250 kgco 2 e/(as, a) = 2.25 tco 2 e/(as, a)

24 ALUEKOHTAINEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTOPOTENTIAALI Lähde: Fortel Components Oy

25 RAKENNUSKOHTAINEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTOPOTENTIAALI

26 UUSIUTUVAN OMAVARAISENERGIAN MITOITUKSIA OULUSSA AURINKOLÄMPÖ AURINKOKERÄIMET asukkaita keräin-m² 50 % KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKSESTÄ + KOSTEIDEN TILOJEN LATTIALÄMMITYS OMAKOTITALOSSA % KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKSESTÄ 1 keräin-m²/asukas ASUINKERROSTALOSSA AURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT KORVAA OSAN RAKENNUKSEN OSTOSÄHKÖENERGIASTA YHDEN PANEELINELIÖMETRIN VAIKUTUS E-LUKUUN kwh/m²a paneeli-m²/okt (1 8 paneelia) JULKISIVUSSA TAI KATOLLA TUULISÄHKÖ TUULITURBIINIT KORVAA OSAN RAKENNUKSEN OSTOSÄHKÖENERGIASTA

27 RAKENNUKSEN SUUNTAUKSEN VAIKUTUS TAVANOMAINEN OMAKOTITALO OULUSSA IKKUNOITA JA TILOJA EI ERITYISESTI SUUNNATTU AURINKOON IKKUNAN g-arvo (AURINGONSÄTEILYN LÄPÄISEVYYS) MATALA kwh/a PIENI IKKUNAPINTA- ALA (6% JULKISIVUSTA) SUURI IKKUNAPINTA- ALA (20% JULKISIVUSTA) POHJOISEEN KOILLISEEN ITÄÄN KAAKKOON ETELÄÄN LOUNAASEEN LÄNTEEN LUOTEESEEN

28 AURINKOENERGIAA PASSIIVISESTI HYÖDYNTÄVÄ OMAKOTITALO g 0.5 U 0.7

29 AURINKOENERGIAA PASSIIVISESTI HYÖDYNTÄVÄ OMAKOTITALO g = 0.35 g = 0.50 g = 0.65 tavanomainen markkinoiden tulevaisuuden ikkuna parhaiten soveltuvat ikkunaratkaisut aurinkoarkkitehtuurilla aurinkoarkkitehtuurilla eniten aukotetun vähennys saavutettava vähennys saavutettava vähennys julkisivun suuntaus energiatehokkuustaso tilojen lämmitystarpeessa tilojen lämmitystarpeessa KAAKKOON normitaso 4-14 % 8-19 % passiivitaso 5-19 % % ETELÄÄN normitaso 5-17 % 9-22 % passiivitaso 7-24 % % LOUNAASEEN normitaso 4-15 % 8-20 % passiivitaso 5-20 % %

30 VAATIMUKSET TONTILLE

31 PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUPROSESSISSA

32 PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN KAAVASUUNNITTELUPROSESSISSA Vaihtoehtojen asettaminen tarkasteltavat vaihtoehdot kartottavat riittävällä tarkkuudella saavutettavissa olevat päästötasot (liikenne, energiankäyttö, rakennusmateriaalit) vaihtoehtojen oltava toteutuskelpoisia Kehitettävän vaihtoehdon valinta laskentatulosta voidaan käyttää valinnan perusteluna myös kustannukset arvioitava Ratkaisumallin kehittäminen laskentaa hyödyntävä vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessin dokumentointi kaavaehdotuksen perustelut Kaavamääräykset, rakennustapaohjeet vaatimusten / suositusten perustelut

33 ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVAN ASEMAKAAVAN RATKAISUMALLEJA

34 TOUKOVUORI, PORVOO

35 VIITANNUMMI, SALO

36 NURMI-SORILA, TAMPERE LÄHDE: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy.

37 NURMI-SORILA, TAMPERE RAKENTAMISEN OHJAUS LÄHDE: Oy Eero Paloheimo Ecocity ltd, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, Pascdata Oy: Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila. Hiilineutraalin ja ekotehokkaan kaupunginosan toteutussuunnitelma. Luonnos

38 HAVAINTOJA ASEMAKAAVATASON CO 2 e- PÄÄSTÖTARKASTELUISTA Yleis- ja asemakaavoitus on oikea suunnitteluvaihe päästötarkastelujen tekemiselle Kasvihuonekaasupäästöt ovat olennainen ympäristövaikutus, ja siksi niiden laskeminen tulisi sisällyttää osaksi ympäristövaikutusten arviointia kaikessa asemakaavoituksessa Asemakaavoituksen päästöohjauksessa on tarkoituksenmukaista - luoda visio vähäpäästöisestä kokonaisuudesta - mahdollistaa vähäpäästöisten ratkaisujen toteutuminen ja muiden ohjauskeinojen hyvä vaikuttavuus sitovat asemakaavamääräykset eivät välttämättömiä - ohjata pois ilmeisen epäedullisista tai ympäristöä kuormittavista ratkaisuista asemakaavamääräyksiä tarvittaisiin; mahdollisuudet kaipaavat täsmentämistä

39 ILMASTOTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN On tärkeää muodostaa paikallinen visio ja asemakaavatasoinen näkemys vähäpäästöisestä rakennetusta ympäristöstä ja välittää se rakennusten suunnittelijoille Rakentamismääräykset eivät esitä suosituksia ratkaisuista, ainoastaan vähimmäisvaatimukset Rakentamistapaohje voi kuvata alueellisiin lähtökohtiin perustuvia suositustasoja

40 KIITOS MIELENKIINNOSTANNE