TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTITYÖ SIILINJÄRVEN KUNNASSA JA SEN TULOKSENA ESITETTÄVÄT MUUTOKSET

Transkriptio

1 Yhteistyötoimikunta Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen johtokunta TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTITYÖ SIILINJÄRVEN KUNNASSA JA SEN TULOKSENA ESITETTÄVÄT MUUTOKSET YTtmk 36 Kunta-alalla ja myös Siilinjärven kunnassa on tehty työn vaativuuden arviointityötä jo vuodesta 2002 alkaen. Vuonna 2010 päätettiin uudistaa ja päivittää vaativuusarvioinnit. Tarve syntyi erityisesti liikelaitos Siilisetistä, koska peruspalvelukeskuksen henkilöstö siirtyi useamman kunnan ja yhden kuntayhtymän palveluksesta liikelaitokseen. Työn vaativuuden arviointi ja palkkapolitiikka oli ollut hyvin erilaista eri työnantajilla. Kunnanjohtaja Vesa Lötjönen nimesi työn vaativuuden arviointiryhmät vuonna Arviointiryhmiä on 12: KVTES sopimusalalla 9 ryhmää puheenjohtajinaan Vesa Lötjönen (liite 1, hinnoittelemattomat ja hallinto-hinnoitteluryhmä), Pekka Takkinen (liite 1, tietotekninen ala), Tuula Lukkarila (liite 1, toimistoala ja vahtimestarit), Kari Mustonen (liite 2, sivistystoimen henkilöstö), Kati Kantanen (liite 3, hoitohenkilöstö ja liite 4, peruspalveluhenkilöstö), Minna Pitkänen (liite 4, sosiaalihuollon henkilöstö), Eeva-Liisa Lyytinen (liite 5, päivähoidon henkilöstö), Eeva-Liisa Lyytinen (perhepäivähoitajat), Pirkko Markkanen (liite 6, ruokapalveluhenkilöstö ja liite 8, siivoushenkilöstö). Lisäksi lääkärisopimuksen arviointityötä on vetänyt puheenjohtajana Martti Pärnänen, teknisten sopimuksen arviointiryhmän puheenjohtajana on Ari Kainulainen ja opetushenkilöstön arviointiryhmän puheenjohtajana on Kari Mustonen. Tuntipalkkaisten arviointiryhmä aloittaa Ari Kainulaisen johdolla työnsä syksyllä Jokaisessa arviointiryhmässä on ammattijärjestöjen edustus ja myös henkilöstöpalveluiden edustaja on osallistunut kaikkien arviointiryhmien toimintaan. Arviointiryhmät ovat arvioineet tehtävien vaativuutta työpisteissä esimiesten johdolla tehtyjen tehtäväkuvausten perusteella. Tehtävien sijoittuminen hinnoitteluryhmän sisällä vaativuustasoille on tehty kokonaisarviointina. Pohjalla ovat olleet Kuntatyönantajien KT:n suosittelemat vaativuustekijät: työn edellyttämä osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu, työn edellyttämät yhteistyötaidot ja työolosuhteet (Kuntatyönantajan opas, palkkausjärjestelmä uudistuu, v.2001). Jokaisessa hinnoitteluryhmässä on vaativuustasoja pääsääntöisesti 3, poikkeuksellisesti joissakin 4-5 vaativuustasoa. Arviointiryhmät ovat käsitelleet myös tehtävien nimikkeitä ja työaikamuotoja. Arviointiryhmä on voinut myös esittää hinnoitteluryhmämuutosta joillekin tehtäville. Arviointiryhmät ovat kokoontuneet useita kertoja puheenjohtajan kutsumana Arviointiryhmien työ jatkuu edelleen, sillä uudet tehtäväkuvaukset ja päivitetyt tehtäväkuvaukset toimitetaan aina ko. arviointiryhmän puheenjohtajan kautta ryhmän arvioitavaksi. Palkkaharmonisointi Palkkaharmonisoinnin pohjatyönä toimii työn vaativuuden arviointi. Harmonisointitarve on syntynyt liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskusta ja muita

