Jäsenhankintakilpailu
|
|
- Risto Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E Jäsenhankintakilpailu jatkuu Tutkittua tietoa specialaisista f sivu3 f sivu7
2 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Eikö molempien sukupuolien tulisi kustantaa tulevaisuus? Näin kärjistetysti voisi asian kysyä, kun vanhemmuutta ja lasten hankkimista tarkastellaan työmarkkinoiden näkökulmasta. Tässä numerossa on tarjolla tutkittua tietoa meistä specialaisista. Tarjolla on myös tutkittua tietoa AEK:sta ja Akavasta. Tutut teemat nousevat jälleen kerran esille. Naisten euro on 80 senttiä. Nuoret lapsentekoiässä olevat naiset kärsivät erityisesti pätkätöistä ja epätyypillisistä työsuhteista. Korkeasti koulutettujen (tyypillisesti naisvaltaisten alojen) alipalkkaus on noussut tärkeimmäksi ongelmaksi koko Akavassa. Ei tarvitse tehdä ihmeellisempiä johtopäätöksiä asiasta, kun kukin voi pohtia, miten asiat kytkeytyvät toisiinsa. Niin tärkeää ja ihanaa kuin vanhemmuus onkin, on kohtuutonta, että lasten synnyttäminen ja vanhemmuus rasittavat erityisesti naisvaltaisia aloja ja naisten työuraa. Naiset saavat tuntea lapsentekomahdollisuuden kukkarossaan monin erin tavoin. Vakituisille työurille on vaikeampaa päästä kuin vastaavassa iässä olevien miehien. Palkkapussi ei tällä kehityksellä paksune, edut eivät kehity. Alku tulevalle alipalkkaukselle syntyy helposti jo työuran alkumetreillä. Pätkätyöläisten lisäkoulutukseen ei satsata, aiempaa vaativampia tehtäviä ei helposti saa. Syrjintä on tasa-arvolaissa kielletty, mutta piiloasenteita ja niiden perusteella tehtäviä valintoja eivät voi estää mitkään lait. Uudessa hallitusohjelmassa on kohta, jos on maininta tasaisemmasta vanhemmuuden kulujen jakamisesta. Tavoitteena on, että hallitus edistää samanpalkkaisuutta ja työelämän tasa-arvoa pitkäjänteisellä ohjelmalla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on poistaa myös perusteettomat palkkaerot miesten ja naisten väliltä. Miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen. Perhevapaista aiheutuvia työnantajakustannuksia tasataan nykyistä enemmän. Odotettavaksi jää, miten asia konkretisoidaan? Mitä oikeasti tehdään? Miten asioita aidosti edistetään? Hyvä, jos valoa on tunnelin päässä. Tunneli on vain pitkä ja mutkainen. Tavoite on erittäin tärkeä ja se palvelisi koko suomalaista yh - teiskuntaa. Syntyvien ikäluokka pienenee vuosi vuodelta. Jos asiat eivät muutu, kehitys on Suomelle todella huolestuttava. Asenteiden murtamisessa ja asioiden muuttamisessa tarvitaan sekä naisten että miesten yhteystyötä niin työmarkkinoilla kuin työmarkkinajärjestöissä. Vanhoillisia asenteita kun löytyy molemmilta tahoilta. Perhevapaiden kustannusten jako naisten ja miesten kesken, pätkätöiden sijaan pitkätyötä ja siitä kannustavaa palkkaa olisivat tavoitteita, joista hyötyisimme kaikki. Heleän kaunista kesää teille kaikille! asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Salla Luomanmäki Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 4200 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puhelin Telekopio specia@ry.inet.fi Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Salla Luomanmäki salla.luomanmaki@aek.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut AEK:n jäsensihteerit Puh Faksi (09) Jaana.honni@aek.fi katja.kosonen@aerk.fi mary.luokkamaki@aek.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki puhelin (09) Telekopio (09) Erityiskoulutettujen.tk@erko.fi puhelinaika: ma to klo 9 11 ke klo Salla Luomanmäki 2 a s i a n t u n t i j a
3 Jäsenhankinta kilpailu jatkuu Kuka ystäväsi, tuttavasi tai työkaverisi voisi kuulua joukkoomme? Toimiiko hän asiantuntija- tai esimiestehtävissä, onko hän ylempi toimihenkilö? Voisiko juuri hän olla SPECIA asiantuntijat ja esimiehet ry:n uusi jäsen? Suosittele hänelle jäsenyyttämme, me teemme jäsenhankinnan puolestasi ja sinä saat mukavan palkinnon. Muistamme palkinnolla myös ehdottamaasi uutta specialaista. Jäsen han kin - ta kilpailu jatkuu saakka. Tuo yksi uusi jäsen tai useampi Jokaisesta tuomastasi jäsenestä saat itsellesi henkilökohtaisen palkinnon. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden ja uusia jä se niä tuoneiden kesken arvotaan lokakuussa upea pääpalkinto lomaviikko Levillä Specian lomahuoneistossa vapaavalintai - sena ajankohtana tai vastaavan arvoinen matkalahjakortti. Kilpailun säännöt ovat yksinkertaiset: ehdottomasi uuden jäsenen hankinta kirjautuu jäsenhankinnaksi, kun henkilö täyttää Specia ry:n jäsenkriteerit ja hallitus on kokouksessaan hyväksynyt uuden jäsenen. Kuinka toimit? Suosittelusi tueksi saat hyödyllistä tietoa osoitteesta Tarvittaessa saat toimistosta myös esitteitä. Ilmoita meille yhteystiedot uudesta jäsenehdokkaasta. Otamme yhteyttä ehdokkaaseesi ja lähetämme hänelle kirjallisesti lisätietoa siitä, mitä etua ja iloa on kuulua nykyaikaiseen asiansa osaavaan ammattiyhdistykseen. Itsellesi on tärkeää ilmoittaa myös omat yh teystietosi, jotta hankkimasi uudet jäsenet kirjautuvat kilpailutietoihisi, ja pääset valitsemaan mieluisen palkinnon sekä osallistut pääpalkinnon arvontaan. Jäsenhankintakilpailuun osal listuminen ja tietojen välittäminen on helppoa. Voit toimia myös netin kautta osoitteessa: liittyminen tai ottamalla suoraan yhteyttä Specian toimistoon. Jäsenhankinnan palkinnot Jokaisesta tuomastasi ja hyväksytystä jäsenestä voit valita yhden palkinnon oheisesta listasta. Palkitsemme myös tuomasi ehdokkaan liittymislahjalla. Piristämme hänen iltaansa elokuvalipulla tai mielenkiintoisella kirjalla. Jäsenhankintapalkinnot (yksi palkinto jokaista uutta jäsentä kohti) P P P P P 2 kpl Finnkinon elokuvalippuja Mini Stereokasettisoitin Parisuhteen keittokirja Golfin käsikirja Viini&ruoka, opas makujen harmoniaan Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lokakuussa pääpalkinto: viikko Specian lomahuoneistossa valitsemanasi ajankohtana vuoden 2004 aikana tai vastaavan suuruinen matkalahjakortti. Ota selvää sinulle tärkeistä asioista! Tiedä oikeutesi ja velvollisuutesi työmarkkinoilla Specia järjestää jäsenilleen koulutuspäivän työntekijöille tärkeistä asioista. Tiedä oikeutesi ja velvollisuuteesi työmarkkinoilla koulutuspäivä on Helsingissä lauantaina Koulutuksen tavoitteena on antaa lyhyillä tietoiskuilla perustiedot työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Päivän aikana käydään läpi mm. työntekijän oikeudet vuosilomaan ja lomakorvauksiin, sairausajan korvauksiin, työttömyysturvaan, erorahaan, eläkkeeseen sekä ylityökorvauksiin. Myös työntekijän velvollisuudet suhteessa työnantajaan ovat osa päivän sisältöä. Koulutuspäivä järjestetään Helsingissä hotelli Pasilassa lauantaina klo Koulutus on Specian jäsenille ilmainen (sisältää tulokahvin ja lounaan). Kouluttajina toimivat alan asiantuntijat. Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään ma 4.8. sähköpostilla osoitteeseen specia@ry.inet.fi tai puhelinnumeroon Tästä numerosta saat koulutuksesta tarvittaessa lisätietoja toiminnanjohtaja Markku Saariselta. jäsenasiaa Levin vapaat viikot Levillä on tekemistä vuoden jokaisena aikana. Miksi et viettäisi rentouttavaa viikon lomaa Lapissa? Lisätietoja Levin lomahuoneistosta saat osoitteesta: Vapaita viikkoja on varattavista seuraavista: Viikot 26, 32, 33, 34, 35 ja a s i a n t u n t i j a 3
4 Tärkeitä sääntömuutoksia vuosikokouksessa vuosikokous Specian vuosikokous järjestettiin keväisessä Helsingissä 26. huhtikuuta Kokouksen tärkein anti oli uusien sääntömuutosesitysten hyväksyminen. Opiskelijajäsenyys Speciassa sai yksimielisen kannatuksen kuin myös jatkossa pidettävät kaksi vuosittaista yhdistyksen kokousta. Kokouksessa valittiin halli - tuksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja pu heen johtaja seuraavalle kaudelle. Ko kouk - ses sa hyväksyttiin myös yhdistyksen tilinpäätös vuodelta 2002 ja vuoden 2003 talous arvio. Kevätkokoukseen osallistui 23 edustajaa. Paikalla oli Specian jäseniä mm. pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Lahdesta, Imatralta ja Kajaanista. Uusien hyväksyttyjen sääntöjen mukaan specialaiset tapaavat jatkossa sääntömääräisissä kokouksissa kahdesti vuodessa keväisin ja loppusyksystä. Kokouksia hajautetaan tarpeen mukaan muualle Suomeen. Mukaan liitetään toisen kokouksen yhteyteen myös mielenkiintoista ja tärkeää lisäohjelmaa. Kevätkokouksessa käsitellään mm. edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Syyskokouksessa käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä tehdään henkilövalinnat hallituksen ja puheenjohtajan osalta. Opiskelijat tervetulleita Specian jäseniksi Kevätkokous hyväksyi, että Specian ovet ovat auki myös alan opiskelijoille. Tyypillisimmät korkeakoulututkinnot specialaisten osalta ovat filosofian maisterin ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot. Filosofian kandidaatteja ja maistereita järjestön 3800 jäsenestä on noin 39 prosenttia. Kasvatustieteen maisterin tutkinto on noin 15 prosentilla jäsenistöstä. Järjestöön liittyvät opiskelijat saavat asiantuntevaa neuvontaa Specian toimistosta tai AEK:n jäsensihteereiltä siitä, mikä on omaan opiskelutaustaan sopivin aek:lainen jäsenjärjestö. Jouko Lauhavalla on taka naan mo ni vuotinen ura hallituksen jäsenenä. 4 Jouko Lauhavan monivuotinen työ Specian hyväksi Jatkossa Lauhavan Jouko istuu kokoustuolin sijaan talvisin pilkkipenkillä ja kunnostaa kesäisin eläa s i a n t u n t i j a
