EU-rahoitusopas kehitysyhteistyö- ja kansainvälisyyskasvatushankkeille

Transkriptio

1 EU-rahoitusopas kehitysyhteistyö- ja kansainvälisyyskasvatushankkeille

2 Julkaisija: Kehys ry Toimittajat: Hanna Lauha Anna Pollari Kuvittaja: Mia Savonen Ulkoasu ja taitto: Indicio Oy Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry ISBN: (nid.) ISBN: (pdf) Paino: Tuokinprint Oy Helsinki 2009

3 Sisältö Lukijalle 5 EU:n kehitysyhteistyö 7 EU:n vai EY:n kehitysyhteistyötä? 7 Toimielinten rooli 7 Suunnittelu ja toimeenpano 8 Rahoituslähteet 11 Euroopan kehitysrahasto 11 Euroopan unionin budjetti 12 Kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentti 12 Temaattiset eli aihekohtaiset ohjelmat 14 Valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten rooli kehityksessä 15 Kehitysyhteistyöhankkeet 16 Kansainvälisyyskasvatushankkeet 19 Koordinaatio ja dialogi -hankkeet Investointi ihmisiin 22 Ympäristö 25 Ruokaturva 28 Muuttoliike ja turvapaikka-asiat 31 Maantieteelliset ohjelmat 33 Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva rahoitusinstrumentti 35 Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusinstrumentti 38 Humanitaarinen apu 38 EU-rahoituksen hakeminen 41 Päähakija ja kumppanit 41 Rahoitushaut 41 Hakemuksen kirjoittaminen 42

4 PADOR 43 Omarahoitusosuuden varmistaminen 44 Postitus, arviointi ja tulokset 44 Hankeneuvonta 45 EU-rahoitteisen hankkeen toimeenpano 47 Sopimus 47 Practical Guide to Contract Procedures for EC External Relations (PRAG) 48 Raportointi 48 Yhteistyö delegaatioiden kanssa 49 Ulkoministeriön tuki EU-rahoitusta saaneille hankkeille 49 Työkalut 53 Kehyksen koulutukset 53 Projektisuunnittelu 53 Looginen viitekehys (LFA) hankesuunnittelun apuna 55 Reader-lukuohje sopimukselle 55 Tiedotusohjeet 56 Lisätietoa 57 Sähköpostilistat 57

5 Lukijalle Kehys ry tarjoaa tietoa ja neuvontaa kansalaisjärjestöille EU-rahoituksesta kehitysyhteistyö- ja kansainvälisyyskasvatushankkeisiin. Tarjolla oleva EU-tuki haetaan Euroopan komissiolta. Tämä opas sisältää perustiedot niistä komission hallinnoimista rahoituslinjoista, jotka soveltuvat järjestöille. Painopiste on niissä temaattisissa eli aihekohtaisissa rahoituslinjoissa, joilta järjestöillä on parhaimmat mahdollisuudet saada rahoitusta. Lisäksi oppaassa käydään läpi hakuprosessiin sekä toimeenpanoon liittyviä perusasioita. Eri rahoituslinjojen hakuohjeet ja painopisteet voivat vaihdella vuosittain, joten on tärkeää tarkistaa hakuohjeet aina uuden haun avautuessa. EU-rahoitusoppaan päivittyvään versioon ja avoimiin hakuihin voi tutustua Kehyksen verkkosivuilla osoitteessa

6

7 7 EU:n kehitysyhteistyö EU:n vai EY:n kehitysyhteistyötä? Euroopan unionin eli EU:n kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu jäsenvaltioiden omasta kansallisesta kehitysyhteistyöstä sekä Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöstä. EU:n osuus maailman virallisesta kehitysavusta on yli puolet. Apua jaetaan noin 160 maahan. Euroopan yhteisön eli EY:n kehitysyhteistyön toteutuksesta vastaa Euroopan komissio. Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista noin viidesosa kanavoidaan EY:n kautta. Toimielinten rooli Euroopan komissio on vastuussa kehitysyhteistyöpolitiikan valmistelusta ja suunnittelusta. Komissiolla on Euroopan unionin lainsäädäntöprosessissa käytännössä yksinoikeus tehdä säädösaloitteita. Myös kehitysyhteistyön toteutus on komission tehtävä. Kehitysyhteistyöpolitiikkaa käsittelevät päätökset tehdään yhteispäätösmenettelyllä (codecision procedure). Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan parlamentilla on valtuudet antaa säädöksiä yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Neuvostossa kehitysyhteistyöasiat käsitellään osana yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston istuntoja. Kehitysyhteistyöasioihin painottuva neuvoston istunto järjestetään yleensä kerran kunkin EU-puheenjohtajuuskauden aikana eli kaksi kertaa vuodessa. Euroopan parlamentin kehitysyhteistyövaliokunta on vastuussa kehitysyhteistyöhön liittyvien asioiden käsittelystä parlamentissa.

8 8 Suunnittelu ja toimeenpano Euroopan komissio koostuu useista pääosastoista ja yksiköistä, jotka vastaavat oman alansa politiikan valmistelusta ja suunnittelusta. Ulkosuhteiden pääosasto ja kehitysyhteistyön pääosasto vastaavat komission kehitysyhteistyön ohjelmoinnista ja EuropeAid-yhteistyötoimisto ohjelmien toimeenpanosta. Kehitysyhteistyön pääosasto Directorate General for Development; DG DEV Kehitysyhteistyön pääosasto hallinnoi Euroopan kehitysrahaston kautta jaettavaa kehitysapua eli apua, joka suuntautuu Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maihin. Kehitysyhteistyön pääosasto myös vastaa näitä maita koskevan kehitysyhteistyöpolitiikan suunnittelusta. Ulkosuhteiden pääosasto Directorate General for External Relations; DG RELEX Ulkosuhteiden pääosasto vastaa Euroopan unionin ulkosuhdepolitiikan laatimisesta sisältäen sekä yhteisön toimivaltaan että yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat politiikat. Pääosasto hallinnoi EU:n budjetin kautta kanavoitavaa kehitysapua eli apua muihin kuin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maihin. Lisäksi ulkosuhteiden pääosasto hallinnoi Euroopan komission lähetystöjä eli delegaatioita ympäri maailmaa. EuropeAid-yhteistyötoimisto EuropeAid Co-operation Office EuropeAid-yhteistyötoimisto vastaa kehitysyhteistyön toteuttamisesta Euroopan komissiossa. Toimistosta käytetään EU-slangissa myös nimitystä DG AID- CO. EuropeAid laatii kehitysyhteistyön ja ulkosuhteiden pääosastojen laatimien monivuotisten ohjelmastrategioiden pohjalta ohjelmakohtaiset vuosisuunnitelmat, joissa määritellään tarkemmin kunkin ohjelman vuosittaiset tavoitteet, painopisteet, toimeenpanotavat ja yhteistyökumppanit. Näiden suunnitelmien pohjalta EuropeAid (yhdessä komission delegaatioiden kanssa) julkaisee rahoitushakuja, valitsee rahoitettavia hankkeita, päättää rahoituksen määrästä ja seuraa toteutusta.

9 9

10

11 11 Rahoituslähteet Euroopan komission hallinnoiman kehitysyhteistyön rahoitus tulee kahdesta erillisestä lähteestä: Euroopan unionin budjetista sekä Euroopan kehitysrahastosta (EKR). Järjestöjen toteuttamia hankkeita voidaan rahoittaa molemmista lähteistä. Euroopan kehitysrahasto Euroopan kehitysrahastosta rahoitetaan kehitysyhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden (AKT-maat) kanssa Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Rahasto on yhteisön tärkein tukiväline yhteistyölle AKT-maiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa, sillä unionin budjetin kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentin maantieteelliset ohjelmat eivät kata kehitysyhteistyötä näillä alueilla. Kehitysyhteistyön toimeenpano AKT-maissa pohjautuu maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin (Country strategy paper), joissa on määritelty Euroopan yhteisön kehitysyhteistyön keskeiset tavoitteet yhdessä kyseessä olevan valtion kanssa. Euroopan kehitysrahasto toimii Euroopan unionin budjetin ulkopuolella. Jokaista rahoituskautta varten neuvotellaan erikseen maksuosuudet kullekin jäsenvaltiolle. Kehitysrahaston kehitysyhteistyömäärärahat sen kymmenennelle kaudelle ( ) ovat noin 22,7 miljardia euroa.

12 12 Euroopan unionin budjetti EU:n ulkosuhteiden budjetti jakautuu yhdeksään rahoitusinstrumenttiin tai välineeseen. Instrumentit puolestaan koostuvat erilaisista rahoitusohjelmista. EU:n ulkosuhteiden budjetti ( ) on noin 56 miljardia euroa. Budjetista rahoitetaan pääosin kehitysyhteistyötä muissa kuin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maissa. Poikkeuksen muodostavat temaattiset eli aihekohtaiset ohjelmat, joiden kautta rahoitetaan kehitysyhteistyötä kaikissa kehitysmaissa. Ulkosuhteiden budjetin yhdeksän rahoitusinstrumenttia ovat: kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentti eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusinstrumentti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva rahoitusinstrumentti humanitaarisen avun rahoitusinstrumentti liittymistä valmisteleva rahoitusinstrumentti vakautusinstrumentti makrotaloudellisen avun rahoitusinstrumentti ydinturvallisuusinstrumentti yhteistyö teollistuneiden maiden kanssa -rahoitusinstrumentti Kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentti Budjetista on varattu kehitysyhteistyöhön vajaat 17 miljardia euroa ( ). Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (Development Cooperation Instrument, DCI) ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Instrumentin painopisteet ovat politiikan johdonmukaisuus sekä avun tuloksellisuus. Kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentti koostuu kymmenestä ohjelmasta, joista viisi on maantieteellisiä ja viisi temaattisia eli aihekohtaisia. Järjestöillä on mahdollisuus hakea hankerahoitusta sekä temaattisista että maantieteellisistä ohjelmista. Eri rahoitusohjelmat esitellään lyhyesti seuraavilla sivuilla. Järjestöjen kannalta kiinnostavin ohjelma on Valtioista riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten rooli kehityksessä (Non-state Actors and Local Authorities, NSA-LA). Se on suunnattu nimensä mukaisesti järjestöille ja muille valtiosta riippumattomille toimijoille kuten tutkimuslaitoksille. Lisäksi rahoitusinstrumentista tuetaan ns. sokeripöytäkirjan allekirjoittaneiden AKT-maiden (18 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maata) so-

13 13 peutumista muutoksiin, joita aiheutuu sokerin yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta. ALUSTAVAT MÄÄRÄRAHAT AJANJAKSOKSI (MILJOONAA EUROA) Yhteensä Maantieteelliset ohjelmat: Latinalainen Amerikka Aasia Keski-Aasia 719 Etelä-Afrikka 481 Lähi-itä 980 Temaattiset ohjelmat: Investointi ihmisiin Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hoito 804 Valtioista riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten rooli kehityksessä (NSA-LA) Ruokaturva Muuttoliike ja turvapaikka-asiat 384 Sokeripöytäkirjan AKT-maat lähde: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006 kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta

14 14 Temaattiset eli aihekohtaiset ohjelmat Temaattiset eli aihekohtaiset rahoitusohjelmat tarjoavat kansalaisjärjestöille parhaimmat mahdollisuudet saada hankerahoitusta. Erityisesti valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset -ohjelma (NSA-LA-ohjelma) on suunnattu järjestöille. Temaattisten ohjelmien tarkoituksena on täydentää kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentin maantieteellisiä ohjelmia. Ohjelmien toteuttamisesta huolehtivat esimerkiksi kansalaisjärjestöt, valtioista riippumattomat järjestöt, muut valtioista riippumattomat toimijat, kansainväliset järjestöt, paikallisviranomaiset tai monenväliset järjestelmät sekä Euroopan unionissa että avunsaajamaissa. Temaattisia ohjelmia on viisi: Valtioista riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset Investointi ihmisiin Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hoito, energia mukaan lukien Ruokaturva Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Kaikkia rahoitusohjelmia ohjaavat monivuotiset strategiat ja niiden pohjalta laaditut tarkemmat vuosisuunnitelmat. Rahoitushaut laaditaan vuosisuunnitelmien pohjalta. Eri ohjelmien vuosisuunnitelmiin voi tutustua Kehyksen verkkosivuilla osoitteessa Temaattiset ohjelmat rahoittavat mm. seuraavia toimintoja: vuosituhattavoitteita tukevat maailmanlaajuiset aloitteet kestävä kehitys maailmanlaajuiset julkishyödykkeet (global public goods) kansainvälisyyskasvatus ja koordinaatio EU:n ja siihen liittyvien maiden alueilla monia alueita käsittävät ja/tai läpileikkaavat toimet, ml. pilottihankkeet ja innovatiiviset politiikat toiminnot, joita ei toteuteta ko. aluetta koskevan maantieteellisen ohjelman puitteissa toiminnot alueilla, joita varten ei ole olemassa maantieteellisiä ohjelmia tai ne on keskeytetty

15 15 Valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten rooli kehityksessä Non-State Actors and Local Authorities Thematic Programme, NSA-LA Budjetti: vuosille (85 % NSA, 15 % LA) Taustaa Valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten rooli kehityksessä eli NSA-LA-ohjelma on korvannut suomalaisillekin järjestöille tutun yhteisrahoituslinjan ( , B7-6000). Vanhaan yhteisrahoituslinjaan verrattuna NSA-LA-ohjelman toimijajoukko on kasvanut merkittävästi, sillä hakukelpoisia ovat kaikki valtioista riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset niin EU-jäsenvaltioissa kuin etelän kumppanimaissa. Hakujen yhteydessä määritellään tarkemmat hakukohtaiset kriteerit. Ohjelman tavoite NSA-LA on kansalaisjärjestöille suunnattu rahoitusohjelma, jonka tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja vuosituhattavoitteiden saavuttaminen sekä paikallisyhteisön toimintakyvyn vahvistaminen. Ohjelmasta rahoitetaan EU-jäsenvaltioiden sekä etelän kumppanimaiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien toimijoiden sekä paikallisviranomaisten tekemiä ja toteuttamia aloitteita. Ohjelma rahoittaa kolmenlaisia hankkeita: 1. Kehitysmaissa toteutettavat maakohtaiset, alueelliset tai globaalit kehitysyhteistyöhankkeet (82 % budjetista) 2. Euroopassa toteutettavat kansainvälisyyskasvatushankkeet (14 % budjetista) 3. Koordinaatiota ja dialogia kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten kesken edistävät hankkeet (2 % budjetista) Pieni osa ohjelman varoista jaetaan suorilla sopimuksilla Euroopan neuvoston North-South Centerille, CONCORDille (eurooppalaisten kehitysyhteistyö- ja humanitaarisen avun järjestöjen yhteenliittymä) sekä EU-puheenjohtajuuskausien aikana toteutettaville järjestökampanjoille.

16 16 NSA-termin määritelmä Euroopan unionin määritelmän mukaan kansalaisjärjestöt ovat osa ryhmää, josta käytetään nimitystä Non-State Actors (NSA) eli valtioista riippumattomat ja voittoa tavoittelemattomat toimijat, jotka toimivat riippumattomasti ja vastuullisesti. Näitä NSA-toimijoita ovat: valtioista riippumattomat järjestöt alkuperäisväestöä edustavat järjestöt kansallisia ja/tai etnisiä vähemmistöjä edustavat järjestöt ammatilliset ryhmittymät ja paikalliset aloiteryhmät osuuskunnat ammattijärjestöt talouden ja sosiaalialan toimijoita edustavat järjestöt korruptiota ja petoksia torjuvat ja hyvää hallintoa edistävät järjestöt kansalaisoikeusjärjestöt ja syrjintää torjuvat järjestöt paikallisjärjestöt (mukaan luettuina verkostot), jotka toimivat hajautetun alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen alalla kuluttajajärjestöt naisten ja nuorten järjestöt opetus-, kulttuuri-, tutkimus- ja tiedeorganisaatiot korkeakoulut kirkot ja uskonnolliset järjestöt ja yhdyskunnat tiedotusvälineet valtioista riippumattomat yhteenliittymät itsenäiset säätiöt riippumattomat poliittiset säätiöt Kehitysyhteistyöhankkeet Ohjelman tavoite Ohjelman tavoitteena on vahvistaa paikallista kansalaisyhteiskuntaa ja tukea sen osallistumista köyhyyden vähentämiseen, palveluiden tarjoamiseen köyhimmälle väestönosalle ja kestävien kehitysstrategioiden laatimiseen maakohtaisten sekä alueellisten ja globaalien kehitysyhteistyöhankkeiden avulla. Temaattiset painopisteet Ohjelman tarkoituksena on kehittää osallistuvaa ja voimistunutta kansalaisyhteiskuntaa kumppanimaissa.

17 17 Tarkoituksena on: parantaa sosiaalipalveluiden saavutettavuutta lisätä mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoprosesseihin vahvistaa kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten kapasiteettia osallistua köyhyyden vähentämiseen ja kestävien kehitysstrategioiden luomiseen edistää valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta tukea paikallisviranomaisten kasvavaa roolia hallinnon hajauttamisprosessissa Maakohtaisten hankkeiden yleisenä tavoitteena tulee olla paikallisen kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten vahvistaminen tasa-arvoisen, avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan takaamiseksi. Maakohtaisissa hauissa voidaan määritellä tarkempia temaattisia painopistealueita. Alueellisissa ja globaaleissa hankkeissa etusijalla ovat usean toimijan toteuttamat toiminnot useassa maassa. Hankkeiden tulee: vahvistaa paikallisen kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten kapasiteettia osallistua paikalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekoon parantaa EU-jäsenvaltioiden ja etelän kumppaneiden kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten välisiä kansainvälisiä suhteita ja verkostoitumista kehittää innovatiivista palveluntarjontaa ja palveluita vaikeissa olosuhteissa vahvistaa kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten strategisia kumppanuuksia, verkostoja ja yhteistyötä edistää valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden yhteistyötä sekä tukea paikallisviranomaisten roolia hallinnon hajauttamisprosesseissa Maantieteelliset painopisteet NSA-LA-ohjelman kautta tuetaan maakohtaisia kehitysyhteistyöhankkeita vuosisuunnitelmassa määritellyissä kohdemaissa. Kohdemaiksi on valittu ne maat, joissa kansalaisyhteiskunnalla on heikoimmat mahdollisuudet osallistua kehitysprosesseihin (mm. vaikeat kumppanuudet, epävakaat olosuhteet, konflikti, huono hallinto) tai joissa osa väestöstä on peruspalveluiden ulottumattomissa tai eristettyinä päätöksentekoprosesseista. Vuonna 2007 kohdemaita oli 68 ja vuonna Maakohtaisten ohjelmien rahoitus jakautuu seuraavasti: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat 49 %, Aasia 23 %, Latinalainen Amerikka 21 %, Itä-Eurooppa, Lähi-Itä ja Keski-Aasia 3,5 % ja Välimeren alueen maat 3,5 %.

18 18 Alueellisessa hankkeessa tulee olla toimintoja vähintään kahdessa kehitysmaassa. Nämä maat voivat olla muitakin kuin vuosisuunnitelmassa määriteltyjä maakohtaisten hankkeiden kohdemaita. Etusijalla ovat hankkeet OECD:n kehitysapukomitean (DAC) määritelmän mukaisissa vähiten kehittyneissä maissa (LDC) ja erityisesti niissä, jotka eivät ole maakohtaisten hankkeiden kohdemaalistalla. Tukeen oikeutetut hankkeet Hankkeiden tulee olla paikallisen kumppanin aloitteesta syntyneitä ja toimintojen tulee tapahtua kumppanimaissa. Toiminnot voivat tukea esimerkiksi taloudellista kehitystä, terveyden edistämistä, koulutuksen kehittämistä, kapasiteetin vahvistamista tai maaseudun kehitystä. Maakohtaisten hankkeiden kesto: kk Alueellisten ja globaalien hankkeiden kesto: kk Hakukelpoisuus Hakukelpoisia ovat kaikki EU-jäsenvaltioista tai kumppanimaista kotoisin olevat voittoa tuottamattomat valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset. Eurooppalaisella toimijalla tulee aina olla paikallinen kumppani, jonka kanssa sillä on vakiintunut yhteistyösuhde. Hakijan tulee olla rekisteröitynyt yhdistys. Maakohtaisissa hankkeissa eurooppalaisen toimijan tulee olla ollut rekisteröitynyt vähintään 3 vuotta ja etelän toimijan vähintään 2 vuotta. Alueellisissa ja globaaleissa hankkeissa toimijan tulee olla ollut rekisteröitynyt vähintään 5 vuotta. Lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta kehitysyhteistyöstä. Hakukäytännöt Suurin osa maakohtaisista hauista hallinnoidaan delegaatioista eli komission lähetystöistä käsin. Brysselistä hallinnoitava keskitetty haku järjestetään niille maille, joissa joko ei ole delegaatiota tai joissa delegaatio ei syystä tai toisesta kykene hallinnoimaan hakua. Delegaatiot voivat itse päättää, järjestetäänkö haku yksi- vai kaksivaiheisena. Kaksivaiheisessa haussa ensiksi lähetetään ainoastaan konseptipaperi. Toiselle kierrokselle valittujen hanke-ehdotusten pohjalta toimitetaan varsinainen hakemus. Alueellisten ja globaalien hankkeiden haut hallinnoidaan keskitetysti Brysselistä. Haut ovat kaksivaiheisia eli ensin toimitetaan vain konseptipaperi. Valtioista riippumattomille toimijoille ja paikallisviranomaisille varataan hauissa aina erilliset budjetit.

19 19 Tuen määrä Maakohtaiset hankkeet: vähintään ja enintään Alueelliset ja globaalit hankkeet: vähintään ja enintään Hakukohtaiset vähimmäis- ja enimmäismäärät saattavat vaihdella. yllä mainittu komission tuen osuus on enintään 75 % koko hankkeen budjetista, kun kyseessä on eurooppalainen hakija. Paikallisen valtiosta riippumattoman toimijan tai paikallisviranomaisen ollessa päähakijana komission tuen osuus on enintään 90 %. Kansainvälisyyskasvatushankkeet Ohjelman tavoite Ohjelman tavoitteena on lisätä tietoisuutta kehityskysymyksistä, edistää kansainvälisyyskasvatusta EU-jäsenvaltioissa ja liittyvissä maissa, lisätä ihmisten tukea köyhyyden vastaiseen taisteluun ja oikeudenmukaisempiin suhteisiin kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä sekä muuttaa ihmisten suhtautumista kehityskysymyksiin ja kehitysmaiden ihmisiin. Temaattiset painopisteet tuki YK:n vuosituhattavoitteille (erityinen painopiste Saharan eteläpuolinen Afrikka) politiikan johdonmukaisuus (siirtolaisuus, kauppa, turvallisuus, ihmisoikeudet, ihmisarvoinen työ, ympäristö, hiv/aids) media ja kehitys Erityinen painopiste on tietoisuuden lisääminen ja kansainvälisyyskasvatus EU:n uusissa jäsenvaltioissa (EU 12). Maantieteelliset painopisteet Hankkeiden toiminnot voivat tapahtua yhdessä tai useammassa EU-jäsenvaltiossa tai liittymässä olevassa maassa. Etusijalla ovat usean maan ja usean toimijan hankkeet. Tukeen oikeutetut hankkeet Hankkeiden toiminnot voivat koostua kampanjoista, julkaisuista, tiedotustapahtumista, konferensseista, työpajoista ja seminaareista, joissa keskustellaan

20 20 avoimesti kehityskysymyksistä. Hankkeiden kohderyhmänä voi olla sekä väestö yleisesti että poliittiset päättäjät kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Hankkeiden toimintojen tulee tapahtua Euroopassa, mutta myös kehitysmaiden kumppaneilla tulisi hankkeesta riippuen olla aktiivinen rooli. Hankkeiden kesto: kk Hakukelpoisuus Hakukelpoisia ovat kaikki EU-jäsenvaltioista sekä liittymässä olevista maista kotoisin olevat, voittoa tuottamattomat, valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset. Hakijan tulee olla rekisteröitynyt yhdistys. Vanhan EU-jäsenvaltion toimijan tulee olla ollut rekisteröitynyt vähintään 3 vuotta. Uuden EU-jäsenvaltion hakijan tulee olla ollut rekisteröitynyt vähintään 2 vuotta. Lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta kansainvälisyyskasvatuksesta. Hakukäytännöt Haut ovat kaksivaiheisia eli ensin lähetetään ainoastaan konseptipaperi. Toiselle kierrokselle valittujen hanke-ehdotusten pohjalta toimitetaan varsinainen hakemus. Hakuja hallinnoidaan Brysselistä käsin. Valtioista riippumattomille toimijoille ja paikallisviranomaisille varataan hauissa aina erilliset budjetit. Tuen määrä vähintään ja enintään (uuden EU-jäsenvaltion ollessa päähakijana vähintään ) yllä mainittu komission tuen osuus on enintään 75 % koko hankkeen budjetista (uuden EU-jäsenvaltion ollessa päähakijana tuen osuus on enintään 90 %) Koordinaatio ja dialogi -hankkeet Ohjelman tavoite Ohjelman tavoitteena on lisätä koordinaatiota sekä edistää synergioita ja rakentavaa dialogia kansalaisyhteiskuntien verkostojen ja paikallisviranomaisten välillä sekä suhteessa EU-instituutioihin.

21 21 Temaattiset painopisteet Ohjelman painopisteenä on kehittää ja vahvistaa dialogia sekä jakaa hyviä kokemuksia eri toimijoiden kesken verkostojen sisällä, eri sidosryhmien välillä sekä verkostojen ja EU:n välillä. Maantieteelliset painopisteet Hankkeiden toiminnot voivat tapahtua yhdessä tai useammassa EU-jäsenvaltiossa tai liittymässä olevassa maassa. Tukeen oikeutetut hankkeet Hankkeiden toiminnot voivat koostua seminaareista, työpajoista, koulutuksista, konferensseista sekä muista toimintakykyä vahvistavista ja verkostoitumista lisäävistä toiminnoista. Hankkeiden kesto: kk Hakukelpoisuus Hakukelpoisia ovat kaikki EU-jäsenvaltioista sekä liittymässä olevista maista kotoisin olevat voittoa tuottamattomat valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset. Hakijan tulee olla rekisteröitynyt yhdistys (vähintään 3 vuotta vanha) ja hakijalla tulee olla kokemusta kehitysyhteistyöstä ja/tai kansainvälisyyskasvatuksesta. Hakukäytännöt Komissio päättää vuosittain, järjestääkö se yksi- vai kaksivaiheisen haun. Haut ovat yleensä kaksivaiheisia eli ensin lähetetään ainoastaan konseptipaperi. Toiselle kierrokselle valittujen hanke-ehdotusten pohjalta toimitetaan varsinainen hakemus. Haut hallinnoidaan Brysselissä. Valtioista riippumattomille toimijoille ja paikallisviranomaisille varataan hauissa aina erilliset budjetit. Tuen määrä vähintään ja enintään yllä mainittu komission tuen osuus on enintään 75 % koko hankkeen budjetista

22 22 Investointi ihmisiin Investing in People Thematic Programme Budjetti: vuosille Taustaa Ohjelma korvaa Euroopan komission ulkosuhteiden inhimillistä ja sosiaalista kehitystä edistäneet budjettilinjat. Ohjelman tavoite Investointi ihmisiin -ohjelma pyrkii edistämään inhimillistä ja sosiaalista kehitystä. Ohjelman tavoitteena on edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia sekä avustaa kumppanimaita saavuttamaan inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen vuosituhattavoitteet. Temaattiset painopisteet 1. Terveyttä kaikille perusterveydenhuollon henkilöresurssit köyhyyteen liittyvien tautien ennaltaehkäisy, hoito, hoiva ja tuki (hiv/ aids, malaria ja tuberkuloosi) vähälle huomiolle jääneet taudit ja uudet terveysuhat seksuaali- ja lisääntymisterveys 2. Koulutus, tiedot ja taidot peruskoulutus kaikille ammattikoulutus 3. Sukupuolten tasa-arvo naisten asema naisten lukutaito 4. Muu inhimillinen ja sosiaalinen kehitys työllisyys (työolosuhteet) ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus lapset ja nuoret (lasten oikeudet ja osallistaminen, lapsityö) kulttuuri (monimuotoisuus) Budjetista yli puolet varataan terveyteen liittyville toiminnoille. Koulutukselle, tiedoille ja taidoille varataan reilu kymmenesosa. Sukupuolten tasa-arvolle varataan muutama prosentti ja muuta inhimillistä ja sosiaalista kehitystä edistäville toiminnoille varataan noin viidesosa budjetista.

23 23 Järjestöille on rahoitusta jaossa erityisesti kolmannen ja neljännen painopisteen alla. Yksittäisiä hakuja saattaa aueta myös ensimmäisen ja toisen painopisteen alla (mm. seksuaali- ja lisääntymisterveys ja ammattikoulutus). Maantieteelliset painopisteet Ohjelma kattaa kaikki kehitysmaat sekä ENPI-alueen (ks. Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusinstrumentti) maat. Erityisinä kohdemaina ovat vähiten kehittyneet maat (LDC) sekä maat, joissa painopistealueiden indikaattorien (vuosituhattavoitteet) mukaan on edistytty vähiten. Tarkempia maantieteellisiä painopisteitä saatetaan määritellä hakukohtaisesti. Investointi ihmisiin -ohjelma pyrkii täydentämään maantieteellisiä ohjelmia; siksi sen kautta rahoitettavat toiminnot ovat pääasiallisesti alueellisia tai globaaleja. Tukeen oikeutetut hankkeet Ohjelmasta voidaan rahoittaa hankkeita kaikissa kehitysmaissa sekä niin sanotun ENPI-alueen maissa. Ohjelma rahoittaa tietoja ja taitoja lisääviä, käytäntöjä ja politiikkoja synnyttäviä, innovaatioita edistäviä sekä kapasiteettia vahvistavia toimintoja. Sukupuolten tasa-arvon, vammaisten tarpeiden sekä ympäristönsuojelun tulee esiintyä hankkeissa läpileikkaavina teemoina. Hankkeiden kesto: kk (painopiste 1: kk) Hakukelpoisuus Hakukelpoisia ovat voittoa tavoittelemattomat kansalaisjärjestöt tai valtiosta riippumattomat toimijat, kansainväliset järjestöt, oppilaitokset, alueelliset tai paikalliset julkiset toimijat (public body) tai paikallisviranomaiset. Alueellisissa ja globaaleissa hankkeissa Euroopan talousalueen (EEA) jäsenvaltioista tulevat toimijat ovat myös hakukelpoisia. Tarkemmat hakukriteerit määritellään hakukohtaisesti. Hakukäytännöt Haut ovat kaksivaiheisia eli ensin lähetetään ainoastaan konseptipaperi. Toiselle kierrokselle valittujen hanke-ehdotusten pohjalta toimitetaan varsinainen hakemus. Hakuja hallinnoidaan Brysselistä käsin.

24 24 Tuen määrä Rahoitusta jaetaan globaalien kumppanuuksien, suorien sopimusten, kilpailutusten ja rahoitushakujen kautta. Rahoitushakujen kautta jaettava osuus kasvaa vuosittain välillä painopiste 1: vähintään ja enintään painopiste 4: vähintään ja enintään Hakukohtaiset vähimmäis- ja enimmäismäärät saattavat vaihdella. yllä mainittu komission tuen osuus enintään 90 % koko hankkeen budjetista suuri osa rahoitusohjelman tuesta jaetaan suorilla sopimuksilla tai yhteisen hallinnan kautta muun muassa Global Fund to Fight AIDS, TB and Malaria -aloitteelle, WHO:lle, UNIFEM:ille, ILO:lle ja UNICEF:ille.

25 25 Ympäristö Environment and Sustainable Management of Natural Resources including Energy Thematic Programme Budjetti: vuosille Taustaa Ohjelma korvaa ympäristö- ( ), metsä- ( ), Life third countries ( ) ja International Environment ( ) -budjettilinjat sekä COO- PENER-ohjelman. Ohjelman tavoite Ohjelman yleinen tavoite on integroida ympäristönsuojeluvaatimukset yhteisön kehitysyhteistyöhön ja muihin ulkosuhteisiin sekä edistää yhteisön ympäristö- ja energiapolitiikkoja ulkomailla yhteisön sekä kumppanimaiden ja -alueiden eduksi. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa luonnonvarojen kestävä käyttö (ml. energia) käsitellä ympäristöasioita kansainvälisessä kontekstissa tarttua köyhyyden ja ympäristön sidonnaisuuteen Temaattiset painopisteet 1. Seitsemännen vuosituhattavoitteen eli kestävän kehityksen edistäminen (köyhyyden, terveyden, katastrofihallinnan ja ympäristön sidonnaisuus). 2. EU:n aloitteiden kuten energia- ja vesialoitteiden toimeenpanon edistäminen ja kehitysmaiden tukeminen, jotta ne noudattavat kansainvälisesti sovittuja sitoumuksia. 3. Ympäristökysymysten integroimisen ja johdonmukaisen ympäristö- ja kehityspolitiikan edistäminen. 4. Kansainvälisen ympäristöhallinnon vahvistaminen ja esimerkiksi kansainvälisten ympäristösopimusten toimeenpanon edistäminen. 5. Kestävien energiavaihtoehtojen tukeminen kumppanimaissa ja -alueilla. 6. EU:n energiapolitiikkojen edistäminen kumppanimaissa ja -alueilla. Järjestöille on rahoitusta jaossa erityisesti toisen ja viidennen painopisteen alla. Yksittäisiä hakuja saattaa aueta myös ensimmäisen ja kolmannen painopisteen alla.

26 26 Maantieteelliset painopisteet Ohjelmassa ei ole maantieteellisiä painopistealueita. Ainoastaan EU:n naapurimaihin eli niin sanotulle ENPI-alueelle (ks. Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusinstrumentti) on kohdistettu erillissumma (63 miljoonaa euroa). Muutoin rahoitus pyritään jakamaan tasaisesti maantieteellisten alueiden kesken. Yleiset painopisteet rahoitettaville hankkeille: globaali, alueellinen ja rajat ylittävä taso kehitysmaat ja kehittyvät taloudet (emerging economies) Tukeen oikeutetut hankkeet Ohjelmasta voidaan rahoittaa hankkeita kaikissa kehitysmaissa sekä niin sanotun ENPI-alueen maissa. Globaaleissa hankkeissa kumppaneina voivat olla myös EU-jäsenyyden ehdokasmaat. Jokaisessa avautuvassa rahoitushaussa määritellään vielä erikseen tukikelpoiset maat. Ohjelma rahoittaa muun muassa innovatiivisten lähestymistapojen kehittämistä, analyyseja ja tietoisuuden lisäämistä, dialogin, koordinaation ja konsultointiprosessien kehittämistä työpajojen ja konferenssien avulla, yhteisöperustaisen luonnonvarojen hallinnan tukemista sekä alueellista yhteistyötä valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja yksityissektorin välillä. Riskienhallinta ja -ehkäisy ovat läpileikkaavia teemoja. Rahoitushauissa tulee ottaa huomioon myös sukupuolten tasa-arvo, hyvä hallinto ja ihmisoikeudet. Hankkeiden kesto: kk (painopiste 4: kk) Hakukelpoisuus Voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö tai valtiosta riippumaton toimija, kansainvälinen järjestö, tutkimusinstituutti, yliopisto, alueellinen tai paikallinen julkinen toimija (public body) tai paikallisviranomainen. Hakukäytännöt Haut ovat kaksivaiheisia eli ensiksi lähetetään ainoastaan konseptipaperi. Toiselle kierrokselle valittujen hanke-ehdotusten pohjalta toimitetaan varsinainen hakemus. Hakuja hallinnoidaan Brysselistä käsin. Tuen määrä painopiste 2: vähintään ja enintään painopiste 4: vähintään ja enintään painopiste 5: vähintään ja enintään

27 Hakukohtaiset vähimmäis- ja enimmäismäärät saattavat vaihdella ja myös pienemmät hankkeet voivat olla mahdollisia. yllä mainittu komission tuen osuus enintään 80 % koko hankkeen budjetista (erikoistilanteissa voidaan hyväksyä 90 % tai 100 % rahoitus) osa rahoitusohjelman tuesta jaetaan suorilla sopimuksilla tai yhteisen hallinnan kautta muun muassa UNEP:lle, UNDP:lle, WWF:lle, Global Climate Policy Alliancelle, Maailmanpankille ja OECD:lle. 27

28 28 Ruokaturva Food Security Thematic Programme Budjetti: vuosille Taustaa Ohjelma on korvannut vanhan ruokaturvaohjelman (B7-2010/ ). Vanha ruoka-apuohjelma (B7-200/ ) on siirtynyt humanitaarisen avun instrumentin alle. Ohjelman tavoite Ruokaturvaohjelman tavoitteena on parantaa köyhimpien ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ruokaturvaa sekä edistää ensimmäisen vuosituhattavoitteen (äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen) toteutumista. Painopisteenä on siirtyminen avun antamisesta kokonaisvaltaisempaan kehitykseen. Temaattiset painopisteet 1. Ruokaturvaa hyödyttävien julkishyödykkeiden tukeminen: tutkimus ja teknologia. Hankkeiden tulee tukea ja levittää köyhiä hyödyttävää ja tarpeisiin perustuvaa maatalouden tutkimusta ja teknologiaa. 2. Tietoon perustuvien päätöksentekoprosessien edistäminen ruokaturvastrategioiden parantamiseksi. Hankkeiden tulee vahvistaa kansallisten ja alueellisten sidosryhmien kapasiteettia tuottaa ja analysoida ruokaturvatietoa tehokkaiden ruokaturvastrategioiden luomiseksi ja kroonisten ruokakriisien ehkäisemiseksi. 3. Maanosaa koskevien tai alueellisten lähestymistapojen etujen hyödyntäminen ruokaturvan parantamiseksi. Hankkeiden tulee tukea alueellisia aloitteita Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa sekä edistää Afrikan unionin ja Euroopan unionin kumppanuussopimuksessa määriteltyjä maanosaa koskevia ja alueellisia painopisteitä. 4. Ruokaturvan edistäminen siirtymävaiheessa olevissa tai hauraissa valtioissa. Hankkeiden tulee linkittää apu, jälleenrakennus ja kehitys tukemalla heikoimmassa asemassa olevien elinkeinojen säilymistä, omavaraisuutta sekä kriisien ennaltaehkäisykykyä.

29 29 5. Ruokaturvaa parantavien innovaatioiden tukeminen sekä kroonisesta ruokaturvaongelmasta kärsivien maiden tukeminen. Hankkeiden tulee edistää ruokaturvaa parantavien innovatiivisten lähestymistapojen leviämistä etelä etelä-suhteessa. 6. Ruokaturvakysymysten edistäminen kansainvälisen keskustelun agendalla. Hankkeiden tulee vahvistaa kansalaisyhteiskuntien verkostoja ruokaturvan parantamiseksi. Ohjelman tarkoituksena on täydentää maantieteellisiä ohjelmia ja taata johdonmukainen lähestymistapa ruokaturvaan ja tuen jatkumiseen, kun siirrytään ruoka-avusta ruokaturvan parantamiseen. Kansalaisjärjestöjen toteuttamien hankkeiden lisäarvo nähdään erityisesti vaikuttamistyössä (painopiste 6), epävakaissa olosuhteissa (painopiste 4) sekä uusien innovaatioiden edistäjinä (painopiste 5). Kansalaisjärjestöjen toteuttamia hankkeita rahoitetaan näillä sektoreilla. Maantieteelliset painopisteet Ruokaturvaohjelma rahoittaa toimintoja kolmella tasolla; globaalilla tasolla, maanosien ja alueiden tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla. Yllä mainittujen temaattisten painopisteiden (1-6) vastaavat maantieteelliset painopisteet ovat seuraavat: 1. Globaali sekä maanosien ja alueiden taso, erityinen painopistealue Saharan eteläpuolinen Afrikka 2. Afrikka 3. Afrikka, Aasia ja Latinalainen Amerikka 4. Valtiot, joissa ruokaturvaongelmaan ei voida vastata maantieteellisten ohjelmien kautta (n. 9 % budjetista varataan ENPI-alueen maille) Kohdemaat määritellään vuosisuunnitelmissa 5. Ei maantieteellisiä painopistealueita (n. 4 % budjetista varataan ENPIalueen maille) Osa budjetista varattu kroonisesta ruokaturvaongelmasta kärsiville maille Aasiassa, Keski-Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa, Lähiidässä sekä ENPI-alueella, nämä vuosittaiset kohdemaat määritellään vuosisuunnitelmissa 6. Globaali Tukeen oikeutetut hankkeet Ohjelmasta voidaan rahoittaa hankkeita kaikissa kehitysmaissa sekä niin sanotun ENPI-alueen maissa. Vuosisuunnitelmissa määritellään tarkemmat

30 30 kohdemaat. Järjestöille rahoitushakuja aukeaa ohjelman neljänteen, viidenteen ja kuudenteen temaattiseen painopisteeseen liittyen. Hankkeiden tulee olla näiden teemojen mukaisia. Tarkemmat temaattiset painopisteet määritellään hakukohtaisesti. Neljännen ja viidennen temaattisen painopisteen haut ovat pääosin maakohtaisia. Kuudennen temaattisen painopisteen haut hallinnoidaan keskitetysti Brysselistä. Hankkeiden kesto: välillä kk (määritellään hakukohtaisesti) Hakukelpoisuus Voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö tai valtiosta riippumaton toimija, kansainvälinen järjestö, alueellinen tai paikallinen julkinen toimija (public body) tai paikallisviranomainen. Tarkemmat hakukriteerit määritellään hakukohtaisesti. Hakukäytännöt Ruokaturvaohjelman maakohtaiset haut hallinnoidaan pääosin delegaatioista käsin. Delegaatiot voivat päättää onko haku yksi- vai kaksivaiheinen. Kaksivaiheisissa hauissa ensiksi lähetetään ainoastaan konseptipaperi. Toiselle kierrokselle valittujen hanke-ehdotusten pohjalta toimitetaan varsinainen hakemus. Globaalit haut hallinnoidaan Brysselistä ja ne ovat yleensä kaksivaiheisia. Tuen määrä vähintään ja enintään Hakukohtaiset vähimmäis- ja enimmäismäärät vaihtelevat paljon ja myös pienemmät hankkeet voivat olla mahdollisia. yllä mainittu komission tuen osuus on enintään % koko hankkeen budjetista (erikoistilanteissa voidaan hyväksyä 90 % tai 100 % rahoitus) osa rahoitusohjelman tuesta jaetaan suorilla sopimuksilla tai yhteisen hallinnan kautta muun muassa CGIAR:lle (Consultative Group on International Agricultural Research), FAO:lle ja WFP:lle.

31 31 Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Migration and Asylum Thematic Programme Budjetti: vuosille Taustaa Ohjelma korvaa Aeneas-ohjelman, siirtolaisuus ja turvapaikka -budjettilinjan (B7-667) sekä osia PHARE-, CARDS-, TACIS- ja MEDA-ohjelmista. Ohjelman tavoite Ohjelman yleinen tavoite on eri tavoin tukea kolmansia maita eli kumppanimaita hallinnoimaan muuttoliikevirtoja. Temaattiset painopisteet muuttoliikkeen ja kehityksen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen hallitun työvoiman maahanmuuton edistäminen laittoman siirtolaisuuden torjunta ja laittomien siirtolaisten takaisinoton edistäminen siirtolaisten suojelu hyväksikäytöltä ja syrjinnältä sekä ihmiskaupan vastainen taistelu turvapaikkojen edistäminen, kansainvälinen suojelu ja vailla kansalaisuutta olevien henkilöiden suojelu Ohjelma ei keskity muuttoliikkeen syihin, mutta tukee yhteistyötä ja toimintavalmiuksien kehittämistä lähtö-, läpikulku- ja kohdemaiden välillä. Ohjelman temaattinen painopiste on Euroopan unioniin kohdistuva muuttoliike. Maantieteelliset painopisteet eteläinen muuttoliikereitti; Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Pohjois- Afrikasta itäinen muuttoliikereitti; Itä-Euroopasta, eteläiseltä Kaukasukselta ja Keski-Aasiasta muualta suuntautuvat muuttoliikereitit; Lähi-idästä, Etelä- ja Kaakkois- Aasiasta, Tyynenmeren alueelta, Latinalaisesta Amerikasta ja Karibialta. globaalit ja useita alueita kattavat hankkeet Tukeen oikeutetut hankkeet Ohjelmasta voidaan rahoittaa hankkeita kaikissa kehitysmaissa. Etusijalla ovat Euroopan unioniin suuntautuvan muuttoliikkeen lähtö- ja läpikulkumaat.

32 32 Edellä mainittujen temaattisten painopisteiden lisäksi ohjelmasta voidaan rahoittaa konferensseja ja tutkimuksia, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta muuttoliike- ja turvapaikka-asioista. Ohjelmalla voidaan rahoittaa myös erityistoimenpiteitä esimerkiksi luonnonkatastrofi- ja konfliktitilanteissa. Mikäli toimenpiteille ei ole tarvetta, varat käytetään ohjelman muuhun toimintaan. Hankkeiden kesto: kk Hakukelpoisuus Voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö tai valtiosta riippumaton toimija, kansainvälinen järjestö, tutkimusinstituutti, yliopisto, alueellinen tai paikallinen julkinen toimija (public body) tai paikallisviranomainen. Hakukäytännöt Haut ovat kaksivaiheisia eli ensiksi lähetetään ainoastaan konseptipaperi. Toiselle kierrokselle valittujen hanke-ehdotusten pohjalta toimitetaan varsinainen hakemus. Hakuja hallinnoidaan sekä Brysselissä että delegaatioissa. Tuen määrä vähintään ja enintään yllä mainittu komission tuen osuus enintään 80 % koko hankkeen budjetista erityistoimenpiteille varattu 10 % osa rahoitusohjelman tuesta annetaan suorilla sopimuksilla UNHCR:n ja UNDP:n kautta.

33 33 Maantieteelliset ohjelmat Maantieteellisillä ohjelmilla vahvistetaan yhteistyötä ja tuetaan kehitystä Latinalaisen Amerikan, Aasian, Keski-Aasian ja Lähi-idän maissa sekä Etelä-Afrikassa. Pieni osa maantieteellisten ohjelmien kautta jaettavasta rahoituksesta on kohdennettu kansalaisjärjestöille Euroopan unionissa ja avunsaajamaissa. Maantieteelliset ohjelmat muodostavat pääasiallisen rungon EY:n ja näiden kolmansien maiden väliselle yhteistyölle. Ohjelmat perustuvat alueellisiin ja maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin, jotka määrittelevät ensisijaiset kehityskohteet, strategiat sekä suunnitellun rahoituksen. Haut voivat olla alueellisia tai maakohtaisia. Maantieteellisillä ohjelmilla tuetaan köyhyyden vähentämistä ja vuosituhattavoitteiden saavuttamista seuraavilla yhteistyöaloilla: Inhimillinen kehitys (ensisijaisesti terveys ja peruskoulutus) Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja työllisyys Hyvä hallinto, demokratia, ihmisoikeudet ja tuki institutionaalisille uudistuksille Kauppa ja alueellinen yhdentyminen Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä kehitys Vesi ja energia Infrastruktuuri, viestintä ja liikenne Maaseudun kehittäminen, aluesuunnittelu, maatalous ja ruokaturva Kriisin jälkeiset tilanteet ja epävakaat valtiot Painotukset pätevät kaikkiin maantieteellisiin ohjelmiin. Lisäksi kullakin neljällä alueella ja Etelä-Afrikalla on vielä omia painopistealueita: Latinalainen Amerikka sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, ml. sosiaalisten peruspalvelujen parantaminen laajemman alueellisen yhdentymisen edistäminen hyvän hallinnon ja julkisten laitosten vahvistaminen EU:n ja Latinalaisen Amerikan yhteisen korkeakoulutusalueen perustamisen tukeminen kestävä kehitys, erityisesti metsien ja biologisen monimuotoisuuden suojelu

34 34 Aasia terveys ja koulutus hyvän hallinnon sekä aktiivisen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tukeminen ihmisoikeuksien edistäminen laajemman alueellisen yhdentymisen edistäminen epidemioiden ja tartuntatautien torjunta kestävä kehitys, erityisesti metsien ja biologisen monimuotoisuuden suojelu huumausaineiden tuotannon, kulutuksen ja laittoman kaupan torjunta Keski-Aasia perustuslakiuudistusten edistäminen vahvistamalla kansallisia instituutioita ja elimiä markkinatalouden kehittymisen edistäminen huomioiden siirtymäkauden sosiaaliset näkökohdat tehokkaan rajahallinnon ja rajat ylittävän yhteistyön tukeminen raja-alueiden kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kehittymisen edistämiseksi huumausaineiden tuotannon, kulutuksen ja laittoman kaupan torjunta hiv/aidsin torjunta alueellisen yhteistyön, vuoropuhelun ja yhdentymisen edistäminen Lähi-itä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen talouden monipuolistaminen, markkinatalouden kehittymisen edistäminen alueellisen yhteistyön, vuoropuhelun ja yhdentymisen edistäminen kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanon tukeminen hyvän hallinnon sekä aktiivisen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tukeminen, ihmisoikeuksien edistäminen Etelä-Afrikka demokraattisen yhteiskunnan, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion tukeminen sekä vakauden ja yhdentymisen edistäminen vapaakauppa-alueen perustamisesta johtuvien mukauttamispyrkimyksien tukeminen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjunta hiv/aids-tilanteeseen ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin vastaaminen

35 35 Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva rahoitusinstrumentti European Instrument for Democracy and Human Rights (EIDHR) Budjetti: vuosille Taustaa Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalla rahoitusinstrumentilla (European Instrument for Democracy and Human Rights, EIDHR) on korvattu eurooppalainen ihmisoikeus- ja demokratia-aloite (European Initiative for Democracy and Human Rights, EIDHR). Ohjelman tavoite Ohjelman tavoitteena on edistää demokratiaa ja lainsäädäntöä sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamista maailmanlaajuisesti. Temaattiset painopisteet Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan rahoitusinstrumentin painopisteet: 1. Ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien edistäminen riskialueilla Maakohtaiset ja alueelliset tilanteet, joissa perusoikeudet ovat vaarassa 2. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ihmisoikeuksien ja demokratian puolestapuhujana Maakohtaiset tukiohjelmat paikallisdemokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Yhteisön etujen rauhanomainen ratkaisu Syrjinnän vastainen taistelu Naisten ja miesten yhtäläinen osallistuminen sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen keskusteluun EU:n ihmisoikeusohjeistuksen mukaisten tavoitteiden toimeenpano Tasa-arvo, lasten oikeudet, marginaaliryhmien oikeudet, vammaisten oikeudet 3. Ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen (EU:n ihmisoikeusohjeistus) Maailmanlaajuisesti Ihmisoikeustaistelijat Kidutus Kuolemantuomio Lapset aseellisissa konflikteissa Ihmisoikeusdialogi 4. Ihmisoikeudet ja lainsäädäntö 5. Vaalitarkkailu

36 36 Ohjelmaa toteutetaan ensisijaisesti kansalaisjärjestöjen kautta. Järjestöille on jaossa rahoitusta erityisesti ensimmäisen, toisen ja kolmannen painopisteen alla. Yksittäisiä hakuja saattaa aueta myös neljännen painopisteen alta. Maantieteelliset painopisteet Ohjelmaa toteutetaan niin kansallisella, alueellisella kuin globaalilla tasolla. Ohjelman ensimmäistä painopistettä toteutetaan maissa, missä tapahtuu vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Varsinaisia kohdemaita ei ole määritelty, vaan hakijan tulee perustella, miksi toiminta valitussa hankkeen kohdemaassa on tarpeellista. Ehdotuksen tulee perustua kansainvälisiin indikaattoreihin. Ohjelman toista painopistettä toteutetaan pääosin maakohtaisten tukiohjelmien kautta. Vuosisuunnitelmissa määritellään vuosittaiset kohdemaat. Vuonna 2007 kohdemaita oli 47 ja vuonna Toisen painopisteen alla järjestetään myös globaali rahoitushaku. Ohjelman kolmannelle, neljännelle ja viidennelle painopisteelle ei ole määritelty maantieteellisiä painopistealueita. Tukeen oikeutetut hankkeet Ohjelmasta voidaan rahoittaa hankkeita kaikissa kehitysmaissa sekä niin sanotun ENPI-alueen maissa (ks. Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusinstrumentti). Hankkeita voidaan toteuttaa myös EU-jäsenvaltioissa, mikäli se on kehitysmaiden tarpeiden mukaista. Ohjelman kautta voidaan rahoittaa toimintoja kohdemaissa ilman maiden suostumusta. Paikallisten kumppanijärjestöjen tulisi osallistua hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen aina kun se on mahdollista. Sukupuolten tasa-arvon sekä lasten, alkuperäiskansojen ja vammaisten oikeuksien tulee esiintyä hankkeissa läpileikkaavina teemoina. Hankkeiden kesto: kk (hakukohtaiset kestot saattavat vaihdella) Hakukelpoisuus Voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö tai valtiosta riippumaton toimija, kansainvälinen järjestö, alueellinen tai paikallinen julkinen toimija (public body), paikallisviranomainen tai yksityishenkilö (luonnollinen henkilö). Rahoitusta voi hakea myös taho, joka ei ole rekisteröitynyt oikeushenkilö. Tarkemmat hakukriteerit määritellään hakukohtaisesti.

37 37 Hakukäytännöt Ohjelman ensimmäisen painopisteen alla haku on jatkuva ja sitä hallinnoidaan Brysselistä käsin. Haun ohjeistus säilyy samana ja haulla on useampi määräaika vuodessa. Brysselistä hallinnoidaan myös toiseen ja kolmanteen painopisteeseen liittyviä globaaleja hakuja. Haut ovat kaksivaiheisia eli ensiksi lähetetään ainoastaan konseptipaperi. Toiselle kierrokselle valittujen hanke-ehdotusten pohjalta toimitetaan varsinainen hakemus. Maakohtaisten tukiohjelmien rahoitushakuja hallinnoidaan delegaatioista käsin. Delegaatiot voivat päättää, järjestävätkö ne yksi- vai kaksivaiheisen haun. Tuen määrä painopiste 1: vähintään ja enintään painopiste 2 (maakohtaiset tukiohjelmat): vähintään ja enintään painopiste 2 (globaali haku): vähintään ja enintään painopiste 3: vähintään ja enintään Hakukohtaiset vähimmäis- ja enimmäismäärät saattavat vaihdella. yllä mainittu komission tuen osuus on enintään 80 % koko hankkeen budjetista osa rahoitusohjelman tuesta jaetaan suorilla sopimuksilla tai yhteisen hallinnan kautta muun muassa YK:n alaisille toimijoille (ihmisoikeudet ja lainsäädäntö, vaalitarkkailu) Lue lisää: en.htm

38 38 Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusinstrumentti Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusinstrumentti (ENPI) kattaa 17 kohdemaata Välimeren ja Itä-Euroopan alueella eli Välimeren etelä- ja itäosan sekä Ukrainan, Moldovan, Valko-Venäjän sekä Kaukasian maista Armenian, Azerbaijanin ja Georgian. ENPI-instrumentilla rahoitetaan myös EU:n yhteistyötä Venäjän kanssa. ENPI-instrumentti korvaa vanhat TACIS- ja MEDA-ohjelmat. Rahoitusinstrumentille on varattu noin 11 miljardia euroa vuosille Instrumentin tavoitteena on edistää yhteisiä arvoja, vakautta ja jatkuvuutta yhteistyön sekä taloudellisen ja alueellisen integraation avulla. Instrumentin avulla pyritään vahvistamaan moninaista yhteistyötä Euroopan unionin ja sen naapurivaltioiden välillä. ENPI-rahoitusinstrumentti jakautuu neljään alueelliseen ohjelmaan: itäinen, eteläinen, alueiden välinen ja raja-alueyhteistyö. Ohjelmasta rahoitetaan myös kansalaisjärjestöjen toteuttamia hankkeita. Lue lisää: en.htm Humanitaarinen apu Vuonna 1992 perustettu humanitaarisen avun osasto (Humanitarian Aid Department of the European Commission, ECHO) vastaa Euroopan komission humanitaarisesta avusta. Se toimittaa hätäapua ja avustuksia luonnonkatastrofien tai aseellisten konfliktien uhreille Euroopan unionin ulkopuolelle. ECHO on jakanut humanitaarista apua yli 85 maahan viimeisen 15 vuoden aikana. Avustukset kattavat vuosittain noin 700 miljoonan euron edestä ruoka-, hätä- ja pakolaisapua. ECHO-rahoitusta voivat hakea vain kumppanuussopimuksen (Framework Partnership Agreement) solmineet järjestöt. Suomessa kumppanuussopimuksen solmineita järjestöjä ovat Suomen Punainen Risti, Fida International ja Kirkon Ulkomaanapu. Humanitaarinen apu toimitetaan perille sopimuskumppaneiden kautta. Lue lisää: