ULKOASIAINMINISTERIÖ LAUSUNTO HEL8157-3, LIITE 1,

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriön lausunto: OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita koskeva valitus; Pöyry Oyj ja Laosin Xayaburin patohanke Tiivistelmä Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on pyytänyt OECD monikansallisten yritysten toimintaohjeita koskevassa valitusasiassa UM:n näkemystä etenkin Mekong sopimuksesta ja MRC:n säännöksistä suhteessa Laosin hallituksen ja Pöyryn toimiin hankkeen ympäristö- vaikutuksiin nähden sekä siitä, miten Pöyryn toiminta suhtautuu Suomen kehitysyhteistyöhön alueella". Mekongin sopimuksen osapuolilla on erilaisia käsityksiä siitä, missä vaiheessa Xayaburin patohanketta koskeva konsultaatioprosessi on menossa. Mekongin sopimus sisältää useita tulkinnanvaraisia määräyksiä erityisesti riitojenratkaisusta. Pöyryn raportissa PNPCA-konsultaatioprosessin todetaan päättyneen huhtikuun 2011 yhteiskomiteassa, joka ei pyytänyt sille lisäaikaa. Pöyry on nimennyt hankkeeseen liittyviä ympäristöriskejä ja ehdottanut niitä koskeviin ratkaisuihin parannuksia. Esitettyjen teknisten ratkaisujen laadun ja määrän riittävyyden arvioiminen edellyttää syvällistä teknistä ja ympäristökysymysten asiantuntemusta ja padon yksityiskohtaisiin suunnitelmiin perehtymistä. MRC:n sihteeristö on todennut raportissa olevan vajavaisuuksia. Suomen pitkäaikaisia tavoitteita Mekongilla ja jokikomission tukemisessa on alueellisen yhteistyön lisääminen ja alueen vesi-instituutioiden vahvistaminen. PNPCA-prosessi osoittaa, että Mekongin sopimuksessa on tulkinnanvaraa. Mikäli MRC:n jäsenmaat haluavat vahvistaa prosessia, voivat avunantajat ml. Suomi tarjota teknistä tukea MRC:lle. OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeet sisältävät valtioiden esittämiä suosituksia monikansallisille yrityksille. Suositukset koostuvat vapaaehtoisuuteen pohjautuvista vastuullisuuden periaatteista ja normeista sekä lainsäädännön soveltamisesta kansainvälisessä liiketoiminnassa. Suomi on sitoutunut edistämään OECD:n toimintaohjeiden noudattamista. Toimintaohjeiden tukena toimivat OECD:n jäsenmaiden hallitusten perustamat kansalliset yhteyselimet, jotka tekevät toimintaohjeita tunnetuksi ja soveltavat niitä. Yhteyselimet toimivat myös välittäjä- ja sovittelufoorumina toimintaohjeiden soveltamisessa yksittäistapauksiin. Toimintaohjeiden soveltamisella yksittäistapaukseen tarkoitetaan tilannetta, jossa jokin taho haluaa selvittää, onko tietty monikansallinen yritys toiminut toimintaohjeiden mukaisesti. Tällöin Suomessa kansallisena yhteyselimenä toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) yhdessä yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan (YHVA) kanssa. Neuvottelukunta lausuu TEM:n pyynnöstä näkemyksensä siitä, onko yritys toiminut toimintaohjeiden mukaisesti. 1

2 Jos osapuolet eivät pääse sovintoon asiassa sen käsittelyn kuluessa, yhteyselin valmistelee asiasta lopullisen lausunnon siitä, onko yritys toiminut vastoin toimintaohjeita vai ei. Lausunnossa voi olla myös suosituksia yritykselle toimintaohjeiden soveltamisesta Siemenpuusäätiö, Maan ystävät ry ja 13 muuta kansalaisjärjestöä jättivät kesäkuussa 2012 yksittäistapausta koskevan valituksen kansalliselle yhteyselimelle Pöyry Oyj:n menettelystä Laosin Xayaburin patohankkeessa. YHVA:lle toimitettu valitus Pöyryn toiminnasta koskee erityisesti yhtiön vuonna 2011 tuottamaa compliance review -raporttia, jonka päätehtävänä oli arvioida, onko Laosin hallitus täyttänyt vuoden 1995 Mekongin sopimuksessa (Agreement on the Cooperation for the Sustainable Developmment of the Mekong River Basin) määritellyt velvoitteet ja onko mm. muiden jäsenmaiden konsultointivelvoite täytetty. Tarkoituksena oli siis tutkia, olivatko Laosin hallitus ja Xayaburi Power Company täyttäneet sopimuksessa määritellyn Prior Consultation (PC) ehdot, joihin kuuluu sekä hankkeen sisältöön liittyviä kysymyksiä, kuten Mekongin jokikomission (MRC, Mekong River Commission) suunnitteluohjeiden noudattaminen, että menettelytapoihin liittyvät kysymykset ml. se, oliko sopimukseen liittyvä PNPCA (Procedures for Prior Notification, Consultation and Agreement) -prosessi saatettu loppuun yhteiskomitean (Joint Committee) kokouksen jälkeen. Osana tämän yksittäistapauksen käsittelyä TEM on pyytänyt (lausuntopyyntö, ) Ulkoasiainministeriön (UM) näkemystä etenkin Mekong-sopimuksesta ja sen jokikomission (MRC) säännöksistä suhteessa Laosin hallituksen ja Pöyryn toimiin hankkeen ympäristövaikutuksiin nähden sekä siitä, miten Pöyryn toiminta suhtautuu Suomen kehitysyhteistyöhön alueella. UM esittää näkemyksenään seuraavaa: Mekongin sopimus ja PNPCA-ohjesäännön menettelyn noudattamisesta Mekongin sopimus on alueellinen hallitusten välinen sopimus. Osapuolina ovat alueen maat. Järjestön rahoittajat eivät ole osapuolina. Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin valtiosopimuksen 31 artiklan mukaan (SopS 32-34/1980) valtiosopimusta on tulkittava vilpittömässä mielessä ja antamalla valtiosopimuksessa käytetyille sanonnoille niille kuuluvassa yhteydessä niiden tavallinen merkitys, sekä valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän valossa. Valtiosopimusta tulkittaessa on otettava huomioon myös muun muassa jokainen myöhempi valtiosopimusta noudatettava käytäntö, joka osoittaa osapuolten välisen yhteisymmärryksen valtiosopimuksen tulkinnasta sekä kaikki osapuolten välisissä suhteissa sovellettavissa olevan kansainvälisen oikeuden asiaan vaikuttavat säännöt. Sopimuksen menettelylliset määräykset ovat monitasoiset ja sisältävät useita tulkinnanvaraisia kohtia, mikä on johtanut myös osapuolten erimielisyyteen. Sopimuksen tulkinnasta ei tietojemme mukaan ole olemassa myöskään oikeuskäytäntöä, johon tulkinnassa voisi tältä osin nojautua. Procedures for Prior Notification, Consultation and Agreement (PNPCA) on yksi Mekongin sopimuksen menettelyistä, joka määrittelee maiden oikeudet ja velvollisuudet kansallisten hankkeiden toteutukselle Mekongin valuma-alueella. PNPCA-prosessin kulku on määritelty Procedures for Notification, Prior Consultation and Agreement ohjesäännössä. Xayaburin hankkeessa on kyse ympärivuotisesta ja valuma-alueen sisäisestä vedenkäytöstä, jolloin lähtökohtaisesti käydään läpi kuusi kuukautta kestävä konsultaatio ja pyritään yksimielisyyteen. Lopullinen päätösvalta kuuluu kuitenkin kullekin maalle. Yksittäisen jäsenmaan varsinaiseen päätöksentekoon MRC:n muilla jäsenmailla, sihteeristöllä tai erityisesti sen rahoittajilla ei ole mandaattia puuttua. PNPCA-ohjesääntö määrittelee konsultaatioprosessin niin, ettei sitä saa käyttää veto-oikeutuksena, mutta että sitä ei saa myöskään käyttää oikeutuksena unilateraalisti hyödyntää jokialuetta ottamatta huomioon muiden joenvarsimaiden oikeuksia. 2

3 PNPCA-ohjesäännön mukaan ilmoittaminen, konsultointi ja sopimuksiin pyrkiminen tapahtuvat teknisen yhteiskomitean tasolla (Joint committee). Kohtien ja mukaan konsultaatioprosessi kestää kuusi kuukautta siitä päivästä, kun konsultaatioprosessia koskevat asiakirjat on vastaanotettu. Yhteiskomitean tulisi sitten antaa asiasta yhteinen lausunto. Jos sitä ei anneta, tekninen yhteiskomitea voi pidentää määräaikaa, mutta lopulta, jos konsultaatioprosessissa ei päästä yhteisymmärrykseen, kirjataan jäsenmaiden kannat ylös ja hankkeen jatkaminen jää ilmoittajan ratkaistavaksi. Muut jäsenmaat voivat saattaa minkä tahansa sopimuksen soveltamisesta syntyneen erimielisyyden selvitettäväksi siten, kuten erimielisyyksien selvittelystä jäljempänä kuvatulla tavalla Mekongin sopimuksessa sovitaan. Sopimusosapuolten välisten erimielisyyksien ratkaisemisesta on säännökset Mekongin sopimuksen 18 artiklan c)- ja 24 artiklan f)-kohdissa sekä 34. ja 35. artikloissa. Mahdollisen riidan pyrkii ratkaisemaan jokikomissio. Riita on pyritty ratkaisemaan neuvostossa (Council) tai yhteiskomiteassa (Joint Committee) 18 artiklan c kohdassa ja 24 artiklan f-kohdassa tarkoitetuilla menettelyillä. Jos jokikomissio ei pysty ratkaisemaan riitaa within a timely manner, asia siirtyy hallitusten ratkaistavaksi. Hallitukset pyrkivät löytämään sovinnon ja voivat ilmoittaa neuvostolle päätöksensä täytäntöönpanoa varten. Jos hallitukset katsovat sen tarpeelliseksi, ne voivat myös pyytää välitysapua yhteisesti hyväksytyltä elimeltä tai osapuolelta ja sen jälkeen toimia kv.oikeuden periaatteiden mukaisesti (35 artikla). Sopimuksen erimielisyyksien ratkaisemista koskevat säännökset sisältävät useita tulkinnanvaraisia määräyksiä. Esimerkiksi sopimuksen 34. artikla ei määrittele milloin jokikomission puitteissa on käytetty every effort" ja 35. Artikla jättää auki kuinka kauan on "timely manner" eli kuinka kauan jokikomissio saa yrittää riitaa ratkaista ennen kuin se siirtyy hallituksille. Ei ole myöskään yksiselitteistä mitä tapahtuu, jos hallitukset eivät löydä ratkaisua, mutta eivät ole valmiita yhteisesti alistamaan riitaa välitysmenettelyyn. Sopimuspuolilla onkin erilaisia käsityksiä siitä, missä vaiheessa Xayaburia koskeva konsultaatioprosessi on menossa ja mitä sen jälkeen pitäisi tapahtua. Kysymys siitä, jatkuuko konsultaatioprosessi, onko se päättynyt vai onko se kenties siirtynyt riitojenratkaisumekanismin piiriin, on epäselvä tulkinnanvaraisen sopimuksen, puuttuvan oikeuskäytännön ja sopimusosapuolten edustamien eriävien mielipiteiden takia. Laos katsoi yhteiskomitean kokouksen jälkeen, että kuuden kuukauden määräajan tultua täyteen konsultaatioprosessi on päättynyt eikä asiasta päästy yksimielisyyteen. Thaimaa ei ole ottanut selkeää kantaa asiaan, mutta painottaa Laosin oikeutta päättää itse hankkeistaan. Se on myös julkisesti ilmoittanut hyväksyvänsä hankkeen vastustettuaan sitä aiemmin. Kambodzha ja Vietnam ovat sanoneet, että Laos ei ole toimittanut riittävästi tietoa prosessin puitteissa eikä myöskään ole vastannut kunnolla heidän kysymyksiinsä ja lisätietoja koskeviin pyyntöihinsä. Ministerineuvosto ei ottanut joulukuussa 2011 virallista kantaa itse PNPCAprosessin statukseen, mutta päätti laajan Mekongin kehitysvaikutustutkimuksen teettämisestä. MRC:n ministerineuvoston kokouksessa Kambodzhan ja Vietnamin lausunnoissa viitataan marraskuussa 2011 yhteisesti sovitun laajan Mekongin kehitysvaikutusten tutkimuksen tärkeyteen. ( Pöyryn raportissa, jonka Laosin hallitus on tehnyt julkiseksi osoitteessa d=50&layout=default konsultaatioprosessin statusta luonnehditaan luvun 3.1. lopussa. Kuvauksen mukaan yhteiskomitean kokous päätyi prosessin päättämiseen, koska jäsenmaat eivät 3

4 sopineet lisäajasta ja kaikki hankkeeseen liittyvät lisäaiheet ohjattiin otettavaksi esille ministeritasolla. Pöyry ei raportissaan kuvaa sopimusosapuolten välillä syntyneitä erimielisyyksiä sopimuksen tulkinnasta. Pöyryn toiminta suhteessa voimalan ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin Valituksessa esitetään että Pöyryn raportissa esittämät tekniset analyysit aliarvioivat Xayaburin voimalan aiheuttamia vaikutuksia Mekong-joen alajuoksulle ja että raportissa ei tuoda esille kaikkia projektiin liittyviä teknisiä haasteita. Mekong-joen pääuomaan suunnitelluista 12 voimalasta käydään vilkasta kansainvälistä keskustelua. Kiista Xayaburin voimalan ympäristövaikutuksista asettuu tähän kontekstiin kun tiedetään, että tätä hanketta seuraa muita lähemmäs alajuoksua toteutettavia voimaloita, joihin tullaan rakentamaan myös suuria patoaltaita. Patojen rakentamiseen kriittisesti suhtautuvat esittävät mm. seuraavia näkemyksiä: a) Mekong-joen sedimenttikoostumus ja - virtaama ovat luonteeltaan sellaisia, ettei negatiivisia vaikutuksia alajuoksulla voida millään estää, b) ei ole vielä tutkittu, takaako kalojen pääsyä ylävirtaan edes Xayaburin voimalaan suunnitellut monikertaiset järjestelmät ja c) suuria patoaltaita sisältävät hankkeet tekevät kutemisen tuloksena syntyneiden toukkien ja kudun pääsyn joen alavirtaan mahdottomaksi, jolloin kalakanta alajuoksulla vähenee. Koskien Xayaburin voimalan erityisratkaisuja on esitetty, että vastaavista voimaloista ei ole kattavaa kokemusta maailmalta. Alajuoksun maiden Laosille toimittamat kommentit pohjaavat MRC:n vuonna 2010 teettämän strategisten ympäristövaikutusten arvioinnin (SEA) 12 patohankkeen kumulatiivisista vaikutuksista. Pöyry esitti raportissaan Laosille, että maiden kommentit tulisi huomioida ja myös suositti, ettei hanketta tulisi rakentaa, mikäli tiettyihin ongelmakohtiin ei löydetä teknisiä ratkaisuja. Pöyryn näkemyksen mukaan sellaiset ratkaisut ovat kuitenkin löydettävissä. Pöyryn suositusten seurauksena hankkeen budjetti on kasvanut 100 MUSD: illa. Vaihtoehdoksi esitetään koko Mekongin valuma-alueen sedimentin ja kalojen käytöksen täydellistä tutkimista, jotta niihin voidaan suunnitella oikea teknologia. Epäselvää on voidaanko patohankkeen kestävyyteen vaikuttaa vasta rakennusurakan aikana tehdyillä selvityksillä. Pöyry on raportissaan nimennyt ympäristölliset riskit ja ehdottanut niiden ratkaisuihin teknisiä parannuksia. Pöyryn voimalasuunnitteluun esittämien parannusten laadun ja määrän riittävyyden arvioiminen edellyttää syvällistä teknistä ja ympäristökysymysten asiantuntemusta ja perehtymistä voimalan yksityiskohtaisiin suunnitelmiin. Vietnam pyysi lokakuussa 2011 MRC:n sihteeristöä tekemään arvion Pöyryn raportin loppupäätelmistä ja siinä esitetyistä suosituksista. MRC:n sihteeristön arvio valmistui MRC totesi arviossaan, että Pöyryn raportti ja sen muutossuositukset padon suunnitelmiin ja siinä esitettyyn lisäselvitysten tarpeeseen omalta osaltaan tarjoaa lisätietoa suunnitellusta padosta ja mikäli Pöyryn esittämät suositukset otetaan huomioon padon suunnitelmat koskien MRC:n Design Guidance ohjeistusta paranevat. MRC pitää ongelmallisena Pöyryn esitystä liittyen vasta rakentamisen aikana tehtäviin tutkimuksiin, monitorointiin ja mallintamiseen. MRC:n sihteeristön mielestä olisi parempi että ne tehtäisiin ennen kuin rakentaminen aloitetaan eikä rinnakkain rakentamisen kanssa ja suosittaa minimissään kahden vuoden aikaa lisäselvityksille. MRC:n sihteeristö toteaa raportissaan, että vaikka kaikki Pöyryn esittämät suositukset sisällytettäisiin hankkeeseen, niin maiden esittämiin kaikkiin huoliin ei silti vastata, erityisesti siihen, että pääuomaan ei pitäisi rakentaa ennen kuin riittävät selvitykset on tehty. MRC:n sihteeristö toteaa, että erityisesti padon vaikutukset Tonle Sap järveen Kambodzhassa ja Mekongin suistoalueeseen Vietnamissa pitää selvittää. 4

5 Laos on omalta osaltaan tilannut vertaisselvityksen toiselta vesivoiman asiantuntijayritykseltä (Compagnie Nationale du Rhône) joka myös arvioi Pöyryn raportin laatua ja sen suosituksia. Tämä maaliskuussa 2012 valmistunut raportti esittää lisäparannuksia hankkeeseen, joista osa tuli tehdä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Kuten Pöyry myös CNR kuin arvioi, että lisäselvityksiä voidaan tehdä ja ratkaisuja kehittää vielä rakennustöiden aikana. Nämä asiantuntijaselvitykset ovat vieneet kansainvälistä keskustelua eteenpäin mutta eivät kuitenkaan ole kokonaan poistaneet keskustelussa ilmeneviä näkemyseroja, eikä epävarmuutta Xayaburin voimalan tai useamman sen jälkeen rakennettavan voimalan ympäristövaikutusten laajuudesta. Arvion tekeminen siitä, onko toimeenpannuilla ja/tai suunnitelluilla Xayaburin patohankkeen toimilla merkittävää haitallista vaikutusta paikallisen väestön mahdollisuuteen nauttia YK:n kansainväliseen Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan yleissopimussopimukseen (SopS 6/1976) sisältyvästä oikeudesta saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja sopivan asunnon, sekä oikeuden elinehtojen jatkuvaan parantamiseen edellyttäisi riittävää tietoa patohankkeen ympäristövaikutuksista. Käytettävissä olevan aineiston perusteella on kuitenkin aiheellista olettaa, että ilman asianmukaisia ehkäiseviä tai lieventäviä toimenpiteitä mahdollisuus haitallisten ihmisoikeusvaikutusten syntymiseen on olemassa. Käytettävissä olevan kirjallisen aineiston pohjalta UM:n ei ole ollut mahdollista arvioida missä määrin Pöyry Oyj on toimeenpannut ja/tai laiminlyönyt yrityksiltä edellytettävää huolellisuusvelvoitetta, velvoitteita riittävään ihmisoikeusvaikutusten arviointiin tai velvoitetta konsultointiin mahdollisten paikallisten ihmisoikeusrikkomusten uhrien kanssa. Toisaalta Pöyry Oyj ei ole UM:n käytettävissä olevan materiaalin perusteella osoittanut, että se olisi täyttänyt em. velvoitteet. UM esittää, että YHVA pyytäisi asian jatkokäsittelyn yhteydessä Pöyryltä lisäselvityksiä yllä esitettyihin kysymyksiin liittyen. OECD:n toimintaohjeiden yhteydessä huolellisuusvelvoite käsitetään selvitysprosessina, jonka kautta yritykset pystyvät järjestelmissään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään todellisia tai mahdollisia haittavaikutuksia sekä lieventämään niitä. Toimintaohjeiden kohdan A14 mukaan yritysten tulisi olla yhteydessä asiaan kuuluviin sidosryhmiin tarjotakseen mielekkäitä mahdollisuuksia ottaa niiden näkemykset huomioon hankkeita tai muita toimintoja koskevissa suunnitelmissa tai päätöksissä, joilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Toimintaohjeiden tarkoitettu sidosryhmien osallistuminen katsotaan hyödylliseksi erityisesti sellaisten hankkeiden tai muun toiminnan suunnittelussa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa, kun hankkeeseen tai toimintaan kuuluu esimerkiksi maan ja veden tehokäyttöä, jolla saattaa olla suuri vaikutus paikallisyhteisöihin. Pöyryn toiminta suhteessa Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin Mekongilla Suomi tukee kehitysyhteistyövaroin Mekongin alueella kestävää kehitystä luonnonvarain ja ympäristöhallinnan sekä rajat ylittävän yhteistyön vahvistamisen kautta sekä pyrkii vahvistamaan ihmisoikeusperustaisuutta, oikeusvaltiokehitystä, hyvää hallintoa ja transparentteja käytäntöjä. Suomi tukee alueellisia ohjelmia sekä myös kahdenvälisiä hankkeita Laosissa ja Kambodzhassa sekä rauhanvälitykseen liittyvää hanketta Myanmarissa. Kestävä energian saanti on ensiarvoisen tärkeä kehityksen tuoja, ja näin on Mekongillakin, jossa alueen köyhimmissä maissa suurin osa väestöstä elää sähköverkon ulkopuolella. Alueen maat nojaavat energian kehittämisessä pitkälle vesivoimaan, jonka valtavaa potentiaalia on kehitetty vasta vähän. Laos luottaa vahvasti kehityksen tuomisessa sähkönviennistä saatavien vientitulojen varaan. Suurin osa Mekongin pääuomaan suunnitelluista 12 voimalasta sijaitsee Laosissa. Alueen mailla olisi myös paljon potentiaalia kehittää uusiutuvaa energiaa, mutta pullonkaulana on heikko tietämys ja 5

6 maiden alhainen kapasiteetti tehdä pitkäjänteistä energiasuunnittelua. Suomi tukee uusiutuvan energian laajempaa käyttöönottoa energia- ja ympäristökumppanuusohjelman (EEP) kautta. Mekongin jokikomissio (MRC) on tärkein alueellinen organisaatio vesivarojen hallintaan Mekongilla. MRC pyrkii edistämään alueellista yhteistyötä ja koordinaatiota sekä ympäristö- ja sosiaalisten tekijöiden huomioimista vesivoimarakentamisessa. Suomi tukee jokikomissiota kehitysyhteistyövaroin tavoitteena alueellisen yhteistyön lisääminen ja alueellisten vesi-instituutioiden vahvistaminen. Tavoitteena on, että jokikomissio saisi tarpeeksi arvovaltaa ja kapasiteettia, jotta sen jäsenmaat voisivat systemaattisesti ratkaista alueen asioita rauhanomaisesti ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Suomi ja muut avunantajat ovat ml. korkean tason tapaamiset esittäneet huolensa Mekongin pääuomaan suunnitellusta vesivoimarakentamisesta ja korostaneet suunnittelu- ja patojen vaikutusten arviointiprosessien kokonaisvaltaisuutta, avoimuutta ja varovaista etenemistahtia. Suomi rahoitti MRC:n teettämää strategista ympäristövaikutusten SEA-arviointia ja pitää sen havointoja hyvin huolestuttavina. Suomi on vedonnut alueen maiden hallituksiin, että SEA:n suositukset huomioitaisiin patoja koskevassa päätöksenteossa. Suomi on korostanut, että patohankkeissa ei tule edetä ennen kuin on ensin perusteellisesti selvitetty valuma-alueelle suunniteltujen patojen kumulatiiviset vaikutukset. Selvitysten ja suunnittelun tulisi huomioida pääuoman lisäksi myös sivujoet. Viime kädessä päätösvalta on kuitenkin mailla itsellään. Rajavesikysymykset ml. valuma-alue ovat usein hyvin vaikeita ja sensitiivisiä asioita. Kestävää kehitystä tukevien ratkaisujen saavuttaminen niissä vaatii kaikilta osapuolilta ml. avunantajayhteisö pitkäjänteistä sitoutumista yhteistyöhön. Tässä vaiheessa on liian varhaista tehdä arviota siitä onko Pöyryn toimilla ollut tai tuleeko niillä olemaan vaikutusta Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin Mekongin alueella. Xayaburi on ensimmäinen testitapaus MRC:n historiassa PNPCA-prosessista ja se on osoittanut, että Mekongin sopimus, sen säännösten tulkinnanvaraisuuden vuoksi, ei ehkä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Mikäli jäsenmaat päättävät yhteisesti, että PNPC-prosessia pitää tarkentaa, voivat avunantajat ml. Suomi jäsenmaiden niin toivoessa antaa tälle prosessille teknistä tukea. 6