Better future for social economy verkosto ja sen laatimat suositukset

Transkriptio

1 Better future for social economy verkosto ja sen laatimat suositukset The Better Future for Social Economy -verkosto on yksi kolmestatoista komission osittain rahoittamasta Euroopan sosiaalirahaston kv-yhteistyöverkostosta. BFSE-verkoston tavoitteena on ollut kehittää ja tukea yhteisötaloutta EU:n jäsenmaissa muun muassa vaihtamalla kokemuksia ja tietoa sekä keräämällä eri jäsenmaissa kehitettyjä sosiaalitalouteen liittyviä hyviä käytäntöjä. Verkostossa on ollut mukana ESR:n hallintoviranomaisia, yhteisötalouden asiantuntijoita sekä toimijoita muun muassa Italiasta, Puolasta, Tsekistä, Belgiasta, Ruotsista, Suomesta ja Englannista. Verkostossa on toiminut neljä temaattista ryhmää, jotka käsittelivät seuraavia aihealueita: 1) Sosiaalinen franchising 2) Osuus- ja yhteisötalouden rahoitusvälineet 3) Sosiaalisen lisäarvon mittaaminen 4) Sosiaalilausekkeet julkisissa hankinnoissa Lisätietoa verkostosta saa alla olevasta osoitteesta: Huom. Tässä asiakirjassa alkuperäisissä englanninkielisissä teksteissä viitataan lähinnä social enterprise toimijoihin. Paras suomenkielen käännös tälle sanalle on yhteisötalouden yritys. Social enterprise pitää käsitteenä sisällään sekä sosiaalisen että yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja näiden lisäksi muun yhteisötalouden yritysmuodoissa harjoitetun toiminnan kuten osuustoiminnallisen yrittäjyyden. Kaikki alla esitetyt suositukset koskevat nimenomaan social enterprise toimijoita.

2 Suositukset: Sosiaalinen franchise (Social franchise) Mikä on sosiaalinen franchise? Yhteiskunnallinen tai sosiaalinen yritys, joka toistaa sosiaalisen/yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia = franchising-antaja Ainakin yksi itsenäinen yhteiskunnallinen tai sosiaalinen yritys, joka toistaa liiketoimintamallia toisessa toimipisteessä = franchising-saaja Yhteinen brändi ja arvot Jäsenten välinen tietojärjestelmä tai tietojen vaihto Sopimus, jolla säädellään oikeuksia ja velvollisuuksia sekä taataan franchise-järjestelmän kannattavuus 1. Keskittyminen paitsi innovaatioihin myös kasvuun! Innovaation käyttö sosiaalisessa franchising-toiminnassa keinona levittää sosiaalisia arvoja Innovaatiot eivät yksin riitä, myös niiden kasvun mahdollistaminen Hankkeisiin tarvitaan menestyneiden sosiaalisten franchising-antajien verkosto 2. Rakennerahasto-ohjelmien suunnitteleminen tavalla, joka helpottaa sosiaalisen/yhteiskunnallisen franchise-mallin monistamista Sosiaaliset/yhteiskunnalliset yritykset noudattavat muutakin kuin yhteisötalouden investointien prioriteetteja Korostettava sosiaalisten/yhteiskunnallisten yritysten asemaa työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä Sosiaalisista/yhteiskunnallisista yrityksistä on tehtävä lausunto toimintaohjelmiin Tulossa oleva kansainvälinen sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset kattava ohjelma saattaa osoittautua parhaaksi toimintatavaksi 3. Aktiivinen osallistuminen rahoituksen kehittämiseksi Keskityttävä rahoituksessa sosiaalisen/yhteiskunnallisen franchisen vakiinnuttamiseen Etsittävä keinoja saada rahoitusta myös muilta pääosastoilta Osaamista ja valmiuksia kasvattavien verkostojen luominen tulevia sosiaalisia franchising-antajia varten tärkeää tähän rahoitusta 4. Epäilysten hälventäminen Menettelytapasääntöjen ja laatustandardien kehittämisen rahoittaminen Hyvien käytäntöjen ja menestyneen sosiaalisen franchisingin esiintuominen ESR:n hallintoviranomaisten, julkisten toimielimien sekä mahdollisten ja olemassa olevien sosiaalisten franchising-toimijoiden tietoisuuden lisääminen Sosiaalisen franchise-toiminnan vaikutuksista kertovien todisteiden sovittaminen yhteen sosiaalisen lisäarvon mittaamisen kanssa 5. Sosiaalisen franchisingin käyttö kansainvälisyyden välineenä

3 Suositukset: Rahoitusinstrumentit (Financial instruments) 1. Eri rahoituslähteiden yhdistäminen (rahoitussektori, kolmas sektori, julkinen sektori), jotta turvataan rahoitusta yhteisötalouden toimijoille paikallisten rahoitusta myöntävien viranomaisten/organisaatioiden (local intermediaries) rooli rahoituksen myöntämisessä miten tehdä yhteisötalouden toimijoiden rahoittamisesta haluttua ja kiinnostavaa? Miten tuoda esim. yhteiskunnallisten yritysten tavoitteet tai laajemmat yhteiskunnalliset hyödyt paremmin tietoisuuteen? rahoitukseen (pääomat ja lainat) liittyvien riskien hallinta ottamalla mukaan julkisia rahoitusmekanismeja 2. Social enterprises (yhteisötalouden toimijat) tulee löytää kilpailukykyisiä rahoitusmekanismeja, joissa yhdistetään perinteisiä tukia uusiin rahoituselementteihin. Huomiossa eri elinkaaren vaiheissa toimivat yhteisötalouden yritykset. Myös käyttöpääoman saatavuuteen huomiota. Tässä huomioon myös rakennerahastojen uudenlainen käyttö esim. Jeremie-rahaston käyttö henkilölle myönnettävänä avustuksena (Lombardian esimerkki). a. pääomalainat b. lainojen takaukset (takausjärjestelmä yhteisötalouden toimijoiden lainoille, koska näiden yritysten tarkoitus ei ole tuottaa voittoa niin normipankkien tai vaikka Finnveran on vaikea myöntää lainoja). Yhteisötalouden yritysten toimintatapoja ja tarkoitusta ei ymmärretä. c. avustukset, joihin tulisi liittää koulutusta tai mentorointia d. käyttöpääoman saatavuus e. uudet toimijat esim. Ruotsin Ekobanken f. Crowdsourcing eli rahoituksen kerääminen suoraan suurelta yleisöltä tai asiakkailta (vrt. esim oma pelto) 3. Osaamisen tason kasvattaminen yhteisötalouden toimijoiden parissa, erikoistuneen neuvontapalvelun (yhtenäinen tukijärjestelmä) turvaaminen Yhteisötalouden toimijoiden (yritysten ja työntekijöiden) oman osaamisen kasvattaminen ja tähän uusien työkalujen kehittäminen Suomessa edelleen yritysneuvojien osaamisen tason nostaminen ja ylläpitäminen asiassa, koska omaa erikoistunutta neuvontaverkostoa tuskin saadaan aikaan Huom. Osaamisen taso sekä yhteiskunnallisessa yrittämisessä että yhteisötalouden toimijoihin liittyen 4. Rakennerahastoviranomaisten tulisi edelleen kehittää rahoitusmekanismeja yhteisötalouden toimijoille (ESR ja EakR) edelleen kv-vaihtoa erilaisten rahoitusmekanismien tiedon levittämisessä pitää jatkaa Suomessa rakennerahastojen innovatiivinen käyttö myös rahoitusvälineenä

4 Suositukset: Sosiaaliset kriteerit hankinnoissa ja julkinen-yksityinen kumppanuus (Public procurement ja Public-private partnership) 1. Yhteiskunnallisten/sosiaalisten yritysten toimintaa julkisissa hankinnoissa on seurattava Rakennettava eräänlainen tiedostopankkia toteutuneista hyvistä käytännöistä Valvontajärjestelmä osaksi sääntelyä? 2. Uusien sosiaalisten kriteereiden (sosiaalilausekkeiden) rakentaminen 3. Sosiaalisten kriteereiden vaikutuksia nimenomaan paikallistaloudelle vahvistettava (effects for local economy), tähän liittyvien kilpailutuskriteereiden pohdinta Yhden tarkoituksen julkisen ja yksityisen kumppanuuksia rakennettava strateginen vuorovaikutus nimenomaan vaikkapa pilottiprojektien aikaansaamiseksi (esim. Koukkuniemen yhteiskunnallisen yrityksen kehittäminen) 4. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä oppiminen strateginen vuoropuhelu ja erilaiset pilottiprojekti toimenpiteiden kehittäminen yksityissektorin ja myös yhteisötalouden osallistumisen kehittämiseksi 5. Lisättävä eri osapuolten osaamista asiassa (koko kilpailutusjärjestelmä), uudet menetelmät sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja niiden toteutumisen mittaamiseen osuus- ja yhteisötalouden mahdollisuuksien tunnistaminen koulutus, tiedon/asiantuntemuksen saatavuus ja tietoisuuden lisääminen sosiaalisten kriteereiden toteutumisen valvonta (työkalut) 6. Jaettava toteutuneita hyviä käytäntöjä (sekä kv-yhteistyötä että paikallista) yhteisötalouden yritysten laadun parantaminen, yritysten voimaannuttaminen ja kokemusten jakaminen kansainväliset hankkeet yhteiskuntavastuullisissa julkisissa hankinnoissa (tiedon levittäminen) hyvin liiketoimintamallien hyödyntäminen eri sektoreiden välinen yhteistyö ja sen tehostaminen 7. Kehitettävä testityökaluja sosiaalilausekkeiden testaamiseen käytännössä 8. Huomiota sosiaalisen pääoman lisääntymiseen

5 Suositukset: Sosiaalisen lisäarvon mittaaminen (Social added value) 1. Sosiaalisen lisäarvon mittaaminen tulisi olla selvästi tunnistettu ja sen elementtejä voitaisiin tuoda Social Business Initiativen kautta avuksi sosiaalisen lisäarvon mittaamiseen yhteisötalouden toimijoissa 2. Sosiaalisen lisäarvon mittaaminen tulisi olla läpäisevänä tekijänä kaikissa rakennerahasto hankkeissa (samoin kuin tasa-arvo ja ympäristö) 3. Rakennerahastojen hallintoviranomaiset voisivat vaatia tietoa hankkeen sosiaalisesta lisäarvosta jo projektin hakuvaiheessa 4. Rakennerahastojen hallintoviranomaiset voisivat edistää sosiaalisen lisäarvon mittaamista prosesseissaan edistämällä omalle alueelle sopivan sosiaalista lisäarvoa mittaavan työkalun kehittämistä 5. Rakennerahastojen tulisi rahoittaa sosiaalisen lisäarvon mittausvälineiden kehittämistä ja asiaan liittyvää koulutusta ja konsultointia niin hallinnossa kuin yhteisötalouden yritysten parissakin 6. Yhteisötalouden toimijat voivat käyttää sosiaalisen lisäarvon mittaamistyökaluja oman laadun ja tehokkuuden kehittämiseen, sidosryhmien sitouttamiseen sekä tehokkaaseen viestintään sijoittajatahoille 7. Koska ESR:in uusien säännösten mukaan tulevalla rakennerahastokaudella on varoista 20% ohjattava sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, tulisi kaikilla hallintoviranomaisilla olla käytössään työkalu, joka mittaa sosiaalista osallisuutta