Karhunevankankaan tuulipuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 Karhunevankankaan tuulipuiston osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pyhäjoen kunta

2 2 (13) Karhunevankankaan tuulipuiston osayleiskaava, OAS SISÄLLYS 1 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET HANKE JA SIJOITUSPAIKKA ALUEEN YLEISKUVAUS Maankäyttö ja asutus Kasvillisuus ja luonnonsuojelualueet Pohjavedet Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleis- ja asemakaavat LAADITTAVAT SELVITYKSET VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSALUE OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Osalliset Nähtävilläolo ja mielipiteet TAVOITEAIKATAULU VUOROVAIKUTUS KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA Perusselvitykset, kaavoituksen käynnistäminen ja tavoitteet Kaavan laatimisvaihe Kaavaehdotusvaihe Kaavan hyväksyminen YHTEYSTIEDOT PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Taustakartat: MML 2014 Paikkatietoaineisto: OIVA (SYKE 2014, ELY-keskukset), Museovirasto 2014

3 1 Osayleiskaavan tarkoitus ja tavoitteet (13) Osayleiskaavan tarkoitus on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Karhunevankankaan alueelle Pyhäjoelle. Kaavan tavoitteena on vähentää Suomen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen ilmastostrategian päivityksessä (2013) tavoitteeksi on asetettu tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa Suomen tuulivoimatuotannon kapasiteetin nostamista noin 3000 megavattiin. 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan se, miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavojen vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS), jota päivitetään aina kaavaehdotuksen nähtäville panoon asti, on nähtävillä Pyhäjoen kunnassa ja kunnan kotisivuilla ( 3 Hanke ja sijoituspaikka wpd Finland Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Pyhäjoen Karhunnevankankaalle, joka sijaitsee noin 12 kilometriä Pyhäjoen keskustasta etelään. Kuva 2.1. Hankealueen sijainti. Hankealueelle on suunnitteilla enintään 40 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on noin 3-5 MW. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle rakennetaan tarvittavat yhdystiet, voimaloiden väliset huoltotiet, maakaapelointi voimaloiden välille ja sähköasema. Sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Jylkän uudelle sähköasemalle. Hankkeesta laaditaan YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi samaan aikaan osayleiskaavan laadinnan kanssa.

4 4 (13) Alueen yleiskuvaus 4.1 Maankäyttö ja asutus Kuva 3.1 Lähialueen rakennukset. Karhunnevankangas sijaitsee noin 12 km:n etäisyydellä Pyhäjoen keskustasta Yppäriin päin mentäessä, Pyhäjoen ja Yppärinojan(joki) välissä metsäalueella. Hankealueen pinta-ala on noin 2593 ha (25,93 km²). Hankealueelle sijaitsee neljä pientä eräkämppää. Muutoin tuulipuiston läheisyydessä asutus on sijoittunut Pyhäjoen ja Yppärinojan(joki) jokilaaksoihin. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläja itäpuolella. Hankealueen korkeuserot eivät ole suuria, mutta maaston topografiassa on pienpiirteistä vaihtelua. Alueen maanpinnan korkeus on noin metriä meren pinnan yläpuolella. Maasto on luode-kaakko suuntautunut ja kohoaa yleispiirteisesti sisämaahan päin siirryttäessä. Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Metsiä hallitsevat turvekankaiden ja kalliometsien muodostama mosaiikki. Alue on maisematilaltaan pääosin sulkeutunutta. Avointa maisematilaa on lähinnä hankealueen itäpuolella, missä tuulipuisto rajautuu lyhyellä matkalla avoimeen peltoalaan. Avointa maisemaa on myös suoalueilla ja niiden laitamilla. 4.2 Kasvillisuus ja luonnonsuojelualueet Pääosa hankealueen metsistä on metsätalouskäytössä olevia ojitusaloja. Yleisimpänä ovat rämeiden ojittamisen seurauksena syntyneet mäntyvaltaiset ojikot, ja puolukkaturvekankaat. Myös kuusivaltaisia mustikkaturvekankaita ja esiintyy koko selvitysalueen alueella. Kallioisten mäntymetsien lisäksi alueella on kuivahkon

