Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus esitutkimus infra

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus esitutkimus infra & Tampereen ammattikorkeakoulu SML kokousaineisto

2 Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus - projektin johtoryhmä Projektipäällikkö: Johtoryhmä: Jukka Pekkanen / Rakennusteollisuus RT ry Heikki Jämsä / Asfalttiliitto ry Juhana Olkkola / Kiinteistöpalvelut ry Terho Salo / Rakennusteollisuus RT ry Mauri Marttila / Suomen Kiinteistöliitto ry Tapani Karonen / Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry Juhani Reen / Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Pekka Pajakkala / VTT

3 Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus - projektin tutkijat Projektiin tilattiin asiantuntijapalvelua VTT:ltä. Projektiryhmään kuuluivat: Tilastot Infra-ala Talonrakentaminen Talorakentaminen Kiinteistöala Kiinteistöala Terttu Vainio Eero Nippala Markku Kiviniemi Hannu Kauranen Kari Nissinen Kauko Tulla Projektin aikataulu: 8/2005-5/2006

4 Projektin tavoitteet Lisätä ymmärrystä tuottavuuskäsitteestä, sen osatekijöistä ja vaikuttavuudesta sekä oman toimialan uusiutumiseen että koko kansantalouteen Arvioida kuinka hyvin viralliset tuottavuusmittarit (Tilastokeskuksen tuottavuuskatsaus) kuvaavat kiinteistö- ja rakennusalan reaalimaailman tuottavuuden kehitystä Ehdottaa jatkotoimia tuottavuuden seurantaan ja kehittämiseen Avata "kiinteistö- ja rakennusala" määrittelemällä alan pääprosessit, lopputuotteet ja palvelut kansantalouden ja yritysten kilpailukykytekijä kertomalla alalla, lopputuotteissa ja palveluissa tapahtuneista / tapahtumassa olevista muutoksista

5 Tuottavuuden tarkastelutasot Toimiala Yritys Toimiala Kansantalous Tulosyksikkö Yritys Toimiala Prosessi Tulosyksikkö Yritys Työlaji Työlaji Työlajii Prosessi Prosessi Tulosyksikkö kansantalouden taso, kansantalouksien vertailu: bkt per työntekijä, bkt per tunti, bkt per asukas, ansiotasovertailut toimialataso: indeksi-tyyppiset työn tuottavuus, pääoman tuottavuus, kokonaistuottavuus työlajitaso: yleiset menekkitiedot ja yritysten sisäiset menekkitiedot lähtötietoina tarjouslaskennassa ja työnsuunnittelussa

6 Tuottavuus ja kannattavuus Tuotos Tuotteiden ja palveluiden laatu ja määrä Tuotot Tuotteiden ja palveluiden määrä kerrottuna myyntihinnoilla Myyntihinnat Tuotteiden ja palveluiden myyntihinnat Tuottavuus Tuotos jaettuna käytetyillä panoksilla Kannattavuus Tuotot vähennettynä kustannuksilla Hintasuhde Myynti- ja ostohintojen suhde Panos Panosten määrä ja laatu Kustannukset Panosten määrä kerrottuna ostohinnoilla Ostohinnat Panosten ostohinnat

7 Infraklusteri - väylien, verkostojen ja ympäristörakenteiden rakentaminen ja korjaaminen - väylien, verkostojen ja ympäristörakenteiden yllä- ja kunnossapito Aineettomat palvelut Rahoitus, vakuutus Koulutus Tutkimus Edunvalvonta Viranomaisohjaus Liikennejärjestelmien suunnittelu Käyttäjäpalvelut Logistiikka Telematiikka Hankekohtaiset palvelut Projektinjohto Suunnittelu Urakointi: - maa, pohja, kallio,.. - tie, katu, silta,.. - putki, johto, Omistajapalvelut Omaisuuden hallinta Rakennuttaminen Muut palvelut Rakennustarvikekauppa Huolto- ja korjaus Soranotto, louhinta Maa-aineskuljetukset Kalustovuokraus Rakennustuoteteollisuus Kohdekohtaiset palvelut Kunnossapito Ylläpito ja hoito

8

9 Työn-

10 Miksi kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuustilasto näyttää tuottavuuden heikentyneen vaikka indikaattorit reaalimaailmasta osoittavat päinvastaista kehitystä?

11 Infra-alan tuottavuuteen vaikuttaneita muutoksia Ulkoistaminen, yhtiöittäminen VR RHK, Oy VR Rata Ab, Tielaitos Tiehallinto & Tieliikelaitos, Ilmailuhallitus Ilmailulaitos, Merenkulkulaitos Merenkulkulaitos, Väyläliikelaitos kuntien tilaaja tuottaja-mallit ja tuotannon ulkoistaminen Uudet hankintamuodot suunnittele ja toteuta urakka elinkaarivastuu-urakka (rahoitus ml. tai ilman) hankeniputus ja valtion infrahankkeiden kokonaisrahoitus Tietotekniikka tietokoneiden käyttöönotto suunnittelussa, tuotannonohjauksessa, digitaaliset paikkatietokannat ja suunnitelmat sähköinen kaupankäynti, mobiili tiedonsiirto

12 Infra-alan tuottavuuteen vaikuttaneita muutoksia Koneteknologia koneautomaatio ja numeerinen ohjaus alle 7 tn kaivinkoneet ja kuormaimet kiinteä murskauslaitos mobiili murskauslaitos paineilmaporakone hydraulinen kauko-ohjattu poravaunu Mittausteknologia GPS mittauslaitteet lasermittauslaitteet Uudet materiaalit kestävämpi asfaltti remixer päällystäminen geovahvisteet,

13 Maa- ja vesirakennusten %-osuus toiminnan bruttoarvosta 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % muu kuntatekniikka muu liikenne vesiliikenne raideliikenne tieliikenne metsätalous maatalous

14 Kiviaineskuljetusten tehostuminen pysähtyy EU vaatimuksiin? (kuormakoon muutokset ) akselinen 3-akselinen täysperävaunu tn aika Lähde: SKAL

15 Maan päällä talonrakentamisen pihaalueen työsaavutukset kasvaneet, maan alla vähentyneet? 60 % muutos 1980-l > % 20 % 0 % -20 % kalliolouhinta ja panostus salaojat viemärit <300 mm viemärit >300 mm lämpökanava pihaasfaltatti, konelevitys nurmetus -40 % Lähde: Palolahti 2003, diplomityö

16 Mobiliteetilla vauhtia murskaukseen Murskauslaitos 1980-luku puolikiinteä murskausasema (asennusaika 4-5 päivää) Murskausteho tn/päivä Soramurske painotus, suuria murskausmääriä varastoon, varastokierto useita vuosia Murskauslaitos 2000-luku - Tela- tai pyörä-alustainen siirrettävä murskausasema (asennusaika 2-3 h) - murskausteho tn/päivä - Kalliomurske painotus - Pieniä murskausmääriä useassa paikassa varastokierto nopeaa Lähde: Metso Minerals

17 Tehokkuutta ja työterveyttä tekniikalla aina 1980-luvulle saakka kallionporausyksiköt olivat traktorikäyttöisiä paineilmakompressoreja ja käsiporakoneita 1980-luvulla otettiin käyttöön hydrauliikalla toimivat porakoneet ja käsiporauksen tilalle poravaunut polttoaineen kulutus väheni % porametriä kohti porauksen työnsaavutus kasvoi 40 % / aikayksikkö Lähde: Sandvik

18 Teiden talvihoidossa työntekijän työsaavutus on tuplaantunut ja samalla konekanta keventynyt Esimerkki: 900 km talvihoitourakan resurssien muutos Työnjohto, hlöä 3 1,2 1,3 Toimistohlö Kuorma-auton kuljettajat, hlöä 18(12+6) 10 (4+6) Traktorikuljettajat,hlöä 0 4 Tiehöylän kuljettajat Asentaja, hlöä 1 0 Varastonhoitaja, hlöä 1 0 Henkilöt yhteensä, hlöä n.15 Kuorma-autot, kpl 12 8 Traktorit, kpl 0 4 Tiehöylä, kpl Koneyksikköä Lähde: Tiehallinto Savo-Karjala

19 Kunnan katutuotanto 1995 Oulussa kadunpito vuosibudjetoitua kaupungin teknisen toimen rakennusviraston investointi ja kunnossapitoa. Resurssit: oma henkilöstö + kaupungin konekeskusliikelaitos; tarpeen mukaan tilattiin yksityisiltä konepalvelua kaupungin urakoihin. Kadunpidossa työllistämisvelvoite. Rakennuspuolella 10 työryhmää. Rakennusvirasto tekee itse kunnossapidon ja joitakin yksityisiä aurausurakoita siirryttiin nettobudjetointiin 2002 katutuotanto liikelaitostettiin. Kaupungin teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelu tilaa katutuotannolta rakennusurakoita neuvottelumenettelyllä. Rakennuspuolella 6 työryhmää. Noin 50 % urakoista tilataan katutuotannolta ja 50 % kilpailutetaan yksityisillä urakoitsijoilla. Kunnossapidon alueurakoita (talvi+kesä) kilpailutettu yksityisillä urakoitsijoilla konekeskus siirrettiin katutuotannon osaksi. noin 20 % kustannussäästö kunnossapidossa

20 Päällystystyöt Asfaltointi 1980-luku: kiviaines pääasiassa soramurske Puolikiinteä asfalttiasema; vähän siirtoja /kesä Työt isoja kokonaisuuksia ja päällyste 4-5 cm koko tien leveydeltä. Vähän urapaikkauksia Aseman teho tyypillisesti: 1,5 2 tn / annos, käsiohjattu AB päällyste: 2 jyrää Asfaltointi 2000-luku: kiviaines kalliomurske Helposti siirrettävä asfalttiasema; useita siirtoja/kesä Työt osin isoja, osin pieniä kokonaisuuksia maantieteellisesti hajallaan. Remixer teknologia, runsaasti urapaikkauksia. Sekoitusaseman teho tyypillisesti 4 4,5 tn / annos, tietokoneohjattu SMA päällyste: 3 jyrää. ei kokonaisuutena isoa tuottavuuden paranemista

21 Infra-ala tulevaisuudessa Tietotekniikalla eroon sähläyksistä Suunnittelu- ja rakentamisprosessi Hankintaprosessi Ylläpitoprosessi Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus Laatutiedon automaattinen keruu ja jalostaminen Tietojen ja prosessien hallinta Reaaliaikainen raportointi Sensoriteknologia ja raportoivat rakenteet Koko elinkaaren aikainen tiedonhallinta Tehokas ja automatisoitu prosessi Mobiili tiedonsiirto Rekisterien ja ulkoisten tietokantojen konvertointi ja integrointi Tiedonsiirtoformaatit ja siirrettävän sisällön määritys Virtuaalimallinnus ja laadun todentaminen (simulointi) Tuotetietomalli Tuotekirjastojen mallirakenteet Sähköinen kaupankäynti Tuotehyväksyntä Osapuolten välinen tiedonsiirto Yhteinen näkemys keskeisistä prosesseista Yhteinen näkemys mallin tietosisällöstä ja -rakenteista Prioriteetti 1 2 3

22 Valokuva: Paavo Syrjö, SML Älykaivukone vm. 2025? kokonaisvaltainen automatiikka leikkaus-, pengerrys-, viimeistely- ja kuivatustöihin integroitu 3D-kauhan ohjausjärjestelmä kuljettaja, kehittynyt käyttöliittymä (vastukset, äänisignaalit tuulilasiheijasteet, ohjaussauvojen, istuimen liikkeet, ) seuraa ja reagoi toimintaympäristön muutoksiin (esim. sää) ohjaa kuljettajan työskentelyä automaattinen dokumentointi reaaliaikaiset yhteydet toisiin työkoneisiin, työmaan hallintajärjestelmään, konehuoltoon IP-osoite ja WEB-yhteys Lähde: Paavo Syrjö, SML

23 Älytiehöylä vm. 2025? pitkälle sovellettu rakentamisja hoitoautomatiikka kuljettaja, kokonaisvaltainen 3D-teränhallinta-automatiikka, CAD-malliohjaus robottitakymetri ja satelliittipaikannus kontrolloi älykkäästi omaa suorituskykyään seuraa ja reagoi toimintaympäristön muutoksiin (esim. sää) ohjaa kuljettajan työskentelyä automaattinen työjäljen dokumentointi reaaliaikaiset yhteydet toisiin työkoneisiin, työmaan hallintajärjestelmään, konehuoltoon IP-osoite ja WEB-yhteys Lähde: Paavo Syrjö, SML Valokuva: Paavo Syrjö, SML

24 Infra - panokset Tuoteteollisuus ja tuonti 26 % Työmaat 45 % Kauppa, kuljetukset ja muut palvelut 29 %

25 Infra - tuotokset lopputuotteitain Yhteensä milj. Lentokentät; 45 Vesiväylät, satamat; 85 Maa- ja vesirakentaminen yht. 4,3 milj. Kiinteistöjen ulkohoito; 820 Talojen pohjarakenteet; 780 Raiteet ja radat; 515 Kadut; 690 Tiet; 730 Ympäristö ja muu; 600 Vesihuolto; 390 Talojen maanrakennustyöt yht milj. Väylärakentaminen yht milj. Maarakentaminen milj. Energiahuolto; 670 Tietoliikenne; 560 Lähde: VTT Vuosi 2005

26 Maa- ja vesirakentamisen tuottavuus Indeksi 1975 = 100 TYÖN TUOTTAVUUS PÄÄOMAN TUOTTAVUUS KOKONAISTUOTTAVUUS * Lähde: Tuottavuuskatsaus

27 Maa- ja vesirakentaminen työn tuottavuuden tietolähteet Arvonlisäyksen tietolähteet: + MVR yritysten tuotanto rakennetilastosta ja toimipaikkatilaston avulla + eri toimialojen MVR investoinnit - talojen pohjatyöt talonrakennustilastoista bruttoarvonlisäyksen muutos Työn tuottavuuden muutos = työtuntien muutos Työtuntien määrän tietolähteet: työtuntien määrittämiseen käytetään työvoimatutkimusta sen kohteena ovat vain Suomessa asuvat henkilöt, joten ulkomaalainen työvoima ei ole mukana

28 Bruttopääomakanta ~ tuotantokoneiden- ja laitteiden, toimitilojen ja muiden tuotantoon käytettävien rakenteiden markkina-arvo kiinteään pääomaan lasketaan asunnot, muut rakennukset ja rakennelmat, koneet, laitteet ja kuljetusvälineet sekä kasvatettavat varat (EKT 1995 Liite 7.1) bruttopääomakanta on tarkasteluhetkellä tuottajien hallussa ja käytössä olevien kiinteiden varojen arvo, arvotettuna 'uutta vastaavin' hinnoin, iästä ja todellisesta kunnosta riippumatta. Muodostuu menneiden investointien kumuloituneesta arvosta vähennettynä kumuloituneella poistumalla kiinteän pääoman kuluminen on tarkastelujaksolla käytöstä poistuva osuus. Koneiden ja laitteiden poistoaika 5-25 v. Tilastokäsite poisto on eri käsite kuin liiketaloudellinen poisto

29 MVR-alan kiinteän pääoman bruttokanta 2003 yhteensä n. 2,5 mrd. euroa 2 % Muut talorakennukset 29 % 0 % Maa- ja vesirakennukset ja muut rakennelmat Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 69 % Aineeton kiinteä pääoma

30 Tuottavuuskehityksen laskenta rakentaminen kontra teollisuus Rakentamisessa kaksoisdeflatointi, teollisuudessa yksinkertainen deflatointi Tuottavuustilaston laskennassa käytetään lähtötietoina yritysten tuotannon arvoa ml. Tieliikelaitos eli tuottajilta saatavia tietoja - teollisuuden tietolähde on suoraviivaisesti tuotantoa harjoittavia yrityksiä koskeva rakennetilasto Rakentamista käytetään residuaali-toimialana tasapainottamaan tilinpito virhettä tilastolukuihin.

31 Kaksoisdeflatointi Kerran deflatointi 1 1 Jalostusarvo = arvonlisä Tuotannon arvo 2 Välituotteet = alihankinnat, materiaalihankinnat

32 Työn- Talonrakentaminen +23% Kiinteistöpalvelut +16% * 701 Kiinteistöjen rakennuttaminen * 7022 Kiinteistöjen vuokraus ja hallinta * 7031 Kiinteistövälitys * 7032 Isännöinti ja kiinteistöhuolto * 747 Siivous * 90 Ympäristönhuolto Maa- ja vesirakentaminen -½%

33 Yhteenveto Infrarakentamisen useiden työlajien tuottavuus on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana positiivisesti (murskaus, kallionlouhinta, kaivutyöt). Osassa työlajeja ei kuitenkaan ole tapahtunut tuottavuuden kasvua mm. töiden monimutkaistumisen takia. Tehokkaampia koneita ei kyetä hyödyntämään täyspainoisesti erilaisten rajoitteiden takia. Infra-ala toimintaympäristö on muuttunut 10 vuoden aikana paljon. Mm. tilaaja-tuottaja mallin käyttöönotto valtiolla ja useissa kunnissa. Ulkomaiset yritykset ostaneet kotimaisia urakoitsijoita, suunnittelijoita ja materiaalivalmistajia. Alalle on tullut ulkomaisia työntekijöitä. Tietotekniikan käyttö on laajentunut. Mittaustekniikka, kone- ja laiteteknologia on kehittynyt. Infra-ala on siirtynyt vähitellen uudisinvestointipainotteisesta rakentamisesta saneeraus- ja peruskorjauspainotteiseen toimintaan. Samalla työt enenevässä määrin toteutetaan rakenteiden käyttäjien ehdoilla esim. raide-, maantie- tai katuliikenteen keskellä.

34 Yhteenveto, jatkuu Infra-alan lopputuote/palvelu on muuttunut 10 viime vuoden aikana. Esimerkiksi päällysteissä käytetty kiviaines on tarkkaan määriteltyä kalliomursketta (hitaampaa murskata kuin soramurske). Lopputuotteen laatuvaatimukset ovat kasvaneet ja on aloitettu tuotteen toiminnallisuusvaatimuksia on alettu kehittää. Tuottavuustilastot antavat harhaan johtavan kuvan sekä rakentamisen tuottavuuskehityksestä (liian pessimistinen) että teollisuuden tuottavuus-kehityksestä (liian optimistinen). Tämä aiheutuu siitä, että rakennusala kaksoisdeflatoi tuotannon arvon ja teollisuus deflatoi vain kerran. Infra-alalta puuttuu hintaindeksi ja tämä heikentää deflatoinnin lisäksi selvästi tuottavuuden kehittymisen tuloksia. Oikeiden tuottavuustietojen (tuotosmäärä/ panosmäärä) puuttuessa käytetään (myyntihinnat,eur/ panosmäärä) indikaattoria (deflatointi ja karkeistus). Infra-alan tuottavuustilaston laskennassa on epätarkkuuksia, jotka vaikeuttavat tulosten tulkintaa.

35 Rahaprosessista reaaliprosessin mittaamiseen kannattavuus omistaja konserni tulosyksikkö työmaa/hanke/asiakas/kohde tuottavuus työlajit

36 Jatkoehdotuksia (luonnos) Tilastokeskuksen harkittava rakennusalan tuottavuustilaston laadintametodiin muutoksia: Kaksoisdeflatointi poistettava tuotoksen laskennasta Tarkennettava tuotoksen ja työllisyyden tietoja Harkittava rakennustoimialatietojen julkistamisen lopettamista Infra-alan olisi kehitettävä hintaindeksi (tarvitaan mm. tuottavuustilaston laadinnassa). Tilastokeskuksen harkittava tuottaa rakennustoimialan (talonrakennus + infra) oma tuottavuusindikaattori laskettuna kannattavuusseurannan yhteydessä kerättävästä datasta tai tilastodatasta

37 Työn tuottavuuden vertailulaskelma: vain yritysten jalostusarvo / ko yrityksen työntekijät eli alihankinnat eivät mukana ja virhelähteitä vähemmän kuin tuottavuustilastossa 45A Maa- ja vesirakentaminen, jalostusarvo / työntekijä, indeksi 1999= Kaikki yritykset Pienet yritykset Lähde: Tilastokeskus / tilinpäätöstiedustelu