HAUKIVEDEN KALASTUSALUEEN KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA v TOIMINTAVUOSI

Transkriptio

1 HAUKIVEDEN KALASTUSALUEEN KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA v TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ 1.1 Yleistiedt kalastusalueesta Kalastusalue käsittää Saimaan vesistön sa-alueen Jristen, Varkauden, Rantasalmen ja Savnlinnan kuntien alueella. Järven suurin pituus n n. 80 km ja vesistö sijittuu Vuksen vesistön suurten latvareittien slmukhtaan. Nin 70 % tulvirtaamasta tulee Tappuvirran kautta. Veden viipymä n n. 5,4 kk. Alueella kulkee syväväyliä, jista Savnlinna Varkaus reitti n lähes ympärivutisessa käytössä. 1.2 Pinta-ala Kalastusalueen pinta-ala n nin hehtaaria. Pienvesiä n lukumääräisesti paljn (125 kpl), mutta suhteellisesti pinta-alana vähän (1600 ha). 1.3 Omistajayksiköiden määrä ja laatu Osakaskuntia ja yksityisiä vesialueita kalastusalueessa n yhteensä n.300. Järjestäytymisaste n alhainen jhtuen sakaskuntien vesialueiden hajanaisuudesta ja vähäisestä ksta. Tisaalta järjestäytyneiden ja jssain määrin timivien sakaskuntien suus vesistöpinta-alasta n n ha. 1.4 Osakaskuntien yhdistymiset Kauden aikana mudstettiin Hietavirran sakaskunta, , jhn liittyivät Osiknmäki 3,15,6 (sittain), Repmäki 4-5 yht. rp, Repmäki 4-5 ja Hietavirta sakaskunnat. Uuden sakaskunnan alkutaival n llut enimmäkseen askelmerkkien asettelua. Aktiivisimmat timet vat lleet sallistuminen mnin tavin nrpan sujelusta käytyyn debattiin, mm lehtikirjituksin Maaseudun Tulevaisuuteen. Muutamia muitakin vesialueiden yhdistymisiä n vireillä. 2. HALLINTO 2.1 Kalastusalueen hallitukseen kuuluivat seuraavat yhdeksän jäsentä: Puheenjhtaja Pertti Kuvaja (Ra) Varapuheenjhtaja Saku Sallinen (Sln) Muut jäsenet: Markku Ernen (Ra), Pentti Trpakk (Sln), Markku Likkanen (Va), Niil Pulkkinen (Va), Arv Tlvanen (Ra), Juha Tlvanen (Ra, virkistyskalastajien edustaja) sekä Tarm Tlvanen (Ra, ammattikalastajien edustaja). Kalastusalueen isännöitsijänä timi Rist Salk. Leppävirran Tilikeskus laati kalastusalueen tilinpäätöksen kuluneelta vudelta. Timinnantarkastajina timivat Kalevi Janhunen ja Matti Hukkanen. Varalla Pentti Rppnen ja Matti Tlnen.

2 2/6 Kalastusalueen hallitus kkntui kuusi kertaa. Kalastusalueen yleinen kkus pidettiin Rantasalmen Osuuspankin kkustilassa. Kalastusalueen yleisessä kkuksessa Jrma Tiitinen Etelä-Savn ELY-keskuksesta käytt puheenvurn valttaen kalastuslain muutsten nykytilaa ja tdeten, että vielä se vie aikaa. Mikkelin Kalataluskeskuksen puheenvurn esitti Harry Härkönen keskittyen kalastuslain muutksiin kskien pyydysten merkintää ja kalastuksen valvntaa. Hän kerti, että Etelä-Savn ensimmäinen uuden lain mukainen kalastuksenvalvjien kulutus n Mikkelissä Kalastuksenvalvjien kulutuksia järjestettiin sittemmin eri pulilla Etelä-Sava useita pitkin vutta. 3. TULOT JA MENOT 3.1 Kalastusalueella ei le marahitusta. ELY-keskuksen jakaman timinta-avustuksen varsinaiseen timintaan sitettu suus li yhteensä Edistämismäärärahaa vudelle 2012 saatiin 3500, jnka käyttämiseksi suunniteltiin jak: 1000 nettisivujen kehittämiseen, 1500 hitkalastukseen Phjis-Haukivedelle ja 1000 kalastuksenvalvnnan kehittämiseen. Viehelupa- ja kalastuskrttivarja (< 30 ) jäi kalastusalueen käyttöön yhteensä 2041,67. Lisäksi Itä-Sumen lääninknttrista saatiin palautuksena tilittämättäjääneitä, yli 10 vutta vanhja varja yhteensä 677,94. Vuden 2012 kalastuksenhitmaksuvarjen jak kalaveden mistajille: Haukiveden kalastusalueen suus li Vuden 2010 viehekalastusmaksutuljen jak kalaveden mistajille: Haukiveden kalastusalueen suus li Muita tulja kertyi lähinnä päämatulista, yhteensä Menkhteet: Kulut varsinaisen timinnan salta livat Henkilöstökulut livat 8 000, tilikauden alijäämä li KALASTUS KALASTUSALUEELLA 4.1 VIEHEKALASTUKSEN YHTENÄISLUPA-ALUEET Phjis-Haukiveden viehelupa-alue. Alueen pinta-ala n ha käsittäen 37 vesialuetta ja sitä llaan edelleen kehittämässä ja laajentamassa. Hitkunta n saanut myönteistä palautetta kalastajilta ja sakkailta. Yhteislupaalueen hitkunta n sittautunut timivaksi elimeksi kehittämään alueen kalastusta, valvntaa, lupajärjestelmää ja yhteistimintaa. Lupamaksutulja kertyi kymmenisen tuhatta eura, hieman vähemmän kuin edellisenä vunna, ehkä säistä jhtuen. Rahat jaettiin valtasin sakaskunnille käytettäväksi kalaveden hittimenpiteisiin. Linnasaaren virkistyskalastusalueen viehelupa-alue Pinta-ala n ha. Linnasaaren kansallispuista ympäröivät Saimaan vesialueet. Savnlinnan virkistyskalastusalue Pinta-ala n ha jka jakautuu, Saimaan Haapavedelle ja Pihlajavedelle.

3 4.2 AMMATTIKALASTUS 3/6 Käytännössä alueella timii tällä hetkellä klme ammattimaista kalastajaa lähinnä verkk-, trli- ja nuttakalastusta harjittaen. Alueelle Saksansiltaan sittain KOR-varilla rakennettu kalasatama n llut ammatti- ja virkistyskalastajien yhteiskäytössä. Eteläiseltä Haukivedeltä ainakin muikkusaaliit livat khtuullisia. Kuhakanta n erinmainen. 4.3 MUU KALASTUS Virkistyskalastuksen suus RKTL:n raprtin Sumi kalastaa 2009 Vapaa-ajankalastus kalastusalueilla mukaan Haukiveden kalastusalueella n nyt 6,84 % kk läänin kalastusalueiden suhteellisesta kknaisrasituksesta. Osuus n selvästi pienentynyt edellisestä tutkimuskerrasta. Kuhan suus saaliskalana n lisääntynyt ja myös muikkukanta n parantunut. 5 KALAVESIEN HOITO 5.1 KALASTUSALUEEN MAKSAMAT ISTUTUKSET Kuluneen vuden aikana ei kalastusalueen timesta istutettu kalanpikasia. 5.2 MUUT KALASTUSALUEELLA TAPAHTUNEET ISTUTUKSET StraEnsn, Carelian Caviarin ja Varkauden kaupungin velviteistutukset: istutettu 3 v taimenia, keskipain 640 g Ämmänksken suvantn 1710 kpl Vuriselälle Harjurannan venerampista 1031 kpl Kstnselälle Sikinleukaan 773 kpl. Kestävän kalastuksen ja luntmatkailun kehittämishankkeen kanssa yhteistyössä n istutettu: eväleikattuja, tikkumerkittyjä 2v järvitaimenia kpl ja 2v järvilhia kpl Härmäniemeen. Osakaskunnat vat istuttaneet Haukiveteen kalja myös merkittäviä määriä. Kalastusalueen tietn kirjautuneet kaikki istutukset: Yhteensä kpl Järvilhia Järvitaimenia Kuhia Järvisiikja Istukkaita yht MUUT HOITOTOIMET Kalastusalueen timesta jatkettiin hitkalastusta, jlla pyritään krjaamaan kalakantjen vääristymää ja parantamaan veden laatua. Kuluneena vunna hitkalastettiin Phjis-Haukivedellä Kkklanlahdelta ja Leislahdelta nutalla 3 veta 9,2 tnnia pääasiassa särkiä. Rakennettu isrysä li myös pistkalastuskäytössä, saalis 1,65 tnnia. Raudanvedet-hankeen hitkalastuksen saalis li nutalla kg ja talkrysillä 3 kpl 9550 kg.

4 4/6 6 SEURANTA Hitkalastuksen saalisjakaumalla pyritään seuraamaan kalakannan kehitystä ja erityisesti kuhan luntaisen lisääntymisen tehkkuutta. Hitkalastuksen ja trlauksen yhteydessä tehtyjen havaintjen perusteella näyttää siltä, että kuha lisääntyy luntaisesti edelleen hyvin Haukivedellä. 7 KALASTUKSEN VALVONTA Kalastuksen valvnnan kehittämiseksi käynnistettiin yhteistyöneuvttelut Metsähallituksen kanssa. Oke Herranen teki Metsähallituksen henkilöiden kanssa yhteisvalvntaa. Kalastusalueen valan tehneet valvjat: Pertti Anttnen, Esa Asikainen, Esk Auvinen, Reij Herranen, Antti Hämäläinen, Helge Halnen, Ksti Kiiskinen, Markku Likkanen, Olavi Lumme, Pekka Niiranen, Martti Rppnen, Pentti Rppnen, Pertti Rvam, Sakari Sallinen, Arv Tlvanen ja Jarm Väisänen timivat kalastuksenvalvjina syyskuun lppuun saakka. Kalastuslain uudistamisen myötä kuluneena vunna käynnistyi ELY-keskuksen timesta kalastuksenvalvjakulutus ja kalastuksenvalvjille tuli lakisääteinen valvjakrtin surittamisvelvite. Haukiveden kalastusalueella n jukk krtin surittaneita: Teuv Asikainen, Rein Ernen, Ilp Häyrynen, Ksti Kiiskinen, Jukka Niiranen, Niil Pulkkinen, Raim Pylkkänen, Jukka Tlvanen ja Tarm Tlvanen, mutta heitä ei le vielä valtuutettu valvjiksi mia sakaskuntiaan laajemmalle alueelle. 8 MUU TOIMINTA Vunna 2012 kalastusalueen pulesta nimettiin Saimaannrppastrategian seurantaryhmään Tarja Lötjönen ja Markku Auvinen. Kalastusalue sallistuu E-Savn ELY-keskuksen vetämään Kestävän vapaa-ajankalastuksen, kalastus- ja luntmatkailun edistäminen sekä vaelluskalakantjen elvyttäminen hankkeeseen. Ilmitettiin hankkeelle tiedksi mm, että ainakin Hapnlahden kanavan suulla GPS-mastn luna levan veneenlaskupaikan WC-puute aiheuttaa häiriötä rannan lähiasukkaille. Tuettiin Pyyvilän sakaskuntaa, kun se tti kantaa Saimaa Hliday Prnsalmen lmakeskuksen tuntumaan vesialueelle haettua talven aikaista mttriliikennekielta vastaan. Ilmitettiin kalastusalueen kannaksi yksiselitteisesti, että vesialueiden mistajien jäällä liikkumista mttriajneuvin ei saa kieltää. Annettiin lausunt kalastuslakiin tehdyn lisäyksen, pykälä 8 a, jssa säädetään kalastusmatkailuyrittäjien lupakäytännöstä, käytännön timien tteuttamiseen: Tulkitsemme, että ELY-keskuksen myöntämä kalastusmatkailuyrittäjän lupa antaa luvan saaneelle kalastusmatkailuyrittäjän statuksen. Varsinaista kalastusta varten yrittäjä tarvitsee vesialueen mistajan myöntämän luvan. Hyvänä käytännön esimerkkinä haluamme esitellä Phjis- Haukiveden yhteislupa-alueella (16000 ha) j käytössä leva lupamenettelyn, kalastusmatkailuyrittäjän lupa maksaa 100 /vene/kausi. Matkailuyrittäjän edellytetään pitävän saaliskirjanpita. Otettiin kielteinen kanta lunnnsujelijiden ehdtukseen verktuskielln jatkamisesta nrppaalueilla ja laadittiin vastine. Kalastusalueen kanta myös tiedtettiin medialle.

5 5/6 Annettiin lausunt kskien suunnitelmaa Vuksen ja Kymijen-Sumenlahden vesienhidsta. Kalastusalue jatki yhteistyötä RKTL:n kanssa kalakannan ja hitkalastuksen vaikutusten tutkimiseksi. Kalastusalue tuki aikaisempien vusien tapaan Rantasalmella järjestettyä nurten rantangintakilpailua antamalla määrärahan järjestelykuluihin ja palkintjen hankkimiseen. Tapahtumaan sallistui 15 nurta. Kilpanginnan järjesti Rantasalmen Kalaveikt ry. Kalastusalue sallistui myös pilkkiparkkien aurauskustannuksiin. Kalastusalueen internet-sivustt timivat tiedn lähteinä Haukiveden asiista kiinnstuneille. Sivujen site n Sivuille tarjttavien karttjen kehittämiseksi tehtiin töitä maanmittauslaitksen Tum Perkn kanssa. Kalastusalueen pulesta töitä teki sivujen ylläpitäjä, Halkeama Ky. Sivuilla li vuden 2012 aikana 2532 kävijää. Kalastusalueen edustajat sallistuivat Mikkelin kalataluskeskuksen timintaan ja saimaannrpan sujeluhjelman laadintaan, sekä livat mukana valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä. Edellä mainittujen lisäksi pidettiin yllä sakaskuntarekisteriä. Kalastusalueella vat vimassa seuraavat kalastusrajitukset: Liite 1.

6 6/6 Haukiveden kalastusalueen kkuksen tekemä PÄÄTÖS KALASTUSRAJOITUKSISTA HAUKIVEDEN KALASTUSALUEELLA ajalle Perustelut ja päätös: Haukiveden kalastusalueen vunna 2006 hyväksytyn Käyttö- ja hitsuunnitelman susituksen (s. 28), MMM:n Järvilhistrategian, Saimaannieriän timenpidehjelman (Kala- ja riistahallinnn julkaisu 80/2006) ja kalastuslain 37 :n sekä RKTL:n antamien susitusten (Kuhan verkkpyynti sisävesillä) njalla kalastusalueen kkus n tehnyt seuraavat päätökset Haukiveden vesialueen järvilhi-, saimaannieriä- ja kuhakantjen säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi: 1. Määräaikainen kielt verkkjen, jiden slmuväli n mm käyttämisestä yli 10 metrin syvyisillä selkävesillä. Rajitus n vimassa saakka. Ammattikalastusrekisteriin kuuluvilla ammattikalastajilla n mahdllisuus kalastaa k vesialueilla myös mm:n verkilla saakka. 2. Määräaikainen, vusittain tistuva ( ) pintakalastuskielt yli 10 metrin syvyisillä selkävesillä, jilla kielletään verkkkalastus. Päätös sallii syvemmällä kuin 3 metriä levat verkt. Päätös n vimassa saakka. Kalastusalueella vimassa levat muut rajitukset 1. Järvilhen ja järvitaimenen alamitan nstaminen 50 senttimetriin. Päätös n vimassa tistaiseksi kk kalastusalueen vesialueella. 3. Kuhan alamitan nstaminen 40 senttimetriin. Päätös n vimassa tistaiseksi kk kalastusalueen vesialueella. 4. Saimaannieriän alamitan nstaminen 60 senttimetriin. Päätös n vimassa tistaiseksi kk kalastusalueen vesialueella. Lisätietja antaa Haukiveden kalastusalueen isännöitsijä: