JULKAISU 4/2012. Toimittanut. Ulrica Gabrielsson. TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura

Transkriptio

1 JULKAISU 4/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Suomi ja Venäjätänään ja huomenna Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden aiheesta "Suomi ja Venäjä - tänään ja huomenna ". Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat Suurlähettiläs Matti Anttonen, UM Tutkija Hanna Smith, Aleksanteri-instituutti Professori Riitta Kosonen, Aalto-yliopisto Varatoimitusjohtaja Kari Kauniskangas, YIT Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus Dosentti Jyrki Paaskoski, Suomen kansallisarkisto Professori Juha Väätänen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Paneelikeskustelu: Puheenjohtajana, kansanedustaja Pertti Virtanen, tulevaisuusvaliokunta, ps Kansanedustaja Pertti Salolainen, kok Kansanedustaja Ville Vähämäki, ps Kansanedustaja Seppo Kääriäinen, kesk Kansanedustaja Martti Korhonen, vas Kansanedustaja Christina Gestrin, rkp Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 Suomi ja Venäjä- tänään ja huomenna TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina Seminaarin avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja Suomi, Venäjä ja Eurooppa Suurlähettiläs Matti Anttonen, UM Mihin suuntaan Venäjä menee? Tutkija Hanna Smith, Aleksanteri-instituutti Venäjän talous on ristipaineessa mitä se merkitsee Suomelle? Professori Riitta Kosonen, Aalto-yliopisto Kahvitauko Kokemuksia Venäjän liiketoiminnasta. Case YIT Varatoimitusjohtaja Kari Kauniskangas, YIT Yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyö Suomen ja Venäjän välillä, mitä se tuo? 1. Case ympäristötutkimus, Venäjä Itämeren suojelun haasteena Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus 2. Case historiantutkimus, Venäjän historiakulttuuri 2000-luvulla Dosentti Jyrki Paaskoski, Suomen kansallisarkisto 3. Case teknologia, innovaatiot kehittyvillä markkinoilla Professori Juha Väätänen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Paneelikeskustelu Puheenjohtajana kansanedustaja Pertti Virtanen, tulevaisuusvaliokunta, ps Kansanedustaja Pertti Salolainen, kok Kansanedustaja Ville Vähämäki, ps Kansanedustaja Seppo Kääriäinen, kesk Kansanedustaja Martti Korhonen, vas Kansanedustaja Christina Gestrin, r Tilaisuuden päätös

4 Mihin suuntaan Venäjä menee? Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunta SUOMI JA VENÄJÄ- TÄNÄÄN JA HUOMENNA tiistaina klo Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto

5 Mihin Venäjä voisi mennä? Venäjä Skenaarioita Venäjän tulevaisuus skenaarioita on tehty monia niin Suomessa kuin ulkomailla. Erityisesti lännelle mutta myös Venäjälle itselle, Venäjä ja sen kehitys on jonkunlaisessa muutostilassa koko ajan. Muualla Venäjä ei ole yhtä kiehtova Unelmaa demokratiasta, sekasortoa, vakautta vahvalla kädellä, jotenkuten eteenpäin, perinteinen suurvalta, moderni suurvalta, sotilasdiktatuuri, totalitarismi, autoritaarinen hyvinvointivaltio, sosialistinen demokratia, eliittinen liberalismi,mosaiikki-venäjä Kaikki on vielä auki Venäjä ei oikein kuulu mihinkään Valtiollista ja kansallista identiteettiä etsitään edelleen. Käytetään vaikeasti määriteltäviä ja laajoja käsitteitä kuten modernisaatio 2

6 Venäjän haasteet Venäjä demokratiakuvan vankina Sosiaalipolitiikka (tarvitaan rahaa ja rakenneuudistuksia) Aluehallinto (kuka tukee ketä? Miten palautetaan tehokkuus?) Alueelliset tuloerot (valtion prioriteetit) Ikuinen kysymys: korruptio Armeija uudistuksen toteuttaminen Uskottava poliittinen linja miten säilyttää usko tulevaan? Miten luodaan kansallinen yhtenäisyys? koti, uskonto, isänmaa Suhde Länteen 3

7 Mitä Putinin paluu merkitsee? Venäjä venäläisille tiukat maahanmuuttolait Palkat ylös ja työpaikkoja enemmän tukeudutaan vahvasti luonnonvaroihin perustuvaan talouteen Presidentti käskee ylhäältä alas Paljon puolueita Armeijan imagon ja varustuksen nostaminen IVY-alueen integraatio Valtio valvoo tehokkaammin (aluepolitiikkaa) Kirkon merkitys kasvaa Suurvalta identiteettiä vahvistetaan -Mallit haetaan Venäjän historia hienoista hetkistä 4

8 KIITOS!

9 YIT:n kansainväliset rakentamispalvelut - Kokemuksia Venäjältä Kari Kauniskangas Toimialajohtaja, vtj YIT 1 CMD 2011

10 YIT Venäjällä Liiketoiminta asuntorakentaminen ja kiinteistökehitys 51:n vuoden kokemus Venäjällä Urakoinnista ja projektiviennistä asuntorakentamiseen Kriittiset menestystekijät nykyään Oma asuntomyynti, suunnittelunohjaus, paikallisosaaminen ja koko arvoketjun hallinta Liiketoiminnan tunnuslukuja 2011 Liikevaihto (Venäjä): ~420 M Sijoitettu pääoma (Venäjä): 486 M Aloitetut asunnot (Venäjä): Myydyt asunnot (Venäjä): Rakenteilla ja valmiita (31.12.) (Venäjä): 7774 kpl Työntekijöitä 4492 kpl 3561 kpl asuntoja ~2800 kpl Venäjän suurin ulkomaalainen asuntorakentaja St. Petersburg Russia Moscow & Moscow Oblast Yekaterinburg Kazan Rostov-on- Don YIT 2 Internal 2

11 Venäjä toimintaympäristönä Venäjä on kehittyvä talous (emerging market) Korkea inflaatio - kustannusten hallinta Oma valuutta - jonka arvo heilahtelee Raaka-ainevaltainen talous Teollisuus laajasti kehittymätöntä ja usein kilpailukyvyltään heikkoa kansainväliseen kilpailuun Tullimuurit tuonnille - avautumassa WTO jäsenyyden kautta Rahoitus kallista ja rahoituksen saaminen vaikeampaa kuin lännessä Infrastruktuurin kehittyminen ei pysy mukana kasvuvauhdissa Kaavoitus puutteellista (yleiskaava, asemakaava, ) ja haasteet vastaavia markkinaympäristössä Poikkeava lainsäädäntö - Nopeat muutokset - laatimisprosessi kehittymätön Paljon tulkintoja, jotka vaihtelevat alueittain Muutokset voivat astua voimaan takautuvasti Ei välttämättä logiikaltaan seuraa normaalia länsimaista ajattelua Viranomaisprosessit byrokraattisia, alati muuttuvia ja pitkäkestoisia Normeista ja vaatimuksista paikallisia tulkintoja Viranomaisten korruptio Arvomaailma poikkeaa suomalaisesta: aikataulu, laatu, lupausten pitäminen, korkeat eettiset periaatteet ja moraali, Monet paikalliset kilpailijat pyrkivät hyödyntämään hyödyntämään lainsäädännön heikkouksia omien voittojensa lisäämiseksi

12 YIT:n valinnat Venäjällä 1. Kilpailu-urakointi Korkea inflaatio vaikeuttaa kustannusten hallintaa Aikatauluriskit aloituksessa ja varsinaisessa rakentamisessa Suunnitelmien puutteellisuus - asiakkaan maksuhaluttomuus Lopetettu kannattamattomana Case: Nokian renkaat aikatauluviiveet, korkea inflaatio, epäedulliset sopimusehdot. 2. Kiinteistökehitys Hidas tonttien kaavoitus (maanviljelysmaasta rakentamiseen) Kallis infrastruktuuri tai sen saaminen ylipäätään epävarmaa Runsaasti pääomaa sitova liiketoimintatapa Pyritään minimoimaan liikeideaan sidottu pääoma Case: Atria sovitun vesi- ja viemäriliittymän (2300 m3/päivä) saaminen viivästyi 3 vuotta 3. Asuntorakentaminen Vahva valtion ja paikallishallinnon tuki - valtava tarve Koko arvoketju mahdollista hallita itse (tontinhankinnasta huoltoon) Mahdollisuus merkittävään erilaistumiseen ja kilpailuetuihin (Laatu, luotettavuus, rahoitus, energiatehokkuus) Valittu pääliiketoiminta-alueeksi

