TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA

2 VÄESTÖLIITTO 2013 pähkinänkuoressa Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden, nuorten ja koko väestön terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palvelujen tuottajana. Organisaatio ja strategia: Toimintaa jatketaan strategian mukaisesti neljän kehittämisohjelman puitteissa: perheiden hyvinvointi, nuorten hyvinvointi, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen. Organisaatiorakenne perustuu osaamiskeskuksille, joita on viisi. Väestöntutkimuslaitos ja talous- ja henkilöstöhallinto sekä viestintä tukevat omalta osaltaan osaamiskeskuksia. Perinnöllisyysklinikan toiminta Väestöliitossa lakkaa ja se siirtyy vuoden 2013 alusta Rinnekotisäätiöön osaksi perustettavaa Harvinaistautien osaamiskeskusta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: seurataan kuntauudistusta ja vaikutetaan erityisesti kuntien peruspalvelujen säilymiseen ja kehittymiseen: monipuoliseen varhaiskasvatukseen, kotipalvelujen saatavuuteen, nopean avun mahdollisuuksiin perhekriiseissä sekä nuorten osallisuuteen ja maahanmuuttajien tarvitsemiin palveluihin. Vaikutetaan valtion talousarvioon, jotta lapsiperheiden etuuksia ei leikattaisi. Seurataan EU-maiden ja EU-tason perhepolitiikkaan ja seksuaaliterveyteen liittyviä linjauksia. Perheiden hyvinvointia edistetään tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta. Perhenetti.fi, Vastaamo, Perheverkko ja perheystävällinen työpaikka -hanke muodostavat Vanhemmuuskeskuksen. Perheaikaa.fi on maksuton verkkopalvelu, jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus ja neuvonta sekä vertaistuki. Perheystävällisen työnantajan työkalupakkia kehitetään ja tehdään yhteistyötä yritysten kanssa. Työn ja perhe-elämän parempaa yhteen sovittamista edistävää hanketta suunnitellaan yhteistyössä lastensuojelujärjestöjen ja muiden vaikuttajatahojen kanssa. Perheverkko keskittyy pikkulasten psyykkiseen hyvinvointiin tukemalla vanhemmuutta muun muassa erokriiseissä. Perhebarometrissä tutkitaan avioerojen syitä ja seurauksia. Parisuhdekeskus tukee parisuhteita ja levittää tutkimukseen perustuvia hyviä käytäntöjä parisuhteessa eläville ja heitä tukeville ammattilaisille. Parisuhdekeskus panostaa erityisesti netin kautta tapahtuvaan ongelmia ennaltaehkäisevään työhön. Media kautta vaikutetaan suureen yleisöön. Monikulttuuriset parisuhteet samoin kuin nuorten sivusto ovat uusia painopisteitä. Perheklinikka tarjoaa asiantuntija-apua yksilöiden, parien ja perheiden kriiseissä sekä työnohjausta ammattilaisille. 2

3 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa painopisteinä ovat tyttöjen ja poikien seksuaaliterveys ja -kasvatus, nuorten elämänhallinta ja poikien ja nuorten miesten erityistarpeet. Myös seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisy ovat tärkeä osa Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toimintaa. Nuorten seksuaaliterveysverkosto kokoaa yli 60 jäsenorganisaatiota. Poikien puhelimessa asiantuntijamies vastaa alle 20-vuotiaiden poikien ja miesten kysymyksiin. Poikien puhelimelle haetaan pitkäjänteistä rahoitusta, koska palvelu on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Varusmiespuhelin tukee soittajien jaksamista ja elämänhallintaa. Aggression hallinnasta ja seksuaalisuudesta koulutetaan terveys-, sosiaali- ja koulutoimen ammattilaisia. PoikaS -hankkeen tutkimusvaiheen valmistuttua siirrytään materiaalituotantoon. Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen. Uutena hankkeena käynnistetään ikäihmisten parisuhdeonni, seksuaalinen hyvinvointi ja mielekäs elämä yhdessä kahden eläkeläisjärjestön ja Sydänliiton kanssa. Lisäksi jatketaan vastaanottotoimintaa ja vastataan seksuaalineuvoja- ja terapiakoulutuksen sisällöstä. Monikulttuurista yhteiskuntaa edistetään Väestöliiton Kotipuu-toiminnalla, jonka keskeisenä painopisteenä on maahanmuuttajien vanhemmuutta ja osallisuutta vahvistava vertaisryhmätoiminta, jota levitetään edelleen. Pilotoidaan uutta monikulttuurisuuden asiantuntijakoulutusta. Kotipuu juhlii 10. toimintavuottaan ja julkaisee juhlakirjan. WOMENTOprojekti tukee koulutettujen naisten kotoutumista ja työllistymistä mentoroinnin avulla. Mentoreina toimivat saman ammattialan suomalaiset naiset. Toimintaa laajennetaan pääkaupunkiseudulta muihinkin kaupunkeihin, mm. Turkuun. Mentoroinnin liittämistä osaksi kotoutumiskoulutusta pilotoidaan. Etnokids tutkimus selvittää perhesiteiden muutoksia maahanmuuttajanuorten näkökulmasta. Kansainvälisen kehittämisen keskuksessa seurataan erityisesti uuden kehittämispoliittisen ohjelman toteutumista sekä vaikutetaan Suomen ja Euroopan unionin sitoutumiseksi seksuaaliterveysohjelmiin. Kehityshankkeita toteutetaan yhteistyössä paikallisten ja suomalaisten järjestöjen kanssa. Malawissa yhteistyökumppani on MLL, ja tavoitteena tyttöjen koulunkäynti, hyvinvointi ja seksuaaliterveys. Nepalissa toimitaan yhteistyössä WWF:n kanssa. Luonnonsuojelu ja seksuaaliterveys ovat nuoria kiinnostavia aiheita. Vuonna 2013 tehdään hankkeen arviointi. Keski-Aasiassa jatketaan vammaisten naisten lisääntymisterveyshanketta yhteistyössä Kynnys ry:n kanssa. Väestöntutkimuslaitos tekee yhteistyötä kaikkien osaamiskeskusten kanssa. Se osallistuu kehittämishankkeiden ideointiin. Laitoksessa tutkitaan myös lastenhankintaa, lapsettomuutta ja perheellistymisen esteitä Suomessa, Euroopassa ja Intiassa. Laitos edustaa Suomea EU:n laajassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa Families and Societes. Vuoden 2013 perhebarometri koskee avioeroja. Väestöliiton klinikat Oy:n kanssa tehdään kysely munasoluja 3

4 luovuttaneille naisille. Laitos hoitaa kirjastoa ja toimii uusien hankesuunnitelmien tukena ja tarvittaessa hautomona. Tutkimustieto antaa Väestöliitolle lisää uskottavuutta ja vahvistaa vaikuttamistoiminnan luetettavuutta. Viestintä. Viestinnän niukat voimavarat kohdistetaan strategisesti tärkeimpiin asioihin. Sosiaalinen media integroidaan osaksi Väestöliiton kokonaisviestintää. Esite- ja markkinointimateriaalia uusitaan, samoin seurataan viestinnän toimivuutta ja sen perille menoa. Pari & Perhe -lehden sisältöä uudistetaan lukijatutkimuksen palautteen mukaiseksi. Väestöliitto osallistuu useille messuille ja tapahtumiin, joiden kautta voidaan tavoittaa keskeisiä ammattiryhmiä ja suurta yleisöä. Talous. Väestöliiton keskeisin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Muita tärkeitä kumppaneita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ulkoasiainministeriö sekä kotimaiset ja ulkomaiset säätiöt. Oman toiminnan tuotoilla rahoitetaan noin neljännes kuluista. Väestöliitto ry:ssä työskentelee vuonna 2013 runsas 70 henkilöä, joista määräaikaisessa työsuhteessa arviolta viidennes. Väestöliitto omistaa kokonaan Väestöliiton klinikat Oy:n, Väestöliiton Kotisisar Oy:n, VL-Medin sekä VL-Markkinoinnin. VL-Markkinointi jatkaa vuonna 2012 käynnistynyttä kondomien nettimyyntiä samoin vakiintunutta kirjojen ja materiaalien tuotantoa ja ammatillista koulutuista. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat keskeisimpiä Kotisisar Oy:n yhteistyökumppaneita. Lapsettomuuden hoitoon erikoistunut Väestöliiton klinikat Oy toimii Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Arviolta 500 lasta syntyy vuosittain klinikoiden toiminnan tuloksena. Lääketutkimuksia tekevän VL-Medin toiminnan arvioidaan jatkuvan nykyisellä tasolla. Liiton palveluja myyvät yhtiöt kuuluvat Reilu-palvelu verkostoon. Näin halutaan tuoda esille niiden kotimaisuutta, palvelujen laatua ja toiminnan eettisyyttä sekä sitä, että mahdollinen ylijäämä koituu suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. 4

5 Sisältö Yleistä... 6 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 9 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Vanhemmuus Parisuhde Perinnölliset ja harvinaiset sairaudet Tutkimushankkeet Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Poikien ja nuorten miesten erityistarpeet Monikulttuuristen nuorten hyvinvointi ja osallisuus Tutkimushankkeet Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen Ikäihmisten parisuhdeonni, seksuaalinen hyvinvointi ja mielekäs elämä Tutkimushankkeet Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma Perheiden ja kotoutumisen tuki Suomeen muuttaneiden koulutettujen naisten kotoutuminen Kansainvälinen kehittämistyö Tutkimushankkeet Väestöntutkimuslaitos Väestöliiton hallinto- ja tukipalvelut Viestintä Henkilöstöhallinto ja henkilöstö Talous

6 Yleistä Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palveluiden tuottajana. Väestöliiton strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa Sen pohjalta on rakennettu neljä kehittämisohjelmaa, jotka yhdistävät Väestöliiton palvelu-, tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan. Näitä ovat perheiden hyvinvoinnin, nuorten hyvinvoinnin, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämisohjelmat. Strategiakauden puolivälissä selkiytetään organisaatiota siten, että osaamiskeskusten merkitys korostuu. Väestöliiton perinnöllisyysklinikka siirtyy vuoden alusta lukien Rinnekotisäätiön alaisuuteen, jolloin siitä ja Rinnekodin Lasten kuntoutuskodista muodostetaan Harvinaissairauksien osaamiskeskus. Toiminta-alueita karsimalla voidaan keskittyä ydintehtäviin: perheiden hyvinvointiin, nuorten elämänhallinnan tukemiseen, seksuaaliterveyden- ja oikeuksien puolustamiseen sekä suvaitsevamman Suomen rakentamiseen. Väestöliiton työskentelyotteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy. Kehittämisohjelmissa luodaan tulevaisuuden sosiaalisia innovaatioita. Strategiassa on määritelty kuusi yhteiskuntapoliittista tavoitetta, joita Väestöliitto tuo esille vaikuttamistoiminnassaan. 1) Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita. 2) Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö. 3) Hyvä seksuaaliterveys on jokaisen oikeus. 4) Perisuhteen hyvinvointi tukee hyvää vanhemmuutta ja kansanterveyttä. 5) Perheystävällinen työkulttuuri edistää hyvinvointia ja tasa-arvoa. 6) Tasapainoinen väestönkehitys on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. 7) Monikulttuurinen yhteiskunta on mahdollisuus Suomelle. Toimintaympäristö Euroopan taloudessa on suuria epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat myös Suomen talouteen, työllisyyteen ja julkisen sektorin rahoitusmahdollisuuksiin. Taantuman uhka lisää lomautuksia ja työttömyyttä ja vaikeuttaa erityisesti nuorten työllistymistä. Kuntien päättäjät ovat entistä vaikeammassa tilanteessa, kun kuntalaisten tarpeet palveluihin kasvavat ja samaan aikaan verotulot pienenevät. Väestöliitto vaikuttaa siihen, että kunnissa riittää ymmärrystä olla 6

7 leikkaamatta perheiltä, lapsilta ja nuorilta, joiden varassa kansakunnan tulevaisuus on. Yritysten tilanteen vaikeutuminen näkyy todennäköisesti myös niiden ja järjestöjen yhteistyön hiipumisena. Hallitus toteuttaa suurta kuntauudistusta, jonka lopputulosta ei vielä tiedetä. Riskinä on, että suurkuntien palvelutoiminta keskittyy kuntakeskuksiin. Väestöliitto tulee vetoamaan päättäjiin, että ainakin tärkeimmät peruspalvelut säilyisivät kohtuullisen lähellä myös reuna-alueiden asukkaille. Näitä ovat neuvola, päivähoito, koulu ja terveyskeskus. Kuntarakenteen uudistuminen tuo mahdollisuuksia Väestöliitolle. Yhteydenpitoa kansalaisiin tehostetaan nettipalvelujen avulla. Myös sosiaali-, terveys- ja koulupalvelujen työntekijöitä koulutetaan ja informoidaan Väestöliiton verkostojen kautta muiden muassa nuorten seksuaaliterveysasioissa sekä monikulttuurisuuskysymyksissä. Terveydenhuollon uudistus on valmisteilla, mutta sen lopputulos on vieläkin enemmän hämärän peitossa. Väestöliiton vaikuttamistoiminnan kannalta keskeistä on, miten kouluterveyshuolto, neuvolatoiminta ja mielenterveystyö tullaan järjestämään ja toteutuuko sosiaali- ja terveydenhuollon tiiviimpi yhteistyö ja mitä se merkitsee muun muassa lastensuojelulle. Väestöliitto seuraa myös, miten sosiaalihuollon uudistamista selvitelleen työryhmän työ jatkuu lainsäädäntövaiheessa. Lastensuojelun tarkistamista varten on nimetty työryhmä, jonka työhön halutaan vaikuttaa esimerkiksi lastensuojelulaitosten seksuaaliterveyskysymysten osalta. Isyyslakia ollaan uudistamassa. Sijaissynnytykset ovat mahdollisesti tulossa sallituiksi, jolloin Väestöliiton käsityksen mukaan vanhemmuudesta kokonaisuudessaan tulee säädellä nykyistä tarkemmin. Väestöliitto seuraa myös varhaiskasvatuksen kehittämistä uuden päivähoitolain alaisuudessa opetustoimen osana. Nuorten yhteiskuntatakuuta aletaan käytännössä toteuttaa vuonna Nuorten syrjäytymisen ehkäisylle saadaan näin käytännön keinoja. Kotoutumislain ulottaminen kaikkiin maahanmuuttajiin ja perheenjäseniin oli Väestöliiton keskeisiä tavoitteita. Lain tultua voimaan Väestöliitto tulee seuraamaan tarkasti sen toteutusta. Väestöliiton toiminnan tukijoista RAY on keskeisin. RAY:n tuotto on kasvanut, joten uusienkin hankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat kohtalaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Väestöntutkimuslaitosta sekä Nuorten seksuaaliterveysverkostoa. Mahdollisten budjettileikkausten vuoksi rahoituksen vähentymiseen on syytä varautua. UM tukee kehitys- ja lähialueyhteistyötä. Lähialueyhteistyötä ei entiseen tapaan tueta, vaan Väestöliitto on etsinyt tukea muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvostosta. Hankkeiden omavastuuosuuksia varten tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa KAPUA-varainkeräyksellä. Väestöliiton kokonaan omistamien yritysten tuotto saattaa taantuman vuoksi pienentyä.. Väestöliiton Kotisisar Oy tuottaa lastenhoitopalveluja pääkaupunkiseudulle sekä kunnille, 7

8 yrityksille että yksityisille perheille. Kotitalousvähennyksen leikkaus voi johtaa siihen, että perheet vähentävät palvelujen käyttöä. Kuntien suorittama kilpailuttaminen kiristää edelleen toimintaedellytyksiä. Väestöliiton klinikat Oy on vakiinnuttanut toimintansa Suomen suurimpana yksityisenä lapsettomuushoitojen tuottajana. Vuosittain syntyy noin 500 lasta Väestöliiton klinikoiden avustamana. Sekä pääkaupunkiseudulla että Oulussa julkinen sektori on lisännyt omaa palvelutuotantoaan. Taantuman vuoksi perheet saattavat siirtää lapsenhankinta-aikeitaan. Väestöliiton klinikat Oy vastaa kiristyvään kilpailuun korostamalla laatua, asiakaslähtöisyyttä ja sitä, että toiminnan tuotot eivät valu veroparatiiseihin, vaan palautuvat yleiseen hyvään. VL-Markkinointi Oy:n oppimateriaali- ja kirjatuotanto pysyy toimintavuonna entisellä tasollaan. Koulutuksessa sisällöt muuttuvat, kun parisuhdeterapeuttien koulutus siirtyy yliopistojen tehtäväksi. Sen sijaan seksuaalineuvojakoulutuksella on kysyntää. Jatkossa myös monikulttuurisuuteen liittyvää koulutusta kehitetään osana VL-Mmarkkinointi Oy:n toimintaa. Lääketutkimukset ovat vähentyneet, kun huomattavat HPV-rokotetutkimukset on saatu päätökseen ja rokote sisällytetyksi viralliseen rokotusohjelmaan. VL-Medi pyrkii saamaan mahdollisuuksiensa mukaan lääketutkimuksia myös vuonna

9 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tieto siitä, mitkä ongelmat ja kysymykset ovat juuri nyt ajankohtaisia nousevat kehitystyön, palveluiden, tutkimustoiminnan, yhteistyön sekä jäsenjärjestöjen viestien kautta. Näitä viestejä Väestöliitto välittää eri tavoin päättäjille, medialle ja kansalaisille. PÄÄTTÄJÄT MEDIA KANSALAISET YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN PALVELUT JA KEHITTÄMINEN TUTKIMUS KOTIM. JA KV YHTEISTYÖ JÄSEN- JÄRJESTÖT Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisten elämään liittyvien asioiden havaitsijana, vertaistuen ja yhteisöllisyyden luojina. Monet järjestöt, kuten Väestöliitto, ovat myös palvelujen tuottajia. Väestöliiton vaikuttamistoiminta kohdistuu myös kansalaisiin. Vuonna 2012 presidentti Niinistön aloitteesta haastettiin ihmisiä pitämään parempaa huolta toinen toisistaan. Ihan tavallisten asioiden, arkikeinojen avulla, aikuiset voivat tehdä lasten ja nuorten arjesta turvallisempaa. Väestöliitto jatkaa kampanjaa vaikuttamalla erityisesti vanhempiin ja nuorten kanssa työskenteleviin ammattilaisiin. Monikulttuurisuudesta on tullut arkipäivää erityisesti suurissa kaupungeissa. On tärkeää, että myös maahanmuuttajajärjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. Seuraavassa on esiteltynä Väestöliiton syksyllä 2012 julkaisemat kunnallisvaaliteemat. 9

10 Toimintavuonna 2013 Väestöliitto seuraa, miten sen kunnallisvaaleissa esiin nostamat teemat toteutuvat. Eheä ja tasapainoinen kunta Lapset, nuoret ja perheet ovat kuntien tulevaisuuden ydin. On tärkeää, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan kattavasti ja tasa-arvoisesti. Erityisesti peruspalveluihin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn kannattaa suunnata voimavaroja. Lapsi- ja perheystävällisissä kunnissa kaikilla on tasavertaiset lähtökohdat. Asuinalueiden monimuotoisuudelle, viihtyisyydelle ja lähipalvelujen saatavuudelle tulee antaa yhdyskuntasuunnittelussa erityinen painoarvo. Väestöliitto ei halua lietsoa sukupolvien välistä vastakkainasettelua, vaan toivoo, että kunnissa pystytään sovittamaan viisaasti yhteen eri ikä- ja väestöryhmien tarpeita. Perheet tarvitsevat käytännön mahdollisuuksia heille itselleen parhaiten sopivan lastenhoitomuodon valitsemiseen. Varhaiskasvatuksen laatu vaikuttaa suuresti lasten elämään ja heidän tulevaan kehitykseensä. Henkilökunnan ammattitaito, riittävyys, sijaisjärjestelyt, pienet ryhmäkoot ja erityisryhmien huomioiminen ovat keskeisiä tekijöitä hyvän päivänhoidon järjestämiseksi. Perheet kaipaavat nykyistä joustavampia ratkaisuja lastenhoitoon. Kunnat voivat tukea pienten lasten kotona tapahtuvaa hoitoa korottamalla kotihoidosta maksettavia kuntalisiä. Vanhempien sidettä työelämään voidaan tukea paremmilla mahdollisuuksilla yhdistää työtä, opiskelua ja lasten hoitoa. Väestöliitto muistuttaa, että perhepäivähoito on kotihoidon jälkeen kuntalaisten toivotuin hoitomuoto lapselle, joten sen arvostus pitää palauttaa ansaitsemalleen tasolle. Tärkeää: - lisätä perheiden oikeutta valita omalle lapselleen parhaiten soveltuva hoitomuoto - päivähoidon laatuun ja ryhmäkokoihin kiinnitettävä erityistä huomiota - maahanmuuttajalasten erityistarpeita pitää tukea - yhdyskuntasuunnittelulla ja kaavoituksella voidaan ehkäistä sosiaalisesti yksipuolisia asuinalueita ja lisätä viihtyisyyttä. Kotipalvelu takaisin perheille ja nopeaa apua perhekriiseihin Perheiden jaksamisesta keskustellaan jatkuvasti, eikä vain murheellisempien tapausten johdosta. Väestöliitto muistuttaa, että kaikki perheet tarvitsevat joskus apua ja tukea. On tärkeää, että apua voidaan tarvittaessa tarjota nopeasti, jotta vältytään ongelmien kasautumiselta ja niiden vaikealta ja erittäin kalliilta hoitamiselta myöhemmin. Lapsiperheiden kotipalvelu on asia, joka herättää kuntalaisissa paljon myönteisiä muistoja. Harmillista on, että järjestelmä ajettiin 90-luvun laman jälkimainingeissa alas. Kotipalvelu tulisikin palauttaa kattavasti lapsiperheiden tarpeisiin. Kotipalvelun saamisen pitäisi olla helppoa ja joustavaa. Väestöliitto tuottaa monien muiden järjestöjen tavoin lastenhoito- ja kotipalveluja. Kuntien oman palvelutoiminnan ohella tulisi suosia näitä palveluntuottajia, joiden 10

11 toiminnan tuotto kaikkineen jää kotimaahan. Kuntalaisille voisi esimerkiksi jakaa palveluseteleitä, joita lapsiperheet voisivat tarvittaessa käyttää kotipalvelun saamiseen. Toimiva parisuhde ja onnistunut vuorovaikutus perheessä on perheen tukiranka. Perheen aikuisten väliset suhteet heijastuvat suoraan lasten hyvinvointiin. Suuri osa ihmisistä kokee elämässään monia vaikeita kriisejä. Tästä syystä kuntien täytyy huolehtia siitä, että kaikki kriisiapua tarvitsevat myös saavat sitä ilman viivytystä. Alkoholin käyttö on lisääntynyt myös lapsiperheissä. Se on usein parisuhdeväkivallan ja lasten kaltoinkohtelun taustalla. Alkoholin mielikuvamainonta houkuttelee myös nuoria aloittamaan päihteiden käyttöä. Tärkeää: - Kotipalvelut palautettava laajasti lapsiperheille. - Nopeaa apua perhekriiseihin. Nykyajan nuoret ovat fiksuja, kuunnellaan siis heitä Nuorten tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmemmalta kuin pitkään aikaan. Väestöliitolle on tärkeää, ettei nuori jää maailman myllerryksessä yksin, vaan häntä tuetaan elämässä monin tavoin. Nuorten ensisijainen toive kunnille on pitkään ollut kokoontumistilojen ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen. Tähän toiveeseen tulee viimein vastata eikä pitää monia harrastustoimintaan soveltuvia tiloja tyhjinä kankean byrokratian vuoksi. Kouluun tai oppilashuoltoon liittyviin asioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hyvä peruskoulu lähellä kotia on lapsen ja nuoren perusoikeus. Lisäksi rapautuneet kouluterveyspalvelut ja oppilashuolto tulee palauttaa tasolle, jonka nuoret ansaitsevat ja jota, järjestelmäämme rakentaneet päätöksentekijät tarkoittivat. Nuorten toiveiden mukaisesti ehkäisyvälineiden pitäisi olla kunnissa ilmaisia vähintään alle 20- vuotiaille sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti. Niissä maissa, joissa tällainen järjestelmä on otettu käyttöön, ovat nuorten abortit vähentyneet huomattavasti. Tärkeää: - Hyvä peruskoulu lähellä kotia on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus. - Nuorten kouluterveyspalveluiden ja oppilashuollon saatavuuden ja tason parantaminen. - Nuorisotilat ja harrastusmahdollisuudet kaikkien nuorten saataville. - Ehkäisyvälineet ilmaiseksi alle 20-vuotiaille. 11

12 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää perheiden, vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa tärkeimpiä lohkoja ovat vanhemmuus, parisuhde, perinnöllisyys, sekä tutkimustoiminta. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painotuksien kehittämis- ja tutkimushankkeet: Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita 12

13 Vanhemmuus Tammikuusta 2013 lähtien Väestöliiton vanhemmuutta tukevat hankkeet yhdistetään osaamiskeskukseksi, joka reagoi asiakastyössä, vuorovaikutteisissa nettitoiminnoissa ja yhteiskunnassa esiin tuleviin vanhemmuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Vanhemmuus-osaamiskeskuksen päämääränä on edistää lapsiperheiden vanhemmuuden edellytyksiä tarjoamalla nyky-yhteiskunnan haasteet huomioivia toimintamalleja ja käymällä jatkuvaa dialogia perheiden, ammattihenkilöstön, median ja yhteiskunnan päättäjien kanssa. Osaamiskeskuksen asiantuntijuus perustuu käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, tutkittuun tietoon, laaja-alaiseen nettitoimintaan, verkostoyhteistyöhön sekä jatkuvaan lisäkouluttautumiseen. Osaamiskeskus yhdistää neljän olemassa olevan hankkeen asiantuntijuuden yhdeksi kokonaisuudeksi. Osaamiskeskuksen kehittämishankkeet ovat Perheverkko, Perhenetti, Vastaamo ja Perheystävällinen työpaikka. Väestöliiton Vanhemmuus-osaamiskeskus PERHEVERKKO toimintamallit materiaalit vastaanotto-, puhelin- ja yksilönettiauttamine n PERHEYSTÄ- VÄLLINEN TYÖPAIKKA toimintamallit nettisivusto yritysyhteistyö Vanhemmuus - osaamiskeskus PERHENETTI Perheaikaa.fi - verkkopalvelu asiantuntijoiden ohjaama nettivertaisryhmätoimint a VASTAAMO Pikkulapsiperheille suunnattu verkkoneuvontapalvelu Vastaamo.fi 13

14 Toimintaympäristö Suomi on eurooppalaisessa vertailussa varsin perhe- ja lapsimyönteinen maa. Perhe ja lapset ovat ihmisten arvostuksissa korkeimmalla sijalla terveyden ohella. Suomessa perheiden ihannelapsiluku on 2,6. Toteutunut lapsiluku on 1,8 eli läheskään kaikki eivät saa toivomiaan lapsia. Hyvin harvoin syy on lääketieteellinen. Opiskelu- ja työurien eriytyminen sukupuolen mukaan vaikeuttaa kumppanin löytymistä. Ensimmäisen lapsen hankintaan vaikuttaa myös perheen taloudellinen tilanne, kuten työsuhteen varmuus ja tulotaso. Taloudellisten syiden vaikutuksia syntyvyyteen voi vähentää hyvällä perhepolitiikalla. On tärkeää, että lastenhankinta ei polarisoidu hyvä- ja huonotuloisten kesken, vaan kaikille perheille annetaan tukea ja mahdollisuuksia perheen perustamiseen. Suomalainen perhepolitiikka on kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista. On tärkeää, että sen keskeisistä elementeistä, kuten vanhempien oikeudesta valita lapsensa hoitomuoto, tulonsiirtojen tasosta suhteessa elinkustannuksiin ja laadukkaasta päivähoidosta pidetään kiinni. Lapsen turvallista kasvua vaarantavat monet perhe-elämään ja vanhemmuuteen yhteydessä olevat tekijät. Taantuma kiristää perheiden taloutta mahdollisten irtisanomisten vuoksi. Lapsiperheiden vanhempien alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Mielenterveysongelmiin saa yhä huonommin apua. Perheet joutuvat yhä monimuotoisempien paineiden alle, jotka vievät voimavaroja toimivalta ja läsnä olevalta vanhemmuudelta ja jotka voivat johtaa eroihin. Erotilanteessa vanhempien talous ja tukiverkostot heikkenevät entisestään. Lasten psyykkiset oireet lisääntyvät erityisesti niissä perheissä, joissa lapset joutuvat osallisiksi vanhempien välisiin riitoihin. Enemmistö pikkulapsiperheistä haluaa hoitaa lapsensa kotona siitäkin huolimatta, että kotihoidon tuli on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Kotihoidontuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 2011 ja hoitolisä 51 prosenttia. Pikkulapsivaiheen jälkeen lapsiperheiden vanhemmat hakeutuvat nopeasti työelämään. Heidän työllisyysasteensa onkin korkeampi kuin samanikäisillä aikuisilla keskimäärin. Varhaiskasvatus ja päivähoito ovat siirtymässä sosiaalitoimen alaisuudesta opetusviranomaisille. Päivähoidon laadussa on suuria kunnittaisia vaihteluja. Lasten parissa työskentelevien koulutustaustat saattavat vaihdella huomattavasti, ja kouluttamattomien sijaisten määrä voi olla suuri. Suuret lapsiryhmät stressaavat sekä lapsia että työntekijöitä, mikä lisää sairauspoissaoloja ja alanvaihtoja. Erityistä tukea tarvitsevat lapset jäävät helposti vaille tarvitsemaansa tukea. Lähes kaikki vanhemmat tarvitsevat tukea ainakin jossain vaiheessa. Mitä helpommin ja nopeammin tukea saadaan, sitä harvempi ongelma vaikeutuu. Suhtautuminen 14

15 kuritusväkivaltaan on muuttunut kielteisemmäksi. Vanhemmilla voi kuitenkin olla vaikeuksia rauhoittua ja käyttäytyä vastuullisesti haastavissa arkipäivän tilanteissa. Suomi on avioerotilastojen kärjessä Euroopassa, ja usein erot sattuvat pikkulapsivaiheeseen. Uusperheiden määrä on lisääntynyt, eivätkä niissä elävät vanhemmat saa tukea parisuhteeseen tai kasvatukseen liittyviin ongelmiinsa tarpeeksi ajoissa. Monet lapset kasvavat vaihtuvien perhemuotojen ketjussa, jolloin heidän kiintymyssuhteensa jäävät ohuiksi. Näillä lapsilla sääntöjen noudattamisen halu ja kyky vähenee ja levottomuus lisääntyy. Alkoholin käyttö on yleistynyt myös pikkulapsiperheissä. Se saattaa ajaa perheväkivaltaan ja lasten laiminlyöntiin. Lastensuojelun tarve on kasvanut hälyttävästi, jo lasta on yhteiskunnan huostassa. Tarvittaisiinkin voimakasta asenteisiin vaikuttamista sekä alkoholin myynnin rajoittamista ja hintapolitiikan reivausta. On tärkeää tukea äitejä ja isiä erityisesti lapsen elämän varhaisvaiheessa. Vanhempien tilanteen kriisiytyessä perheet tarvitsevat nopeaa tukea myös lapsen hoitamisessa. Mielenterveyden häiriöiden lisäksi perheväkivalta, päihteet ja perheen hajoamisen uhka ovat selkeitä riskitekijöitä. Tarvitaan siis toimivia lähipalveluja, kotiin saatavaa apua ja nopeasti reagoivaa kriisiapua. Monissa maissa on havahduttu epäkohtiin, jotka liittyvät työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuteen. Euroopassa ollaan yleisesti huolestuneita työelämän pirstaloitumisesta, henkisestä kuormituksesta, alhaisista syntyvyysluvuista ja perheiden hyvinvoinnista. Vuotta 2014 vietetään Euroopassa otsikolla Reconciling Work and Family. Teema on painopiste myös EU:n 2020-strategiassa. Suomessa on ensimmäistä kertaa nostettu perheen ja työn yhteensovittamisen edellytysten kehittäminen osaksi hallitusohjelmaa (2011). LASTA ODOTTAVIEN JA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN VANHEMMUUS Väestöliiton Perheverkko -hanke Perheverkko tarjoaa lapsiperheiden vanhemmuuteen ja arkeen erityisosaamista yhteiskunnallisella tasolla, perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille ja suoraan perheille. Toiminta keskittyy löytämään moniammatillisesti ja innovatiivisesti tämän päivän pikkulapsiajan kipukohdat. Perheverkko luo toimintamalleja ja materiaaleja. Vuoden 2013 painopisteet Perheiden ja koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että lasten psyykkistä hyvinvointia edistetään tukemalla vanhemmuutta ja syventämällä ymmärrystä siitä, millaiset tekijät voivat uhata lasten turvallisuuden tunnetta. Miten tyynnytän ja rauhoitan itkuisen vauvan? Mitä vauva viestii tyytymättömyydellään? Kolmevuotias ei ole paha tai ilkeä, vaikka hän ajaa läpi 15

16 omaa tahtoaan kymmenen kertaa päivässä. Perheet tarvitsevat apua vauvan ja pienen lapsen itsesäätelyn tukemiseen. Lapsi, joka vasta harjoittelee itsensä rauhoittamista, tarvitsee tyynen ja rauhallisen aikuisen tuekseen. Moni aikuinen, niin lasten parissa työskentelevä ammattilainen kuin lasten vanhempi, kokee usein omat itsesäätelykeinonsa puutteellisiksi. Sen vuoksi myös aikuiset tarvitsevat apukeinoja itsesäätelynsä kehittämiseen. Millainen on lasten psyykkinen hyvinvointi, kun vanhemmat kipuilevat erokriisissään? Miten vanhemmat pystyvät näkemään ja kuulemaan lasta, kun omat psyykkiset ja fyysiset voimavarat ovat koetuksella? Miten säilyttää kunnioitus ja arvostus lapsen toista vanhempaa kohtaan, jos parisuhteessa on koettu vaikeita loukkauksia? Vaikka eroon liittyy usein myös helpotuksen tunteita, se on monelle yksi elämän suurimpia henkilökohtaisia pettymyksiä ja epäonnistumisen kokemuksia. Harvalla on valmiuksia näiden tunteiden kanssa elämiseen. Jaksaakseen jokapäiväistä elämäänsä eroavat tai jo eronneet lapsiperheen vanhemmat tarvitsevat uutta näkökulmaa tulevaisuuteensa. Useat eroavat vanhemmat kokevat tarvitsevansa ulkopuolista apua, kun on vaikea löytää asiallista ja toimivaa tapaa kommunikoida entisen kumppanin kanssa. Vaikuttamistyö Perheverkko tuo esiin itsesäätelyn tärkeyttä ihmisen hyvinvoinnille. Erotilanteissa Perheverkko tukee vanhemmuuden jatkumista, lapsen suhteita molempiin vanhempiinsa ja lähisukulaisiin sekä muihin tukiverkon jäseniin. Perheverkko tekee yhteistyötä eri medioiden edustajien kanssa sekä vaikuttamalla nettisivujen kautta. Perheverkko tuottaa julkaisuja ja koulutuksia sekä ammattilaisille että vanhemmille itsesäätelyn tukemiseen ja vaikeiden tunteiden käsittelyyn. Perheverkko tuo esiin lasten parissa työskentelevien ammattilaisten työn haasteellisuutta ja kuormittavuutta Ammattilaisen kielletyt tunteet -julkaisun ja työssä jaksamisen koulutusten kautta. Uusperheiden haastavia perhetilanteita tuodaan esiin tuoreella lastenkirjalla. Valtakunnallinen toiminta Perheverkko koordinoi yhteistyöhanketta pienten lasten, vanhempien ja ammattilaisten itsesäätelyn tukemisessa. Tuotettujen aineistojen vaikuttavuutta arvioidaan. Yhteistyökumppaneiksi kutsutaan neuvoloita. Vuoden 2013 aikana jatketaan koulutuksia kehitettyjen mallien mukaan mm. aggression portaat ja pienen lapsen kiukku ja itsetunnon tukeminen. Neuvontapuhelinpalvelut tavoittavat asiakkaita valtakunnallisesti. Netissä toimiva kysymysvastauspalvelu käynnistetään 2013 kevään aikana, ja nettivastaanotot palvelevat myös ulkomailla asuvia suomalaisia. 16

17 Mediavaikuttamista jatketaan edelleen asiantuntijahaastatteluilla (tv, radio, lehdet, nettiartikkelit) ja ottamalla kantaa ajankohtaisiin pikkulapsiperheitä koskeviin aiheisiin sekä vastaamalla Vauva-lehden palstalla. Perheverkon nettisivuille tuotetaan Mielen hyvinvoinnin lautasmalli, jolla halutaan tuoda esiin vanhemmille ja kasvattajille lapsen mielenterveyttä tukevia asioita. Aiheesta järjestetään luentoja ja koulutuksia. Perheverkko toimii Monikkoperheet ry:n Lapsen turvallinen elämä-ohjausvälineitä monikkolapsia odottaville -hankkeessa yhteistyökumppanina. Alueellinen toiminta Ohjatut vertaistukiryhmät vanhemmille yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Eroavuxi palvelumuoto eropäätöksen tehneille vanhemmille ja heidän lapsilleen jatkuu pilottivaiheen jälkeen. Vastaanottokäyntejä vanhemmuuden tukemiseen pääkaupunkiseudun vanhemmille. Neuvonta- ja asiantuntijapalvelut alle kouluikäisten lasten vanhemmille Perheverkon netti- ja puhelinpalvelut ovat valtakunnallisia ja helposti saavutettavia. Perheverkko tarjoaa Väestöliiton nettisivujen kautta maksuttomia asiantuntijavastaanottoja sekä Kysy asiantuntijalta -asiantuntijavastauksia. Eroavuxi-toimintamuodon asiakaskäynnit ovat vuonna 2013 asiakasperheille maksuttomia. Vuoden aikana kerätään tietoa ja kokemuksia erilaisista eroperheistä sekä käytettyjen menetelmien vaikuttavuudesta. Toimintamuodon pariin voidaan ottaa arviolta 6 8 perhettä. Vuoden 2013 alkupuoliskolla käynnistetään nettisivuilla kysymys-vastauspalvelu, jossa vastataan yhdestä kahteen kysymykseen kuukaudessa. Kysymys-vastauspalvelu korvaa lakkautetun henkilökohtaisen sähköpostineuvonnan. Perheverkko järjestää kaksi ohjattua 5-6 tapaamiskerran vertaistukiryhmää yhdessä järjestöyhteistyökumppanin kanssa. Vuoden 2013 aikana tarjottavat vanhemmuuspalvelut. KOHDERYHMÄ: Alle kouluikäisten lasten vanhemmat Vanhemmuus -nettisivut kävijää MAKSUTTOMAT VASTAANOTOT Eroavuxi -toiminta 6-8 perhettä MAKSULLINEN TOIMINTA 17

18 Parikäyntejä neuvonnassa 90 käyntiä (psykologi, lääkäri ja terapeutit) Yksilökäyntejä neuvonnassa 142 käyntiä (psykologi, lääkäri ja terapeutit) Neuvontapuheluja Nettivastaanottoja Nettiartikkeleja Kysymys- ja vastauspalsta Vanhemmuus- ja kasvatusiltoja Ammattilaisten koulutustilaisuuksia Ohjattu vertaisryhmä pääkaupunkiseudulla KOULUTUS 100 puhelua 20 vastaanottoa 6 artikkelia 1-2 asiantuntijavastausta kuukaudessa 500 osallistujaa 4 tilaisuutta 2 ryhmää, 5-6 tapaamiskertaa Perheverkko toteuttaa 12 luentoa tai koulutustilaisuutta ammattihenkilöstölle sekä 2-4 nettiluentoa perheaikaa.fi -kautta. Materiaalit / toimintamallit Vauvan ja pienen lapsen itsesäätelyopas vanhemmille (aineistotuotanto käyntiin 2012 syksyllä). Vauvan ja pienen lapsen itsesäätelyopas ammattilaisille (aineistontuotanto käyntiin 2012 syksyllä) Koulutusta ammattihenkilöstölle (esimerkiksi neuvoloiden terveydenhoitajat) vauvan ja pienen lapsen itsesäätelyn ohjannassa. Vertaistukiryhmiä vauvan ja pienten lasten vanhemmille itsesäätelyn ohjannassa (sekä face to face -ryhmiä että netissä tapahtuvaa toimintaa). Tutkimus ammattihenkilöstön antaman ohjannan ja ohjatun vertaisryhmän vaikuttavuudesta perheiden pikkulapsivaiheen tyytyväisyyteen verrattuna "nollaryhmään", joka ei saa tätä tehostettua ohjantaa. Yhteistyökumppanina neuvoloita. Uusperhekirja alakouluikäisille lapsille. Mielen hyvinvoinnin lautasmalli nettiaineistoksi. Seuranta Asiakaspalaute Eroavuxi-palvelusta sekä työntekijöiden oma analyysi palvelun vaikuttavuudesta. Näiden perusteella laaditaan raportti, joka ohjaa toimintamuodon kehittämistä. Nettikyselyn avulla kerätään palautetta tuotetuista aineistoista. Ryhmistä ja koulutuksista kerätään kirjalliset palautteet. Säännöllisissä tiimin sisäisissä kokouksissa arvioidaan jatkuvasti työn vaikuttavuutta ja omaa toimintaa. 18

19 Yhteistyö MLL:n kanssa ohjatut vertaistukiryhmät Monikkoperheet ry, Lapsen turvallinen elämä - ohjausvälineitä monikkolapsia odottaville hankkeessa yhteistyökumppanina Yhteistyöverkosto Lapsen parhaaaksi: Espoossa työskentelevät eroauttajat Yhteistyö neuvoloiden kanssa Itsesäätelyhankkeessa VANHEMPIEN NETTIVERTAISRYHMÄT Väestöliiton Perhenetti -hanke Perhenetti on Väestöliiton kehittämishanke, jonka päätavoitteena on kehittää ja ylläpitää lasta suunnitteleville, odottaville ja vauvaperheiden vanhemmille suunnattu maksuton verkkopalvelu Perheaikaa.fi, jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen sekä vertaistuki. Hankkeen osatavoitteina on kehittää viisi vuorovaikutteista netissä toimivaa vertaisryhmämallia, suunnitella koulutusmalli ja kouluttaa hankkeessa mukana olevat asiantuntijat ja kumppanuusjärjestöjen vapaaehtoistoimijat sekä toteuttaa laaja-alaista ja jatkuvaa nettivertaisryhmätoimintaa vuosina Perheaikaa.fi -verkkopalvelu kytketään muihin, samalle kohderyhmälle suunnattuihin, valtakunnallisiin hankkeisiin. Lisäksi tehdään yhteistyötä muiden järjestölähtöisten, netissä toimivien kehityshankkeiden kanssa. Vuoden 2013 painopisteet Perheaikaa.fi vahvistaa vanhemman ja koko perheen toimintakykyä, omaehtoista suoriutumista sekä aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Hanke tukee vanhempia yhdessä elämän suurimmista muutostilanteista, lapsen syntymässä, joka vaikuttaa väistämättä myös parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja seksuaalisuuteen. Vaikuttamistyötä tehdään tuottamalla ja levittämällä tietoa sekä mahdollistamalla niin vertais- kuin asiantuntijoilta saatavan tuen saanti. Yhteistyötä tekevät jäsenjärjestöt (ks. Yhteistyö jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa ) tuovat eri perhemuotoja koskevan asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön, mikä mahdollistaa erilaisten perheiden tarpeisiin vastaamisen. Perheaikaa.fi tarjoaa foorumin käsitellä anonyymisti perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia. Vertaistuki vahvistaa kokemusta siitä, että nuoret vanhemmat eivät ole yksin elämäntilanteensa kanssa. Hankkeen kautta on mahdollista tavoittaa myös niitä kävijäryhmiä, jotka haluavat anonyymisti käsitellä vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyviä vaikeimpia ja vaietumpia aiheita. 19

20 Perheaikaa.fi verkkopalvelu toimii valtakunnallisesti. Toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen palvelun, jonka asiakas voi tavoittaa kotoaan, työpaikaltaan tai mistä tahansa paikasta, missä on toimiva internet-yhteys. Asiakas voi toimia palvelujärjestelmässä anonyymisti, eikä palvelun piiriin pääseminen edellytä vastaanotolla käyntiä. Verkkopalvelun suunnittelussa on otettu huomioon erilaiset saavutettavuutta tukevat elementit (mm. näkövammaisten käyttämät apuvälineet, rakenteen ja navigaation selkeys, helppokäyttöisyys). Järjestelmään voi kirjautua myös ulkomailta käsin, joten toimintamalli palvelee myös maasta muuttaneita vanhempia. Verkkopalvelu Perheaikaa.fi verkkopalvelu on kolmiosainen. Sivustolla on omat osionsa 1) lasta toivoville/suunnitteleville, 2) lasta odottaville ja 3) vauvaperheiden vanhemmille. Lisäksi verkkopalvelu sisältää ns. oman profiilin, jota asiakas voi muokata omien kiinnostuksen kohteidensa mukaiseksi. Perheaikaa.fi verkkopalvelun ryhmät jakautuvat avoimiin ja suljettuihin sekä reaaliaikaisiin ja ei-reaaliaikaisiin ryhmiin. Avoimet ryhmät ovat kaikille avoimia, kun taas suljettujen ryhmien sisältöjä pääsevät näkemään ainoastaan ryhmään valitut henkilöt. Reaaliaikaisissa ryhmissä kommentit näkyvät välittömästi, sen sijaan ei-reaaliaikaisissa ryhmissä viestit tulevat näkyviin vasta sen jälkeen, kun ylläpito on ne tarkastanut ja julkaissut. Verkkopalvelu toimii viikon jokaisena päivänä. Ryhmätoimintaa (jatkuvasti toimivia keskustelupalstoja lukuunottamatta) järjestetään yhdeksänä kuukautena vuodessa, tammikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja elokuun puolivälistä joulukuun puoliväliin. Vuoden 2013 aikana tullaan järjestämään 80 kaikille avointa keskusteluketjua, 12 suljettua nettiryhmää (kestoltaan 1 2 kuukautta/ryhmä), 20 nettiluentoa sekä 100 chat-ryhmää. Toimintavuoden aikana sivustolla julkaistaan oheismateriaaleina 100 videoklippiä, 40 artikkelia sekä 50 tietoiskua. Lisäksi vuoden 2013 aikana suunnitellaan ja valmistellaan seuraavan vuoden ryhmätoiminta ja oheismateriaali. KOHDERYHMÄ: Lasta suunnittelevat, odottavat ja viimeisen kolmen vuoden aikana perheellistyneet Perheaikaa.fi-verkkopalvelu Perheaikaa.fi-facebook Keskusteluketjut Nettiryhmät Nettiluennot Chat-ryhmät kävijää jäsentä 80 avointa keskusteluketjua 12 suljettua nettiryhmää (kesto 1-2 kk) 20 nettiluentoa 100 chat-ryhmää 20

21 Vuoden 2013 aikana Perheaikaa.fi -verkkopalvelu linkitetään toimimaan myös sosiaalisessa mediassa. Pääkanavina toimivat Facebook, Twitter ja YouTube. Sosiaalinen media tarjoaa kustannustehokkaan tavan markkinoida verkkopalvelun toimintamuotoja reaaliaikaisesti suoraan lapsiperheille. Koulutus Väestöliitto kouluttaa Perheaikaa.fi -verkkopalvelussa mukana olevat kumppanuusjärjestöjen vertaisohjaajat ja hankkeessa toimivat asiantuntijat. Koulutus antaa ohjaajille valmiuden vetää nettivertaisryhmiä ja toimia sujuvasti Perheaikaa.fi -verkkopalvelun sisällöllisissä keskusteluryhmissä. Prosessimuotoinen ohjaajakoulutus jakautuu peruskoulutukseen, jatkokoulutukseen ja kouluttajakoulutukseen. Vuoden 2013 aikana tullaan järjestämään viisi peruskoulutuspäivää ja seitsemän jatkokoulutuspäivää sekä kollme kouluttajakoulutuspäivää. Koulutuspäiviin osallistuu arviolta 30 vertaisryhmien ohjaajaa. Arviointi ja seuranta Hankkeen toteuttamisen tukena on ohjausryhmä, joka kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa. Vuoden 2013 syksyllä toteutetaan palvelun laadunarviointi käyttäjäkyselyllä, kumppanuusjärjestöille osoitetulla kyselyllä sekä nettivertaisohjaajille osoitetulla kyselyllä. Lisäksi seuranta- ja arviointimenetelmiä kehitetään eteenpäin. Laadullisina mittareina käytetään hankkeen vapaaehtoistoimijoiden sekä verkkopalvelun käyttäjien kokemuksia verkkopalvelun toimivuudesta. Määrällisinä mittareina toimivat muun muassa mediaseuranta, verkkopalvelun kävijä- ja osallistujamäärät sekä jäsenjärjestöjen vapaaehtoistoimijoiden määrät. Yhteistyö jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa Hankkeen pohjana on Väestöliiton vankka asiantuntijuus perhe-elämän, monikulttuurisuuden, seksuaalisuuden ja parisuhteen alueilla. Perheaikaa.fi -verkkopalveluun oman asiantuntemuksensa antavat nykyisistä hankkeista Perheverkko, Parisuhdekeskus, Väestöliiton väestöntutkimuslaitos sekä monikulttuurinen osaamiskeskus Kotipuu. Hankkeen tavoitteena on palvella laaja-alaisesti myös erilaisten perhemuotojen tarpeita. Näiden sisältöjen tuottamisessa Väestöliitto tekee yhteistyötä kuuden kumppanuusjärjestön kanssa (Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Uusperheellisten Liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Sateenkaariperheet ry ja Adoptioperheet ry). Perhenetti-hanke on yksi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) Emma & Elias -avustusohjelmaan valituista hankkeista. Vuoden 2013 aikana tehdään tiivistä yhteistyötä Emma & Elias - hankkeiden kanssa, joilla on Perheaikaa.fi -verkkopalvelun kanssa sama kohderyhmä. Perhenetti -hanke on yhteydessä Vastaamo -hankkeeseen, joka toteutetaan Väestöliiton, 21

22 Mental Capital Care Oy:n ja pääkaupunkiseudun Kaste -kuntien yhteistyönä (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen). Lisäksi vuoden 2013 aikana pyritään säännölliseen yhteistyöhön muiden järjestöjen ja ministeriöiden kehityshankkeiden kanssa. VANHEMPIEN ASIANTUNTIJANEUVONTA NETISSÄ Väestöliiton Vastaamo-palvelu Väestöliiton Vastaamo-palvelu tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden suojattuun, internetpohjaiseen keskusteluun asiantuntijan kanssa. Vastaamo täydentää kuntien perhepalveluita nettipohjaisella asiantuntijapalvelulla. Vastaamo-palvelua kehitetään yhteistyössä Mental Capital Care Oy:n kanssa. Palvelua toteutetaan Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten sekä Kotkan alueen terveys-, sosiaali- ja opetustoimessa. Nettipohjaista asiantuntijaneuvontaa pienten lasten vanhemmille Vastaamo-palvelussa asiakas voi kysyä sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisilta mitä vain. Asiakas tavoittaa palvelun kotoaan, työpaikaltaan tai mistä tahansa, missä on toimiva internet-yhteys. Asiakasta ei voida tunnistaa. Asiakas voi toimia palvelujärjestelmässä täysin anonyymisti eikä palvelun piiriin pääseminen edellytä vastaanotolla käyntiä. Kysymyksiä tai saatuja vastauksia ei näytetä muille. Palvelun asiakkaille annetaan kunnan toimipisteessä henkilökohtainen, maksuton, palveluseteli, joka oikeuttaa viiden kysymyksen/keskustelunavauksen jättämiseen sähköisellä palvelualustalla. Kysymyksiin vastataan arkipäiväisin vuorokauden sisällä. Asiakkaat voivat jättää kysymyksiä myös viikonloppuisin, mutta vastaukset toimitetaan vain arkisin. Jaettavien palveluseteleiden määrä suhteutetaan hankkeen kokonaiskustannuksiin ja kunnan palveluntarpeeseen. Yhteistyö Vastaamo-hankkeella on kiinteä yhteys Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelman varhaisen tuen toimintalinjaan. Pääkaupunkiseudulla hanke toteutetaan Helsingin, Vantaan ja Espoon yhteistyönä. Mental Capital Care (MCC) Oy vastaa yhdessä Väestöliiton kanssa palvelun teknisen toteutuksen kehittämisestä ja asiantuntijavastauksista. Hanke kestää toukokuun 2013 loppuun. 22

23 PERHEYSTÄVÄLLISEN TYÖKULTTUURIN EDISTÄMINEN Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -hanke Väestöliiton yhtenä strategisena painopisteenä on perheystävällisen työkulttuurin edistäminen. Tavoitteena on tukea perhe-elämän ja työn yhteensovitusta ja edistää perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoilla. Kehittämistyössä otetaan huomioon sekä työntekijöiden että työnantajan näkökulma. Vuosien aikana Väestöliitossa on kehitetty uusia välineitä työn ja perheen yhteensovituksen tueksi kahdessa hankkeessa: Henkilöstön hyvinvointi, työajat ja työpaikan perheystävälliset käytännöt ( , rahoittajana Työsuojelurahasto) sekä Perheystävällinen työpaikka ja työkulttuuri -toiminnan kehittäminen Väestöliitossa ( rahoittajana Kotisisaropiston kannatusyhdistyksen rahasto). Perheen ja työn tasapaino -kysely on luotu työntekijöille ja esimiehille, ja kyselyn toteutus ja raportointi on testattu pilottiyrityksessä. Lisäksi on tarjottu räätälöityjä tietoiskuja ja workshopeja yrityksissä ja työnantajaorganisaatioissa sekä edesautettu kyselyjen pohjalta kehittämisaloitteita työpaikoilla. Aiheesta on ollut artikkeleita lehdissä ja esityksiä muualla mediassa, seminaareissa ja asiantuntijatapaamisissa. Vuoden 2012 aikana valmistuu Perheystävällisen työnantajan työkalupakki -verkkosivusto, jossa käydään läpi eri elämäntilanteisiin ja perhevaiheisiin liittyen työsuhdejuridiikkaa ja TES-kytkentöjä, vastuita, henkilöstöpolitiikkaa ja hyviä käytäntöjä. Vuoden 2013 painopisteet Verkkomateriaalin Perheystävällisen työnantajan työkalupakki kehittämistä jatketaan vuoden 2013 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa sivustoa on suunniteltu nimenomaan työpaikkojen kehittämistyön ja esimiestyön tueksi. Jatkossa kohderyhmäksi verkkosivujen suunnittelussa otetaan nimenomaan lapsiperheiden vanhemmat. Materiaalia kehitetään yhteistyössä Vanhemmuus-osaamiskeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Hanketta laajennetaan edelleen, ja lisärahoitusta on tarkoitus hakea. Merkittävää yhteiskunnallista hanketta suunnitellaan syksyllä 2012 useiden isojen vaikuttaja- ja asiantuntijatahojen kanssa, tavoitteena yhteinen hankehakemus vuosien aikana. Tavoitteet Laajennetaan työpaikoilla tehtävää kehittämistyötä ja yritysyhteistyömahdollisuuksia. Tämä koskee kehittämistyökalujen markkinointia ja kehittämishankkeissa yhteistyökumppanina työskentelyä. Tavoitteena on konsultoida vuosittain 3 4 yritystä, yrityksen koosta riippuen. Tavoitteen toteuttamiseksi palkataan lisää henkilökuntaa. Kehitetään edelleen Perheystävällisen työnantajan verkkomateriaalia (työkalupakkia). 23

24 Selvitetään mahdollisuuksia valtakunnallisen Perheystävällisyys-sertifikaatin kehittämiseen. Tämä tapahtuu yhteistyössä eri asiantuntijatahojen kanssa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että perheen ja työn yhteensovittaminen ja perheystävällisen työkulttuurin edistäminen olisi osa Väestöliiton vakiintunutta ja tunnettua tehtäväkenttää. Luodaan Väestöliittoon toimiva Perhe ja työ -tiimi. Vaikuttamistyö 1) Perheystävällisyys ei ole pelkästään työaikakysymys, vaan se toteutuu työelämässä monilla tavoin: erilaisina joustoina työajoissa ja työnteon tavoissa, moninaisissa perhetilanteissa ja elämänvaiheissa erilaisina painotuksina työmäärässä ja toimenkuvassa, perhevapaiden käyttönä ja niille kannustamisena sekä sairaan lapsen hoidon järjestymisenä, koskien myös muita äkillisiä poissaoloja ja järjestelyjä perhesyistä. Näin ollen yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta voidaan hankkeessa toimia pääasiassa kolmella eri tavalla: 2) Suora yhteistyö työnantajien kanssa: Työpaikkojen workshop-koulutuksissa esitellään keinoja, tietoa ja ennaltaehkäiseviä työvälineitä, joita yritys voi käyttää kehittäessään käytäntöjään ja toimintamallejaan perheystävällisiksi. Koulutusta suunnataan sekä esimiehille että henkilöstölle. Kehittämistyö koskee muun muassa työaikojen, työvuorojen ja lomajärjestelyjen suunnittelua. Kehittämistyön yhteydessä voidaan käydä läpi myös organisaation henkilöstö- ja tasa-arvopoliittista ohjelmaa. Tukena voidaan käyttää hankkeessa kehitettyä Perheen ja työn tasapaino -henkilöstökyselyä. 3) Mediavaikuttaminen: Kirjoitetaan asiantuntija-artikkeleja lehtiin, annetaan radio- ja tvhaastatteluja. Jatkossa myös vaikuttamista sosiaalisessa mediassa on mahdollista lisätä ja saada sitä kautta näkyvyyttä asialle. 4) Muu valtakunnallinen sekä EU-tason vaikuttaminen: yhteistyö TEM:n Työelämän kehittämisstrategian parissa jatkuu aikana. Mahdollisesti yhteistyötä myös STM:n kanssa. Pääpaino hankkeessa on kansallisella tasolla; osallistuminen kuitenkin tarpeen mukaan myös kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin. Seuranta Hankkeen etenemistä ja vaikuttavuutta seurataan: 1) Säännöllisesti laadittavien kuukausiraporttien avulla Väestöliiton sisällä. 2) Aloitus- ja seurantakyselyillä (henkilöstökyselyt) ja niiden avulla laadittavilla raporteilla, koskien yrityskumppanien tilannetta: lähtötilanne yrityksessä, tarvittavat/suositeltavat muutokset, muutosten etenemisen seuraaminen, yhteenveto. 3) Osallistumalla hankkeen johtoryhmän ja yritysten sisäisten seurantaryhmien työskentelyyn. 24

25 4) Keräämällä aktiivisesti hankkeeseen osallistuvilta ja työpaikkojen muutosprosesseja koordinoivilta henkilöiltä palautetta jo toteutetuista workshopeista ja työpajoista työpaikoilla (sekä kirjallisesti että suullisesti). Palvelut Jatkossa selvitetään nettipohjaisen palvelun kehittämismahdollisuuksia työ ja perhe -teeman alueella osana Vanhemmuus-osaamiskeskuksen nettipalvelujen strategiaa. Koulutus Tavoitteena on laajentaa hankkeen alla teeman mukaista koulutustarjontaa sekä yrityksille että julkisyhteisöille. 1) Yrityskoulutukset: Yhteistyöyritysten koosta ja tarpeista riippuen tavoitteena on järjestää yksittäisiä koulutus-/workshop-päiviä, joissa päävastuu päivän koordinoinnista on yrityksellä itsellään. Koulutukset/koulutuspäivät tapahtuvat pääosin yritysten omissa toimitiloissa. Väestöliiton asiantuntijat ovat mukana päivän suunnittelussa ja vastaavat suurelta osin sisällöstä. 2) Ammattilaisten kouluttaminen: Selvitetään mahdollisuuksia kouluttaa esimerkiksi amktason ammattilaisia perheen ja työn yhteensovituksen kysymyksistä osana jo toimivia koulutusohjelmia. Esimerkiksi kunnallisen vaikuttamistyön kannalta nimenomaan ammattilaisille suunnattu koulutus voisi olla yksi keskeisistä keinoista, joilla teemaa saadaan edistettyä yhteiskunnassa. Ammattilaisilla on suora kontakti lasten ja nuorten vanhempiin sekä moniin muihin väestöryhmiin, joille perheen ja työn yhteensovituksen kysymykset ovat ajankohtaisia. Materiaalit/toimintamallit ) Perheystävällinen työpaikka -hankkeen raportti julkaistaan syksyllä ) Suunnitellaan verkkomateriaalin hyödyntämistä uusissa koulutuksissa ja tietoiskuissa. 3) Luodaan prosessikuvaus Perheystävällinen työpaikka ja Perheen ja työn tasapaino - kehittämistyölle yrityksissä ja työnantajaorganisaatioissa. 4) Selvitetään mahdollisuuksia tuottaa esimerkiksi videoklippejä ja/tai dvd-materiaalia. Yhteistyö Hankkeessa tehdään asiantuntijayhteistyötä Työterveyslaitoksen, THL:n, Väestöliiton jäsenjärjestöjen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Yrityskumppaneina ovat vuosina TeliaSonera Finland ja Varma. Luodaan laajempaa yhteiskunnallista kampanjointia vuosina Lisäksi suunnitellaan sertifikaatin toteuttamista yhteistyössä mm. Suomen 25