Toimialaraporttisarja. Meijeriteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Meijeriteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Meijeriteollisuus Toimialaraportti 6/2005 Ari Grönroos

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportit Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ari Grönroos Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Meijeriteollisuuden toimialaraportti Tiivistelmä Meijerituotteiden valmistustoiminnan tuotannon bruttoarvo vuonna 2003 oli milj. euroa, ja ala työllisti henkilöä. Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus muodosti 95 % bruttoarvosta. Jäätelön valmistus loppuosan. Maitotuotteet ovat ns. kypsiä tuotteita. Niiden kokonaiskulutus henkeä kohden ei kasva vaan siirtyy tuotteesta toiseen. Juustojen, rahkojen ja jogurttien sekä erikoistuotteiden kulutus kasvaa, mutta erityisesti voin kulutus alenee. Luonteenomaista nestemäisten maitovalmisteiden kulutukselle on myös siirtyminen entistä vähärasvaisimpiin tuotteisiin. Yhä useammat henkilöt joutuvat siirtymään laktoosittomiin tai vähän laktoosia sisältäviin tuotteisiin, mikä saattaa monesti johtaa korvaavien eli kasvisperäisten rasvojen käyttöön. Tuoremaitotuotteiden rajallinen säilyvyys pitää osan markkinoista aina paikallisina. Muutaman päivän säilyvät nestemäiset maitotuotteet muodostavat 58 % kysynnästä (mitattuna käytetyllä maitomäärällä). Kansalliset makutottumukset esimerkiksi juustoissa, jogurteissa ja jäätelössä luovat vielä kilpailuetua kotimaisille valmistajille, vaikka etu näyttääkin vähentyvän. Maitotaloustuotteiden vienti oli vuonna 2004 arvoltaan 282,1 milj. euroa. Tärkeimmät vientituotteet olivat voi ja juustot. Tärkeimmät vientimaat olivat Venäjä ja Ranska. Suomeen tuotiin maitotaloustuotteita vuonna 2004 yhteensä 157,8 milj. euron arvosta. Merkittävin tuontituote oli juustot, joita tuotiin Tanskasta, Saksasta, Ruotsista ja Puolasta. Suomen raaka-ainemarkkinoita säätelee EU-kiintiö milj. litraa. Vuonna 2004 maidon omavaraisuusprosentti kotimaan tuotannon ja käytön suhteen laskettuna oli 109 %. Toimialan yritysten kannattavuus on parantunut ja myös niiden taloudellinen asema on pysynyt vakaana vuoden 2004 tilinpäätöstietojen mukaan. Tuotantokapasiteettia on kuitenkin monilla meijeriteollisuuden yrityksillä vajaakäytössä. Meijeriteollisuuden tulee seurata tarkasti markkinoita ja kuluttajan käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Meijereiden menestystekijöitä tulevat olemaan tehokkuus, innovatiivisuus, joustavuus sekä markkinointi- ja vientiosaaminen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Meijeriteollisuus, maitotaloustuotteiden valmistus, juuston valmitus, jäätelön valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 30 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Henkilöstö, ammatillinen jakautuma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakautuma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Maitotaloustuotteiden hintakehitys Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Meijeriteollisuuden tärkeimmät markkina-alueet Tärkeimmät asiakastoimialat Vienti, tuonti ja kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Tuotekehitys Taloudellinen tila Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Toimintaympäristön muutostekijät Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet... 30

8 7 0 Saatteeksi Toimiala Infomedia-julkaisusarjaan kuuluvien toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Muutaman vuoden jälkeen on myös Meijeriteollisuuden toimialaraportti taas päivitetty. Tämä toimialaraportti käsittelee elintarviketeollisuuden alatoimialaa 155 Maitotaloustuotteiden valmistus. Ryhmän 155 toimialoista on joissakin yhteyksissä tarkasteltu erikseen toimialaryhmiä 1551 Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus sekä 1552 Jäätelön valmistus. Raportissa käsitellään meijeriteollisuuden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin asiantuntija- ja yritysjohtajahaastatteluihin. Tämä raportti muodostaa itsenäisen tiiviin kokonaisuuden meijeriteollisuuden tilasta ja näkymistä. Tätä raporttia täydentää kuitenkin koko elintarviketeollisuudesta tehty Elintarviketeollisuuden toimialaraportti, jossa on kuvattu koko elintarviketeollisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan. Näitä yleisiä elintarviketeollisuutta koskevia ilmiöitä ei ole toistettu tässä raportissa. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia haastatteluihin osallistuneita sekä yhteisöjä ja yrityksiä, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja näkemyksiä. Raportin toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin meijeriteollisuudenalalla toimivien, toimintaansa aloittavien yritysten sekä toimialan eri sidosryhmien tietotarpeita.

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö Meijeriteollisuuden pääosan muodostaa maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus (TOL 1551), joka muodostaa koko meijeriteollisuuden bruttoarvosta 95 prosenttia ja jalostusarvosta 89 prosenttia. Loppuosan tuotannosta muodostaa jäätelön valmistus (TOL 1552). Meijeriteollisuuden vuosituotanto jakautui vuonna 2004 eri tuoteryhmiin seuraavasti: nestemäiset maitovalmisteet 967 milj. litraa, juustot 98 milj. kg, jäätelö 68 milj. litraa, voi ja muut maitorasvat 66 milj. kg ja maitojauhe 23 milj. kg. Milj. euroa Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Meijeriteollisuuden brutto- ja jalostusarvon kehitys Vuonna 2004 meijerituotteiden ja jäätelön osuus koko elintarviketeollisuuden bruttoarvosta oli 22,3 prosenttia.

10 9 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Vuonna 2003 Suomessa oli 97 maitotaloustuotteiden valmistamiseen luokiteltua toimipaikkaa, joista kuluttajatuotteita valmistavia meijereitä on noin 30. Meijeriteollisuus on voimakkaasti keskittynyttä. Alan suurin yritys Valio Oy hallitsee markkinoita. Taulukko 1. Meijeriteollisuuden toimipaikkojen lukumäärät vuosina Vuosi 1551 Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus 1552 Jäätelön valmistus Lähde: Tilastokeskus 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakautuma ja työllisyyden kehitys Meijeriteollisuudessa työskentelee yhteensä työntekijää, toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä. Henkilöstön määrä on ollut lievästi vähentynyt sekä maitotaloustuotteiden ja juuston että jäätelön valmistuksessa. Taulukko 2. Meijeriteollisuuden henkilöstö Vuosi 1551 Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Muutos-% 1552 Jäätelön valmistus Muutos-% , , , , , , , , , ,1 Lähde: Tilastokeskus

11 10 Taulukko Meijeriteollisuuden henkilöstön ammatillinen jakautuma vuosina Vuosi Toimihenkilöt Työntekijät Palkattu henkilöstö yhteensä Yrittäjät Henkilöstö yhteensä Lähde: Tilastokeskus Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimukseen osallistuneista meijeriteollisuuden yrityksistä 93 prosenttia odottaa henkilöstön määrän olevan vuoden kuluttua saman kuin nykyisin ja 7 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän laskevan. Kukaan vastaajista ei odota henkilökunnan määrän kasvavan. Saldoluku Toteutunut Odotukset Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 2. Toteutunut ja odotettu henkilökunnan lukumäärän muutos meijeriteollisuudessa Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen alueellisessa jaossa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittävää muutosta. TE-keskus alueittain muutokset heijastelevat pääsääntöisesti toimipaikkojen valtakunnallisen määrän muutoksia.

12 11 Taulukko 4. Meijeriteollisuuden toimipaikat TE-keskuksittain TE-keskus Toimipaikkojen lukumäärä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 2.4 Yrityskannan muutokset Meijeriteollisuuden yrityskanta on nykyisin varsin vakiintunutta. Vuosittaiset muutokset aloittaneiden, lopettaneiden ja konkurssiin haettujen meijeriteollisuusyritysten osalta on vain muutama kappale. Meijeriteollisuus on yksi elintarviketeollisuuden vanhimpia alatoimialoja. Rakennemuutos kuntameijereistä valtakunnallisesti toimiviin meijereihin on jo pääosin takana. Taulukko 5. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut meijeriteollisuuden yritykset vuosina Vuosi Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Konkurssit * 0 * tammi-syyskuu 2004 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus

13 Alan suurimpia yrityksiä Meijeriteollisuutta hallitsee Valio Oy, jonka suurimmat tuotantolaitokset sijaitsevat Riihimäellä, Lapinlahdella, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Seinäjoella. Ingman Foods Oy:llä on Suomessa kuudella paikkakunnalla. Tuotantolaitoksista on kaksi omaa ja neljä tytäryrityksissä. Suurin laitoksista sijaitsee Sipoossa. Muita meijeriteollisuuden yrityksiä: Hämeenlinnan osuusmeijeri Ilmajoen osuusmeijeri Osuuskunta Maitokolmio Osuuskunta Maitomaa Riitan Herkku Oy Osuuskunta Satamaito

14 13 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maidon ja maitovalmisteiden kulutus on Suomessa ollut aina kansainvälisesti korkea. Euroopan maista suomalaiset käyttävät maitotuotteita henkilöä kohden islantilaisten jälkeen toiseksi eniten, irlantilaiset yltävät lähes samaan. Maitotuotteet ovat ns. kypsiä tuotteita. Niiden kokonaiskulutus henkeä kohden ei kasva, vaan siirtyy tuotteesta toiseen. Nestemäisten maitotuotteiden ja voin kulutus alenee. Yhä useammat henkilöt joutuvat siirtymään laktoosittomiin tai vähän laktoosia sisältäviin tuotteisiin, mikä saattaa monesti johtaa korvaavien eli kasvisperäisten rasvojen käyttöön. Luonteenomaista nestemäisten maitovalmisteiden kulutukselle on myös siirtyminen entistä vähärasvaisimpiin tuotteisiin. Juustojen, rahkojen ja jogurttien sekä erikoistuotteiden kulutus kasvaa. Tosin on otettava huomioon se, että jälkiruokatyyppisissä tuotteissa maitoraaka-aineen osuus on pienempi. Kulutusmaito, voi ja jauheet ovat homogeenisia tuotteita, joita on vaikea erilaistaa. Juustoissa puolestaan tuotevariaatioita on satoja, ja juustojen käyttötavat eroavat maittain paljon toisistaan. Jogurtti on tuotteista kansainvälisin, ja siinä makutottumukset eri maissa ovat ehkä lähimpänä toisiaan. Jogurteissakin imelyys, rasvaisuus ja hillon tms. makuaineiden osuus vaihtelevat maittain. Nestemäiset maitotuotteet menevät pääosin suoraan kotitalouksien käyttöön. Tuoremaitotuotteiden rajallinen säilyvyys pitää osan markkinoista aina paikallisina, sillä pitkään säilyvät tuotteet korvaavat vain osittain tuoretuotteita. Esimerkiksi iskukuumennettu maito ja tuoremaito eivät ole toisiaan täysin korvaavia tuotteita makuerojen takia. Muutaman päivän säilyvät nestemäiset maitotuotteet muodostavat noin 58 prosenttia meijerituotteiden kysynnästä (mitattuna käytetyllä maitomäärällä). Näissä tuotteissa paikallisuus tuo kilpailuetua. Sen sijaan voita ja maitojauhetta käytetään runsaasti myös elintarviketeollisuuden välituotteina. Kansalliset makutottumukset esimerkiksi juustoissa, jogurteissa ja jäätelössä luovat vielä kilpailuetua kotimaisille valmistajille, vaikka kilpailuetu näyttääkin vähentyvän. Kansallisten makutottumusten kääntöpuolena on se, että tuotteista vain hyvin pieni osa käy muutoksitta vientimarkkinoille. Maitotaloustuotteiden markkinoita säätelee vielä osittain EU:n maitokiintiöt, jotka vaikuttavat jäsenmaiden maidon tuotantoon. Raakamaidon tuotanto on käytännössä kiintiöityä, mutta jalosteiden osalta toimitaan markkinoiden ehdoilla. Kalenterivuonna 2004 maidon tuotannon määrä oli 2 303,5 milj. litraa, jossa on vähennystä 0,9 prosenttia edelliseen vuoteen. Huhtikuussa 2005 päättyneen kiintiövuoden meijerimaidon määrä alitti maakiintiön 46 milj. litralla. Kiintiövuoden maitomäärä oli milj. litraa, kun maakiintiö on milj. litraa.

15 14 Tuoreita maitotaloustuotteita valmistettiin vuonna 2004 yhteensä 968 milj. litraa, kun kotimaan kulutus oli 954 milj. litraa. Sekä valmistus että kulutus kasvoivat prosentin edellisestä vuodesta. Maidon kokonaiskulutus lisääntyi 0,6 prosenttia, kun laktoositon maitojuoma sisällytetään lukuihin. Perinteisen maidon kulutus väheni 0,3 prosenttia. Juustoja valmistettiin vuonna 2004 yhteensä 98 milj. kiloa, mikä on lähes 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Juuston kulutus kasvoi kuitenkin 2 prosenttia. Juustojen tuonti lisääntyikin vuonna 2004 lähes 5 milj. kilolla eli noin viidenneksellä. Voita valmistettiin vuonna 2004 yhteensä 51 milj. kiloa, josta määrästä vientiin meni 72 prosenttia. Rasvaseosten valmistus väheni vuonna prosentilla, vaikka kulutus kasvoi runsaat 4 prosenttia. Meijerituotteiden kotimaan markkinat ovat hyvin vakiintuneet. Markkinajohtaja lähes kaikissa tuoteryhmissä on Valio. Valion osuus tuoretuotteista (maidot, piimät, kermat, jugurtit, viilit, vanukkaat, ruoanvalmistustuotteet) on noin 65 prosenttia. Myös juustomarkkinoilla Valiolla on selvästi suurin markkinaosuus noin 59 prosenttia. Ravintorasvoista Valion osuus on noin 40 prosenttia. Jäätelön markkinajohtajuudesta taistelevat tasapäin Ingman Foods Oy ja Valiojäätelö, jonka tuotemerkin käyttöoikeuden omistaa nykyisin Nestle S.A., joka vastaa myös tuotteen valmistuksesta Maitotaloustuotteiden hintakehitys Maitotaloustuotteiden kuluttajahinnat nousivat vuodesta 2003 vuoteen 2004 keskimäärin 1,6 prosenttia. Maitotuotteista kallistuivat mm. juustot, voi sekä kevyt ja täysmaito. Rasvattoman maidon ja voi-kasviöljyseosten hinnoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Taulukko 6. Eräiden maitotaloustuotteiden vähittäishinnat Indeksi: 2000 = 100 Pakkauskoko Muutos-% ed. vuodesta Hinta 2004 /l, /kg Kevytmaito 1 l 100,7 100,0 106,6 112,8 113,8 116,2 2,1 0,73 Rasvaton maito 1 l 100,4 100,0 107,3 114,4 116,1 118,1 1,7 0,71 Rasvaton piimä 1 l 99,7 100,0 109,5 115,6 119,6 124,5 4,1 0,89 Jugurtti 200 g 100,6 100,0 107,5 107,4 114,9 115,4 0,5 1,96 Emmental-juusto 1 kg 97,2 100,0 106,3 109,6 115,0 118,3 2,8 10,65 Edam-juusto 1 kg 97,4 100,0 105,1 108,0 113,3 117,1 3,4 7,75 Murukolojuusto 1 kg 98,4 100,0 101,7 102,3 106,4 108,3 1,8 8,07 Meijerivoi 0,5 kg 99,0 100,0 105,8 107,8 108,3 109,6 1,2 4,96 Voi-kasviöljyseos 0,4 kg 99,1 100,0 105,4 104,8 105,2 106,2 1,0 5,01 Jääkaappimargariini 0,4 kg 100,3 100,0 100,5 101,8 105,0 105,0 0,0 2,95 Lähde: Tilastokeskus, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

16 15 Kansainvälisessä vertailussa Suomen kuluttajahintataso on maitotaloustuotteissa keskimäärin korkeampi kuin useissa muissa EU-maissa. Hintaero ei ole kokonaan selitettävissä korkeammalla arvonlisäprosentilla. Korkeampi hintataso herättää luonnollisesti kiinnostusta muissa maissa tuoda tuotteita Suomen markkinoille. Maitotaloustuotteiden osalta raakamaidon kiintiöjärjestelmä tosin vähentää kilpailua erityisesti niissä EU-maissa, joissa kiintiö tulee täyteen oman maan kulutuksella. Taulukko 7. Hintaindeksejä ja elintarvikkeiden arvonlisäprosentteja 2002 Maito, juusto ja kananmunat Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentit Alankomaat 102,0 97,4 6,0 Belgia 105,1 99,5 6,0 / 12,0 / 21,0 Espanja 89,9 83,1 4,0 / 7,0 Irlanti 119,3 113,8 4,4 / 13,5 Iso-Britannia 109,2 105,7 0,0 / 17,5 Italia 116,3 99,3 10,0 Itävalta 93,8 100,8 4,0 / 10,0 Kreikka 103,1 83,6 8,0 Luxemburg 105,1 107,1 3,0 Portugali 93,7 84,5 5,0 / 12,0 / 19,0 Ranska 108,6 108,4 5,5 / 19,6 Ruotsi 108,0 115,0 12,0 / 25,0 Saksa 82,2 100,2 7,0 / 16,0 Suomi 103,9 114,1 17,0 Tanska 111,6 130,2 25,0 EU ,0 100,0 Kypros 114,7 97,8 0,0 / 5,0 / 15,0 Latvia 65,0 65,9 5,0 / 18,0 Liettua 60,4 59,9 5,0 / 18,0 Malta 92,5 81,4 0,0 Puola 53,4 56,4 3,0 / 7,0 Slovakia 62, ,0 Slovenia 78,3 86,3 8,5 Tsekinmaa 62,9 57,1 5,0 Unkari 77,5 64,6 15,0 Viro 65,0 70,9 18,0 EU-25 95,4 95,2 Bulgaria 78,0 53,7 Romania 65,7 51,6 Turkki 91,0 62,6 Islanti 147,1 155,0 14,0 Norja 147,7 159,8 12,0 Sveitsi 136,2 152,5 2,4 Lähde: European Price Comparison Programme, European Commission, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

17 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Meijeriteollisuuden kotimaan markkinat ovat hyvin vakiintuneet. Kulutustottumukset ovat suunnanneet myyntiä rasvattomien tuotteiden suuntaan. Taulukko 8. Meijeriteollisuuden kotimaan myyntilukuja Nestemäiset maitovalmisteet (sis. tuonnin) 2000 milj. kg / milj. l 2001 milj. kg / milj. l 2002 milj. kg / milj. l 2003 milj. kg / milj. l 951,1 939,6 941,1 951,1 Juusto (sis. tuonnin) 91,6 91,8 94,0 96,2 Maitojauhe 5,8 5,0 6,3 7,9 Voi 19,9 18,1 16,9 14,5 Jäätelö (sis. tuonnin) 69,8 70,3 71,5 69,1 Lähde: Elintarviketeollisuusliitto, Suomen Gallup Oy Elintarviketieto Meijeriteollisuuden tärkeimmät markkina-alueet Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan 52 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä piti valtakunnallisia markkinoita keskeisimpänä markkina-alueenaan. Maakuntaa keskeisimpänä markkina-alueenaan piti 39 prosenttia vastanneista ja paikallista markkina-aluetta 9 prosenttia. % Vienti Valtakunnallinen Maakunnallinen Alueellinen Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 3. Meijeriteollisuuden pk-yritysten keskeiset markkina-alueet