13 Poliittinen yhteistyö 1. YIT:n tavoitteena Oikeudenmukaistaa kilpailuympäristöä kuluttajan etu, luottamus toimijoihin, samat pelisäännöt kaikilla Liiketoiminnan esteiden poistaminen Infran saatavuus, maksuehdot, pääoman tarpeen pienentäminen 190 apartments (15,300 sell-m²) 2. Yhteistyötä tehdään kaikilla tasoilla YIT:n hallituksen puheenjohtaja (Ehrnrooth) Venäjän pääministeri/ presidentti (Putin) Konsernin ja toimialan ylin johto ministeriöt, suurlähetystöt Paikallinen johto Kaupungin ja maakunnan johto sekä erilaiset paikalliset yhteistyöfoorumit Osallistuminen rakennusalan järjestöjen toimintaan 3. YIT:n yhteistyön kiinnostuksen osa-alueet Asunnon ostajaa koskeva lainsäädäntö ostajan suoja, asuntolainoitus, asuntojen rekisteröinti jne. Monopolistien (vesi, viemäri, sähkö ja kaasu) toiminta infran saatavuus ja maksuehtojen kohtuullisuus Normit rakenneratkaisut ja energiatehokkuus 160 apartments (8,300 sell-m²) (*2) YIT pyrkii tuomaan uusia vaikutteita ja hyviksi todettuja, paikalliseen ympäristöön soveltuvia toimintamalleja venäläiseen asuntorakentamiseen viranomaisyhteistyön kautta.

14 Tulevaisuus Kuluttajien maksama energian hinta tulee nousemaan Energiatehokkaat asunnot uudet normivaatimukset Pienin askelin kohti kestävämpää kehitystä Palvelut asunnon ostajille kehittyvät Asuntolainamarkkinat kehittyvät ja kasvavat Asuntojen sisustaminen jo osana rakennusvaihetta Huoltopalveluiden arvostus lisääntyy Poliittinen ympäristö Putin tuo vakautta järjestelmään - mitä hänen jälkeen? Kohtuuhintainen asunto halutaan tarjota kaikille Venäjän kansalaisille WTO jäsenyys lisää mahdollisuuksia ja markkinahintaisuutta Riskit Uusi kuvernöörien vaalijärjestelmä arvaamattomat seuraukset kun kaupungin koko organisaatio vaihtuu Lainsäädännön nopeat muutokset paikalliset vaihtelevat tulkinnat edelleen ongelmallisia Rakennuskiellot ja yllättävät vaatimusten muutokset Viranomaisten kantojen muutokset Lytkarino (78,340 sell-m²)

15 YIT 7 Internal

16 Venäjä Itämeren suojelun haasteena Kuva: Seppo Knuuttila Seppo Knuuttila SYKE HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteena Itämeren hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä Edellyttää mallilaskelmien mukaan kuormituksen selvää alentamista tasolta: P tonnia (42 %) N tonnia (18 %) Suomenlahti: P tonnia (29 %) N tonnia ( 5 %) Kuva: Seppo Knuuttila 1

17 Fosfori: Suomenlahden 2000 tonnin vähennystavoitteen jakautuminen TOT-P reduction allocations, GOF ESTONIA 10 % FINLAND 7 % Tons/a TOTP RUSSIA ESTONIA FINLAND RUSSIA 83 % Lähde: HELCOM, BNI, Seppo Knuuttila Fosfori- ja typpikuormitus Itämereen vuonna 2006 P total Natural background load N total Natural background load Ptotal Diffuse load Ntotal Diffuse load Ptotal Point source Ntotal Point source Ptotal Transboundary load NtotalTransboundary load P total Unspecified riverine load N total Unspecified riverine load FI t/a RU 4070 t/a FI t/a RU t/a EE 790 t/a DK t/a EE t/a LV t/a LV t/a DE 490 t/a LT t/a DE t/a LT t/a PL t/a National Land Survey of Finland 144/MYY/07 Data source: H elsink i Co mm is sion Finnish Environment Institute SYKE, FINLAND 2011 PL t/a National Land Survey of Finland 144/MYY/07 Data source: Helsinki Commission Finnish Environment Institute SYKE, FINLAND 2011 Lähde HELCOM PLC-5 Core Group, Seppo Knuuttila

18 Pietarin fosforikuormituksen kehitys - menestystarina 2000-luvulla Lähde: Vodokanal St. Petersburg, Seppo Knuuttila Photo: Google Kaliningrad Lähes puolen miljooonan asukkaan jätevedet puhdistamattomina Itämereen Kuva: Seppo Knuuttila 3

19 Kaliningrad jätevedenpuhdistamo rakenteilla, valmistuu 2012 HELCOMin tavoitteiden toteutuminen kuitenkin edelleen epävarmaa Kuva: Seppo Knuuttila Pienempien kaupunkien jätevesien käsittelyssä Luoteis-Venäjällä paljon parantamisen varaa Ravinnekuormituksessa Suomenlahteen merkittävästi suurempi vähennyspotentiaali kuin eläintuotannossa Kuva: Seppo Knuuttila 4

20 Eläintuotanto Pietarin ympäristössä Tuotantoyksiköt jättimäisiä, mutta kanankakkapommi vahvasti liioiteltu Kuvat: Seppo Knuuttila Suomenlahden lähivaluma-alueella tunnistettu n. 20 high-risk -kohdetta Lannan läjitystä 5

21 Kananlannan läjitysaluetta Karjalankannaksella Nevskayan kanalan lietealtaan padon murtuminen keväällä 2011 Hetkellinen fosforipäästö arviolta jopa tonnia (Suomen kaikkien rannikkokaupunkien vuosikuormitus Suomenlahteen oli v tonnia) Kuva: Seppo Knuuttila 6

22 Ei-monitoroitu alue Venäjällä Suomenlahden valuma-alueella Lähde:SYKE Lannoitetehdas Fosforit Kuva: Seppo Knuuttila 7

23 Kipsijätevuori Fosforitin tehdasalueella Kuva: Seppo Knuuttila Rehevöittävä fosforikuorma Laukaanjokeen : 1900 kg/päivä = asukkaan kaupungin puhdistettujen (95 %:n reduktio) jätevesien vuosikuorma Kuva: Seppo Knuuttila 8

24 Rehevöittävä fosforikuormitus Itämereen 1200 Biologisesti välittömästi käyttökelpoinen fosfori 1000 Tonnia/v Lähde: Seppo Knuuttila Fosforitlannoitetehtaan kuormitus Suomenlahteen 1000 tonnia fosforia/vuosi tonnia levää Lähde: Seppo Knuuttila 9

25 Fosforipitoisuus Laukaanjokeen laskevassa purossa Fosforitin tehtaan alapuolella mg/l Fosfori, Verhovsky-puro Tot-P PO4-P Lähde: Seppo Knuuttila 10

26 Yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyö Suomen ja Venäjän välillä, mitä se tuo? Case teknologia ja innovaatiot kehittyvillä markkinoilla Juha Väätänen Professori Tuotantotalous Lappeenrannan teknillinen yliopisto TUTKAS

27 EU-Venäjä innovaatioyhteistyön nykytila

28 EU:n ja Venäjän ulkomaankaupan yksipuolisuus 8% 210 miljardia euroa 50% miljardia euroa Lähde: Eurostat / Finpro

29 Venäjän innovaatioparadoksi Suurella panostuksella pienet tulokset o Ongelma tiedostettu Venäjällä ja sitä yritetään ratkaista valtiollisilla ohjelmilla (nanoteknologia, erityistalousalueet jne ) Lähde: Maailmanpankki

30 Valtiolla merkittävä rooli innovaatiotoiminnassa Talouden modernisaatio ja maan innovaatiojärjestelmän kehittäminen pääteemoja Rusnano Valtion nanoteknologiaan sijoittava pääomasijoitusyhtiö Vuosittaiset investoinnit ~ 800 miljoonaa euroa Skolkovo Venäjän piilaakso Teknologiakeskus, jossa mukana maailman huippuyrityksiä Korkean tason business-yliopisto Yliopistouudistus Triple-Helix-malli (Etzkowitz & Leydesdorff, 1995)

31 LUT Venäjätoiminnot LUT rakentaa yhteistyöverkostoa Venäjän parhaiden yliopistojen kanssa. Tällä hetkellä yhteistyötä tutkimuksessa ja/tai koulutuksessa tehdään 40 venäläisen yliopiston tai tutkimusinstituutin kanssa LUT:lla on yhteensä 7 maisteriohjelmaa tekniikan ja talouden alalla, jotka toteutetaan yhteistyössä venäläisten yliopistojen kanssa LUT suunnittelee, hakee rahoitusta ja toteuttaa aktiivisesti Venäjään liittyviä tutkimushankkeita. Uusia hankkeita käynnistetään vuosittain Venäläisten yliopistojen (lkm) ja suomalaisten yritysten (lkm) sijainti Venäjällä

32 Yhteistyömuodot ja partnerit Pietari Moskova Partnerit: - TOP 10 Yliopistot Venäjällä - Suomen Akatemia - Tekes - World Bank / IFC - Suomalaiset investoijat Muodot - Tieteellinen tutkimusyhteistyö - EU hankkeet - Kansainväliset maisteriohjelmat - Diplomityöt - Tilauskoulutus

33 LUT Venäjä innovaatiotutkimus Perustuu mittaviin tutkimusaineistoihin ja kansainvälisiin tutkimusverkostoihin Yli 600 venäläisen yrityksen kyselytutkimukset - laaja aineisto jopa kansainvälisessä mittakaavassa Yli kymmenen yliopiston tutkimusverkosto / Venäjä (GSOM, HSE, SPbSPU) & kansainväliset (Oxford, UC Berkeley, IE) Mitä tutkimme? o Yritysten innovaatiostrategiat mm. innovaatiotoiminnan avoimuus o Tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö Miten parhaat tulokset? o Kansainvälistyminen Mitä vaaditaan? o => Menestyvien yritysten ominaisuudet Menestyksen mittareita Uudet tuotteet, patentit, yrityksen tulos jne Pehmeämmät mittarit

34 LUT Venäjä koulutusyhteistyö LUT haluaa toimia siltana EU:n ja Venäjän välillä. Venäjä-osaamisen edistäminen ja soveltaminen on yksi strategisista osaamisalueista. Venäjä-osaamista korostetaan erityisesti elinkeinoelämän edustajien taholta Innovaatioyhteistyötä Venäjän kanssa varsinkin yliopistojen ja yritysten välillä pidetään tärkeänä Suomessa ja koko EU:ssa Venäjällä innovaatiotoiminta valtion ykkösprioriteetteja. Yliopistojen innovaatiotiedekuntien määrä kovassa kasvussa 1 (1998) => 63 (2012)

35 LUT Venäjä tieteelliset julkaisut Väitöskirjoja: Podmetina, Daria: Innovation and Internationalisation in Russian Companies: Challenges and Opportunities for Open Innovation and Cooperation, Savitskaya, Irina: Environmental influences on the Adoption of Open Innovation: Analysis of Structural, Institutional and Cultural Impacts, Artikkelijulkaisuja Väätänen, J., Podmetina, D., Savitskaya, I., and Torkkeli, M. (2011) New Trends in Russian Innovations: The Ownership Effect on the Adoption of Open Innovation Practices, Journal of East-West Business, Vol. 17, No. 2-3, pp (Julkaisufoorumi Level 1, ABS Level 1) Podmetina, D., Smirnova, M., Väätänen, J., and Torkkeli, M. (2009) Innovativeness and Internationalisation Empirical Study of Russian R&D Oriented Companies, International Journal of Innovation Management, Vol. 13, No. 2, pp (Julkaisufoorumi Level 1, ABS Level 2) LUT:n Venäjä-julkaisut

36 Juha Väätänen Professori, kansainvälinen liiketoiminta & siirtymätaloudet Tuotantotalouden koulutusohjelma Teknistaloudellinen tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto PL Lappeenranta Puh Lähteet: Venäjän rautatiet / Komsomolsk-on-Amur Aircraft Production Association