2 yhteistoiminta-alueita perustettaessa. Siilinjärven palvelukseen on siirtynyt henkilöstöä useiden eri kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän palveluksesta ja eri työnantajilla on vaihdellut samasta tehtävästä kunkin kunnan/kuntayhtymän oman työn vaativuuden arvioinnin perusteella maksettu palkka. KVTES:in ja pääosin muidenkin kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten mukaan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on tehtävien vaativuus. Tehtäväkuvan ollessa sama myös tehtäväkohtaisen palkan taso tulisi olla sama. Työnantajilla on käytettävissään kohtuullinen siirtymäaika palkkoja harmonisoidessaan. Siirtymäajan pituuteen vaikuttaa mm. työn vaativuuden arviointiin tarvittava aika ja käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Harmonisointitarve on muutostilanteessa jonkin aikaa hyväksyttävä syy poiketa samapalkkaisuusperiaatteesta. Paikalliset järjestelyerät alkaen Työn vaativuuden arviointityö saatiin valmiiksi keväällä ja työn tulosta voitiin käyttää pohjana neuvoteltaessa paikallisten järjestelyerien jakamisesta alkaen. Kunkin hinnoitteluryhmän vaativuustasoille on määritetty tavoitepalkat. Arviointiryhmien puheenjohtajat sopivat tapaamisissaan kevään aikana painopisteistä ja linjauksista järjestelyerien jakamiselle. Neuvotteluja aloitettaessa jouduttiin kuitenkin toteamaan, että kaikissa ryhmissä ei päästä tavoitepalkkoihin kevään järjestelyerällä. Ammattijärjestöjen kanssa päästiin yksimielisiin neuvottelutuloksiin kaikilla neuvotelluilla sopimusaloilla. Opetusalan neuvottelut käytiin elo-syyskuussa. Harmonisointitarpeesta toteutettiin n. 70 % kevään palkkaratkaisulla.kvtes:n ja Tehy-sopimuksen järjestelyerät (yhteensä n /kk) käytettiin kokonaisuudessaan harmonisoinnin toteuttamiseen, samoin pääosin lääkärisopimuksen järjestelyerä (n /kk) käytettiin palkkaharmonisointiin. Teknisten sopimusalalla tehtiin kokonaan uusi tehtäväluokitus ja vaativuusarviointi sekä määritettiin tehtäväkohtaisen palkkauksen tavoitetasot. Teknisen sopimuksen järjestelyerällä (n /kk) päästiin osittain tavoitepalkkoihin. Palkkaharmonisointitarvetta jäi vielä toteuttamatta n /kk, josta suurin osa KVTES:n sisällä. Harmonisointia toteutettiin sopimusalueilla myös siten, että tavoitetasoa korkeammassa palkassa olevien tehtäväkohtaisen palkan ylimenevä osuus siirrettiin harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin. Näitä muutoksia toteutettiin heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Siirto henkilökohtaiseen lisään tapahtui siten, että loppupalkka ei laskenut. Muu harmonisointi Työn vaativuuden arviointityön yhteydessä käytiin arviointiryhmissä läpi myös tehtävien nimikkeet, hinnoittelutunnukset ja työaikamuodot. Arviointiryhmien esitykset näistä muutoksista on koottu liitteelle. Nimikemuutoksia esitetään 174 tehtävään, hinnoittelutunnuksen muutoksia 186 tehtävään, työaikamuodon muutosta 177 tehtävään ja ruokatauon muutosta omaksi ajaksi 287 tehtävään. Työaikamuodon muutos

3 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kehotuksen mukaan työnantajan tulisi säännöllisin väliajoin arvioida, vastaako käytössä oleva työaikamuoto ja työaikojen suunnittelu toiminnan tarpeita. Useat kunnat ovat tehneet jo laajoja työaikamuutoksia ja monet kunnat valmistelevat niitä. Kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työaikamuodosta päättäminen kuuluu työnantajan direktio-oikeuteen. Työnantajalla on velvollisuus noudattaa virka- ja työehtosopimusten määräyksiä myös ruokailutauon antamisessa. Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvat mm. työajan ja työvuorojen sijoittelu, työajan alkamis- ja lopettamishetkistä päättäminen, lepoaikojen sijoittelu, työntekopaikan määrääminen, töiden jaksotus, työaikamuodon valinnasta ja työaikajakson pituudesta ja näiden muutoksista päättäminen, työaikakorvausten antamistavasta ja varallaolomuodoista päättäminen. Työaikamuodon valinta kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen silloinkin, kun työaikamuoto on sovittu työsopimuksessa. Työtuomioistuimen (TT) tuomion 12/1998 mukaan työnantaja sai muuttaa jaksotyöjärjestelmän yksipuoleisesti yleistyöaikajärjestelmäksi ja määrätä työaikaan kuulumattoman ruokailutauon, vaikka työntekijän työsopimuksessa oli sovittu jaksotyöjärjestelmästä. Samaan loppu tulemaan on päätynyt myös Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuoreessa helmikuussa 2011 antamassaan tuomiossa 11/1369. KT Kuntatyönantajat ohjeistaa mm , ettei työsopimusta tehtäessä ole tarvetta sopia sovellettavasta työaikamuodosta. Esimerkiksi KT Kuntatyönantajien valmiin työsopimuslomakkeen säännöllinen työaika -kohdassa on tarkoitus sopia siitä, onko työntekijän työaika kokoaikainen vai osa-aikainen. Jos työnantajalla ei ole toiminnallista tarvetta teettää yötyötä klo välisenä aikana, eikä yli 9 tunnin pituisia työvuoroja, oikea työaikamuoto on yleistyöaika (työtuomioistuimen päätös 12/1998 ja työneuvoston lausunto nro 2/1999). Yleistyöajassa ruokatauko on työntekijän omaa aikaa. Työaikalain 7 :n mukaan jaksotyöajan teettäminen on mahdollista mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja ympärivuorokautisissa päiväkodeissa ja vammaisten asuntoloissa, vanhusten palvelutaloissa sekä kotipalvelussa. Jaksotyötä tekeville on annettava ko. laitoksissa joko vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan tai työntekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikalla, jolloin ruokailusta aiheutuva poissaolo työstä kestää enintään minuuttia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien em. yksiköissä työskentelevien työajaksi on valittava jaksotyöaika. Samassa työyksikössä voi olla käytössä sekä yleistyöaika että jaksotyöaika, jos kaikki eivät tee yötyötä. Työn vaativuuden arviointiryhmissä tehdyn selvityksen mukaan jaksotyössä ovat mm. suun terveydenhuollon, työterveyshuollon ja lääkärivastaanoton hoitohenkilöstö, fysioterapia, terveydenhoitajat, röntgenhoitajat, perhetyöntekijät ja osa ruokapalveluhenkilöstöstä, vaikka jaksotyön edellytykset eivät näiden ammattiryhmien osalta täyty. Nämä ammattiryhmät ovat myös saaneet ruokailla työaikana. Päivähoidossa hallinnolliset päiväkodin johtajat ja 2 kiertävää erityislastentarhanopettajaa ovat yleistyöajassa, mutta ovat saaneet ruokailla työaikana. Samoin sosiaaliohjaajat, osa siivoojista ja ruokapalveluhenkilöstöstä ovat yleistyöajassa ja ovat saaneet ruokailla työaikana. Työn vaativuuden arviointityön lopputuloksena esitetään yo. ammattiryhmien osalta, että kaikkien osalta noudatetaan alkaen yleistyöaikaa, jolloin ruokatauko on työntekijän omaa aikaa. Ruokatauko on tarkoitettu lepo- ja virkistystauoksi. se on tarpeellinen sekä työajan tehokkaan käytön kannalta että työsuojelullisista syistä. Pääsääntönä on, että työntekijälle annetaan lepotauko,

4 jota ei lueta työaikaan ja tauon aikana voi myös poistua työpaikalta. Ruokatauko tulee ajoittaa toiminnan mukaan. Ruokataukoa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonaikana. Tauko voidaan järjestää työyksikössä porrastetusti ja vuorotellen. Ruokatauko pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun se on työtehtävien kannalta tarkoituksenmukaista (esim. asiakkaiden tarpeisiin ja hoitoon perustuvat ajankohdat). Työaikamuodon vaihdolla saavutetaan toiminnan tehostamisen lisäksi myös kustannushyötyjä. Jaksotyöstä yleistyöaikaan siirtymällä itse työssä oloaika lisääntyy jopa 2,5 tuntia viikossa ja työn tehollinen aika 1,67 tuntia (1 h 40 min) viikossa, kun lähtökohtana on, että joutuisaan ruokailuun työn ohessa käytetään maksimissaan 20 minuuttia KVTES:n mukaisesti. Ruokailu työaikana merkitsee Siilinjärven kunnassa menetettynä työaikana noin 13 henkilötyövuotta. Ruokatauon muutos omalle ajalle koskee noin 290 työntekijää, jolloin voidaan laskea muutoksella saavutettavan organisaation käyttöön lisätyöpanosta noin 13 henkilötyövuotta, mikä kunta-alan keskipalkalla (= keskimääräinen kokonaisansio lisineen = /kk) laskettuna merkitsee noin / vuosi (ilman sotuja). Työn vaativuuden arviointityön vaiheita on käsitelty usean kerran yhteistyötoimikunnassa ja esimiesten infotilaisuuksissa sekä myös pääluottamusmiesten tapaamisissa. Kun työ saatiin keväällä valmiiksi, on lopputulosta esitelty arviointiryhmien puheenjohtajien toimesta erilaisissa työpaikka- ja työyhteisökokouksissa. Päätösehdotus Päätös Yhteistyötoimikunta hyväksyy työn vaativuuden arviointityön tuloksena syntyneen muutosesityksen. Muutosesitys viedään kunnanhallituksen ja Siiliset-johtokunnan päätettäväksi siten, että muutokset tulevat voimaan alkaen. Yhteistyötoimikunta hyväksyi työn vaativuuden arviointityön tuloksena syntyneen muutosesityksen esitettäväksi Siiliset-peruspalvelukeskuksen johtokunnan ja kunnanhallituksen päätettäväksi. Eriävan mielipiteen (liite) jätti JHL edustajanaan Merja Viinikainen. Muista ammattijärjestöistä JUKO, KTN, TEHY ja SUPER totesivat kannanottonaan, että työaikamuodon muutosta ja ruokatauon siirtämistä omalle ajalle ei pidä toteuttaa niissä työyksiköissä ja ammattiryhmissä, joissa muutos vaikeuttaa toiminnan sujuvaa järjestämistä. JYTY totesi kannanottonaan, että virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan. Valmistelija/lisätiedot: Ppkjtk 76 Liitteet 1-2, 2A Kuten yhteistyötoimikunnan käsittelystä käy ilmi, kokevat henkilöstöjärjestöt työaikamuodon muutokseen sisältyvän ruokailutaukokäytännön harmonisoinnin han kalimmaksi kysymykseksi. Tämä koskee myös eräiden yksiköiden työnjohtoa, jo ka kokee toiminnan muuttuvan jäykäksi ja vaikeasti organisoitavaksi. Muutosta ei siten koeta kaikilta osin aivan ongelmattomana. Koko liikelaitoksen tasolla viikkotyöajan lisääntymisen kautta saavutettava hyöty on kuitenkin suurempi kuin siirtymisestä mahdollisesti aiheutuvat haitat. Työn joustavuus- ja organisointiongelmat eivät ole sopimuksen mukaisia perusteita poiketa ruokailutaukokäytännöstä, vaan työnjohdollisesti ratkaistavia asioita. Poikkeuksena työaikana ruokailusta on liikelaitoksessa varhaiskasvatuksen esi-

5 merkkiruokailua toteuttava henkilöstö sekä kehitysvammapalveluiden päivä- ja työtoiminnan ja vanhustenhuollon päivätoiminnan vastaavan luonteiset ryhmätilanteet, joissa asiakkaita ei voi jättää yksin ruokailemaan. Muun organisaation osal ta hae taan henki löstön yhdenvertaista kohtelua suhtees sa sovellettavaan voi massa olevaan sopi mukseen (KVTES 27 ). Muu käytäntö johtaisi sekaannuk siin ja ra jankäynteihin so vellettavista poikkeamiskriteereistä ja olisi myös sopi muksen ja yhdenvertai suusperiaatteen vastainen. Liitteenä seuraa koonti esitettävistä muutoksista (liite 1). Tehtäväkohtaiset erittelyt si säl tä vä lii te jae taan kokouksessa (liite 2). Päätösehdotus Työn vaativuuden arviointityön lopputuloksena toteutetaan seuraavat liikelaitoksen henkilöstöä koskevat muutokset alkaen: Tehtävien ja virkojen nimikemuutokset liitteen mukaisesti. Muutoksilla ei ole vaikutusta palkkakustan nuksiin. Muutokset tehtäväkohtaisissa hinnoittelutunnuksissa liitteen mukaisesti. Jaksotyössä olevien työntekijöiden siirto yleistyöaikaan silloin kun jaksotyön edellytykset eivät täyty (liite). Ruo kailutauko muuttuu samalla työntekijän omaksi ajak si. Omalla ajalla pidettävän ruokailutaukokäytännön soveltaminen niihin yleistyöajassa oleviin työntekijöi hin, jotka ovat tähän asti ruokailleet työaikana (liite). Johtokunnan päätös pannaan ruokataukokäytäntöä koskevalta osin täytäntöön edel lyt täen, et tä Sii lin jär ven kun nan halli tus päättää soveltaa muutoksia saman sisäl töi sesti myös kun nan muu hun henkilöstöön. Päätös saa te taan kunnanhallitukselle tiedoksi. Päätös Keskustelun kuluessa esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Työn vaativuuden arviointityön lopputuloksena toteutetaan seuraa vat liikelaitok sen henkilöstöä kos kevat muutokset alkaen: Tehtävien nimikemuutokset liitteen mukaisesti. Muutoksilla ei ole vai ku tusta palkkakustan nuksiin. Muutokset tehtäväkohtaisissa hinnoittelutunnuksissa liitteen mukaisesti. Jaksotyössä olevien työntekijöiden siirto yleistyöaikaan silloin kun jaksotyön edellytykset eivät täyty (liite). Ruo kailutauko muuttuu samalla työntekijän omaksi ajak si. Omalla ajalla pidettävän ruokailutaukokäytännön soveltaminen niihin yleistyöajassa oleviin työntekijöi hin, jotka ovat tähän asti ruokailleet työaikana (liite). Johtokunnan päätös pannaan ruokataukokäytäntöä koskevalta osin täytäntöön edel lyt täen, et tä Sii lin jär ven kun nan halli tus päättää soveltaa muutoksia saman sisäl töi sesti myös kun nan muu hun henkilöstöön. Päätös saa te taan kunnanhallitukselle tiedoksi. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin.

6 Merkittiin pöytäkirjaan, että toimistosihteeri Pirkko Martikainen ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (kello 14:07-14:47). Pöytäkirjanpitäjäksi nimettiin tämän py kä län osal ta peruspalvelukeskuksen johtaja Reijo Ruostila. Merkittiin pöytäkirjaan, että kunnanjohtaja Vesa Lötjönen poistui tämän pykälän päätöksenteon aikana kello 14:40. Valmistelija/lisätiedot:peruspalvelukeskuksen johtaja Reijo Ruostila, puh ja henkilöstöpäällikkö Tuula Lukkarila, puh