KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 )

Transkriptio

1 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus AIKA klo 14:00-19:34 PAIKKA Kaupungintalo, 2. kerroksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 206 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Talousseuranta 1-4 / Kaupunginkassan muutokset TA 2017 ja TS laadintaohje Lapin yliopiston esitys Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osake-enemmistön ostamisesta ja selvityshenkilön ehdotus 212 Rakennemuutosohjelma Junkohalli Oy:n, Duolin ja kaupungin välinen rahoitusratkaisu / Pankkitakauksen myöntäminen 214 Kemin kuntapaikkahakijoiden kuntapaikkatarve ja sopimuksen uudistaminen 215 Kotoutumisen edistäminen Kemin kaupunginkirjaston liittyminen Lapin kirjasto -ryhmään ja uuden kirjastojärjestelmän hankkiminen 217 Kaavakadun nimenmuutos Ajoksen kaupunginosassa (Sotavangintie - Murhaniementie) 218 AR -tontin myyminen Ruutin kaupunginosasta (Ruutinpuisto) 219 Mustakarin kuntoreitin kunnostaminen Kuivanuorossa Sari Moisasen eronpyyntö kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävistä 221 Syksyn 2016 kokousajat Kemi-viiri Valtuutettu Hilkka Halosen ja 29 muun valtuutetun aloite kuntajohdon osallistumisesta edistämään nopeampaa kotoutumista 224 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite selvityksen laatimiseksi sairauspoissaolojen suuresta määrästä ja keinoista puutua niihin/henkilöstöpalveluiden selvitys 225 Tiedoksi saatettavia asioita Vireillä olevia ajankohtaisia asioita

2 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Moisanen Sari 14:00-19:34 puheenjohtaja Jestilä Teija 14:00-19:34 1. varapuheenjohtaja PJ 211, 220 Pasoja Jouko 14:00-19:34 2. varapuheenjohtaja Juntunen Jouko 14:00-19:34 3. varapuheenjohtaja Hyötylä Pirita 14:00-19:34 jäsen Kettunen Matti 14:00-19:34 jäsen Kourula Tuire 14:00-19:34 jäsen Kumpulainen Tytti 14:00-19:34 jäsen Tauriainen Harri 14:00-19:34 jäsen Nissinen Tero 14:00-19:34 kaupunginjohtaja Vilén Jukka 14:00-19:34 kansliajohtaja, sihteeri Lindholm Santeri 14:00-19:34 kaupunginlakimies Päkkilä Matti 14:00-19:34 valtuuston pj. Kumpumäki Veikko 14:00-19:34 valtuuston 1. vpj Sonntag Ritva 14:00-19:34 valtuuston 2. vpj Muranen Matti 14:00-19:34 valtuuston 3. vpj Holopainen Raimo 14:00-19:34 varajäsen Laitinen Marja-Leena 14:00-19:34 varajäsen Mikkola Allan 14:00-17:25 kehittämisjohtaja , 212 Niiranen Liisa 14:00-16:00 sosiaali- ja terveysjohtaja 214 Alajärvi Arto 14:00-16:00 sosiaalityön johtaja 214 POISSA Ikäläinen Jukka jäsen Leskio Marko jäsen ALLEKIRJOITUKSET Sari Moisanen Teija Jestilä Jukka Vilén Puheenjohtaja Puheenjohtaja Sihteeri , , KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kaupunginkansliassa Pirita Hyötylä PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kaupunginkansliassa Todistaa Raimo Holopainen Jukka Vilén Kansliajohtaja

3 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kaupunginhallitus Ehdotus PJ Moisanen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös KH : Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastus Kaupunginhallitus Ehdotus PJ Moisanen: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Pirita Hyötylä ja Jukka Ikäläinen. Päätös KH : Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pirita Hyötylä ja Raimo Holopainen.

5 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Talousseuranta 1-4 / / /2016 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto, kehittämisjohtaja Allan Mikkola Liitteenä olevan tammi-huhtikuun talousseurannan mukaan toimintamenot alittavat odotusarvon n Laskennallisesti tämä tarkoittaa, että koko vuoden talousarvio alittuisi menojen osalta noin 0,4 milj.. Tulojen laskennallinen alitus koko vuodelle on lähes 0,3 milj. eli nettoalitus 0,1 milj.. Vuoden takaisesta tilanteesta palvelutuotannon ulkoiset menot ovat kasvaneet noin 0,7 % ja ulkoisiin menoihin on tammi huhtikuussa käytetty noin enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Palkkasumma on alkuvuonna kasvanut viime vuoteen verrattuna noin ja henkilötyövuodet vähentyneet 4,9 htv:tä. Tammi-huhtikuun perusteella verotulot ja valtionosuudet näyttävät toteutuvan talousarvion mukaisesti. Korkojen tai inflaation muutos ei näytä tällä hetkellä niin suurelta, että sillä olisi vaikutusta talousarviolukuihin. Kaupunginhallitus merkitsee talousseurannan 1-4 / 2016 tiedoksi ja saattaa sen tiedoksi valtuustolle. Kehittämisjohtaja Allan Mikkola esitteli asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 1 Talousseuranta 1-4 / 2016

6 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginkassan muutokset / /2016 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valmistelu: Kehittämisjohtaja A. Mikkola Kehittämis- ja talousosasto on laatinut vuoden 2016 talousarvion perusteella maksuvalmiussuunnitelman vuodelle Liitteenä menot ja tulot kuukausittain 2016 sekä kassatulot, -menot, vieras pääoma toukokuu Toukokuun lopussa kuntatodistuksia oli 24,5 milj.euroa ja lainakanta oli 60,7 milj.euroa. Kaupunginhallitus päättää merkitä kaupunginkassan muutokset tiedoksi. Kehittämisjohtaja Allan Mikkola esitteli asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 2 Menot ja tulot toukokuu 2016 Liite 3 Kassatulot, kassamenot, vieras pääoma toukokuu 2016

7 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus TA 2017 ja TS laadintaohje 219/ /2016 Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja A. Mikkola Talousarvion 2017 laadintaohjeeseen sisältyvät yleisperiaatteet, aikataulu, tilaajan / tuottajan strategiaperusta sekä vuosien tulos- ja rahoituslaskelmat ja tilauksittainen ta-raami. Vuosien 2019 ja 2020 talouslaskelmia ei pystytä tässä vaiheessa vielä tarpeeksi tarkoin arvioimaan (sote-uudistus, vos-rahoitus ja verotulojen taso). Arvio tehdään syksyn ta-esitykseen. Tuottajat tekevät tuleville vuosille laskelman henkilöstösuunnitelman pohjaksi. Laadintaohje liitteenä. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman laadintaohjeen ja saattaa sen tiedoksi valtuustolle. Kehittämisjohtaja Allan Mikkola esitteli asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Liitteet Liite 4 Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman laadintaohje

8 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lapin yliopiston esitys Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osake-enemmistön ostamisesta ja selvityshenkilön ehdotus 503/ /2015 Kaupunginhallitus Lapin yliopisto lähestyi syksyllä Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:n muita osakkaita; Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupunkeja sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymää ja Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappiaa tarjouksella ostaa muiden Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeita siten, että omistusjärjestelyn jälkeen Lapin yliopiston osuus olisi 55 % osakkeista eli osake-enemmistö. Lapin yliopisto on perustellut esitystään muuttuneella korkeakoulu- ja talouspoliittisella tilanteella. Yliopiston esisopimusehdotuksessa todetaan, että muuttuneessa korkeakoulu- ja talouspoliittisessa tilanteessa osapuolet ovat joutuneet tarkistamaan omistajapoliittisia linjauksiaan, jotta Lapin maakunnan alueelle syntyisi riittävän vahva korkeakoulutuksen osaamiskeskittymä, joka perustuu Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun omistukselliselle yhteydelle sekä läpileikkaavalle yhteistoiminnalle korkeakoulujen hallinnon järjestämisessä sekä mahdollisimman sujuvassa ja kattavassa opetus-, tutkimus- ja innovaatio-yhteistyön rakentamisessa (Lapin korkeakoulukonserni). Tapaamisia ja neuvotteluja on ollut kaupunkien ja kuntayhtymien virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden useita loka-marras- ja joulukuun aikana. Yhteistä näkemystä osakkeiden myyntiä ja ammattikorkeakoulun päätösvaltaa koskevasta esisopimuksesta ei kuitenkaan syntynyt. Kaupunkien välillä käytiin neuvotteluja myös vuoden 2016 puolella mutta ilman tulosta. Kun neuvottelutulosta ei syntynyt, niin tammikuussa yliopisto aloitti neuvottelut esisopimuksesta, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä myyvät kaikki osakkeensa Lapin yliopistolle, jolloin Lapin yliopisto saa enemmistön. Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti hallituksen yksimielisestä esityksestä äänin 50 puolesta 4 vastaan, 5 tyhjää hyväksyä neuvotellun esisopimuksen Vastaavasti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallitus hyväksyi myynnin yksimielisesti Rovaniemen kaupunginvaltuuston ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallituksen päätökset myynnistä/esisopimuksesta eivät ole vielä saavuttaneet lainvoimaa, sillä niistä ovat valittaneet/vaatineet oikaisua Kemin ja Tornion kaupungit sekä Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Kemin kaupungin osakkuus Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:ssä perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen loppuvuodelta Yhtiö syntyi, kun kuntayhtymien omistamat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen

9 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ammattikorkeakoulu yhdistettiin ja yhtiöitettiin (uusi ammattikorkeakoululaki edellytti yhtiöittämistä). Perussyy yhdistämiseen oli opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Sen pohjalta ministeriö esitti toiveen, että Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tulisi selvittää, onko olemassa olevan yhteistyörakenteen pohjalta edellytyksiä muodostaa yksi ammattikorkeakoulu Lappiin. Sitä puolsi myös ministeriön päättämät todella suuret aloituspaikkamäärien karsinnat erityisesti Kemi-Tornion ammattikorkea-koulusta. Päätöksen sisältö ja perusteet ilmenevät liitteenä olevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä, voimassaolevasta yhtiöjärjestyksestä ja osakassopimuksesta. Oheismateriaalina Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:n voimassaoleva yhtiöjärjestys sekä Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimus. Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:n tilanne on tällä hetkellä ongelmallinen ja se koskee niin hallituksen työskentelyä kuin henkilösuhteitakin. Tulevaisuutta ajatellen tilanne on myös pahasti vino, sillä ammattikorkeakoulun painopiste on Rovaniemellä, mutta Rovaniemen kaupunki eikä koulutuskuntayhtymäkään omistaisi yhtään osaketta. Nykytilanne ei ole minkään osapuolen edun mukainen. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriö asetti osapuolten toivomuksesta selvityshenkilön sovittelemaan kiistaa. Selvityshenkilöksi kutsuttiin hallintotieteiden lisensiaatti, kaupunkineuvos Hannes Manninen. Hän esittää väliraportissaan mm. seuraavaa: Olen kuullut ja neuvotellut useita kertoja kaupunkien ja kuntayhtymien virkaja/tai luottamushenkilöiden sekä yliopiston edustajien kanssa. Käsitykseni on, että ammattikorkeakoulun ja yliopiston verkostoyhteistyö on edennyt hyvin ja on ollut tuloksellista. Molemmat osapuolet ovat myös hyväksyneet yhteisesti sovitun Lapin korkeakoulun kehittämisen suuntaviivat vuoteen Se antaa hyvän pohjan yhteistyön tiivistämiselle tulevaisuudessa myös omistusyhteyden kautta ja hanke on mukana L2-hankkeena ministeriön rakenteellisen kehittämisen luettelossa. Oheismateriaalina väliraportti. Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:n tase on kasvanut 24.5 miljoonasta noin 45 miljoonaan ( ). Ammattikorkeakoulun toiminta on ollut laadukasta ja taloudellisesti tuloksellista. Selvityksen ongelmana on ajanpuute, sillä rakenteellinen kehittäminen vaatii strategiarahoitusta sekä yliopistolle että ammattikorkeakoululle. Näistä rahoista päätetään tulossopimusneuvotteluissa vuosille Lapin yliopiston ja ministeriön välinen neuvottelu on jo Ammattikorkeakoulun osalta neuvottelu on vasta syksyllä. Omistuslinjauksen tulisi olla selvillä jo ennen

10 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus yliopiston neuvotteluja. Kuulemisten ja käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella selvitysmies on päätynyt ehdotukseen, jonka peruslinjaukset ovat seuraavat: 1. Omistusjärjestelyt Lapin yliopisto säilyttää Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:ssä osake-enemmistön tosin hiukan pienempänä. Yhtiön 200 osakkeen omistus on myyntien jälkeen seuraava: Nykyinen omistus Myy yliopistolle Uusi omistus Rovaniemen kaupunki 88 osaketta Tornion kaupunki Kemin kaupunki Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lapin yliopisto 4 ostaa edellä olevat 101 Kauppahinta on euroa osakkeelta. Kauppojen jälkeen Lapin yliopisto omistaa 101 osaketta eli 50.5 % ja näin muodostuu konsernisuhde. Osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen tehdään kaupoista tehtävän esisopimuksen edellyttämät muutokset ja osapuolet sitoutuvat yhteisesti sovitulla tavalla korkeakoulukonsernin kehittämiseen (Lapin korkeakoulun kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2020). 2. Ammattikorkeakoulun hallitus Uuden omistusrakenteen mukaisen ammattikorkeakoulun hallituksesta sovitaan seuraavasti: Vaikka Lapin yliopisto omistaa osake-enemmistön, sille ei tule enemmistöä ammattikorkeakoulun hallituksessa. Kokoonpano muodostuu seuraavasti: Hallituksessa on 9 jäsentä, joista 1 edustaa opiskelijoita ja 1 henkilöstöä. Lapin yliopisto ehdottaa yhtiökokouksessa 3 jäsentä yhtiön hallitukseen ja Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupungit kukin yhden jäsenen. Lapin kauppakamari nimeää ammattikorkeakoulun hallitukseen elinkeinoelämän käytännön kokemusta ja tuntemusta edustavaksi 1 jäseneksi kauppakamarin toimitusjohtajan tai varatoimitusjohtajan. Puheenjohtaja valitaan Lapin yliopiston esityksestä yhtiökokouksessa. Varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan. Osapuolet sopivat, että varapuheenjohtajuus on 2 vuoden välein kiertävä ja vuosina varapuheenjohtajaksi valitaan Tornion kaupungin nimeämä hallituksen jäsen. 3. Muista ehdoista Kaikki Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksestä , 22 tehdyt kaikki valitukset perutaan.

11 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus "Olen käynyt yksityiskohtaisesti läpi ehdotetun myyntiä koskevan esisopimuksen ja tehnyt siihen useita muutoksia, jotka tasapainottavat Kemi-Tornio alueen koulutusta suhteessa Rovaniemen alueeseen myös tulevaisuudessa ammattikorkeakoululain sallimissa puitteissa ja luovat hyvät edellytykset muodostaa Lappiin vahva osaamiskeskittymä sekä kansainvälisesti arvostettu kouluttaja, kehittäjä ja kumppani. Lisäyksiä on myös purkuehtoihin eri osapuolten etujen suojaamiseksi. Sovintoesitykseni edellyttää, että Lapin yliopisto ostaa ja Tornion sekä Kemin kaupungit ja Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia tekevät myyntipäätöksen esisopimuksen mukaisilla ehdoilla ja Rovaniemen kaupunki sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä tarkistavat päätöksensä uuden esisopimuksen mukaiseksi. Edellä olevat ja muut ehdot sekä tavoitteet ilmenevät tarkemmin esisopimuksesta. Edellä olevan lisäksi esitän, että kaupungit harkitsisivat vuoden 2016 aikana oman kauppahintansa rahastoimista kaupunkikohtaisesti Lapin ammattikorkeakoulun koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyön tukemista varten sekä koulutuskuntayhtymät vastaavasti ammatillisen koulutuksen kehittämistä varten ja erityisesti opintopolun sujuvoittamiseksi ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Oheismateriaalina esisopimusluonnos. Ehdotus KEHJOHT Mikkola: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää jättää asian pöydälle. Kaupunginjohtaja Tero Nissinen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui kokoushuoneesta. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Tero Nissinen on jäänyt pois Lapin Ammattikorkeakoulun hallituksesta, eikä näin ollen ole enään esteellinen esittelemään asiaa. Selvitysmies Hannes Manninen on jättänyt lopulliset ehdotukset ja raportin asiasta. Liitteinä ovat selvitysmiehen raportti, aiesopimusehdotus sekä allekirjoituspöytäkirja.

12 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Raportin keskeiset ratkaisuehdotukset ovat: 1. Osake-enemmistö toteutetaan vaiheittain Lapin yliopisto ostaa osake-enemmistön 101 osaketta (50,5 %). Osakkeen kauppahinta on euroa osakkeelta. Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n henkilöstön eläketurvaan ja lisäeläkkeisiin liittyvien ongelmien vuoksi Lapin yliopisto ostaa osake-enemmistön kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen ostovaiheen jälkeen alkaen Lapin yli opiston osakeomistus on 98 osaketta eli 49 %. Osakkaiksi jää Lapin yli opiston lisäksi Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupungit, sillä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia myyvät kaikki osakkeensa ensimmäisessä vaiheessa. Toisessa ostovaiheessa Rovaniemen kaupunki myy Lapin yli opistolle kolme (3) osaketta, jonka jälkeen eli viimeistään Lapin yliopiston osakeomistus on 101 osaketta eli 50,5 %, jos Lapin yliopisto haluaa tehdä kaupan. Osake-enemmistön osto kahdessa vaiheessa toteutetaan seuraavalla tavalla: Nykyinen omistus ennen Myy yliopistolle ensi vaiheessa Uusi omistus tällöin Rovaniemen kaupunki 88 osaketta Tornion kaupunki 44 osaketta Kemin kaupunki 44 osaketta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 10 os Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä 10 osaketta 10 0 Lapin yliopisto 4 os. ostaa ed. olevat 98 Toisessa vaiheessa Rovaniemen kaupunki myy kolme (3) osaketta Lapin yliopistolle, jonka jälkeen Lapin yliopistolla on omistuksessaan 101 osaketta eli 50,5 % ja Rovaniemen kaupungille jää 32 osaketta (16 %), Tornion kaupunki omistaa 33 osaketta (16,5 %) ja Kemin kaupunki 34 osaketta (17 %). Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n hallinnollinen ja toiminnallinen kotipaikka säilyy Rovaniemellä, vaikka osakeyhtiölain mukaiseksi kotipaikaksi muutetaan yhtiöjärjestykseen Kemin kaupunki.

13 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Uuden omistusrakenteen mukaisesta ammattikorkeakoulun hallituksesta sovitaan seuraavasti: Vaikka Lapin yliopisto omistaa toisen vaiheen jälkeen osake-enemmistön, sille ei tule enemmistöä ammattikorkeakoulun hallitukseen, joten hallitus muodostetaan ja toisen ostovaiheen jälkeen seuraavasti: Hallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä, joista kaksi (2) jäsentä on ammattikorkeakouluyhteisöstä, toisen kuuluessa henkilöstöön ja toisen opiskelijoihin. Heidät valitaan ammattikorkeakoululaissa säädetyllä tavalla ja yhtiökokous vahvistaa valinnat. Lapin yliopisto ehdottaa yhtiökokouksessa kolme (3) jäsentä yhtiön hallitukseen ja Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupungit kukin yhden (1) jäsenen. Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupungit ehdottavat yhtiökokouksessa yhteisesti yhtiön hallitukseen yhdeksi (1) elinkeinoelämän käytännön kokemusta ja tuntemusta edustavaksi jäseneksi Lapin kauppakamarin toimitusjohtajan tai varatoimitusjohtajan. Puheenjohtaja valitaan Lapin yliopiston esityksestä yhtiökokouksessa. Varapuheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan ja varapuheenjohtaja valitaan Kemin kaupungin esityksestä. 3. Valitukset ja oikaisuvaatimukset perutaan Kaikki loppuselvitysraportin kohdassa 1.3. mainitut Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksestä ( ) tehdyt valitukset sekä Rovaniemen koululutuskuntayhtymän päätöksestä ( ) tehdyt oikaisuvaatimukset perutaan valittajien ja oikaisuvaatimusten esittäjien toimesta. 4. Muista toimintaperiaatteista Lapin yliopisto, Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupungit katsovat, että ammattikorkeakoulun kehittämisen edellytykset ovat parhaat jatkamalla opetusta kaikilla kolmella Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten kampusten toimipaikoilla. Lapin Yliopisto sekä Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupungit sitoutuvat ammattikorkeakoulu toiminnan edellytysten kehittämiseen kaikilla kolmella nykyisten kampusten sijaintipaikkakunnilla. Päätösvalta toimipaikkamuutoksista on ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun hallituksella. Jos muutoksia toimipaikoissa ja/tai niiden toiminnoissa tapahtuu, osapuolet selvittävät, onko mahdollista ja tarkoituksenmukaista organisoida alueelle muita koulutustoimintoja tai muuta ammattikorkeakoulun ylläpitämää toimintaa tasapainottamaan tilannetta. Osapuolet sitoutuvat mahdollisimman hyvään yhteistyöhön kaikessa toiminnassaan ja erityisesti toteutettaessa yhteisesti hyväksyttyä strategista

14 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus yhteistoimintaa vuosina (opetus- ja tutkimusrakenteiden kehittäminen, hallintorakenteiden uudistaminen). Nyt voimassa olevat Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimus ja yhtiöjärjestys muutetaan tämän raportin ja liitteenä olevan esisopimuksen mukaisiksi. Edellä olevat ja muut ehdot sekä tavoitteet ilmenevät tarkemmin esisopimuksesta. Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan esisopimuksen, jolla Kemin kaupunki sitoutuu myymään Lapin yliopistolle 10 Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osaketta euron kauppahinnalla (elinkustannusindeksi huomioiden), 2. valtuuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään esisopimukseen teknisiä ja/tai muita vähäisiä Opetus- ja kulttuuriministeriön tai muiden viranomaisten vaatimia muutoksia, 3. valtuuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään osakkeista laadittavan lopullisen kauppakirjan edellyttäen, että esisopimuksen mukaiset ehdot ovat ensin täyttyneet, 4. kauppahinnan mahdollinen rahastoiminen arvioidaan myöhemmin ja 5. tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

15 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Päätös KH : Puheenjohtaja Sari Moisanen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui kokoushuoneesta. Teija Jestilä toimi puheenjohtajana tämän pykälän käsittelyn ajan. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus tarkasti pöytäkirjan kokouksessa tämän pykälän osalta. Liitteet Liite 5 Lapin korkeakoulukonsernin selvitysraportin liite Liite 6 Lapin korkeakoulukonserniselvityksen loppuraportti Liite 7 Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakekauppoja koskevan allekirjoituspöytäkirjan luonnos Oheismateriaali Lapin ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestys Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimus Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta Esisopimus Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osake-enemmistön ostamisesta

16 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus Rakennemuutosohjelma 71/ /2015 Yhteistyötoimikunta Valtuuston asettama rakennemuutostyöryhmä on valmistellut asiaa noin vuoden päivät. Työryhmä on käsitellyt rakennemuutosta seuraavista lähtökohdista: 1. Väestömuutos: nopea ikääntyminen (kestävyysvaje), alueellisen keskittymisen jatkuminen. 2. Kunta-alan rakennemuutos, muut rakennemuutokset, tehtävien ja resurssien tasapaino ja tuloksellisuuden vahvistaminen, henkilöstön eläköityminen sekä saatavuuden ja osaamisen varmistaminen. 3. Arvojen muutos: moninaisuus (ml. monikulttuurisuus), eri sukupolvien muuttuvat arvostukset. Rakennemuutostyöryhmän työn taustalla on myös maan hallituksen ohjelma: Ratkaisujen Suomi ( ). Ohjelma sisältää neljän miljoonan euron rakenteelliset uudistukset vuoteen 2019 mennessä Siihen liittyvät eläkeuudistus, sote uudistus ( noin 3 mrd ), kuntien kustannusten karsiminen (noin 1 mrd ). Hallitus vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita ainakin seuraavilla periaatteilla: Uudistamalla sääntelypolitiikan periaatteet vuoden 2015 aikana. Palveluprosessiin ja resursseihin kohdistuvien velvoitteiden sääntelyn ja valvonnan sijasta siirrytään ohjaamaan ja valvomaan palvelutoiminnan tuloksia (esim. asiakkaiden vointia ja tyytyväisyyttä). Joustavoittamalla kelpoisuusehtoja mm. tosiasialliseen osaamiseen ja soveltuvuuteen perustuen. Joustavoittamalla toimintatapoja ohjaavia normeja.. Luomalla edellytyksiä ottaa käyttöön olennaisesti tuloksekkaammat ja joustavammat toimintokohtaiset sekä hallinnolliset sektorirajat ylittävät palveluprosessit. Kuntien kustannusten vähentäminen 1 miljardilla eurolla merkitsee Kemille noin 5 miljoonaa euroa. Muut säästötavoitteet ovat suuruudeltaan samantasoisia. Sopeutuminen edellyttää pitkän tähtäimen vaikuttavia toimia. Rakennemuutostyöryhmän mielestä tavoitteena on, että Kemissä palvelujärjestelmän uudelleen luomisen ja siilojen vapauttamisen kautta saataisiin säästöjä ilman leikkauksia. Rakennemuutosohjelmassa voidaan

17 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: käsitellä leikkausten sijaan sopeuttamista, toimintamalleja ja sitä miten elinvoimaa ja lisäarvoa pystytään luomaan. Rakennemuutosohjelma sisältää tällä hetkellä seuraavat osiot: (oheismateriaali) Uudesta lautakuntarakenteesta on tehty alustava luonnos ja valtuustoryhmät käsittelevä luonnosta toukokuun aikana. Valtuusto linjaa työtä Kemissä on käytössä tulosyksikköorganisaatio, joka perustuu funktionaaliseen organisaatiorakenteeseen. Resurssit ovat eri toiminnoista vastaavilla osastonjohtajilla, jotka päättävät suvereenisti niille annetuista resursseista eikä ydinprosesseilla ole minkäänlaista ohjausvaltaa niihin nähden. Pahimmillaan nykyinen malli mahdollistaa eri tulosyksiköiden välisen osaoptimoinnin. Malli on myös päätöksenteko mielessä hidas. Toimintaa rajoittavat esimiesten aika, kyky sekä halu toimia, hallita ja kehittää. Rakennemuutostyöryhmän mielestä kaupungin tulee aloittaa kehitystyö funktionaalisesta organisaatiosta kohti prosessiorganisaatiota. Prosessiorganisaatiossa kaikki resurssit on annettu prosessinomistajien käyttöön. Prosessinomistajat korvaavat yksikönjohtajat ja vastaavat organisaation toiminnasta kokonaisuudessaan. Yhteistyötoimikuntalle esitellään rakennemuutosohjelman valmisteluvaihe. Toiminkunta antaa tarvittaessa lausuntonsa asiasta jatkovalmistelua ajatellen. Päätös YHTMK : Yhteistyötoimikunta näkee muutoksen tavoiteltavana asiana ja korostaa sitä, että henkilöstöllä tulee olla aito vaikuttamismahdollisuus kaikissa malleissa. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus keskustelee rakennemuutosohjelman valmistelusta ja sisällöstä sekä esittää valtuustolle, että se linjaa ohjelman jatkovalmistelun keskeiset periaatteet kokouksessaan. Kehittämisjohtaja Allan Mikkola esitteli asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Oheismateriaali Rakennemuutosohjelma yhteistyötoimikunnalle

18 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Junkohalli Oy:n, Duolin ja kaupungin välinen rahoitusratkaisu / Pankkitakauksen myöntäminen 173/ /2016 Kaupunginhallitus Valmistelu: Kj Tero Nissinen Kemin kaupunki, Junkohalli Oy ja Duol ovat viime viikkoina etsineet ratkaisua Junkohallin rahoitushaasteeseen. Ratkaisusta neuvoteltiin Kemissä osapuolien kesken Neuvottelua jatkettiin ennen vappua ja asiassa on olemassa 2.5. vahvistunut neuvottelutulos. Tämä vaatisi myös kaupungin osallistumista Junkohallin rahoituksen järjestämiseen takauksen muodossa, sillä muuten sopimusta ei synny ja Duolin toimet saatavan perinnästä jatkuvat. Duol olisi valmis luopumaan saatavan perinnän oikeustoimista ja poistamaan saatavistaan viivästyskoron ( eur), hallin korjauslaskun ( eur) sekä alentamaan jäljellä olevan velkapääoman euroon (nyt runsas eur) euron velkapääomasta euroa maksettaisiin heti 31.5 mennessä ja loput euroa jäisi 7 vuoden lainaksi (tasalyhennykset vuosittain 31.5.) 1,5 %:n korolla. Laina voidaan maksaa pois etuajassa milloin vain. Lisäksi samassa yhteydessä järjesteltäisiin Junkohallin euron velka kaupungille. Ko. järjestely toteutettaisiin siten, että kaupunki lainaa ensin Junkohallille euroa, jotta Duol -sopimus voidaan täyttää. Tämän jälkeen kaupunki takaa Junkohalli Oy:lle euron lainan (Duolin jäljelle jäävä osuus eur ja kaupungin velkapääoma eur), jolla maksetaan ensi vaiheessa kaupungin velat euroa takaisin ja loppuosa euroa jää 7v lainaksi (lainaa nostetaan lyhennysten mukaisesti). Näin myös Junkohalli Oy:n taloudellinen asema korjaantuu ja tunnusluvut muuttuvat lähelle fuusiosuunnitelman aikaa, jolloin voidaan pohtia halutessa myös fuusioinnin jatkamista. Kaupunki edellyttää Junkohallilta suostumusta mahdolliseen fuusion jatkamiseen Keilatalo Oy:n kanssa tai A-osakkeiden myymistä kaupungille. Näin menetellen palauduttaisiin alkuperäiseen suunnitelmaan Junkohallin hankintahintaa euroa alhaisemmalla velkapääomalla. Kaupungin liikuntapalvelujen sekä jalkapallo-olosuhteinen tulevaisuuden turvaamisen kannalta järjestely on valmistelun mielestä kannatettava, sillä vaihtoehtona olisi Junkohallin mahdollinen konkurssi, hallin realisointi (esim Pietarin alueelle, jossa kova kysyntä), kaupungin euron velan luottotappio ja uuden hallin rahoittamiseen osallistuminen tavalla tai toisella. Tätä taustaa vasten kaupungin on syytä olla ratkaisussa mukana.

19 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan rahoitusjärjestelyn ja päättää ehdottaa valtuustolle, että 1) Kaupunginvaltuusto hyväksyy esitetyn rahoitusjärjestelyn ja että Kemin kaupunki lainaa Junkohalli Oy:lle ensi vaiheessa euroa Duol -sopimuksen toimeenpanemiseksi toukokuun loppuun mennessä, 2) Kemin kaupunki sitoutuu takaamaan Junkohalli Oy:lle euron lainan 7 vuodeksi, josta ensi vaiheessa maksetaan takaisin kaupungin lainat euroa ja loppuosa euroa jää velkapääomaksi Duolille 1,5 %:n korolla (lyhennykset vuosittain 31.5 ja lainaa nostetaan lyhennyksien mukaan), takauksesta tehdään vielä erillinen yksilöity päätös kesäkuun valtuustossa, 3) kaupunki edellyttää rahoituksen järjestämiseksi Junkohalli Oy:n hallituksen/keskeisten omistajien sitoumusta suostua mahdolliseen uuteen fuusioprosessiin ja/tai a-osakkeiden myymistä kaupungille sekä lausumaa siihen, että uusia taloushaasteita ei ole kerrottujen lisäksi tiedossa. 4) Kaupunginvaltuusto edellyttää keskeisten liikuntapaikkojen fuusioprosessin uuden mahdollisuuden tutkimista v aikana. Mukaan tarkasteluun otetaan Keilatalo Oy, Junkohalli Oy ja Perämeren Jäähalli Oy. Pirita Hyötylä esitti Harri Tauriaisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Asian käsittelyn jatkamista kannattivat Leskio, Kourula, Juntunen, Ikäläinen, Jestilä, Moisanen, Pasoja, Kettunen, ja Kumpulainen Hyötylän / Tauriaisen esitystä kannattivat Hyötylä ja Tauriainen Kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus edellytti lisäksi, että Kemin kaupungilla tulee olla edustaja Junkohalli Oy:n hallituksessa läsnäolo - ja puheoikeudella ja Junkohalli Oy:ltä pyydetyt asiakirjat ovat käytettävissä mennessä.

20 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää: 1) hyväksyä esitetyn rahoitusjärjestelyn ja että Kemin kaupunki lainaa Junkohalli Oy:lle ensi vaiheessa euroa Duol -sopimuksen toimeenpanemiseksi toukokuun loppuun mennessä, 2) Kemin kaupunki sitoutuu takaamaan Junkohalli Oy:lle euron lainan 7 vuodeksi, josta ensi vaiheessa maksetaan takaisin kaupungin lainat euroa ja loppuosa euroa jää velkapääomaksi Duolille 1,5 %:n korolla (lyhennykset vuosittain 31.5 ja lainaa nostetaan lyhennyksien mukaan), takauksesta tehdään vielä erillinen yksilöity päätös kesäkuun valtuustossa, 3) kaupunki edellyttää rahoituksen järjestämiseksi Junkohalli Oy:n hallituksen/keskeisten omistajien sitoumusta suostua mahdolliseen uuteen fuusioprosessiin ja/tai a-osakkeiden myymistä kaupungille sekä lausumaa siihen, että uusia taloushaasteita ei ole kerrottujen lisäksi tiedossa. 4) Kaupunginvaltuusto edellyttää keskeisten liikuntapaikkojen fuusioprosessin uuden mahdollisuuden tutkimista v aikana. Mukaan tarkasteluun otetaan Keilatalo Oy, Junkohalli Oy ja Perämeren Jäähalli Oy. Valtuutetut Juha Taanila, Antti Pasanen ja Mikko Kurtti ilmoittivat esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistuivat kokoushuoneesta. Juha Taanilan tilalle kutsuttiin varavaltuutettu Aki Pyykkö, koska Ritva Alatalo oli esteellinen ja Ulla Miettusta ei tavoitettu. Valtuutettu Pertti Henttinen esitti Vasemmistoliiton ryhmän puolesta, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kohtaa kolme muutetaan seuraavasti: kaupunginlakimies kutsutaan yhtiön hallituksen kokouksiin ja kohtaa neljä muutetaan seuraavasti: fuusioprosessin uudelleen tutkiminen käynnistetään välittömästi. Aarne Pasanen ja Ritva Sonntag/Keskustan valtuustoryhmä kannattivat esitystä. Valtuutettu Sven Nyberg esitti, että kaupunki vaatii vastavakuudeksi Junkohalli Oy:n osakekannan ja kaupunginlakimies nimetään yhtiön hallituksen jäseneksi. Esitys raukesi kannattamattomana. Valtuutettu Pirita Hyötylä esitti Pekka Tiitisen, Matti Murasen, Kimmo Hirvenmäen, Hilkka Halosen ja Harri Tauriaisen/Perussuomalaisten valtuustoryhmän kannattamana, että asia palautetaan uudelleenvalmisteluun.

21 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Koska oli tehty kannatettu esitys asian palauttamiseksi uudelleenvalmisteluun suoritettiin nimenhuutoäänestys asian käsittelyn asiallisesta jatkamisesta ja sen palauttamisesta uudelleenvalmisteluun. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallituksen esitystä kannatti 30 valtuutettua ja Hyötylän/Tiitisen ym. esitystä kannatti 11 valtuutettua. Kaksi valtuutettua oli poissa. (Äänestysluettelo on liitteenä.) Kaupunginvaltuusto päätti jatkaa asian asiallista käsittelyä. Koska oli tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys suoritettiin nimenhuutoäänestys Suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallituksen esitystä kannatti 0 valtuutettua ja Henttisen/Vasemmistoliiton esitystä kannatti 32 valtuutettua, 9 äänesti tyhjää ja kaksi valtuutettua oli poissa. (Äänestysluettelo on liitteenä.) Henttisen/ Vasemmistoliiton esitys tuli valtuuston päätökseksi. Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa. Valtuutetut Rantala, Tauriainen ja Särkelä ilmoittivat eriävän mielipiteen valtuuston päätökseen. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valtuuston päätös saatetaan kaupunginhallituksen, kehittämis- ja talousosaston, sisäinen tarkastaja Atte Karjalaisen, kaupunginlakimies Santeri Lindholmin, Junkohalli Oy:n, Kemin Keilatalo Oy:n sekä Perämeren jäähalli Oy:n tietoon ja tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

22 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto/kehittämisjohtaja A. Mikkola : Junkohalli Oy esittää anomuksena Kemin kaupunginhallitukselle Kemin Seudun Osuuspankin antaman tarjouksen ,- :n lainasta Kemin kaupungin omavelkaisella takauksella: - tarjouksen kohta 1.1: vaihtuvakorkoinen yksilöity rahoitustarjous (yksilöidyt tiedot käsitellään luottamuksellisina). Kemin Seudun Osuuspankin lainatarjous oheismateriaalina (luottamuksellinen). Junkohalli ei kuulu kaupunkikonserniin. Junkohalli Oy:n vastuut kaupungille tällä hetkellä: Lyhytaikainen laina ,- + korko Lyhytaikainen laina ,- + korko Kaupungin takausvastuut Junkohalli Oy:lle ,20 Kemin kaupungin takausvastuut yhteensä tällä hetkellä n. 29,2 M. Junkohalli Oy:n velkavastuu Duolille ,- + korko :n lainajärjestelyn maksuunpano Junkohalli Oy:lle Duol-sopimuksen toimeenpanemiseksi toteutettu. KH Vastavakuus: kiinnittämätön osuus Arina Areenan ja City Sport Areenan tekonurmista sekä Jungossa sijaitsevaa huoltorakennusta ja Junkohalli Oy:n liiketoiminta. Panttaussitoumus on allekirjoitettu (Panttaussitoumus on jo aiempien ja lainojen vastavakuutena). KH /takausmaksu 1 % takausmaksusta. Takausmaksu 1 % peritään kertamaksuna takausmäärästä ja laskutetaan talouspalvelujen toimesta takausasiakirjojen allekirjoittamisen jälkeen. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että Kemin kaupunki sitoutuu omavelkaiseen takaukseen Junkohalli Oy:lle Kemin Seudun Osuuspankin myöntämän lainan pääoman , korkojen ja muiden liitännäiskustannusten maksamisesta Kemin Seudun Osuuspankin antaman tarjouksen kohta 1.1 vaihtuvakorkoisen yksilöidyn rahoitustarjouksen mukaisesti. Vastavakuus: kiinnittämätön osuus Arina Areenan ja City Sport Areenan tekonurmista sekä Jungossa sijaitsevaa huoltorakennusta ja Junkohalli Oy:n

23 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Päätös KH : liiketoiminta. Panttaussitoumus on allekirjoitettu (Panttaussitoumus on jo aiempien ja lainojen vastavakuutena). KH /takausmaksu 1 % takausmaksusta. Takausmaksu 1 % peritään kertamaksuna takausmäärästä ja laskutetaan talouspalvelujen toimesta takausasiakirjojen allekirjoittamisen jälkeen. Pirita Hyötylä esitti Harri Tauriaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle, kunnes Junkohalli Oy esittää liiketoimintasuunnitelman. Koska oli tehty kannatettu esitys asian jättämisestä pöydälle suoritettiin kättennostoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn asiallista jatkamista kannattivat Laitinen, Juntunen, Kourula, Holopainen, Jestilä, Moisanen, Pasoja, Kettunen ja Kumpulainen. Hyötylän/Tauriaisen esitystä asian jättämisestä pöydälle kannattivat Hyötylä ja Tauriainen. Kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Oheismateriaali Rahoitustarjous , Junkohalli Oy

24 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kemin kuntapaikkahakijoiden kuntapaikkatarve ja sopimuksen uudistaminen 220/ /2016 Kaupunginhallitus Valmistelu: asiakaspäällikkö Marja Kynsijärvi, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen ja sosiaalityönjohtaja Arto Alajärvi Suomeen saapui vuoden 2015 aikana turvapaikanhakijaa. On arvioitu, että turvapaikanhakijoista noin % saa oleskeluluvan. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2016 tarvitaan noin kuntapaikkaa oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja kiintiöpakolaisille. Tällä hetkellä sovittuja kuntapaikkoja Suomessa on noin Lapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kuntapaikkatavoitteen mukaan Lapin kuntiin tulisi sijoittaa yhteensä 892 pakolaista vuonna Lapin ELY-keskuksen arvio alueelta tarvittavista kuntapaikoista oleskeluluvan saaneille on maltillisempi: arvio on noin kuntapaikkaa. Arvio perustuu näkemykseen, että luvan saaneista (paikkakunnasta riippuen) noin % haluaisi jäädä vastaanottokeskuksen sijaintipaikkakunnalle tai muualle Lappiin ja osa muuttaisi joka tapauksessa muualle Suomeen. Voimassa olevan Kemin kaupungin ja Lapin ELY-keskuksen laatiman sopimuksen mukaan pakolaiskiintiö on 35 henkilöä. Lapin ELY-keskus ehdottaa Kemin kaupungille kuntapaikkojen korottamista 150 paikkaan. Oheismateriaalina Lapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016 (Kemin kaupungin tilaisuus ) ja Lapin kuntapaikkatilanne Oleskeluluvan saaneet siirtyvät kuntaan joko ELY-keskuksen osoittamana kunnan kanssa sovitulle kuntapaikalle tai muuttavat vastaanottokeskuksesta itsenäisesti vastaanottokeskuspaikkakunnalle tai mihin tahansa haluamaansa kuntaan, josta saavat asuinpaikan. Kotoutumislain mukaisesti kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan osoittaminen perustuu kunnan ja ELY-keskuksen tekemään sopimukseen. Edellytyksenä sopimuksen tekemiselle ja pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamiselle on, että kunnassa on voimassa oleva kotoutumislain mukainen kotouttamisohjelma. Kuntapaikoista sopimisen tarkoituksena on, että kunta voisi etukäteen valmistautua tietyn pakolaismäärän vastaanottamiseen (resurssit, palvelut) ja että pakolaisen kuntaan siirtyminen voisi tapahtua mahdollisimman hallitusti tiiviissä yhteistyössä vastaanottokeskuksen, kunnan, ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. Onnistunut kuntaan siirtyminen antaa hyvän perustan kotoutumisen alkamiselle.

25 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Valtion korvaukset kunnille Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotouttamislain mukaisesti. Pakolaisina kuntaan sijoitetuista henkilöistä aiheutuneiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt sopimuksen pakolaisten kuntaan osoittamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa. Meri-Lapin kotouttamisohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja sopimus Lapin ELY-keskuksen kanssa on voimassa asti. Kotouttamislain mukaan kunta saa laskennallista korvausta jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta: /vuosi alle 7-vuotiaista ja /vuosi yli 7-vuotiaista. Korvausta maksetaan kiintiöpakolaisista neljä vuotta ja oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista kolme vuotta. Lisäksi voidaan maksaa alkukartoituksen järjestämisestä laskennallista korvausta. Kunnalle korvataan myös toimeentulotuen kustannukset kolmelta vuodelta, tulkkauskustannuksia ilman aikarajaa sekä todellisten kulujen mukaan eräitä sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia enintään kymmeneltä vuodelta. ELY-keskuksen maksamien korvausten lisäksi valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan maahanmuuttajat korotettuina kertoimina kuntien valtionosuuksia määritettäessä. Työ- ja elinkeinohallinto rahoittaa lisäksi kotoutumiskoulutusta ja opetushallinto valmistavaa opetusta. Kuntien on kuitenkin hyvä varautua siihen, että kotouttamistyöhön voidaan tarvita myös muuta kunnan rahoitusta. Eri ministeriöissä on myös valmisteilla useita hankkeita maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi, joten todennäköisesti kunnille on tulossa myös lisätukea pakolaisten vastaanottoon. Maahanmuuttotyön resurssit sosiaali- ja terveystoimessa Kaupungin maahanmuuttajatyön resurssit on mitoitettu tämänhetkiseen palvelutilanteeseen. Tällä hetkellä työhön on resurssoitu kaksi pakolaistyöntekijää, jotka ovat koulutukseltaan sosiaaliohjaajia ja 0,5 terveydenhoitajaa. Lisäksi pakolaistyöhön on suunnattu lääkäriresurssia n. 0,2 htv. Kaupungin pakolaistyön asiakasmäärä on noin 250. Sosiaali- ja terveyspalvelut on arvioinut kuntapaikkojen lisäämisestä tulevat lisäkorvaukset ja tarvittavan lisäresurssin. Laskennallinen korvaus on laskettu yli 7- vuotiaan henkilön korvauksella, 2300 /hlö/vuosi. Mikäli kuntapaikkojen määrä nostetaan 70 ( +35 paikkaa) laskennallinen korvaus nousee / vuosi. Palveluiden järjestämiseksi tarvittava lisäresurssi on 1 sosiaalityöntekijä ja 0,5 terveydenhoitaja. Tehtävään tarvitaan sosiaalityöntekijä, koska nykyisen lainsäädännön mukaan erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan palveluista vastaavalla tulee olla sosiaalityöntekijän koulutus. Henkilöstön lisäämisestä aiheutuvat palkkakustannukset ovat / vuosi. Lisäksi toimeentulotuen ja tulkkipalveluiden kustannukset korvataan toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Tämän hetkisen tiedon mukaan myös pakolaisten perustoimeentulotuen maksatus on siirtymässä KELA:lle. Tämä on huomioitu

26 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus tarvittavan lisäresurssin arvioinnissa. Mikäli kuntapaikkojen määrää nostetaan kattavat laskennalliset korvaukset lisäresurssoinnista aiheutuvat kustannukset. Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että Lapin ELY-keskuksen kanssa sovitaan 70 kuntapaikan määrästä vuodessa v alusta lukien. Päätös KH : Sosiaali- ja terveysjohtaja Liisa Niiranen ja sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi esittelivät asiaa. Harri Tauriainen esitti, että kaupunginhallitus ei esitä valtuustolle kuntapaikkojen lisäämistä. Tauriaisen esitys raukesi kannattamattomana. Tauriainen jätti päätökseen eriävän mielipiteen: Kemin kaupungin on epäeettistä olla mukana maahanmuutto bisneksessä. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Oheismateriaali Lapin kuntapaikkatilanne Lapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016

27 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus Kotoutumisen edistäminen Kaupunginhallitus Valmistelu: asiakaspäällikkö Marja Kynsijärvi, sosiaali- ja terveysjohtaja Liisa Niiranen ja sosiaalityönjohtaja Arto Alajärvi Laki kotoutumisen edistämisen tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttajalle tulee tarjota kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluita, kuten suomen kielen opetusta sekä tietoa yhteiskunnasta, sen kulttuurista sekä työllistämis- ja koloutusmahdollisuuksia erityisesti maassaolon alkuvaiheessa. Tavoitteena on, että laissa säädetyillä toimenpiteillä ja palveluilla edistetään maahanmuuttajien mahdollisuutta saavuttaa muun väestön kanssa tasavertainen asema yhteiskunnassa sekä oikeuksien että velvollisuuksien osalta. Kotoutumislain tarkoituksen on lisäksi edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken sekä tukea maahanmuuttajien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Päävastuu kotoutumislain mukaisista kotouttamistoimenpiteistä on kunnilla ja työja elinkeinotoimistoilla. Kunnan on huolehdittava siitä, että palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille ja että ne järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. Kuntien järjestämien kotoutumista edistävien toimenpiteiden lisäksi kotoutumisen edistämisessä merkittäviä toimijoita ovat myös 3. sektorin toimijat, joiden tarjoamat palvelut toimivat kuntien tarjoamien palvelujen täydentäjinä. Em. toimijoiden lisäksi kotoutumista edistetään myös erilaisten hankkeiden ja yhteistyöryhmien ja verkostojen avulla. Liitteenä pelkistetysti esiteltynä alueellisen kotoutumisen edistämisen toimijoiden palveluita ja toimenpiteitä maahanmuuttajille. Alueellisia kotoutumisen edistämisen toimijoiden palveluita ja toimenpiteitä maahanmuuttajille Suuri osa kotoutumisen edistämistä tehdään kunnan peruspalveluissa. Maahanmuuttajat tarvitsevat kasvatus-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja muiden kuntalaisten tavoin. Myös asumisen ja vapaa-ajan palvelut ovat tärkeitä kotoutujalle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa maahanmuuttajatyöhön on resurssoitu kahden pakolaistyöntekijän ja 0,5 terveydenhoitajan työpanos ja myös lääkärin työpanosta. Pakolaistyöntekijät tekevät yhteistyötä eri verkostojen kanssa maahanmuutajien palvelujen ja kotoutumisen edistämisessä ( mm. SPR, koulut,

28 KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ (55 ) Kaupunginhallitus päiväkodit, TE-toimisto). Heidän tehtäviinsä kuuluu valmistelella asunnot ennen maahanmuuttajien vastaanottoa, ohjata ja neuvoa asumiseen, yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyvissä kysymyksissä sekä erilaisissa erityiskysymyksissä. Pakolaistyöntekijät tekevät maahanmuuttajien alkuhaastattelut ja kotoutumissuunnitelmat usein yhdessä TE-toimiston kanssa. Lisäksi he huolehtivat toimeentulon ja etuuksien hakemisesta alkuvaiheessa ja tekevät toimeentulotukipäätökset asiakkaille. Työhön kuuluu myös maahanmuuttajatyön kehittäminen ja korvaushakemusten tietojen tuottaminen ELY:lle. Uuden kuntalain mukaan (markkinaehtoinen toiminta ulkoistettava) Kemin lyseon lukio ei voi osallistua kotoutumiskoulutuksen hankintakilpailuun alkaen. Tulevan muutoksen johdosta Kemin lyseon lukio, Ammattiopisto Lappia, Toivola-Luotolan Setlementti ry./kohtaamispaikka Mikseri., Pohjantähti-opisto ja Kemin kaupunki ovat kevään aikana kokoontuneet ja valmistelleet aiesopimusta siihen, että maahanmuuttajakoulutus säilyisi Kemissä nykyisten toimijoiden järjestämänä. Liitteenä aiesopimusluonnos. ELY-keskuksen tehtävänä on toimeenpanna kotouttamislaki ja seurata sen toteutumista alueellisesti sekä sovittaa alueelliset kotouttamistoimenpiteet valtakunnallisten linjausten mukaan. Keskus vastaa mm. kotouttamisen alueellisesta kehittämisestä, yhteistyöstä, yhteensovittamisesta ja seurannasta, kuntien ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) tukemisesta ja ohjaamisesta, työvoimakoulutuksen suunnittelusta, hankinnasta ja valvonnasta, pakolaisten kuntiin osoittamisesta ja hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä. Lisäksi ELY-keskus tukee kuntien kotouttamisohjelmien laadintaa ja seuraa niiden toteutumista. TE-toimisto vastaa työnhakijoiksi rekisteröityneiden asiakkaiden alkukartoituksen tekemisestä, kotoutumissuunnitelmien tekemisestä ja kotoutumiskoulutukseen ohjaamisesta. TE-toimiston maahanmuuttajille tarjoamia palveluita on alkukartoitus, maahanmuuttajan kanssa laadittava kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus. Em. palveluiden lisäksi työvoima- ja yrityspalvelut ovat maahanmuuttajien käytettävissä ja maahanmuuttajien työhönsijoittamista voidaan tukea myös työkokeilun, erilaisten valmennusten ja asiantuntija-arvioiden avulla. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto toteutetaan eri puolilla maata sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa (VOK). Ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan alaikäisille tarkoitettuihin ryhmäkoteihin tai tukiasumisyksiköihin. Vastaanottokeskuksen ja ryhmäkodin ylläpitäjä voi olla valtio, kunta tai Suomen Punainen Risti (SPR) ja niiden toimintaa ohjaa ja koordinoi Maahanmuuttovirasto. Vastaanottokeskusten perustehtävänä on turvapaikanhakijoiden välttämättömästä suojasta ja turvasta huolehtiminen. Vastaanottokeskus tarjoaa turvapaikanhakijoille majoituksen, järjestää välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut, huolehtii tarvittaessa toimeentulosta, järjestää työ- ja opintotoimintaa sekä tarvittavat tulkkipalvelut ja antaa neuvontaa. Alaikäisten kodeissa ja yksiköissä tärkeänä osana on lasten iänmukainen huolenpito; hoito, kasvatus ja tuki.