5 kepäiviksi hankittua vapaa-ajan asuntoa. Näin ehkä Joukon monivuotiset kollegat Specian hallituksessa toivoisivat käyvän, kun nyt hänelle vapautuu lisää aikaa monivuotisen hallitustyön loppumisen jälkeen. Hän on yhdistyk sen perustajajäseniä. Vuosien saa tos sa Jou ko on an tanut työllään merkittävän panoksen siihen, et tä Specia on kasvanut yhdeksi AEK:n vaikutusvaltaisimmaksi järjestöksi. Jouko Lauhava on ansainnut järjestönsä valtavan kiitoksen muiden hyväksi tekemästään työstä. Hallituksessa Jouko on ollut rakentava ja viisas neuvonantaja. Jatkossa toivomme näkevämme hänet ainakin keväisin ja syksyisin yhdistyksen kokouksissa. Hallitukseen vaihtuvuutta Specian hallitus sai kevätkokouksessa suoritetussa vaalissa täydennyksenä uutta näkökulmaa, kun espoolainen 31-vuotias Mikko Männikkö valittiin hallituksen jäseneksi. Specian jäsenrakenteen kannalta on tärkeää, että Mikko on järjestön suurimman alan eli yksityisen sektorin edustaja. Mikko työskentelee Helsingissä Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Il marisen markkinointipäällikkönä. Hän on taustaltaan tyypillinen specialainen paitsi yksityissektorin edustajana, myös koulutuksensa osalta. Mikko on humanisti ja koulutustaustalla on filosofian maisterin tutkinto. Pääaine on ollut yleinen historia. Ennen suomalaisia yliopisto-opintoja ensimmäinen yliopisto- tutkinto tuli Skotlannista St. Andrew sin yliopistosta. Speciaan Mikko tutustui jo opiskeluaikanaan. Liityin jäseneksi jo yliopistossa. Tun sin, että työmarkkinoilla on erityisen tärkeää ajaa asiantuntija- ja humanistikoulutustaustaisen koulutuksen omaavien asemaa. Suomessa on perinteisesti korostettu liikaa opiskellun pääaineen merkitystä. Tärkeämpää ovat mielestäni korkeakoulusta hankitut taidot ja tiedot. Myös omalla persoonalla ja asenteella on vahva merkitys. Esim. Briteissä kemistin taustalla voidaan valita pankinjohtajaksi, kun Suomessa tämä ei ole toistaiseksi kovin yleistä, toteaa Mikko. Hänestä on hyvä, että työelämän edunvalvontaa ajetaan yhdessä. Mitä enemmän on jäseniä takana, sitä enemmän on painoa sanomalla. Specian hallitustyöskentelyssä haluan oppia yhteisten etujen ajamista järjestökentän kautta ja avartaa näkökantojani, pohtii Mikko. Uskon, että hallituksen jäsenten ja järjestön jäsenten kautta voin oppia uusia asioita. Vahvuutenani ovat mm. tietoni työeläkeuudistuksesta ja yleensäkin niistä kokemuksista, mitkä koen ja koin tärkeinä siirtyessäni opiskelusta työelämän pariin. Toivon, että Specian jäsenet ovat aktiivisia ja osallistuvat yhteisiin tilaisuuksiin ja antavat palautetta meille, jotka vastaamme asioista. Myös uusia virikkeitä ja terveisiä niistä tärkeitä asioista, joita jäsenet haluavat meidän edistävän, ovat varmasti mieluisia yhteydenottoja Speciaan päin. Mikko Männikkö on uusi kasvo hallituksessa. Salla Luomanmäki jatkaa hallituksen puheenjohtajana a s i a n t u n t i j a 5
6 Hallitus siirtymäajalla Jatkossa hallitus ja puheenjohtaja valitaan yhdistyksen vuosittaisessa syyskokouksessa, joka pidetään marraskuussa. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta alkaen aina kalenterivuoden alusta. Vuosittain on puolet hallituksesta erovuorossa. Puheenjohtaja valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Pidetyssä kevätkokouksessa valittiin erovuoroisten paikoille kolme hallituksen jäsentä, joiden toimikausi jatkuu vuoden 2004 loppuun saakka. Poikkeuksellisesti vajaat kaksi kalenterivuotta. Erovuoroisista Jouko Lauhava ei halunnut enää jatkaa hallituksessa. Mikko Männikkö tuli valituksi hänen tilalleen. Saara Ruokonen ja Anu Raappana olivat halukkaita jatkamaan ja käydyssä hallitusvaalissa tulivat myös valituiksi. Tulevassa syyskokouksessa tehdään jo seuraavat henkilövalinnat erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle. Kevätkokouksessa valittiin myös puheenjohtaja poikkeuksellisesti vuoden 2004 loppuun saakka. Jatkossa puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa aina seuraavaksi kalenterivuodeksi. Puheenjohtajana jatkaa Salla Luomanmäki. Specian hallitus: Puheenjohtaja Salla Luomanmäki, markkinointipäällikkö, Kustannusosakeyhtiö Tammi Jäsenet: Risto Keski-Nisula, toimistopäällikkö, Taideteollinen korkeakoulu Mikko Männikkö, markkinointipäällikkö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarinen Keijo Painola, toiminnanjohtaja, Salon Palvelutalosäätiö Anu Raappana, koulutussuunnittelija, Teknillinen korkeakoulu, Lahden toimipiste Saara Ruokonen, toiminnanjohtaja, Kristillisdemokraattiset naiset ry Leena-Maija Talikka, suunnittelija, CIMO 6 a s i a n t u n t i j a
7 Työmarkkinatutkimuksen tuloksia SPECIAn näkökulmasta Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK:n vuosittainen työmarkkinatutkimus suoritettiin joulukuun alussa Kysely - lomake postitettiin tällä kertaa poikke - uk sellisesti ainoastaan yksityisellä sektorilla työskenteleville AEK:n jäsenille. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös Internetin välityksellä täyttämällä AEK:n kotisivuilla oleva sähköinen kyselylomake. SPECIA:n vastausprosentti oli 37,5 %. Palkkatietojen lisäksi esitettiin mm. ylitöiden määrää ja niiden korvaamista, työsuhteen varmuutta ja ammatillista osaamista koskevia kysymyksiä. VASTANNEIDEN KOULUTUSTASO KORKEA AEK:n työmarkkinatutkimukseen vastanneita yksityisellä sektorilla työskenteleviä SPECIA:n jäseniä oli 535, joista neljäsosa oli miehiä. Vastanneiden keski-ikä oli 39,7 vuotta. Keskiikä oli korkeampi kuin edellisenä vuotena, jolloin mukana olivat myös julkisella sektorilla työssä olevat. Sekä miesten että naisten keski-ikä oli korkeampi kuin edellisenä vuonna. Miehet olivat keskimäärin lähes viisi vuotta vanhempia kuin naiset. Taustatietoja kyselyyn vastanneista,% Yhteensä Miehet Naiset (N= 535) Sukupuoli 100,0 25,3 74,7 Keski-ikä 39,7 43,1 38,5 Siviilisääty Naimisissa 53,2 64,1 49,7 Avoliitossa 19,6 15,6 21,1 Naimaton 18,7 15,6 19,7 Eronnut tai leski 8,4 4,8 9,5 Koulutusaste Keskiaste 4,0 9,6 2,3 Alin korkea-aste 6,5 9,0 5,6 Alempi korkeakoulututkinto 18,6 19,9 18,3 Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus 69,5 60,3 72,4 Ulkomailla suoritettu tutkinto 1,4 1,3 1,4 Toimiasema Johtotehtävät 31,0 42,8 26,9 Asiantuntijatehtävät 40,5 40,4 40,4 Toimihenkilöt 26,5 13,3 31,3 Yrittäjät ja muut 2,0 3,6 1,4 Kyselyyn vastanneiden koulutustaso oli korkea. Vähintään alemman korkeakoulututkinnon oli suorittanut 88 %:a kyselyyn vastanneista naiset miehiä useammin. Johtotehtävissä työskenteli kolmasosa. Miehet työskentelivät naisia yleisemmin johtotehtävissä ja naiset taas toimihenkilöinä miehiä yleisemmin. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat projektipäällikkö, toiminnanjohtaja, koulutussuunnittelija ja suunnittelija. Miehillä yleisimmät nimikkeet olivat projektipäällikkö ja toiminnanjohtaja. Naiset taas työskentelivät useimmiten koulutussuunnittelijana, toiminnanjohtajana, projektipäällikkönä, suunnittelijana tai teknisenä kirjoittajana. MIESTEN PALKOISSA SUURTA VAIHTELUA Palkkatietoja laskettaessa on otettu huomioon yksityisellä sektorilla kokopäivätyössä olleiden SPECIA:n jäsenten (535 henkilöä) palkkatiedot. Kokonaispalkka koostuu marraskuun lopulla maksetusta rahapalkasta bruttomääräisenä sekä mahdollisista bonuksista ja muista palkkioista, ylityökorvauksista sekä luontoisetujen verotusarvoista. SPECIA:n jäsenten keskipalkka oli 2827 euroa. Naisten keskipalkka oli 2629 euroa, joka oli 78 %:a miesten keskipalkasta (3356 euroa). Miesten palkat vaihtelivat enemmän kuin naisten. Kokonaispalkka iän mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Alle 30 vuotta Ikä nostaa keskipalkkaa molemmilla sukupuolilla; miehillä naisia enemmän. Miehet nauttivat maksimipalkkaansa vuotiaina ja naiset vuotiaina. Yksityisen sektorin sisällä keskipalkka on korkein yksityisissä yrityksissä. Vastaajista 62 %:a työskenteli yksityisissä yrityksissä ja neljäsosa yksityisissä yleishyödyllisissä yhteisöissä. Miehiä yrityksissä oli selvästi enemmän kuin yleishyödyllisissä yhteisöissä tai valtio- tai kuntaenemmistöisissä yrityksissä. Vastaajien koulutustaso taas oli korkein yleishyödyllisissä yhteisöissä. Johtotehtävissä olevia oli eniten yleishyödyllisissä yhteisöissä, asiantuntijoita ja toimihenkilöitä taas valtio- ja kuntaenemmistöisissä yrityksissä. Kokonaispalkka työnantajan mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Yksityinen yritys Yksityinen yleishyödyllinen yhteisö (esim. järjestö, säätiö, ) Valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys Kokonaispalkka koulutuksen mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Keskiaste/alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Vähintään ylempi korkeakouluaste Korkeinta keskipalkkaa nauttivat keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden keskipalkka oli näistä 87,8 %:a. Kokonaiskuukausiansioiden vaihtelu oli suurinta alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden joukossa. Sukupuolittain tarkasteltaessa käy ilmi, että miehillä koulutustaso ei tilastollisesti vaikuta palkkatasoon. Sen sijaan naisilla vähintään ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet saavat pienempää palkkaa kuin alemman koulutustason omaavat naiset. Kokonaispalkka toimiaseman mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Johtotehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilöt a s i a n t u n t i j a 7
8 Asiantuntijatehtävissä työskennelleistä miehistä vajaalla viidesosalla (18,5 %) oli joko keskiasteen tai alin korkea-asteen tutkinto. Asiantuntijatehtävissä keskimääräinen kokonaispalkka oli korkein juuri alimmalla koulutustasolla ja laski koulutustason kohotessa. Asiantuntijatehtävissä toimineiden naisten koulutustaso oli korkeampi kuin miesten. Kokonaispalkka marraskuussa 2002 Johtotehtävissä toimineiden keskipalkka oli 3456 euroa. Johtotehtävissä toimineiden naisten keskipalkka oli 79,8 %:a vastaavissa tehtävissä työskennelleiden miesten keskipalkasta. Toimihenkilötehtävissä tilastollisesti merkitsevää palkkaeroa miesten ja naisten keskipalkoissa ei ollut. Kokonaispalkka työssäkäyntialueen mukaan, /kk Lkm (%) Keskiarvo F10 Mediaani F90 Pääkaupunkiseutu 52, Etelä-Suomen lääni 10, Länsi-Suomen lääni 23, Itä-Suomen lääni 4, Oulun lääni 6, Kokonaispalkka marraskuussa 2002 Nauhakuvion vasen pää ilmoittaa tunnusluvun F10, oikea pää F90:n ja nauhan keskellä on mediaanipalkka (F50). Mediaanipalkka ilmoittaa palkan, jota pienempää saa puolet mukana olleista ja suurempaa puolet (50 %). F10 ilmoittaa palkan, jota pienempää saa 10 %:a ja suurempaa 90 %:a. F90:n ilmoittaman palkan alapuolelle jää 90 %:a ja yläpuolelle 10 %:a vastanneista. Mitä pidempi nauha on, sitä suurempaa on palkkojen hajonta. Vastaajista yli puolet kävi töissä pääkaupunkiseudulla. Korkein keskipalkka oli Etelä-Suomen läänissä työssä käyvillä, missä palkkojen vaihtelu oli myös suurinta. Etelä-Suomen läänissä työssä käyvien koulutustaso oli alhaisin alueittain tarkasteltaessa. Miesten osuus oli korkein Etelä-Suomen ja Oulun lääneissä työssä käyvillä. Näissä lääneissä myös keski-ikä oli korkein. Johtotehtävissä työskenteleviä oli Etelä-Suomen läänissä melkein puolet (49,1 %). Alhainen koulutustaso, korkeampi ikä, johtotehtävissä työskentely ja miessukupuoli ovat kaikki niitä tekijöitä, jotka näyttäisivät nostavan keskipalkkaa edellä esitetyn perusteella. Niinpä ei ole ihme, että Etelä-Suomen läänissä keskipalkka nousee muita työssäkäyntialueita korkeammaksi. PALKKAKEHITYS YKSITYISELLÄ SEKTORILLA SÄILYNYT HYVÄNÄ Yksityisellä sektorilla työskentelevien SPECI- An jäsenten palkat ovat nousseet keskimäärin 4,3 %:a vuoden 2001 marraskuusta vuoden 2002 marraskuuhun. Tilastokeskuksen julkaiseman Ansiotasoindeksin mukaan koko yksityisen sektorin palkat nousivat 3,2 %:a vuoden neljänneksestä vuoden neljännekseen. SPECIAlaisten palkkakehitys on siis ollut hieman parempaa kuin yksityisellä sektorilla yleensä. Myöskin SPECIA:n keskipalkka (2827 euroa) oli suurempi kuin keskiansio yksityisellä sektorilla yleensä (2275 euroa). Palkkakehitys Yhteensä SPECIA Keskipalkka 2002 ( /kk) 2827 Muutos (%) 2,6 Muutos (%) 4,4 Muutos (%) 4,3 Kaikki palkansaajat, yksityinen sektori* Keskiansio 2002/IV ( /kk) 2275 Ansiotasoindeksin muutos 2001/IV 2002/IV (%) 3,2 *Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus. Tarkasteltaessa SPECIAn yksityisen sektorin palkkakehitystä vuodesta 1999 lähtien huomataan, että parina viimeisenä vuotena palkkojen nousuvauhti on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. 8 a s i a n t u n t i j a
9 KOLMASOSA PITI TYÖMÄÄRÄÄNSÄ SOPIVANA SPECIAn yksityisellä sektorilla työskentelevien jäsenten työsopimuksessa tai muuten sovittu säännöllinen viikkotyöaika oli keskimäärin 37,1 tuntia ja todellinen viikkotyöaika keskimäärin 39,7 tuntia. Vuoden 2001 työmarkkinatutkimuksen mukaan todellinen viikkotyöaika yksityisellä sektorilla oli 40,9 tuntia. Todellinen viikkotyöaika on siis laskenut edellisestä vuodesta. Asiantuntijatehtävissä työskentelevien työsopimuksen mukainen viikkotyöaika oli lyhyempi kuin muissa tehtävissä työskentelevillä. Johtotehtävissä todellinen viikkotyöaika kohosi muita korkeammaksi. Myöskin iällä oli vaikutusta tehtyyn todelliseen viikkotyöaikaan. Vanhemmissa ikäluokissa todellinen viikkotyöaika oli korkeampi kuin nuoremmilla. Keskimääräinen viikkotyöaika, tuntia/vko Työsopimuksen Todellinen mukainen viikkotyöaika viikkotyöaika Yhteensä 37,1 39,7 Toimiasema Johtotehtävät 37,4 42,4 Asiantuntijatehtävät 36,8 39,2 Toimihenkilöt 37,7 38,3 IKÄ Alle 30 vuotta 37,2 38, vuotta 37,1 39, vuotta 37,4 40, vuotta 36,6 40,9 Työmääräänsä piti ajoittain liian suurena lähes puolet (49,7 %) vastaajista ja jatkuvasti liian suurena 13 %:a. Työmääräänsä oli tyytyväisiä kolmasosa vastaajista. Erityisesti johtotehtävissä työtaakkaa pidettiin liian suurena. Työmääränsä jatkuvasti liian suureksi kokevien määrä kasvoi iän myötä. Edellisenä vuotena yksityisellä sektorilla työskennelleistä SPECIAn jäsenistä 60 %:a piti työmääräänsä sopivana. Tässä kyselyssä ainoastaan kolmasosa oli tyytyväinen työmääräänsä. YLITYÖT RASITTAVAT JOHTOTEHTÄVISSÄ TYÖSKENTELEVIÄ SPECIAn jäsenistä 72 %:a teki ylitöitä. Eniten ylitöitä tekivät keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Ylitöiden tekeminen väheni koulutustason noustessa. Johtotehtävissä työskentelevistä jopa 83 %:a ilmoitti tekevänsä ylitöitä. Tehdyistä ylitöistä 43 %:a jäi kokonaan korvaamatta. Korvauksetta tehtyjen ylitöiden määrä yksityisellä sektorilla on hieman laskenut edellisestä vuodesta, jolloin vastaava luku oli 46 %:a vuotiaista jopa 63 %:a ei saanut tekemistään ylitöistä korvauksia. Tästä ryhmästä lähes kaksi kolmasosaa toimi johtotehtävissä. Osittaisen korvauksen tehdyistä ylitöistä sai vajaa kolmasosa (29 %) ja täysimääräisen korvauksen 28 %:a. Ylityökorvaukset olivat keskimäärin 191 euroa kuukaudessa. Mikäli ylityöt korvattiin vapaana viidesosalla vapaat jäivät pääsääntöisesti käyttämättä. Miehistä jopa kolmasosa ei pystynyt pitämään ylityövapaitaan. Alle 30-vuotiaista joka kymmenenneltä jäivät ylityövapaat pitämättä. Pitämättä jääneiden vapaiden määrä kasvoi vanhempiin ikäluokkiin mentäessä ja vuotiaista 40 %:lla vapaat jäivät käyttämättä. Kolmasosa vastaajista ilmoitti tekemiensä ylitöiden lisääntyneen verrattuna vuoteen Eniten ylitöiden määrä kasvoi johtotehtävissä työskentelevillä ja alle 30-vuotiailla. Ylityöt näyttävät erityisesti rasittavan johtotehtävissä työskenteleviä. Ylitöitä tehdään paljon, työmäärä koetaan ajoittain tai jatkuvasti liian suureksi eikä tehdyistä ylitöistä saada täyttä korvausta. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, kuinka moni johtotehtävissä työskennelleistä olisi ollut oikeutettu ylityökorvauksiin. Myös ylityövapaat jäävät johtotehtävissä monelta pitämättä ja tehtyjen ylitöiden määrä tuntuu aina vain lisääntyvän. AJANPUUTE ESTEENÄ KOULUTTAUTUMISELLE Tämänvuotisessa työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin laajalti ammatilliseen osaamiseen ja koulutukseen liittyviä asioita. Kyselyyn Koulutustarpeeseen merkittävästi tai jossain määrin vaikuttavat tekijät, % vastanneet antoivat omalle osaamiselleen nykyisessä työtehtävässään kouluarvosanan 8,4. Naiset pitivät omaa osaamistaan hieman parempana kuin miehet. Iän karttuessa luottamus omaan ammattitaitoon lisääntyi. Lähes puolella vastaajista olisi ollut valmiuksia selviytyä vaativammistakin työtehtävistä ja 13,5 %:a olisi tarvinnut lisäkoulutusta. Lisäkoulutuksen tarve oli suunnilleen sama molemmilla sukupuolilla, mutta naiset kokivat miehiä useammin olevansa ammattitaitoaan alemmissa työtehtävissä. Vaikka nuoret pitivät omaa osaamistaan huonompana kuin vanhemmat ikäluokat, niin nuoret kuitenkin katsoivat vanhempia useammin kykenevänsä vaativampiinkin tehtäviin kuin missä olivat tällä hetkellä. He myös pitivät omaa lisäkoulutustarvettaan vähäisempänä kuin vanhemmat työtoverinsa. Johtotehtävissä työskentelevistä viidesosa olisi mielestään Tekijät, jotka ovat esteenä oman ammatillisen osaamisen kartuttamiselle, % Koulutusmuodot, jotka sopivat erittäin hyvin vastaajille nykyisessä tilanteessa, % a s i a n t u n t i j a 9
10 tarvinnut lisäkoulutusta selvitäkseen nykyisistä työtehtävistään. Asiantuntijatehtävissä ja toimihenkilöillä lisäkoulutuksen tarve oli puolet pienempi. Toimihenkilöistä jopa 62,4 %:lla olisi ollut valmiuksia selviytyä vaativammistakin tehtävistä, kun johtotehtävissä työskentelevistä vain kolmasosalla. Vastaajista 42 %:a uskoi nykyisten työteh - tä viensä muuttuvan melko paljon tai erittäin paljon seuraavan kolmen vuoden aikana. Iäkkäämmät vastaajat uskoivat työtehtäviensä muuttuvan vähemmän kuin nuoremmat vastaajat. Tärkeimpänä mahdolliseen koulutustarpeeseen vaikuttavana tekijänä pidettiin oman osaamisen vahvistamista nykyisessä työtehtävässä. Tärkeinä pidettiin myös halua varmistaa oma työmarkkinakelpoisuus mahdollisessa työttömyystilanteessa, uralla eteneminen sekä halu suuntautua kokonaan uusille osaamisalueille. Oman ammatillisen osaamisen kartuttamiselle suurin este oli ajanpuute ja vaikeus irrottautua työpaikalta. Myöskin koulutuksen (kuten esim. täydennyskoulutus) aiheuttamat kustannukset ja se, ettei itselle sopivaa koulutustarjontaa ollut olivat esteenä. Koulutusmuodoista parhaiten vastaajille sopivat 1 3 päivää kestävät yhtäjaksoiset koulutustilaisuudet ja itseopiskelu. Sen sijaan jopa 39,7 %:a vastaajista ilmoitti, että 4 5 päivää kestävät yhtäjaksoiset koulutustilaisuudet eivät sopineet heille lainkaan. Mielipiteitä liiton toiminnasta, %:a kantansa ilmoittaneista enemmän kuin korkeammassa toimiasemassa työskentelevät. Työssäkäyntialueella oli myös vaikutusta mielipiteisiin liiton toiminnasta. Pääkaupunkiseudulla tai Etelä-Suomen läänissä työskentelevät pitivät liiton koulutus- ja tiedotustoimintaa sekä lakimiespalveluita parem- pana kuin muualla työssä käyvät. Erityisen tyytymättömiä koulutus- ja tiedotustoimintaan sekä lakimiespalveluihin olivat Itä-Suomen läänissä työskentelevät. Näyttääkin siltä, että mitä useammin liiton toimistoon oltiin yhteydessä sitä tyytyväisempiä liiton palveluihin oltiin. ITÄ-SUOMESSA OLTIIN TYYTYMÄTTÖMIMPIÄ LIITON TOIMINTAAN Yksityisellä sektorilla työskentelevistä SPECI- An jäsenistä 43,5 %:a oli ollut yhteydessä liiton toimistoon viimeisen vuoden aikana. Naiset ottivat yhteyttä liiton toimistoon miehiä useammin. Naiset myös arvostivat liiton palveluita enemmän kuin miehet. Nuoret alle 30- vuotiaat olivat useammin yhteydessä liittoon kuin vanhemmat ikäluokat ja myös arvostivat liiton edunvalvontaa ja lakimiespalvelua enemmän kuin vanhemmat. Sen sijaan koulutustoiminnan arvostus lisääntyi iän myötä. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutuksen omaavista jopa 46,4 %:a oli vuoden aikana ollut yhteydessä liiton toimistoon; keskiasteen tai alimman korkeaasteen tutkinnon suorittaneista sen sijaan ainoastaan vajaa kolmasosa. Korkeammin koulutetut myös pitivät toimiston yleistä jäsenpalvelua ja lakimiespalvelua parempana kuin alemman koulutustason omaavat. Toimihenkilötehtävissä työskentelevät olivat olleet useammin yhteydessä liiton toimistoon kuin johtotehtävissä työskentelevät ja myös arvostivat liiton yleistä jäsenpalvelua 10 a s i a n t u n t i j a
11 Tutkittua tietoa AEK:sta ja Akavasta mikä?miksi?miten? Tyypillinen akavalainen on 42- vuotias yksityisellä sektorilla työskentelevä asiantuntija, joka ansaitsee 3130 euroa kuukaudessa ja tekee keskimäärin 41-tuntista työviikkoa. Tilastokeskuksen viimeisimmän työvoimatutkimuksen mukaan kaikkien palkansaajien keski-ikä oli 39 vuotta, ja keskiansiot 2210 euroa kuukaudessa. Naisia akavalaisesta työvoimasta on 51 prosenttia. Määräaikaisten osuus edelleen nousussa Akavan työmarkkinatutkimus tehtiin lokakuussa Kyselyhetkellä lähes joka toinen alle 30- vuotias nainen oli määräaikaisesti palkattu. Osuus oli noussut edellisvuodesta. Samanikäisistä miehistä, joka viides oli määräaikainen. Keskimäärin akavalaisesta työvoimasta on määräaikaisia noin 13 prosenttia. Määräaikaisuus on yleisintä julkisella sektorilla, erityisesti valtion hallinnossa. Määräaikaiset työt saattavat olla ainut keino päästä työmarkkinoilla, mutta tutkimusten mukaan määräaikaiset solmivat mm. harvemmin avio- ja avoliittoja ja ostavat asuntoja kuin vastaavan ikäiset vakituisissa työsuhteissa olevat. Perheen perustamista ja lasten tekoa lykätään, koska tulevaisuus ja taloudellinen asema on määräaikaisuuksien myötä epävarma. Nuorille perheen perustamisiässä oleville naisille määräaikaisuus on erittäin ongelmallista ja vaikuttaa kielteisesti työuraan ja ansiokehitykseen. Alipalkattujen palkkauksen korjaaminen tavoitteeksi koko Akavalle? Akavan tärkeimmäksi lähivuosien tavoitteeksi nousi myös työmarkkinatutkimuksessa alipalkattujen palkkauksen korjaaminen. Asia on nostettu jo aiemmin Akavan Erityisalojen Keskusliiton lähivuosien yhdeksi tärkeimmäksi lähivuosien Lähivuosien tärkein tehtävä akavalaisten mielestä on työn vaati vuuteen nähden alipalkattujen palkkauksen kohentaminen. Tätä mieltä oli 66 pro senttia Akavan työmarkkina - tutkimukseen vastanneista. Toiseksi nousee nimellispalkkojen korottaminen. tavoitteeksi. AEK on tehnyt asiassa tiivistä yhteistyötä muiden akavalaisten naisvaltaisten järjestöjen kanssa. Ei enää lahjaksi -kampanja oli näkyvästi esillä mm. viime sopimuskierroksella. Korkeasti koulutettujen alipalkkaus on tyypillisempi naisten ongelma kuin miesten. Naisten ansiot ovat Tilastokeskuksen tietojen mukaan 82 prosenttia miesten ansioista. Ero on räikeä, koska on naiset ovat Suomessa yleisemmin myös paremmin koulutettuja kuin miehet. Naisista 37 prosentilla on korkeakoulututkinto, miehillä 30 prosentilla. Koulutuksen pitäisi olla yksi keskeisimpiä palkan kriteerejä, mutta tilastojen valossa arkitotuus on toinen. AEK:ssa tutkittiin yksityissektoria Poikkeuksellisesti AEK:n työmarkkinatutkimuksessa keskityttiin tällä kertaa yksityissektoriin. Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat todettu kertaalleen myös oman jäsenistömme parissa. Naisten palkat ovat neljä viidesosaa miesten palkoista. Naisten keskipalkka oli 2502 euroa, miesten 2838 euroa. Specialaisten palkat olivat kahdeksan prosenttia keskiarvollisia palkkoja suuremmat. Työaika oli keskimäärin 37,5 tuntia. Todellinen viikkotyötuntimäärä oli naisilla 39,8 tuntia ja miehillä 40,8 tuntia. Myös työsuhteen määräaikaisuus oli AEK:n jäsenistön nuorimpien yleinen ongelma. Kyselyyn vastanneista alle 30- vuotiaista 27 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa, yli 50-vuotiaista noin kuusi prosenttia. Lisää tietoja tutkimuksista: Akavan työmarkkinatutkimus on julkaistu Akavan kotisivuilla AEK:n tutkimus löytyy osoitteesta a s i a n t u n t i j a 11
12 Lennä, lennä leppäkerttu...
11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotS P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6
S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 4 Speciassa jo 4000 jäsentä! Tutkittua tietoa specialaisista! f sivu3 f sivu6 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Harrastuksesta tuli
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotKYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista
1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik
LisätiedotKUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007
KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotSama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä
Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus
Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotToimihenkilöbarometri 2013
Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotRIL-PALKKAKYSELY 2017
RIL- 8.3.2017 PALKKAKYSELY 2016 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin loka-marraskuussa 2017 työmarkkinatutkimus. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin
LisätiedotAKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012
AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet
LisätiedotPerustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa
1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.
LisätiedotNäin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.
Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat
Lisätiedotvirhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.
28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin
LisätiedotKuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010
Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotPoolian Palkkatutkimus 2013 05/2013
Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto 2012
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotJULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006
JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio
Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotAito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen
Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,
LisätiedotKYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ
KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
Lisätiedot2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli
LisätiedotVALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007
VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry
Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotPalkat nousivat NIUKASTI
Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
Lisätiedot@TEK_akateemiset Tuunia Keränen
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2017 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9200, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotKasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus
Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotSPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15
SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2005 Tutkittua tietoa specialaisista Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 6 sivu 15 pääkirjoitus Työ tekijäänsä kiittää kiittääkö työnantaja? T ämän
LisätiedotYliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010
Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotDI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen
LisätiedotPoolian palkkatutkimus 2011
Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin
LisätiedotNuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014
Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotNäytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011
Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto
LisätiedotVAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011
VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotSPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi.
SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2006 TEEMANA Uudet työmarkkinatutkimukset sivu 4 Specialaisten ammatteja Simon Huldén kehittämispäälliköksi sivu 10 sivu 14 pääkirjoitus Osaava ja hyvinvoiva
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotKasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt
Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat
LisätiedotTYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ?
TYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ? Varmista työttömyyskassan jäsenyys ajoissa. Kassaan kannattaa liittyä samalla kun haet ammattiliiton jäseneksi. Anna Zibellini, lakimies Jos käyt työssä jo opiskeluaikana,
LisätiedotETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko
ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla
LisätiedotPilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt
Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotTYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä
TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä
LisätiedotKirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt
Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Teknillinen tiedekunta Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Arkkitehtuurin tiedekunta Saatteeksi Tässä
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
Lisätiedotvaltio- sektorin työmarkkina tutkimus
valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotGERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja
GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien
LisätiedotSUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY
Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotAjatuksia akavalaisesta työstä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Vesa Saarinen Asiantuntija, Akava
Ajatuksia akavalaisesta työstä digitalisoituvassa yhteiskunnassa Vesa Saarinen Asiantuntija, Akava Keitä akavalaiset ovat? Mitä akavalaiset toivovat tulevaisuuden työelämältä? Mitä työelämätaitoja akavalaisten
LisätiedotPalkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen
1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
Lisätiedot