5 4.3 Pohjavedet 4.4 Maanomistus 5 Suunnittelutilanne (13) kankaan ja tuoreen kankaan metsiä. Pääosa metsistä on taimikoita sekä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Vanhojen metsien osuus on vähäinen rajoittuen muutamiin toisistaan erillään oleviin kuvioihin. Selvitysalueelle sijoittuu muutamia ojittamattomia suoalueita. Suot ovat yleiskuvaltaan karuja, kuivia ja vähäpuustoisia rahkarämeitä ja rahkanevoja. Ravinteiset ja puustoiset suoalueet on ojitettu ja otettu metsätalouskäyttöön. Alueella sijaitsee pinta-alaltaan 6 hehtaarin kokoinen METSO-ohjelman mukainen Haapala niminen yksityisten mailla sijaitseva luonnonsuojelualue. Muutoin hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Hankealueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Hankealueen itäpuolella on Tähjänjoen pohjavesialue ja luoteispuolella Kaivosojan pohjavesialue. Hankealueen maa-alueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Hankevastaava on tehnyt maanvuokrausta koskevia sopimuksia maanomistajien kanssa. 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.

6 6 (13) Maakuntakaava Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Karhunevankankaan tuulipuiston osayleiskaava, OAS Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Kuva 4.1 Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Hankealue on merkitty kuvaan punaisella rajauksella. Hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa hankealueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Hankealueen pohjoisosassa on valtakunnallisesti merkittävä muinaismuistokohde (Varekankaan röykkiöalue, sini-musta neliö) sekä eteläosassa muinaismuistokohde. Lisäksi alueen itäreunalla on maisemakallioalue (turkoosi ympyrä). Hankealue sijoittuu Kalajoen kaupunki-maaseutu-vuorovaikutusalueen rajan läheisyyteen (kmk, punainen katkoviiva). Hankealueen ja sen itäpuolella sijaitsevan Pyhäjokilaakson välissä kulkee Pyhäjoen ja Merijärven välinen moottorikelkkailureitti (mustat hakaset). Pyhäjokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueen (mk-5) suunnittelumääräykset kehottavat kiinnittämään huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön.

7 1. Vaihemaakuntakaava (13) Pohjois-Pohjanmaan Liitto käynnisti 1 vaihemaakuntakaavan uudistamisen, jonka teemana ovat soiden käyttö ja luonnonympäristö, tuulivoima-alueet, kaupan palveluverkko ja aluerakenne sekä liikennejärjestelmät. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan , vahvistamismenettely on kesken. Kuva 4.2. Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta, joka on hyväksytty liittovaltuustossa joulukuussa Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Hankealue on merkitty kuvaan punaisella rajauksella. Hankealueelle sijoittuu maakuntakaavan tuulivoimaloiden alue (tv-1), turvetuotantoon soveltuva alue (tu-1) ja maisemakallioalue (ge-1).

8 8 (13) Yleis- ja asemakaavat Karhunevankankaan tuulipuiston osayleiskaava, OAS Kuva 4.3. Lainvoimaiset ja valmisteilla olevat yleiskaavat. Karhunevankankaan alue on merkitty punaisella kuvan keskelle. (Lähde: Suomen ympäristökeskuksen ympäristökarttapalvelu Karpalo ). Hankealueella ei ole yleis- tai asemakaavoja. 6 Laadittavat selvitykset Hanketta koskevat selvitykset tehdään YVA-menettelyn yhteydessä. Tällaisia selvityksiä ovat muun muassa seuraavat: Havainnekuvat valokuvaupotuksina Tuulivoimaloiden melu- ja välkemallinnukset Luontoselvitykset (kasvit, eläimet, geologiset muodostelmat) Pohjavesialueet Maisemaselvitys Kulttuurihistorialliset kohteet 7 Vaikutusten arviointi Hanketta koskevat vaikutusten arvioinnit tehdään YVA-menettelyn yhteydessä, ja niitä hyödynnetään kaavan vaikutusten arvioinnissa. Vaikutusten arviointi tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti seuraavista asioista: Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen

9 8 Vaikutusalue (13) Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset yhdyskuntaan, energiatalouteen ja liikenteeseen Vaikutukset alueen turvallisuuteen Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ja keinoja haitallisten vaikutusten lieventämiseen. Eri vaikutustyypeillä on erisuuruinen vaikutusalue. Seuraavassa taulukossa, joka on sama kuin ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa, on kuvattu sitä, mikä on tarkastelualueen laajuus eri vaikutustyypeillä. Taulukko 7.1. Tarkastelualueen laajuus eri vaikutustyypeittäin. Vaikutustyyppi Ihmiset, maankäyttö, elinkeinotoiminta Melu ja varjon vilkkuminen Virkistyskäyttö ja metsästys Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Luonto Eläimistö Liikenne Tarkastelualueen laajuus Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulipuiston alue lähiympäristöineen (n. 2 5 km) Vaikutukset arvioidaan laadittavien laskelmien ja mallinnusten mukaan, noin 2 3 km tuulivoimaloista. Arviointi kohdistetaan hankealueelle ja sähkönsiirtoreiteille, sekä näiden lähialueille. Vaikutusten arviointi keskittyy maisemalliselle lähi- ja välialueelle 0 12 km tuulivoimaloista. Yleispiirteisesti tarkastellaan vaikutukset noin 30 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Vaikutukset arvioidaan rakennuspaikkakohtaisesti tuulipuistoalueella ja sähkönsiirtoreiteillä. Luontoarvot arvioidaan rakennuspaikkakohtaisesti ja sähkönsiirtoreiteillä, sekä hankealueelta tai sen välittömästä läheisyydestä tunnistetuilla arvokkailla luontokohteilla. Valuma-alueiden alapuoliset vesistöt. Maa- ja kallioperä hankealueella. Erityisesti riskiarvio pohjavesialueisiin, niiltä osin kuin voidaan arvioida olevan pohjavesiyhteys rakennettavien alueiden ja pohjavesialueiden välillä Tuulipuistoalue ja lähialueet. Linnuston osalta tarkastellaan myös muuttoreitit. Vaikutukset arvioidaan tieosuuksilla, joille hankkeen toteuttamisesta voi aiheuta liikenteen kasvua. 9 Osallistuminen ja tiedottaminen 9.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) MRL 62 mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.

10 10 (13) Karhunevankankaan tuulipuiston osayleiskaava, OAS Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset Kaavan vaikutusalueen asukkaat Tuulivoimaosayleiskaava-alueen maanomistajat ja maanhaltijat sekä kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden omistajat Kunnan jäsenet Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Pyhäjoen kunta Naapurikunnat Merijärven kunta Kalajoen kaupunki Raahen kaupunki Alavieskan kunta Viranomaiset Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pohjois-Pohjanmaan liitto Pyhäjoen kunnan rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluviranomaiset Kalajoen ympäristöterveydenhuolto Raahen seudun kehittämiskeskus Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Finavia Oyj Puolustusvoimien pääesikunta Ilmatieteenlaitos Metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Viestintävirasto Ficora Jokilaaksojen pelastuslaitos Oulun maaseutukeskus Elenia Verkko Oy Fingrid Oyj Vestia Oy Pyhäjokisuun Vesi Oy Digita Oy TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj DNA Oy Yhteisöt Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys Raahen alueen lintuharrastajat Surnia ry Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raahen riistanhoitoyhdistys

11 Pyhäjoen metsästysseura Yppärin Erämiehet Metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaakso MTK Pyhäjoki Yppärin kyläyhdistys Pyhäjoen kotiseutuyhdistys Mehtäkylän kyläyhdistys ry (Kalajoki) Pirttikosken kyläyhdistys Pro Hanhikivi 9.2 Nähtävilläolo ja mielipiteet 10 Tavoiteaikataulu (13) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos) sekä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Pyhäjoen kunnan tiedotusohjeen mukaisesti Pyhäjoen Kuulumiset -lehdessä, kunnantalon ilmoitustaululla ja kunnan sähköisellä ilmoitustaululla ( Osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä OAS:ista. Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti Pohjois-Pohjanmaan Elykeskukselle (os. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, PL 86, OULU) neuvottelua OAS:in riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Asukkaat, maanomistajat, muut osalliset ja yhteisöt voivat antaa mielipiteitä kaavaluonnoksesta ja valmisteluaineistoista ja muistutuksia kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana ja yleisötilaisuuksissa. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä toimielimiltä, kunnilta ja viranomaisilta, joihin kaavoitus voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelukokouksia ja viranomaisneuvotteluita. Kaavan hyväksyy Pyhäjoen kunnanvaltuusto. Työvaihe Tavoiteaikataulu Kaavoituksen käynnistäminen syyskuu-joulukuu 2014 Selvitysvaihe syyskuu 2014 elokuu 2015 Kaavaluonnosvaihe tammikuu lokakuu 2015 Kaavaehdotusvaihe marraskuu 2015 huhtikuu 2016 Kaavan hyväksyminen toukokuu elokuu 2016

12 12 (13) Karhunevankankaan tuulipuiston osayleiskaava, OAS Taulukko 9.1. Kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteen sovitettu tavoitteellinen aikataulu. Vaiheet ja alustava aikataulu Ympäristövaikutusten arviointi YVA-ohjelman laadinta ja nähtävillä olo Ympäristöselvitykset YVA-selostuksen laadinta ja nähtävillä olo Osayleiskaava OAS nähtävillä Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Kaavan hyväksyminen kunnanhallituksessa ja -valtuustossa Yhteysviranomaisen lausunto Vuorovaikutus kaavoituksen eri vaiheissa 11.1 Perusselvitykset, kaavoituksen käynnistäminen ja tavoitteet Kuulutusten kautta jaetaan tietoa osallistumis- ja arviointisuunnittelman nähtävillä olosta. OAS:aan, kaavan perusselvityksiin ja tavoitteisiin voi ottaa kantaa OAS:n nähtävillä olon aikana Kaavan laatimisvaihe Kaavaluonnos laaditaan niin, että se on valmis samoihin aikoihin Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kanssa. Kaava-aineisto laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi kohdassa 8.2 kuvatulla tavalla. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaluonnosta esitellään yleisötilaisuudessa, joka pidetään samanaikaisesti YVA-selostuksen yleisötilaisuuden kanssa. Kaavaluonnoksista pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Mahdolliset mielipiteet on toimitettava kunnalle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. (MRL 65 2). Osalliset voivat nähtävillä olon aikana esittää kaavaluonnoksesta mielipiteitä Kaavaehdotusvaihe Kaavaluonnoksista ja YVA yhteysviranomaisen loppulausunnosta saatavan palautteen perusteella muokataan kaavaehdotus. Ennen kaavaehdotuksen valmistumista pidetään viranomaisneuvottelu. Kunnanhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi kohdassa 8.2 kuvatulla tavalla. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Mahdolliset muistutukset on toimitettava kuntaan ennen nähtävilläoloajan päättymistä (MRL 65 2).

13 (13) Osalliset voivat nähtävillä olon aikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia Kaavan hyväksyminen 12 Yhteystiedot Kaavaehdotuksen lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaan voidaan tehdä vähäisiä ns. teknisiä muutoksia. Kaavan hyväksyy kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen kunnanvaltuusto. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 ). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Pohjois- Pohjanmaan liitolle, Ylivieskan maanmittauslaitokselle, Pyhäjoen rakennusvalvontaviranomaisille, Kalajoen kaupungin mittausosastolle sekä niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan (MRA 93 ) kohdassa 8.2. kuvatulla tavalla. Pyhäjoen kunta Pirkko Tuuttila tekninen johtaja Kuntatie 1, PYHÄJOKI puh sähköposti: pirkko.tuuttila@pyhajoki.fi Kaavaa laativa konsultti Sito Oy DI (YKS 245) Timo Huhtinen Tuulikuja Espoo puh timo.huhtinen(ät)sito.fi Tuulipuistohankkeesta vastaava wpd Finland Oy Projektipäällikkö Riikka Arffman Keilaranta Espoo r.arffman@wpd.fi 13 Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa nähtävilläolon aikana Pyhäjoen kuntaan edellä esitettyihin osoitteisiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus alueellisen ympäristökeskuksen arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 ja MRA 31 ).