Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä

Transkriptio

1 Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki Sivu Kantri ry

2 Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu

3 Miksi kansainvälistä toimintaa? 1 Yhteisön toiminta-ajatus - määritelty säännöissä - suhteellisen pysyvä Tavoitteet - perustuvat toiminta-ajatukseen - ohjaavat toimintaa Toiminta - yhteisön toiminnan pitäisi olla sopusoinnussa tavoitteiden toiminta-ajatuksen ja sääntöjen kanssa, myös kv-toiminnan - voi kohdistua suoraan tavoitteiden saavuttamiseen tai esimerkiksi parantaa valmiuksia saavuttaa niitä Sivu

4 Miksi kansainvälistä toimintaa? 2 Kansainvälistymisen mahdollisia hyötyjä - uusien toimintamallien oppiminen - omien tapojen ja toiminnan kriittinen arviointi - yhteisön ja yksilöiden osaamisen kehittyminen - vaihtelu ja virkistyminen - uudet markkinat tai tuotteet - globalisaation hyödyntäminen ja/tai haittojen torjunta KV-toiminnan riskejä ja mahdollisia haittoja - vaatii aina aikaa ja resursseja - lopullisia kustannuksia ei aina helppo arvioida, riskeihin varauduttava Sivu

5 Kv-yhteistyön muotoja 1 Kansainväliset kontaktit - henkilöstön tai jäsenistön omia, tai - yhteisön kv-kontakteja - esim. seminaarit, opintomatkat, harjoittelijoiden vastaanottaminen, kattojärjestöt Hanketoiminta - perusluonteeltaan samanlaista kuin kotimaassa toteutettavissa hankkeissa - tavoitteellinen, kertaluonteiden kokonaisuus - rahoitus esim. EU, Pohjoismaiden neuvosto, eri ministeriöt Sivu

6 Kv-yhteistyön muotoja 2 Ystävyyskuntatoiminta (town/city twinning) - säännöllistä ja jatkuvaa yhteistyötä ulkomaisen kunnan kanssa - hallinnon lisäksi usein osallistuu myös yhdistyksiä, yrityksiä, oppilaitoksia ja/tai tavallisia kansalaisia - EU:n Kansalaisten Eurooppa" -ohjelma , lisätietoja mm. Kuntaliitto - merkitys vähentynyt laman paineissa - ystävyyskylät? Järjestöjen kv-toiminta Yritysten kv-toiminta Sivu

7 Kv-valmiudet 1 Taloudelliset resurssit - mm. valmistelu yleensä kallista matkat jne. - hankkeiden kustannukset korvataan yleensä jälkikäteen välirahoituksen tarve - omarahoitusosuus? Osaaminen - ns. substanssiosaaminen - hanketoiminnan (ja/tai muun kv-toiminnan) tekninen osaaminen - kommunikaation osaaminen kielitaito ja kulttuurien ymmärtäminen Sivu

8 Kv-valmiudet 2 Yhteisön tahtotila - mitkä ovat toiminnan motiivit? - kuka yhteisössä haluaa kansainvälistyä? - haluaako joku ettei kansainvälistytä? - mitä jos tapahtuu henkilövaihdoksia? Kumppanit - hyvä porukka on tärkeämpi kuin hyvä hankeidea - jos hyvin käy, yhteistyösuhteet kestäviä ja kehittyviä - miten löytää kumppaneita? - miten arvioida kumppaneita? referenssit Tukiverkosto Sivu

9 Leader kv-hankkeen suunnittelu 1 KV-Pakki KUMPPANIEN LÖYTÄMINEN JA SITOUTTAMINEN HAKEMUKSEN LAATIMINEN TOTEUTUS HANKKEEN LOPETUS IDEOINTI JA KEHITTELY Sivu

10 Leader kv-hankkeen suunnittelu 2 Oma idea - luova ajattelu yhdistettynä osaamiseen tuottaa ideoita - ei välttämättä sellaisenaan (toteuttamiskelpoisia) hankeideoita, yleensä vaatii edelleenkehittämistä - idea pitäisi perustua johonkin kohderyhmän tarpeeseen! Osallistuminen muiden ideaan - esim. Maaseutuverkostoyksikön kautta tulee runsaasti hanke-ehdotuksia (vastaavasti esim. EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma CIMO) - partnerina yleensä helpompaa kuin koordinaattorina/lead partnerina Sivu

11 Leader kv-hankkeen suunnittelu 1 Idean kehittely - hanketoiminta on tiimityöskentelyä, erityisesti hankkeen suunnittelu - sitouttaminen onnistuu parhaiten, jos pääsee vaikuttamaan hankkeen kehittelyyn - ainakin kerran pitäisi tavata, ennen kuin yhteisö sitoutuu hankkeeseen. Kokoukset vs. Skype tms.? - esiselvityshanke? oma erillinen Leader-hankkeensa, minimituki yli tukitaso korkeintaan 90 %, ellei alueiden välinen Omalla riskillä voi aloittaa ennen TE-keskuksen päätöstä, ulkomaanmatkat erityistarkkailussa Sivu

12 Leader kv-hankkeen suunnittelu 2 Kumppanien löytäminen - omat kokemukset ja verkostot - Leader-toimintaryhmät - maaseutuverkostoyksikkö/-yksiköt - oman alueen toimijat, esim. maakuntaliitot, oppilaitokset, lobbaritoimistot Brysselissä jne. - idean myyntikirje, englanniksi ja PDF:nä - mikä olisi yhteensopiva kumppani? Referenssit! - kuinka monta kumppania? Mistä maasta? - esi- tai aiesopimukset kumppanien kanssa - yhteinen kieli ymmärtääkö kaikki varmasti asian samalla tavalla Sivu

13 Leader kv-hankkeen suunnittelu 3 Paikallinen osio vs. kv-osio - paikallista osiota toteutetaan kuten tavallista Leaderhanketta - kv-osioon on varattava erikseen varoja - hankkeen koordinaattorille mahdollisesti korvauksia hallinnon yms. hoitamisesta - muuten kaikki vastaavat omista kustannuksistaan ja oman osuutensa toteuttamisesta - päätöksien aikataulu? Eri maissa erilaiset vaatimukset ja prosessi voi viedä hyvin eri ajan - pyri selvittämään etukäteen kumppanimaiden säädökset ja käytännöt Sivu

14 Leader kv-hankkeen suunnittelu 4 Suunnitelma - Suomen hallinto pyrkii yksityiskohtaisiin ja pikkutarkkoihin suunnitelmiin, toisaalta joustavuus on kv-hankkeissa ensiarvoisen tärkeää. Kaikkea ei voi tietää etukäteen! - ei kannata sitoa itseään suunnitelmaan, jonka toteutumista ei voi varmistaa, ei liian riippuvaiseksi kumppaneista - kv-osan suunnitelma kannattaa laatia englanniksi, ellei ole erityistä syytä käyttää jotain muuta kieltä - hankkeen on toteutettava sitä ohjelmaa, josta sen rahoitus haetaan Sivu

15 Leader kv-hankkeen suunnittelu 5 Sopimukset - hankkeella voi olla monia erilaisia sopimuksia, suullisia ja kirjallisia - kumppanuussopimus pakollinen, Komission määräys - kuka sopimuksen saa tehdä yhteisön puolesta? - sopimuskieli, oikeuspaikka - kannattaa luetuttaa jollain kokeneella, joskus jopa lakimiehellä. Kustannukset? - mallisopimukset - ohjausryhmän kokoonpano Sivu

16 Leader kv-hankkeen toteuttaminen 1 Hankkeen aikana - pidä yhteyttä kaikkiin kumppaneihin ja erityisesti koordinaattoriin, jos olet partneri - pidä yhteyttä myös TE-keskukseen - pidä muistiota kokouksissa, varmista että muut ovat ymmärtäneet samalla tavalla - jos puhelimessa tms. sovitaan jotain, varmista se jälkikäteen sähköpostilla - dokumentoi myös omat päätöksesi - seuraa kustannuksia ja budjetin toteutumista - seuraa suunnitelman toteutumista, reagoi ripeästi, jos on tarvetta Sivu

17 Leader kv-hankkeen toteuttaminen 2 Hankkeen aikana 2 - hankkeen loppuvaiheessakin usein pitää kokoontua, muuten kustannuksia voi syntyä myös esim. raporteista ja käännöksistä - jos järjestät tapaamisia tms. Suomessa, muista sosiaalinen ohjelma, ei liikaa mutta sopivasti - ota erilaiset kulttuurit huomioon, se on osa kv-toiminnan rikkautta - kv-hankkeen toteuttaminen edellyttää innostusta ja paneutumista, se ei ole 8 16 työ - seuraa omaa jaksamistasi kaikkea ei tarvitse eikä saa tehdä yksin Sivu

18 Leader kv-hankkeen toteuttaminen Hankkeen jälkeen - hankkeen arviointi? - hankkeen nettisivut - raporttien saatavuus? - miten tulokset levitään? - jatkuuko yhteistyö? - mitä jää käteen? Sivu