Paikallisen edunvalvonnan keinot

Transkriptio

1 Paikallisen edunvalvonnan keinot Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry Iiris, Helsinki Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori / OTM Jukka Kumpuvuori

2 Ü Normitaivas Miten edetään? Ü Vammaisten arkipäivä Ü Miten tuoda normit arkipäivään? Ü Valittaminen kannattaa Ü Maksuton oikeusapu

3 Perhe-elämää Isän työ Isän harras- tukset Isän hyvin- voin9 Pari suhde Äidin hyvin- voin9 Äidin harras- tukset Äidin työ Muita kontakteja Ystävät Läheiset Lasten hyvin- voin9 Lapsen asiat Tuttavat Lasten harras- tukset Lasten koulu/ päiväko9 Sisarusten asiat Perheen yhteiset harras- tukset perhe perheen kivoja asioita ko9 Matkat Puutarha Mökki Kiitos: Miina Weckroth 2013

4 Fysioterapeutti Hammashoito Terveyskeskus Palveluviidakko Keuhko pkl Kouluviranomainen omassa kunnassa Koulu Tilapäishoitopaikka Vaihtuvat hoitajat Erityishuolto Lastenneurologinen osasto KELA Invataksi Silmäpkl Endokrinologinen pkl Fysioterapeutti Vammaisjärjestöt Sosiaalitsto Kiitos: Miina Weckroth 2013

5 Normitaivas Ü Ihmisoikeussopimukset Ü YK Ü Ü Ü Ü Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus Esim. naisten ja lasten oikeuksien sopimus Vammaisoikeussopimus Ü Euroopan neuvosto Ü Ü Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan sosiaalinen peruskirja Bildyta 61x128mm 100dpi

6 YK-vammaisoikeussopimus Ü 2000-luvun alussa Meksikon aloite Ü 2000-luvun alusta-> 2006 asti työryhmä Ü 2006 sopimus hyväksyttiin Ü Sen jälkeen valtiot hyväksyneet sopimuksen osaksi kansallista oikeuttaan Ü Huom: Suomi ei vielä

7 YK-vammaisoikeussopimus Ü Vammaisten osallistuminen kaikkeen: Ei mitään meistä ilman meitä Ü Näkyi sopimusneuvotteluissa Ü Tarkoittaa, että sopimuksen toimeenpanossa vammaiset kaikessa mukana; myös vammaisten lasten osallistuminen (järjestöjen kautta) turvattu erikseen Ü Tarkoittaa, että kaikessa muussakin vammaisten / vammaisperheiden on oltava mukana; esim kun tehdään muun muassa kuntatason päätöksiä, jotka koskevat vammaisia

8 YK-vammaisoikeussopimus YK-sopimus artiklat 5. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 6. Vammaiset naiset 7. Vammaiset lapset 9. Esteettömyys ja saavutettavuus 10. Oikeus elämään 11. Vaaratilanteet ja humanitääriset hätätilat 12. Oikeus tulla tunnustetuksi oikeudellisena toimijana 13. Pääsy oikeuteen

9 YK-vammaisoikeussopimus Ü Ü Ü Ü Ü Ü Ü Ü Ü Ü Ü 13. Henkilökohtainen turvallisuus ja vapaus 15. Kidutuksen kielto 16. Hyväksikäytön kielto 18. Liikkumisvapaus 19. Oikeus itsenäiseen elämään 22. Yksityiselämän suoja 23. Kodin ja perhe-elämän suoja 24. Koulutus 25. Terveys 26. Kuntoutus 27. Työ

10 YK-vammaisoikeussopimus Ü 28. Riittävä elintaso ja sosiaaliturva Ü 29. Osallistuminen poliittisen ja julkiseen elämään Ü 30. Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaaajantoimintaan ja urheiluun Ü 31. Tilastot ja tiedonkeruu

11 YK-vammaisoikeussopimus Ü Sopimuksen valvonta Ü Kansainvälinen komitea Ü Kotimainen toimeenpaneva elin ja valvontaelin; Suomessa valmisteilla

12 Normitaivas Ü Suomen perustuslaki Ü Rikoslaki (syrjintä, virkavelvollisuuden laiminlyönti) Ü Palvelulainsäädäntö (esim. vammaispalvelulaki) Ü Hyvän hallinnon lait (hallintolaki, sosiaalihuollon asiakaslaki, potilaslaki) Ü Oikeusturva (hallinto- lainkäyttölaki, maksuton oikeusapu) Bildyta 61x128mm 100dpi

13 Normitaivas - oikeusturva Vammaispalvelulain 3 a 3 a ( /981)Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma Tämän lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa.

14 Normitaivas - oikeusturva Hallintolaki! 23 : Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. 35 : Edunvalvojan, huoltajan tai muun laillisen edustajan käyttäessä puhevaltaa on kuultava hänen päämiestään ja vastaavasti päämiehen käyttäessä puhevaltaa on kuultava edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi. 43 : Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.

15 Normitaivas - oikeusturva Hallintolaki! 44 : Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta; 2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu; 3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä 4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.

16 Normitaivas - oikeusturva Hallintolaki! 45 : Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. 46 ja 47 : Päätöksessä on oltava muutoksenhakuohjeet eli tieto siitä, minne päätöksestä voi hakea muutosta, missä ajassa tämä tulee tehdä, ja miten muutoksenhakuaika lasketaan.

17 Normitaivas - oikeusturva Viranhaltijan päätös à Oikaisuvaatimus lautakuntaan (14 vrk) Lautakunnan päätös à Valitus hallinto-oikeuteen (30 vrk) Hallinto-oikeuden päätös à Korkein hallinto-oikeus (30 vrk)

18 Normitaivas - oikeusturva Järjestöjen keinoja vaikuttaa: - Yksittäistapauksissa - Muistutus (sosiaalihuollon asiakaslaki / potilaslaki) - Tehdään esimiehelle / yksikön vastaavalle virkamiehelle - Kantelu - Tehdään aluehallintovirastolle / eduskunnan oikeusasiamiehelle / valtioneuvoston oikeuskanslerille - Yleisessä tapauksessa - Kantelu - Tehdään aluehallintovirastolle / eduskunnan oikeusasiamiehelle / valtioneuvoston oikeuskanslerille

19 Vammaisten ja vammaisperheiden arkipäivä Ü Pakkokeinojen käyttö (esim. eristäminen, tapaamisrajoitukset, pakkolääkitys) Ü Syrjintä monella eri elämänalueella (esim. koulutus, työ, vapaa-aika) Ü Palveluviidakko (yksittäinen ihminen ei tiedä mihin on oikeutettu) Ü Osaaminen ja jaksaminen eivät riitä asioiden riitauttamiseen Ü Ennen kaikkea, asioiden kyseenalaistaminen on emotionaalisesti raskasta Ü Prosessiuuvuttaminen (viranomainen ei vastaa)

20 Normit arkipäivään tapoja saada oikeudet läpi! Bildyta 61x128mm 100dpi

21 Normit arkipäivään Ü Oikeassa olemisen lähestymistapa (Right Approach) Ü Yhdistää kaikki edellä mainitut Ü Pääpaino oikeudellisessa keskustelutavassa Ü Oikeudet eivät ole vain normitaivaan tähtiä vaan arkipäivän työkaluja yksilölle Ü Kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen Ü Kaikilla on oikeus tulkita oikeuksia

22 Normit arkipäivään Ü Kun on kaksi osapuolta, miksi pitäisi olla niin, että vastapuoli (yleensä viranomainen) on aina oikeassa: otetaan uusi lähtökohta, ollaan itse aina oikeassa Ü Vaikka olisi väärässä, niin omaa etua on oikeus ajaa Ü Konfliktitilanteissa voittaa usein se, joka vie asiaansa aktiivisemmin eteenpäin Ü Lopulta oikeuslaitos / laillisuusvalvoja ratkaisee, kumpi oli oikeassa

23 Normit arkipäivään Ü Emotionaaliset seuraukset tärkeä tunnistaa Ü Yksilötasolla Ü Järjestötasolla Ü Kuitenkin; pakko mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, siitä oikeudellisessa vaikuttamisessa on kyse Ü Miten sitten valmistautua?

24 Normit arkipäivään: Asianajo- / järjestövaikuttamistaitoja 1. Lue lakisi ja mieti, mitä ne tarkoittavat juuri sinun/edustamasi yhteisön tapauksessa 2. Kirjoita asiasta 1-sivun muistiinpanot, johon lähdet keräämään pykäliä; perustele asiasi niiden kautta 3. Lähesty asiallasi tahoa, joka syrjii tai kohtelee sinua epäasiallisesti 4. Kerro, että aiot vedota oikeuksiisi ja viedä asian eteenpäin oikeudellisia keinoja käyttäen (ei tarvitse mennä oikeuteen!)

25 Valittaminen kannattaa 1 KHO T 131 Muutostyönä haettiin omakotitalon turvalukon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia; kysymys 6-vuotiaasta autistisesta lapsesta. Lapsi karkaili usein. Talossa oli kolme ulko-ovea. Lääkäri oli suositellut turvalukkojen asentamista. KHO katsoi, että turvalukko muutostyö on myönnettävä vammaispalvelulain mukaisena muutostyönä.

26 Valittaminen kannattaa 2 Helsingin HaO Dnro /6 Täysi-ikäinen kehitysvammainen henkilö, joka oli kehitysvammahuollon tilapäisessä laitospalvelussa osan viikosta, osan viikosta asui äidin ja isän luona. Tapauksessa haettiin asunnon muutostöitä isän uuteen kotiin. HaO katsoi, että ko. henkilöllä oli katsottava olevan kaksi kotia, joten muutostyöt myönnettiin.

27 Valittaminen kannattaa 3 KHO T 2019 Kehitysvammainen lapsi, jonka valvonta ulkona ei ollut mahdollista ilman jatkuvaa valvontaa. Tapauksessa haettiin lapsen kotipihan aitaamista asunnon muutostyönä. Sosiaalilautakunta ja HaO hylkäsivät vaatimuksen. KHO totesi, että perusoikeuksien korostuneen merkityksen vuoksi vammaispalvelulakia tulee tulkita niin, että aidan rakentaminen myönnetään asunnon muutostyönä.

28 Valittaminen kannattaa 4 KHO 2011:18 Vaikeavammaisen lapsen kehityshäiriö edellytti perheen WC:n varustamista äänieristyksellä. KHO katsoi, että tällainen muutostyö tulee korvata vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä.

29 Valittaminen kannattaa 5 KHO Alle kouluikäisellä lapsella oli todettu Downin syndrooma sekä synnynnäinen eteiskammioväliseinäaukko. Lääkärinlausunnon mukaan lapsi hyötyi kuntouttavasta päivähoidosta, koska mallioppimisen kautta lapsi kykeni jo varhaisessa vaiheessa omaksumaan sosiaalisia taitoja ja mallioppiminen edisti lapsen kielellistä ja motorista kehitystä. à

30 Valittaminen kannattaa 5 KHO Kunnan viranomaiset olivat hylänneet hakemuksen saada lapselle päivähoitoa kehitysvammaisten erityishuoltona. Aluehallintovirasto katsoi, ettei ollut esitetty sellaisia erityisiä perusteluja, joiden mukaan lapselle olisi tullut järjestää kyseisessä ikävaiheessa päivähoito kehitysvammaisten erityishuoltona, vaan hänen päivähoitotarpeeseensa voitiin vastata ensisijaisen päivähoitolain mukaisena päivähoitona. à

31 Valittaminen kannattaa 5 KHO Hallinto-oikeus oli kumonnut aluehallintoviraston ja kunnan viranomaisten asiassa tekemät päätökset sekä palauttanut asian kunnan perusturvalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus katsoi ottaen huomioon lapsen terveydentilasta ja vammaisuudesta esitetyn selvityksen, että lasta oli pidettävä henkilönä, jolle kunnan oli kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 1 :n 1 momentin mukaan järjestettävä erityishuolto. à

32 Valittaminen kannattaa 5 KHO Ü hallinto-oikeus katsoi, että päiväkodissa tapahtuva hoito oli merkittävä lapsen erityishuolto-ohjelmaan, ja hänen oli saatava maksutonta päivähoitoa osana kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista erityishuoltoa. Ü Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kunnan perusturvalautakunnan hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

33 Valittaminen kannattaa 6 KHO Kunta ei ollut järjestänyt kehitysvammaisen lapsen kuljetusta kuntouttavaan päivähoitoon - Hallinto-oikeus katsoi, että välttämättömiä kustannuksia syntyy vain silloin, kun lapsi on auton kyydissä - Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ratkaisevaa kustannusten korvausvelvollisuuden osalta oli se, olivatko matkat kuntouttavan päivähoidon saamiseksi välttämättömiä (=paluumatka päiväkodista kotiin ja menomatka kotoa päiväkotiin)

34 Valittaminen kannattaa 7 KHO Vaikeavammainen henkilö joutui maksamaan kuljetuksen tilaamisesta puhelimitse tilausmaksua - Kuljetuspalvelun kustannus ylitti kohtuullisena pidettävän

35 Valittaminen kannattaa 8 KHO 2012:46 Ü Vuonna 1989 syntyneellä miehellä oli diagnosoitu autismi ja kehitysvamma. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen viranhaltija oli myöntänyt henkilölle kehitysvammaisen erityishuollosta annetun lain (kehitysvammalaki) mukaisesti avustajapalveluita 24 tuntia viikossa kehitysvammaisten toimintakeskuksella toteutettuun päivätoimintaan osallistumisen mahdollistamiseksi kolmena päivänä viikossa. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) mukaista henkilökohtaista apua ei myönnetty. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei muuttanut päätöstä. Ü Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen katsoen, että saadusta selvityksestä kävi ilmi, että hakijan avun ja avustamisen tarve perustui pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan eikä henkilöllä ollut vammaispalvelulain 8 c :n 2 momentin edellyttämällä tavalla voimavaroja määritellä tarvitsemansa avun sisältöä ja toteutustapaa.

36 Valittaminen kannattaa 8 KHO 2012:46 Ü Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset. Henkilökohtaista apua oli haettu kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu edesauttaisi hakijan osallistumista ikätasoaan vastaavaan kodin ulkopuoliseen harrastustoimintaan. Asiassa saadun selvityksen mukaan hakijalla oli riittävästi voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteuttamistapa. Se seikka, että henkilölle myönnettiin tukea myös kehitysvammalain nojalla, ei ollut esteenä vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun myöntämiselle, kun otettiin huomioon vammaispalvelulain 4 :n 1 momentin säännökset vammaispalveluna toteutettavan henkilökohtaisen avun ensisijaisuudesta, riittävyydestä ja soveltumisesta henkilön tarpeisiin. Asia palautettiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle henkilökohtaisen avun myöntämistä varten.

37 Maksuton oikeusapu Oikeusapu = lakimies toimii avustajana oikeudellisessa asiassa joko kokonaan tai osittain valtion varoin = lasku menee kokonaan tai osittain valtiolle Hakemus- ja lautakuntavaihe: yleinen oikeusaputoimisto Tuomioistuinvaihe: myös yksityiset lakiasiain- ja asianajotoimistot

38 Maksuton oikeusapu Otetaan huomioon tulot (esim. eläke kyllä, mutta ei hoitotuki), menot (esim. asumismenot asumistuella vähennettynä) ja varallisuus (esim. pankkitalletukset); perusomavastuu yksinäiselle henkilölle käyttövarojen mukaan: Enintään 600 e: 0 % Enintään 800 e: 20 % Enintään 900 e: 30 % Enintään e: 40 % Enintään e: 55 % Enintään e: 75 % Alle 18-vuotiaan hakiessa oikeusapua hänen huoltajiensa käyttövaraa ei oteta huomioon (valtioneuvoston asetus oikeusavusta 3 )

39 Ilmanen oikeusapu

40 KIITOS! Palaute ja yhteys: