Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus - esitutkimus. Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus - esitutkimus 1

2 - projekti Projektipäällikkö: Johtoryhmä: Jukka Pekkanen / Rakennusteollisuus RT ry Heikki Jämsä / Asfalttiliitto ry Juhana Olkkola / Kiinteistöpalvelut ry Terho Salo / Rakennusteollisuus RT ry Mauri Marttila / Suomen Kiinteistöliitto ry Paavo Syrjö ja Tapani Karonen / Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry Juhani Reen ja Helena Kinnunen / Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Pekka Pajakkala / VTT 2

3 - projekti Projektiin tilattiin asiantuntijapalvelua VTT:ltä, missä projektiryhmään kuuluivat: Tilastot Terttu Vainio Infra-ala Eero Nippala Talonrakentaminen Markku Kiviniemi Talorakentaminen Hannu Kauranen Kiinteistöala Kari Nissinen Kiinteistöala Kauko Tulla Projektin aikataulu: 8/2005-5/2006 3

4 Projektin tavoitteet Lisätä ymmärrystä tuottavuuskäsitteestä, sen osatekijöistä ja vaikuttavuudesta sekä oman toimialan uusiutumiseen että koko kansantalouteen Arvioida kuinka hyvin viralliset tuottavuusmittarit (Tilastokeskuksen tuottavuuskatsaus) kuvaavat kiinteistö- ja rakennusalan reaalimaailman tuottavuuden kehitystä Ehdottaa jatkotoimia tuottavuuden seurantaan ja kehittämiseen Avata "kiinteistö- ja rakennusala" määrittelemällä alan pääprosessit, lopputuotteet ja palvelut kansantalouden ja yritysten kilpailukykytekijä kertomalla alalla, lopputuotteissa ja palveluissa tapahtuneista / tapahtumassa olevista muutoksista 4

5 Virallinen tuottavuuden seuranta Tilastokeskus julkaisee tuottavuuskatsauksen, jossa muuttujat ovat: työn tuottavuuden muutos pääoman tuottavuuden muutos kokonaistuottavuuden muutos bruttoarvonlisäyksen muutos työtuntien muutos bruttoarvonlisäyksen muutos bruttopääomakannan muutos Tuottavuuskehitys on laskettu muutoksina, pitkä aikasarja on muodostettu vuosimuutoksista. Sekä laskentaperiaatteet että viitekehys ovat muuttuneet moneen kertaan. Vuoden 2006 muutos tulee olemaan se, että tuottavuuden kehittymiselle lasketaan kahdet arviot; toiset arvonlisäysten kautta ja toiset tuotannon arvon muutoksen kautta sekä siirrytään EU-KLEMS - tuottavuuden laskentaa. EU-KLEMS systeemissä otetaan huomioon tuotannontekijöinä pääoman [capital K] ja työn [Labour] lisäksi energia, materiaalien käyttö ja palvelut [Energy, Material, Service] 5

6 Taustaa tuottavuuskatsaukselle Tuottavuusseurantaa tehdään ensisijaisesti makrotalouden kehityksen ja kansainvälisten vertailujen tarpeisiin. Sektorikohtaiset tuottavuustarkastelut tehdään kansainvälisen virallisen toimialaluokituksen mukaisille toimialoille, mutta laskennassa kansalliset sovellukset ovat mahdollisia. Tuottavuusseuranta kertoo toimialan sisällä tuottavuuskehityksen suunnan. Toimialojen vertailussa huomattava, että laskentamenettelyt mm. hintamuutokset ovat toimialakohtaisia ratkaisuja eikä lukuja ole kalibroitu keskenään samalle asteikolle. Tuottavuuskehitys lasketaan tekijöiden vuosimuutosten kautta laskemalla arvonlisäyksen muutoksen suhde työnmäärän muutokseen ja arvonlisäyksen muutoksen suhde bruttopääoman muutokseen. Tuottavuuskehityksen aikasarjat laaditaan ketjuttamalla nämä suhdeluvut. Arvonlisän ja bruttopääoman muutokset käsitellään kiinteähintaisina. Hintamuutoskertoimet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisiin tuottavuuden vuosimuutoksiin laskennassa päädytään. 6

7 Kiinteistö- ja rakennusalan liiketoimintoja tehdään yli toimialarajojen Kiinteistö- ja rakennusalaa on kehitetty klusteriajattelun mukaisesti siten, että fokus on voimakkaasti lopputuotteissa. Lopputuotteiden ja palvelujen tuottamiseen liittyy pitkiä jalostusketjuja, jossa toimialarajat ylittyvät useaan kertaan. Alalla on pieniä yhden toimialan yrityksiä, mutta myös paljon lopputuotteiden ja palvelujen monitoimialaisia yrityksiä. Tuottavuustutkimuksen kannalta toimialapohjaiset tilastot ovat ongelmallisia, koska ne yhdistävät panosrakenteiltaan erilaisia aloja jakavat yrityksen toimialan usealle toimialalle. 7

8 Työn tuottavuuden muutos (%) vuosina Punaisella on merkitty rakentamisen ja kiinteistöpalvelujen tuottavuuskehitys, mikäli hintamuunnokset tehtäisin kuten teollisuudessa DL Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus J Rahoitus- ja vakuutustoiminta E Sähkö-,kaasu- ja vesihuolto DD Puutavaran ja puutuotteiden valmistus I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne D Teollisuus yhteensä 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus DG Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus DA Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 52 Vähittäiskauppa, kotitalousesineiden korjaus 22 Kustantaminen ja painaminen G Kauppa: moottoriajoneuvojen ja kotitalousesineiden korjaus 50 Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto, huoltamot Kansantalous yhteensä 51 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta DB,DC Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus DI Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus DF Öljytuotteiden, koksin ja ydinpolttoaineiden valmistus DM Kulkuneuvojen valmistus M Koulutus DK Koneiden ja laitteiden valmistus DJ Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus DH Kumi- ja muovituotteiden valmistus 4501, 4509 Talonrakentaminen, rakennuspalvelutoiminta 4502 Maa- ja vesirakentaminen H Majoitus- ja ravitsemistoiminta N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut Talonrakentaminen 24% Kiinteistöpalvelut 16% * 701 Kiinteistöjen rakennuttaminen * 7022 Kiinteistöjen vuokraus ja hallinta * 7031 Kiinteistövälitys * 7032 Isännöinti ja kiinteistöhuolto * 747 Siivous * 90 Ympäristönhuolto Maa- Ja Vesirakentaminen -0,5% Julkaistu "Suomi maailmantaloudessa raportissa" v

9 Kiinteistö- ja rakennusala tuottavuustilastoissa Tilastot näyttävät rakentamiselle ja kiinteistöalalle heikkoa tuottavuuskehitystä, koska muista toimialoista poiketen rakentamisessa ja osin myös kiinteistöalalla rahasuureet on kaksoisdeflatoitu erilainen deflatointikäytäntö asettaa toimialat keskenään eriarvoiseen asemaan kiinteistö- ja rakennusalan lähtötietoihin liittyy paljon laskennallisia elementtejä ja olettamuksia toisin kuin teollisuuden toimialoihin, jotka lasketaan suoraviivaisesti rakennetilastojen perusteella Tilastonimikkeen "kiinteistöalan palvelut" alle sijoittuvat vain kiinteistöpääoman omistus ja manageeraus, työllistävyydeltään ja liikevaihdoltaan merkittävämmät toimiala sijoittuvat toisaalle toimialaluokituksessa 9

10 Talonrakentamisen tuottavuus 1990-luvun puolivälin jälkeen työmaaprosessi on virtaviivaistunut ja teollistunut sekä muuttunut rakennuspalvelujen kokoonpanokentäksi. Työlajikohtaisesti tarkasteltuna tuottavuus on parantunut. Tuottavuuskehityksellä on voitu kompensoida osa uusien lakien ja asetusten tuomia kustannuslisiä ja työkohteiden monimuotoistumista. Tuottavuustilastojen näyttämään päinvastaiseen kehitykseen on syynä tämän toimialan laskennan erityispiirteet: talonrakennustilastojen alipeittoisuus on kasvanut talonrakentamisessa on käytetty muista toimialoista poiketen kaksoisdeflatointia yritysten rakennetilastot ovat lajittunut aineisto talonrakennus-yritysten kustannusrakenteista, koska otantaan kuuluvat isot yritykset ovat tilaajia, otannan ulkopuolelle jäävät yritykset tekijöitä. 10

11 Infratuotannon tuottavuus 1990-luvun puolivälin jälkeen monia suljettuja markkinoita on avattu kilpailulle. Lopputuotteiden valikoima on laajentunut ja yksityisen sektorin merkitys rakennuttajana on kasvanut. Työlajikohtaisesti tarkasteltuna tuottavuus on parantunut niissä työlajeissa, mihin on voitu soveltaa uutta kone- ja laitetekniikkaa. Toisaalta töitä tehdään enenevässä määrin monella tapaa vaikeissa ympäristöolosuhteissa, jolloin reaalinen työsuoritus aikayksikköä kohden jää vaatimattomaksi. Alan rakennemuutos on tuonut lisää haastetta tuottavuuden laskemiseen: tuotoksen laskenta perustuu vahvasti julkisen sektorin investointeihin, jääkö osa yksityisen sektorin investoinneista huomioimatta? tuotantoon osallistuu aiempaa enemmän muiden kuin maa- ja vesirakennustoimialan yrityksiä työvoimatutkimuksen osoittamaan työllisten määrään liittyy paljon satunnaisvaihtelua. 11

12 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus Kiinteistöpalvelut ovat vahvasti mukana yhteiskunnan rakennemuutoksessa. Yritysten ja julkisen sektorin keskittyessä ydintoimintaansa ulkoistetaan osa toiminnoista juuri kiinteistöpalvelujen tehtäväksi. Perinteisten itse kiinteistöihin liittyvien toimintojen lisäksi kiinteistöpalvelualan yritykset palvelevat entistä enemmän myös kiinteistöjen käyttäjiä. Tilastoissa kiinteistöpalvelut - nimikkeen alla on vain kiinteistöjen omistus ja isännöinti & kiinteistönsisähoito. Työllistävimmät kiinteistöpalvelut ovat liike-elämän palveluja (siivous, vartiointi) ja yhteiskunnallisia palveluja (ulkoalueiden hoito, jätehuolto). Kiinteistöpalvelujen tuottavuus on kehittynyt myönteisesti teknologiakehityksen ja työnorganisoinnissa tapahtuneiden muutosten ansioista. Tilastoissa kiinteistöpalvelut nimetään harhaanjohtavasti kiinteistö- ja liike-elämän palveluiksi ja samalla annetaan maine alana, missä tuottavuus olisi heikentynyt. 12

13 Kiinteistöpääoman tuottavuus Kansantalouden tilinpidossa kiinteään pääomaan lasketaan tuotantolaitteiden ja kuljetusvälineiden lisäksi rakennuksiin sitoutunut pääoma. Koska kysymyksessä ovat makrotalouden tarkastelut, lasketaan rakennuspääomaan mukaan tuotanto- ja toimitilojen lisäksi sekä vuokra- että omistusasunnot. Investoinnit rakennuspääomaan ovat olleet maltillisemmat kuin investoinnit muuhun kiinteään pääomaan. Tuotanto- ja toimitilarakennuskannassa on tapahtunut siirtymää muilta toimialoilta ammattimaiseen kiinteistöjen omistukseen. Omaa rakennuspääomaansa on kasvattanut ainoastaan maatalouden toimiala. Omat toimitilat lasketaan pääomapanokseksi, vuokratilat välituotteeksi. 13

14 Johtopäätökset: tilastot Nykyisessä muodossaan tuottavuustilastot antavat virheellisen kuvan kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuuskehityksestä Toimiala K koostuu kahdesta osasta KA kiinteistöpalvelut ja KB liike-elämän palvelut. KA ei kuitenkaan sisällä kiinteistöpalveluja vaan kiinteistöjen omistuksen ja hallinnan KLEMS - tuottavuustilasto uudistuksessa tulisi huomioida, että toimialojen tuottavuusluvut lasketaan yhtenäisin periaattein, koska niitä käytetään toimialojen keskinäiseen vertailuun ja arviointiin toimialojen nimikkeen tulisi olla sama kuin toimialan sisältö. 14

15 Johtopäätökset: toimialat Toimialaliittojen pitää pystyä arvioimaan ja todentamaan oman toimialansa tuottavuuskehitys. Tähän tehtävään sopivia instrumentteja ovat: jäsenyritysten kannattavuusseurannan yhteyteen rakennettavat tuottavuusindikaattorit työlaji- tai tuottavuuskehitys-kalvoarkisto koskien sekä toteutunutta että tulevaa. Ensimmäiset kalvot on laadittu löytyvät toimialakohtaisista kalvosarjoista. Toimialaliittojen yhdessä EK:n kanssa on oltava aktiivinen juuri nyt (2006) koska Euroopan Unionin ja Suomen tilastotoimessa on menossa parhaillaan KLEMS - tuottavuustilastointiuudistus 15

16 Tuottavuuden tarkastelutasot Toimiala Tulosyksikkö Yritys Yritys Toimiala Toimiala Kansantalous Prosessi Tulosyksikkö Yritys Työlaji Prosessi Tulosyksikkö Työlaji Prosessi Työlaji kansantalouden taso, kansantalouksien vertailu: bkt per työntekijä, bkt per tunti, bkt per asukas, ansiotasovertailut toimialataso: indeksityyppiset työn tuottavuus, pääoman tuottavuus, kokonaistuottavuus työlajitaso: yleiset menekkitiedot ja yritysten sisäiset menekkitiedot lähtötietoina tarjouslaskennassa ja työnsuunnittelussa 16

17 Tuottavuus ja kannattavuus Tuotos Tuotteiden ja palveluiden laatu ja määrä Tuotot Tuotteiden ja palveluiden määrä kerrottuna myyntihinnoilla Myyntihinnat Tuotteiden ja palveluiden myyntihinnat Tuottavuus Tuotos jaettuna käytetyillä panoksilla Kannattavuus Tuotot vähennettynä kustannuksilla Hintasuhde Myynti- ja ostohintojen suhde Panos Panosten määrä ja laatu Kustannukset Panosten määrä kerrottuna ostohinnoilla Ostohinnat Panosten ostohinnat 17

18 Tuottavuus yritysten näkökulmasta Yritykset mittaavat ja kehittävät ensisijaisesti kannattavuutta. Kannattavuutta on haettu sekä tuottavuudesta että hintasuhteesta: toimintaa on monilla aloilla keskitetty suurempiin yksiköihin ja sitä kautta hankittu "suuruuden ekonomiaa" kehittämällä hankintatointa ja lisäämällä alihankintoja. Työlajitasolla tuottavuudelle yrityksillä on käytössä suoria mittareita. Yrityksissä käytetään myös välillisiä tuottavuusmittareita kuten tehty työaika/ kokonaistyöaika koneiden käyttöaste. Yrityksillä tuntuma tuottavuuskehitykseen katoaa, jos yritys on luonteeltaan tilaaja- eli toimihenkilöorganisaatio. Toimihenkilötasolle käytetään rahaprosessin eli kannattavuuden mittareita. Tuottavuusmittarit ovat on tärkeitä työkaluja työntekijävaltaisille organisaatioille ja pääomaintensiivisille yrityksille, joissa tuottavuustietoja tarvitaan tuotannon mitoittamiseen ja toiminnan kehittämiseen. 18

19 Tuotannon mittarointi Reaaliprosessin mittaaminen: tuottavuus, toimitusajat, lopputuotteiden laatu, Rahaprosessin mittaaminen: kannattavuus, palkat/liikevaihto, sipo,.. Suora mittaaminen: työsaavutus työvuoron aikana, läpimenoaika, Epäsuora mittaaminen sairauspoissaolot > tehollinen työaika, koneiden käyttöaste, Objektiivinen eli määrällinen mittaaminen: työympäristön hiukkaspitoisuudet, Subjektiivinen (vain suunnan antava): kysely ilman laadusta,.. 19

20 Reaaliprosessin mittaamisesta rahaprosessin OMISTAJA KANNATTAVUUS KONSERNI TULOSYKSIKKÖ TYÖMAA/HANKE/ASIAKAS/KOHDE TUOTTAVUUS TYÖLAJIT 20

21 Toimialan tuottavuuden kasvattamisen keinot 1) Heikoimpien yritysten tehokkuuden parantaminen suhteessa alan parhaisiin yrityksiin ottamalla käyttöön kehitettyjä ratkaisuja tilaajien vaatimukset, kilpailuttaminen. 2) Parhaat kehittyvät edelleen ja heikoimmat karsiutuvat uusia tuotteita uusia toimintatapoja. 3) Teknologinen kehitys luo uusia tuotteita ja synnyttää uusia tuotantotapoja, jotka alentavat tuotantokustannuksia parantaessaan työn tuottavuutta kaikissa yrityksissä. 21

22 Tuottavuuskehityksen komponentit - ilman teknologian kehitystä ei ole tarvetta uusiin investointeihin tai osaamisen kehittämiseen Koulutus ja osaaminen Investoinnit Teknologinen kehitys - tieto, idea, toteutus Lähde: Pohjola 22

23 Tuottavuus on monen tekijän summa Lähde: EANPC 23

24 Tuottavuuskehitys on edellytys kehitykseen KILPAILU kannustaa TUOTTAVUUS talouskasvu työllisyys, teknologia työterveys ja turvallisuus ympäristönsuojelu INNOVAATIOT mahdollistaa YHTEISKUNTASOPIMUS työn organisointi, osaaminen, laatu, työaika, palkka Lähde: EANPC 24

25 Suomen kiinteistö- ja rakennusala -kiinteistöjen, väylien ja verkostojen rakentaminen ja korjaaminen -kiinteistöjen, väylien ja verkostojen yllä- ja kunnossapito Aineettomat palvelut Rahoitus, vakuutus Kiinteistösijoitus Kiinteistökauppa Asuntokauppa Catering Toimisto Pankki, posti Logistiikka Telematiikka Koulutus Tutkimus Kaavoitus Edunvalvonta Viranomaisohjaus Rakennusvalvonta Käyttäjäpalvelut Hoito Siivous Turvallisuus Hankekohtaiset palvelut Projektinjohto Suunnittelu Urakointi: - maa ja pohja - rakennustekninen - talotekninen -pinta Omistajapalvelut Omaisuuden hallinta Rakennuttaminen Manageeraus Muut palvelut Kuljetukset Rakennustarvikekauppa Rakennuskonevuokraus Rakennustuotteiden tuonti Rakennustuotteiden valmistus Kohdekohtaiset palvelut Tekninen kiinteistönhoito Ulkoalueiden hoito Kunnossapito Jätehuolto Siivous Vesihuolto Energiahuolto 25

26 Suomen kiinteistö- ja rakennusala 23 % Bruttokansantuotteesta 22 % Työvoimasta 70 % Kansallisvarallisuudesta 26

27 Suomen kansallisvarallisuus 2005 yhteensä 560 mrd euroa Ohjelmistot, varastot ja muut 5% Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 10% Muut maa-alueet ja luonnonvarat 3% Asuinrakennukset 31% Metsät 10% Rakennettu ympäristö 11% Maa- ja vesirakenteet 10% Muut rakennukset 20% Lähde: Tilastokeskus ja VTT 27

28 Kiinteistö- ja rakennusalan tuotannon arvo 2005 yhteensä 47 mrd euroa Kansainväliset toiminnot 27% Uudistalonrakentaminen 31% Infrainvestoinnit 6% Korjausrakentaminen (pl. kunnossapito) 9% Infran hoito ja kunnossapito 3% Lähde: Tilastokeskus Tulli ja VTT Kiinteistönpito (ml. kunnossapito) 35% 28

29 henkilötyövuotta rakennetun ympäristön hyväksi Talonrakentaminen htv - korjausrakentaminen - uudistuotanto Kiinteistöala htv - asset management - kiinteistöjen ylläpito - palvelut käyttäjille Talotekniikka htv - LVISA-järjestelmät - ohjausjärjestelmät - urakointi Alaan liittyvät palvelut htv - suunnittelu - kauppa ja kuljetukset - viranomaisohjaus Infra-ala htv - väylärakentaminen - verkostorakentaminen - maa- ja kalliorakentamnen - yllä- ja kunnossapito Rakennustuoteteollisuus htv - rakennejärjestelmät - betoni- ja kivituotteet - metallit- ja muovituotteet - puutuotteet Lähde: Tilastokeskus ja VTT 29