18 Tärkeimmät asiakastoimialat Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajilta merkittävimpiä asiakastoimialoja. Luvuista nähdään, kuinka monella prosentilla haastatelluista on asiakkaana kukin kohderyhmä. Merkittävin asiakasryhmä pk-yrityksille on edelleen vähittäiskauppa. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Tukkukauppa 20 % 39 % Vähittäiskaupat, K-kaupat 60 % 65 % Vähittäiskaupat, T-/Spar-kaupat 26 % 56 % Vähittäiskaupat, Tradeka/Elanto 20 % 40 % Vähittäiskaupat, S-kaupat 57 % 71 % Muut vähittäiskaupat 37 % 40 % Elintarviketeollisuus 14 % 38 % Muu teollisuus 0% 0% Majoitus- ja ravitsemustoiminta 41 % 38 % Suurkeittiöt Oma myymälä 0% 31 % 23 % 30 % Muu 0% 10 % Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 4. Meijeriteollisuuden pk-yritysten merkittävimmät asiakastoimialat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Maitotaloustuotteiden valmistus on perinteisesti ollut kotimarkkinateollisuutta ja ulkomaankaupan merkitys on ollut melko vähäinen. Kotimaan kulutuksen painottuessa rasvattomiin tuotteisiin on voita perinteisesti viety ennen kaikkea Venäjälle. Vuonna 2004 voin vienti oli 36,9 milj. kiloa, josta 44 prosenttia meni Venäjälle. Maitotaloustuotteista myös juustoja on perinteisesti viety Suomesta. Vuonna 2004 juustojen vienti oli 34,8 milj. kiloa, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna Vienti Vuonna 2004 meijeriteollisuuden tuotteita vietiin Elintarviketeollisuusliiton tilastojen mukaan yhteensä 282,1 milj. euron arvosta. Tuoteryhmistä merkittävimmät vientituotteet olivat voi ja juustot.

19 18 Taulukko 9. Maitotaloustuotteiden viennin määrä ja arvo tuoteryhmittäin tn tn tn tn Jugurtti Juusto Jäätelö Maito ja kerma Maitojauhe Voi ja muut maitorasvat Muut maitovalmisteet Yhteensä Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry Tuonti Vuonna 2004 meijeriteollisuuden tuotteista tuotiin Elintarviketeollisuusliiton tilastojen mukaan Suomeen 157,8 milj. euron arvosta. Tuonti on sekä määrällisesti että arvossa mitattuna kasvanut jatkuvasti. Merkittävimmät tuontituotteet ovat perinteisesti olleet juustot. Taulukko 10. Maitotaloustuotteiden tuonnin määrä ja arvo tuoteryhmittäin tn tn tn tn Jugurtti Juusto Jäätelö Maito ja kerma Maitojauhe Voi ja muut maitorasvat Muut maitovalmisteet Yhteensä Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry Kansainvälinen toiminta Meijeriteollisuuden suuret yritykset Valio ja Ingman Foods ovat perustaneet tytäryrityksiä ulkomaille. Valiolla on yhteensä kahdeksan ulkomaista tytäryritystä Baltiassa, Venäjällä, Ruotsissa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Ingman Foodsilla on yhteensä neljä ulkomaista tytär- tai osakkuusyritystä ulkomailla Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Tuoretuotteet, maito mukaan lukien, muodostavat 84,5 prosenttia teollisuuden kokonaistuotannosta EU:n alueella. Seuraavaksi keskeisimmät tuotteet ovat juustot ja voi, tässä järjestyksessä. Kokonaistuotanto riittää kattamaan EU:n sisäisen kysynnän, mistä johtuu tuonnin pieni markkinaosuus (noin 1 %).

20 19 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Meijeriteollisuuden pk-yrityksissä kapasiteetin käyttöaste on tyypillisesti hyvin alhainen. Vuonna 2005 peräti 93 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti tuotantokapasiteetin olevan alikäytössä. Tuotantokapasiteetin keskimääräinen käyttöaste meijeriteollisuuden pk-yrityksissä oli vuonna 2005 vain 74,6 prosenttia, kun se koko elintarviketeollisuudessa oli 78,2 prosenttia ja koko pk-teollisuudessa 90,5 prosenttia. 100 % 90 % 93 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 70 % % 20 % 10 % 0% 20 % 7% 10 % 0% Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 5. Meijeriteollisuuden pk-yritysten tuotantokapasiteetin käyttöaste Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan alihankkijana toimii 53 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä ja alihankkijoilta ostaa tuotteita noin 14 prosenttia alan pk-yrityksistä. Alihankintatöiden osuus tuotannosta oli keskimäärin noin 62 prosenttia kun se edellisenä vuonna oli vain 17,8 prosenttia. Koko elintarviketeollisuuden keskiarvo oli 29,7 prosenttia. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan yhteistyötä on myös muiden sidosryhmien, kuten muiden yritysten sekä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimijoiden kanssa. Seuraavassa taulukossa meijeriteollisuuden pk-yritykset kuvaavat yhteistoimintaansa eri tahojen kanssa.

21 20 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Oman toimialan yritykset 16 % 25 % Muiden toimialojen yritykset 25 % 38 % Yliopistot ja korkeakoulut 15 % 45 % Ammattikorkeakoulut Ammattioppilaitokset 10 % 14 % 20 % 29 % Tutkimuslaitokset 0% 7% Muut yhteistyökumppanit 0% 0% Ei minkään em. tahon kanssa/ei osaa sanoa 33 % 46 % Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 6. Meijeriteollisuuden pk-yritysten yhteistoimintatahot

22 21 5 Investoinnit 5.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit Meijeriteollisuudessa käyttöomaisuusinvestoinnit olivat vuonna 2003 yhteensä noin 70 milj. euroa, josta koneisiin ja laitteisiin lähes 65 prosenttia. Milj. euroa ,8 70, ,3 39, Lähde: Tilastokeskus Kuva 7. Meijeriteollisuuden käyttöomaisuusinvestoinnit vuosina Vuonna 2005 toteutetussa pk-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä luotaavassa tutkimuksessa kysyttiin meijeriteollisuuden pk-yritysten investointitilannetta nyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen, saatiin positiivisten ja negatiivisten vastausten erotusta kuvaavaksi saldoluvuksi 37. Vuonna 2005 toteutetussa tutkimuksessa 44 prosenttia uskoi investointien lisääntyvän seuraavan vuoden aikana ja 22 prosenttia uskoi niiden pienenevän nykytilanteeseen verrattuna. Saldoluku Toteutunut Odotukset Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 8. Toteutuneet investoinnit ja investointiodotusten muutokset meijeriteollisuudessa

23 Tuotekehitys Meijeriteollisuuden panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat perinteisesti olleet vaatimattomia. Tässä poikkeuksen muodostavat ne yritykset, jotka ovat tehneet strategisen päätöksen panostaa lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin, kuten terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin tai niiden ainesosien kehittämiseen. Elintarviketeollisuuden yrityksistä Valio Oy käyttää tutkimukseen ja tuotekehitykseen huomattavia määriä edustaen panostuksellaan koko elintarviketeollisuuden huippua euroa Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Meijeriteollisuus Lähde: Tilastokeskus Kuva 9. Meijeriteollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan 15 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä aikoo investoida tuotekehitykseen enemmän kuin edellisenä vuonna. 77 prosenttia alan pk-yrityksistä uskoo tuotekehityspanostusten olevan samalla tasolla kuin tällä hetkellä.

24 23 6 Taloudellinen tila Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan meijeriteollisuuden pk-yritystä 69 prosenttia arvioi asemansa kansantaloudessa olevan kohtalainen, melko hyvä tai erittäin hyvä (edellisenä vuonna 80 %). Lähimmän kolmen vuoden aikana 69 prosenttia arvioi suhdannenäkymien oman yrityksen kannalta paranevan tai pysyvän ennallaan (edellisenä vuonna 96 %). 31 prosenttia arvioi tilanteen huonontuvan (edellisenä vuonna 4 %). Vuoden kuluttua 61 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihdon olevan yhtä suuri tai kasvavan (edellisenä vuonna 86 %) ja 39 prosenttia arvioi sen laskevan (edellisenä vuonna 14 %). Kannattavuuden arvioi peräti 93 prosenttia paranevan tai pysyvän ennallaan vuoden kuluttua (edellisenä vuonna 87 %). Luottamus kannattavuuden kasvuun on siis edelleen suuri. Taulukko 11. Meijeriteollisuuden mediaanitunnuslukuja 2004 Elintarvikkeiden ja juomien Maitotaloustuotteiden valmistus valmistus Liikevaihto 1000 euroa Käyttökate % 8,5 2,8 Rahoitustulos % 6,7 4,3 Nettotulos % 3,0 1,8 Sipo % 15,1 12,2 Myyntisaamisten kiertonopeus pv 24,3 23,2 Ostovelkojen kiertonopeus pv 38,9 35,9 Quick Ratio 0,9 0,9 Current Ratio 1,3 1,2 Liikevaihto/hlö 1000 euroa 111,0 373,0 Jalostusarvo/hlö 1000 euroa 38,1 53,5 Lähde: Toimiala Online, Suomen Asiakastieto Oy Taulukko 12. Meijeriteollisuuden mediaanitunnuslukuja Mediaanit Liikevaihto 1000 euroa Käyttökate % 1,0 2,2 2,3 2,5 4,0 4,3 Rahoitustulos % 0,7 1,5 2,2 2,5 4,0 2,8 Nettotulos % -1,1-0,7 0,1 0,3 0,4 1,8 Sipo % 2,6 0,9 4,2 4,0 5,6 12,2 Myyntisaamisten kiertonopeus pv 26,3 21,1 29,5 24,1 24,0 23,2 Ostovelkojen kiertonopeus pv 43,1 40,1 44,5 43,3 40,8 35,9 Quick Ratio 0,8 0,7 0,9 0,7 0,8 0,9 Current Ratio 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 Omavaraisuusaste 31,9 30,2 33,5 32,9 38,3 41,5 Suhteellinen velkaantuneisuus 30,7 26,5 27,8 28,9 24,8 18,1 Liikevaihto/hlö 1000 euroa 252,0 293,0 279,0 240,0 322,0 373,0 Jalostusarvo/hlö 1000 euroa 33,6 36,9 38,5 41,6 47,6 53,5 Lähde: Toimiala Online, Suomen Asiakastieto Oy

25 24 Suhdanneodotukset ovat suuremmalla osalla meijeriteollisuuden pk-yrityksistä vaihdelleet rajusti viime vuosina. Saldoluku Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 10. Meijeriteollisuuden suhdanneodotukset Voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautuu 13 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviksi 50 prosenttia, kun taas asemansa pyrkii säilyttämään 24 prosenttia alan pk-yrityksistä ja 8 prosenttia ei näe yrityksellään olevan kasvutavoitteita. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan kansainvälistymiseen aikoo panostaa 15 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä. Näistä kansainvälistymistä harkitsevista vastaajista 47 prosenttia aikoo panostaa vientiin yhteistyössä muiden pk-yritysten kanssa ja 39 prosenttia aikoo kehittää omia valmiuksia ja toimia itse suorana viejänä.

26 25 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 7.1 Menestystekijät Meijeriteollisuus on elintarviketeollisuuden vanhimpia toimialoja. Toimialan rakennemuutos kuntameijereistä valtakunnallisesti toimiviin meijereihin on jo pääosin takanapäin. Yrityskannan maltilliset muutokset ovat viime vuosina antaneet toimialalle vakautta. Yrityskannasta on muodostunut Suomen markkinatilanteeseen riittävän suuria yksiköitä. Alalla on myös kasvava joukko pieniä yrityksiä, jotka ovat keskittyneet enimmäkseen juuston valmistukseen. Suomalainen meijeriteollisuus on aina kyennyt hyödyntämään hyvin Venäjän valtavat maitotaloustuotteiden markkinat. Venäjän läheisyys antaa jatkossakin hyvät markkinamahdollisuudet. Maidontuotannon jatkuvuus on turvattu Suomessa aina vuoteen 2015 EU:n maakiintiöin. Raakamaidon jalostus tuotteiksi tulee tapahtumaan Suomessa, koska tuoretuotteissa suomalaiset meijerit omaavat kansainväliseen kilpailuun merkittävän logistisen edun toimipaikkojen ollessa hajautettuna sopivasti ympäri maata. Alaa hallitsee Valio maidonhankintaosuuskuntineen. Valion osuus meijereihin kärättävästä maidosta on runsaat 80 prosenttia. Useimmat keskisuuret meijerit ovat kuitenkin tehokkaasti liittoutuneet Ingman Foodsin kanssa luoden näin markkinoille Valion kanssa kilpailevan tekijän. 7.2 Keskeiset ongelmat Meijeriteollisuuden keskeiset ongelmat ovat ylikapasiteetista aiheutuva kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Suomen meijeriteollisuuden ongelmana on kotimarkkinoiden pienuus. Tällöin segmentoituneiden ryhmien pienuus on vähäinen, minkä vuoksi tuotekehityksen ja markkinoinnin painopiste on keskimääräisessä kuluttajassa ja volyymituotteissa. Markkinoiden avautuessa suuret yritykset ovat luopuneet pienivolyymisistä tuote-eristä. Kotimaan markkinoilla kilpailuedun säilymistä auttaa tuotemerkkien tunnettuisuus. Ulkomaisilla tuotteilla ei myöskään ole kuluttajien mielikuvissa laadullista ylivoimaa. Kulutuksessa ei tapahdu merkittävää kasvua. Tuonti erityisesti säilyvissä maitotaloustuotteissa, kuten juustoissa ja jugurteissa, on kasvanut koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Kehitys tulee jatkumaan samankaltaisena. Jäätelön, jogurtin ja maitopohjaisten jälkiruokien sekä välipalatuotteiden markkinat ovat kansainvälistymässä samalla kun kuluttajat segmentoituvat erilaisiin ryhmiin. Jäätelön myynnille tärkeä tekijä on kesäsesonki. Jos ilmat ovat kylmät, myyntimäärät alenevat heti.

27 26 Jalostava teollisuus on voimakkaasti riippuvainen alkutuotannon kyvystä tuottaa hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyistä raaka-ainetta teollisuudelle. Kulutuksen painopisteen siirtyessä jatkuvasti rasvattomampiin jalosteisiin alkaa raakamaidon sisältämä maitorasvalle olla vaikeuksia löytää kannattavaa sijoituskohdetta. Aikaisemmin merkittävänä kohteena on ollut voin vienti Venäjälle, mutta Suomen kaltaiset kulutustrendit valtaavat alaa vähitellen myös Venäjällä, joten vienti Venäjän suuntaan saattaa kohdata vaikeuksia. 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet Meijerialan toimintaympäristöä säätelee voimakkaasti WTO-neuvottelut sekä EU:n ja kansallinen maatalouspolitiikka. Suomen maakiintiö on milj. litraa. Tuotanto on viime vuoteen saakka ollut maakiintiön suuruinen. Vuonna 2004 maakiintiö alittui 2 prosentilla. Lähivuosina tuotannon arvellaan pysyvän ennallaan. Vientitarve lisääntyy laskevan kulutuksen ja tuonnin seurauksena. Viron liityttyä EU:n jäseneksi toukokuussa 2004 on siellä panostettu voimakkaasti maitotuotteiden vientiin, erityisesti Etelä-Suomen alueelle. Toistaiseksi merkittäviä määriä maitoa ei ole tuotu. Tuonti on rajoittunut UHT-käsitellyn (iskukuumennetun), pitkään ilman kylmäketjua säilyvän maidon tuontiin. Viron maitokiintiö EU:ssa on niin pieni, ettei se tule pitkällä tähtäimellä muodostamaan merkittävää uhkaa Suomen meijeriteollisuudelle. Suurempi uhka on Euroopan suuret maidon tuottajamaat sekä kotimaisen kaupan kansainvälistyminen, joka saattaa avata Suomen markkinat isoille eurooppalaisille meijereille, mikäli kotimainen tuotanto ei ole kansainvälisesti kilpailukykyistä. Maidoksi laskettuna viennin tarve oli vuonna 2003 noin 30 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta. Tästä osasta saadaan maailmanmarkkina- tai EU:n interventiohinta, joka on noin 80 prosenttia kotimaan hintatasosta. Pitkällä tähtäimellä merkittävän uhan maidon lisääntyvälle vientitarpeelle muodostaa WTO-neuvotteluissa tavoitteeksi sovittu elintarvikkeiden vientitukien lopettaminen, jolloin nykyisin vallitsevalla suomalaisella kustannustasolla vientitoiminta ei ole kannattavaa. Jotta raakamaito saadaan kaikilta osin kannattavasti hyödynnettyä, tulee jalostustuotannon kustannuksia saada alennettua, jotta vientitoiminta tulevaisuudessakin on mahdollista. Meijeriteollisuuden tuotteet antavat erinomaisen pohjan kehittää uusien tuotteita. Erityisesti terveysvaikutteisten elintarvikkeiden pohjana meijeriteollisuuden tuotteet ovat jo osittaneet vahvuutensa. Näiden tuotteiden kehittäminen edellyttää selkeää päätöstä yritysjohdolta lisätä t&k -panostuksia sekä hakeutumista yhteistyöhön tutkimuslaitosten ja kehittämistoimijoiden kanssa. Terveellisyydelle ja sairauksien ennaltaehkäisylle on yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa. Terveysvaikutteisia elintarvikkeita pidetään yhtenä tulevaisuuden suurimmista mahdollisuuksista, johon liittyvään tutkimukseen ja tuotekehitykseen on Suomessakin panostettu suhteellisesti paljon. Hyvistä innovaatioista ei ole kuitenkaan syntynyt kestävää liiketoimintaa ongelmitta. Ongelmia tuottaa mm. lainsäädännön selkiytymättömyys, kallis tuotekehitys, kansainvälistyminen sekä kuluttajien käyttäytymisen ennustamattomuus. Näiden haasteiden vuoksi terveysvaikutteisia elintarvikkeita, terveellisyyden korostumista tuotteiden lisäarvona ja niihin liittyviä teknologioita tulee pohtia edelleen.

28 27 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla 8.1 Visio Meijeriteollisuudessa ei lähi vuosina tule tapahtumaan merkittäviä muutoksia. Yrityskannan muutokset pysyvät maltillisina. Tuotannon tehostamisen ja automaation lisääntymisen vuoksi alan työpaikat tulevat lievästi vähenemään. Alalle syntyy yhä enemmän kuluttajalle lisäarvoa tuottavia tuotteita. Tämän kehityksen myötä tuotteiden jalostusarvo nousee ja yritysten kannattavuus paranee pitkällä aikavälillä. 8.2 Toimintaympäristön muutostekijät Kuluttajien suurempi kiinnostus nauttimaansa ravintoa kohtaan siirtää kulutusta edelleen kohti rasvattomampia tuotteita. Säilyvien maitotaloustuotteiden tuonti tulee tasaisesti lisääntymään. Tässä markkinatilanteessa kotimaisen meijeriteollisuuden tulee panostaa kilpailukykynsä kehittämiseen, laadukkaiden ja korkeamman jalostusarvon omaavien tuotteiden kehittämiseen, jotta sen mahdollisuudet toimia tulevaisuudessa säilyvät. Mahdolliset muutokset maakiintiöissä tai niiden poistuminen muodostavat uhan, jota vastaan suomalaisen meijeriteollisuuden ja koko tuotantoketjun tulee huolehtia kilpailukyvystään ja tuotteidensa kansainvälisestä laadusta, jotta meijeriteollisuutta voidaan kannattavasti harjoittaa Suomessa pitkällä aikavälillä. Avoin kilpailu toimintaympäristössä kasvaa kaupan vapautumisen vuoksi. Kaikkien teollisuudenalojen markkinat tulevat joko suoraan tai epäsuorasti kansainvälisen kilpailun piiriin. Vaikka kaikki toimialat ovat lähtökohtaisesti globaaleja, on kussakin liiketoiminnassa paikallisia piirteitä, johon kilpailukyky usein perustuu. Tämä näkyy erityisesti elintarviketeollisuudessa ja meijeriteollisuudessa, jossa paikalliset makutottumukset ja ruokailutavat erilaistavat elintarvikemarkkinoita jopa hyvin suppealle maantieteelliselle alueelle. 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste Meijeriteollisuuden kilpailukyky on pitkällä aikavälillä voimakkaasti riippuvainen kansainvälisestä maatalouspolitiikasta. EU:n maakiintiöt vaikuttavat oleellisesti meijeriteollisuuden raaka-aineen määrään ja hintaan. Jotta kilpailukykyistä meijeriteollisuutta on Suomessa myös pitkällä aikavälillä, tulee alkutuotannon huolehtia kilpailukyvystään, jotta se kykenee toimittamaan jalostavalle teollisuudelle raaka-ainetta oikealla hinta-laatusuhteella.

29 28 Teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa sen kyky saada hyödynnettyä koko raakamaito kustannustehokkaasti. Kotimaisen kulutuksen painottuessa rasvattomampiin tuotteisiin tulee maitorasvalle löytää kannattavia sijoituskohteita sekä toisaalta edelleen pyrkiä kohti rasvattomampaa raaka-ainetta. Kaupan kansainvälistymisen myötä myös paikallisilla markkinoilla toimivat yritykset joutuvat huolehtimaan tuotteidensa ja toimintansa kehittämisestä kansainvälisen tason mukaisiksi sekä sopeuttamaan kustannuksensa kansainväliselle tasolle. 8.4 Koulutus ja kehittämistoiminta Meijerialan palveluksessa on yhteensä noin henkilöä, joista toimihenkilöitä noin Alan korkeakoulutasoista opetusta annetaan Helsingin yliopistossa. Hämeen ammattikorkeakoulu on Suomen ainoa meijerialan ammattikorkeakoulu opetusta tarjoava oppilaitos. Toisen asteen koulutus meijerialalle on saatavissa Hämeen ammatti-instituutissa. Meijeriala työllistää toisen asteen oppilaitoksista, ammatti- ja tiedekorkeakouluista sekä yliopistoista valmistuvia osaajia tuotanto-, tuotekehitys-, markkinointi-, myynti-, viestintä-, taloushallinto-, logistiikka- ja tietohallintotehtäviin.

30 29 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Seuraavassa on esitetty meijerialan swot-analyysi, joka perustuu alan johtavien asiantuntijoiden ja yritysjohtajien haastatteluihin. VAHVUUDET Rakennemuutokset pääosin takana Pk-yritysten välinen yhteistyö Tuotteiden edullisuus Maitotuotteiden perinteinen asema ruokavaliossa Erinomainen raaka-ainepohja terveysvaikutteisille elintarvikkeille MAHDOLLISUUDET Erikoistuminen Uudet markkinointikanavat Tuoteinnovaatiot Uudet käyttötavat Terveysimagon hyödyntämien Funktionaaliset tuotteet Edulliset tuotteet Lähiruoka-ajattelun hyödyntäminen HEIKKOUDET Tuotantokapasiteetin alikäyttö Matala jalostusarvo suurimmalla osalla tuotteista Työvoimavaltaisuus, työkustannukset Työaikojen joustamattomuus Ala ei kiinnosta, työolosuhteet huonot: iltaja yötyö, raskas työ Perustuotteiden liian alhainen hinta Vaatimaton panostus tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen Liiketoimintaosaamisen heikkous UHAT Kaupan keskittyminen: toimittajapolitiikka, ostopolitiikka, valikoimapolitiikka Kaupan merkit (erityisesti tuontituotteina) Kansainvälisen maatalouspolitiikan muutokset Tuonti Työn hinta Raaka-ainekustannukset Korkea arvonlisävero Turvallisen tai terveellisen imagon menetys

31 30 10 Lähteet Elintarviketeollisuusliitto ry Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) European Price Comparison Programme European Commission Ingman Foods Oy KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 KTM Toimiala Online Nestle S.A. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy: Ruokatieto 2005 Suomen Meijeriyhdistys ry Tilastokeskus Tullihallitus Valio Oy

32 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapporter Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon (09) HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2005 Författare Ari Grönroos Publiceringstid November 2005 Uppdragsgivare Handels- och industriministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om mejeriindustrin Referat Bruttovärdet av produktionen vid tillverkningen av mejeriprodukter var milj. euro år 2003, och branschen sysselsatte personer. Tillverkningen av mjölkhushållsprodukter och ost utgjorde 95 % av bruttovärdet. Glasstillverkningen stod för resten. Mjölkprodukter är s.k. mogna produkter. Den totala konsumtionen av dem per person ökar inte, utan konsumtionen övergår från en produkt till en annan. Konsumtionen av ostar, kvark och jogurt samt specialprodukter ökar, men i synnerhet smörkonsumtionen sjunker. Symtomatiskt för konsumtionen av flytande mjölkprodukter är också att man övergår till fettsnålare produkter än tidigare. Allt flera personer blir tvungna att övergå till laktosfria eller låglaktoshaltiga produkter, vilket mången gång kan leda till att ersättande, dvs vegetabila fetter används. Den begränsade hållbarheten hos färskmjölkprodukter gör att en del av marknaden alltid kommer att vara lokal. Flytande möjlkprodukter med en hållbarhetstid på några dagar utgör 58 % av efterfrågan (mätt i använd mjölkmängd). Nationella smakvanor t.ex. i fråga om ost, jogurt och glass skapar ännu en konkurrensfördel för inhemska tillverkare, även om denna fördel verkar minska. Exporten av mjölkhushållsprodukter uppgick till ett värde av 282,1 milj. euro år De viktigaste exportprodukterna var smör och ost. De viktigaste exportländerna var Ryssland och Frankrike. Till Finland importerades år 2004 mjölkhushållsprodukter till ett värde av totalt 157,8 milj. euro. Den mest betydande importprodukten var ostar, som importerades från Danmark, Tyskland, Sverige och Polen. Finlands råvarumarknad regleras av en EU-kvot på milj. liter. År 2004 var mjölkens självförsörjningsprocent beräknad i relation till den inhemska produktionen och användningen 109 %. Lönsamheten i företagen i branschen har blivit bättre och även deras ekonomiska ställning har hållits stabil enligt bokslutsuppgifterna för år Produktionskapaciteten är dock hos många företag inom mejeriindustrin i underanvändning. Mejeriindustrin bör noga bevaka marknaden och de ändringar som sker i konsumentens beteende. Mejeriernas framgångsfaktorer kommer att vara effektivitet, innovativitet, flexibilitet samt kunnande i marknadsföring och export. Kontaktperson på HIM: Näringsavdelningen/Esa Tikkanen, tfn (09) Nyckelord Mejeriindustrin, tillverkning av mjölkhushållsprodukter, osttillverkning, glasstillverkning ISSN Sidoantal 30 Språk Finska Utgivare Handels- och industriministeriet ISBN Pris Förläggare Edita Publishing Ab

33 Aleksanterinkatu 4 P.O. Box 32 Tel Sector Reports FIN Helsinki FINLAND FIN GOVERNMENT Helsinki FINLAND Telefax /2005 Series title and number of the publication Authors Ari Grönroos Date November 2005 Commissioned by Ministry of Trade and Industry Date of appointment Title Sector Report: Dairy industry Abstract In 2003, the gross production value of the Finnish dairy industry amounted to EUR million. The sector employed persons. Dairy products and cheese accounted for about 95 percent of the gross production value. Ice cream manufacture accounted for the remaining 5 percent. Dairy products are so-called ripe products. The total per capita consumption of dairy products does not increase, but consumption habits change and so does the products consumed. The consumption of cheese, curds, yoghurt and special products is increasing, but particularly the consumption of butter is decreasing. A typical trend in the consumption of dairy products is that the consumption of products that contain less fat is increasing. Moreover, an increasing amount of consumers has to use non-lactic or less lactic products, which often means replacement of animal fats by vegetable fats. The market for dairy products is always partially local because of the low keepingquality of fresh milk products. Liquid milk products with a shelf-life of a couple of days are in greatest (58%) demand (measured by the amount of milk consumed). National taste, for instance, in the case of cheese, yoghurts and ice cream provide domestic manufactures with a competitive advantage. In 2004, the export value of dairy products amounted to EUR 282,1 million. The most important export products were butter and cheese. The main export countries were Russia and France. In 2004, the value of dairy products imported to Finland amounted to EUR 157, 8 million. The dominating import product was cheese imported from Denmark, Germany, Sweden and France. The Finnish market for food sources is regulated by the EU quota of litres. In 2004, as concerns milk the degree of self-sufficiency, based on domestic production and use, was 109 percent. The accounting data from 2004 reveal that the profitability of firms has improved and their economic situation has remained stable. However, the production capacity of many dairy industry firms is under-used. The dairy industry should carefully follow developments in the market and changes in consumer behaviour. For dairies success factors are effectiveness, innovation, flexibility, and improved marketing and export skills. Contact person at the MTI: Industries Department/Esa Tikkanen, tel Key words Dairy industry, manufacture of dairy products, manufacture of cheese, manufacture of ice cream ISSN Pages 30 Published by Ministry of Trade and Industry Language Finnish ISBN Price Sold by Edita Publishing Ltd

34 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Huhtalantie SEINÄJOKI Etelä-Savon TE-keskus Mikonkatu 3 ja MIKKELI Hämeen TE-keskus Rauhankatu LAHTI Hämeenlinnan palvelupiste Raatihuoneenkatu HÄMEENLINNA Kaakkois-Suomen TE-keskus Salpausselänkatu KOUVOLA Lappeenrannan palvelupiste Snellmaninkatu LAPPEENRANTA Kainuun TE-keskus Kalliokatu KAJAANI Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu JYVÄSKYLÄ Lapin TE-keskus Ruokasenkatu ROVANIEMI Kemin palvelupiste Asemakatu KEMI Pirkanmaan TE-keskus Kauppakatu TAMPERE Pohjanmaan TE-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A VAASA Kokkolan palvelupiste Ristirannankatu KOKKOLA Pohjois-Karjalan TE-keskus Kauppakatu 40 B JOENSUU Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Viestikatu OULU Ylivieskan palvelupiste Valtakatu YLIVIESKA Pohjois-Savon TE-keskus Käsityökatu KUOPIO Satakunnan TE-keskus Pohjoisranta PORI Varsinais-Suomen TE-keskus Ratapihankatu TURKU Uudenmaan TE-keskus Maistraatinportti HELSINKI Finnveran aluekonttorit ja viennin rahoitusyksikkö Finnvera Oyj Aluekonttori Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL HELSINKI Finnvera Oyj Aluekonttori Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL HELSINKI Finnvera Oyj Aluekonttori Haapaniemenkatu 40 PL KUOPIO Finnvera Oyj Aluekonttori Torikatu 9 A JOENSUU Finnvera Oyj Aluekonttori Sepänkatu JYVÄSKYLÄ Finnvera Oyj Aluekonttori Kauppakatu KAJAANI Finnvera Oyj Aluekonttori Laiturikatu 2, V krs LAHTI Finnvera Oyj Aluekonttori Snellmaninkatu LAPPEENRANTA Finnvera Oyj Aluekonttori Linnankatu MIKKELI Finnvera Oyj Aluekonttori Asemakatu OULU Finnvera Oyj Aluekonttori Valtakatu PORI Finnvera Oyj Aluekonttori Maakuntakatu 10, PL ROVANIEMI Finnvera Oyj Aluekonttori Kauppatori SEINÄJOKI Finnvera Oyj Aluekonttori Hämeenkatu 9, PL TAMPERE Finnvera Oyj Aluekonttori Eerikinkatu TURKU Finnvera Oyj Aluekonttori Pitkäkatu VAASA Finnvera Oyj Viennin rahoitus Eteläesplanadi HELSINKI Toimialaraportit ja vastuuhenkilöt Internetissä: TE-keskus Internetissä: Yhteystiedot voi tarkistaa näistä osoitteista.