Áigi , diibmu Báiki Linnanmaa, Humanisttalaš dieđagoddi, sále HU 208
|
|
- Eeva-Liisa Nieminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Giellagas-instituhtta MUITTUHANČÁLA Giellagas-instituhta máhcahanbeaivi Áigi , diibmu Báiki Linnanmaa, Humanisttalaš dieđagoddi, sále HU 208 Giellagas-instituhtas ordnejuvvo okta máhcahanbeaivi giđđalohkanbaji ja okta čakčalohkanbaji loahpas. Máhcahanbeaivvi várás ordnejuvvo jearahallan, mas Giellagas-instituhta studeanttat sáhttet árvvoštallat ee. instituhta doaimma, oahpahusa, iežaset oahppama. Jearahallama ollašuhttimis ja dokumenteremis vástida sámegiela ja sámiid kultuvrra ávnnassearvi Gieku. Jearahallamis ovdan boahtti áššit gieđahallojuvvojit máhcahanbeaivvis. Giđa 2009 máhcahanbeaivi ordnejuvvui sáles HU 208. Máhcahanbeaivvi oktan temán lei oahppiid oahppan. Máhcahanbeaivái oassálaste čieža oahppi, golbma oahpaheaddji, dutki ja amanuensa. Giellagas-instituhta OKTR ságadoalli Outi Länsman rabai dilálašvuođa. Länsman muitalii OKTR birra ja čájehii Giellagas-instituhta OKTR ođđa interneahttasiidduid. Máhcahanbeaivvi várás OKTR lahttu Joni Saijets lei jearahallan Giellagasinstituhta studeanttaid oainnuid ja árvalusaid sámegiela ja sámiid kultuvrra oahpahusas, Giellagas-instituhta doaibmamis ja oahppiid oahppamis. Jearahallamat ledje dahkkon Gieku stivrra ja giđđačoahkkimis giđđat Oahppiid oahppamis lei jerron maid e-boastta bokte. Máhcahanbeaivvi várás Giellagas-instituhta oahpaheaddjit ledje čoaggán giđa 2009 kurssain kursamáhcahaga ja čállán máhcahagas čoahkkáigeasuid (čoahkkáigeassu/kursa). Jearahallamiid ja kursamáhcahagaid čoahkkáigeasuid vuođul OKTR lahttu Joni Saijets ja oahppi Sini Seine leigga čohkken oahppiid máhcahaga (MIELDDUS 1, suomagillii) dilálašvuođa várás. Joni Saijets ovdanbuvttii oahppiid máhcahaga dilálašvuođas. Čoahkkáigeasus bohte ovdan sámegiela ja sámiid kultuvrra buorit ja fuones bealit ja maiddai evttohusat das mo oahppoávdnasiid sáhtášii ovddidit. Čoahkkáigeasus ledje maid buorit ja fuones bealit Giellagas-instituhta doaibmamis ja áššit, mo instituhta doaimmaid sáhtášii buoridit. Čoahkkáigessui lei čohkkejuvvon iežas ollisvuohtan oahppiid oahppamis, motivašuvnnas ja aktiivvalašvuođas. Máhcahaga birra ságastallojuvvui ja oahpaheaddjit bukte ovdan iežaset oainnuid ja kommeanttaid čoahkkáigeasus ovdan boahtán áššiide. Maiddái oahppit kommenterejedje máhcahaga. Buot áššiid ii lean vejolaš gieđahallat nu dárkilit, muhto muhtin áššiin šattai ságastallan eanet go nuppiin. Oahppiin ledje maid evttohusat das mo buoridit áššiid. Dá guovddáš áššit ja vejolaš evttohusat:
2 Poro Feria Rávagirji Mii lea Poro Fearia ulbmil? Maid oahppit ožžot das? Oahppid mielas Poro Feria -dáhpáhusas ii leat dál oktavuohta oahpuide. Sin mielas sámevuohta ii olus dihto dáhpáhusas. Oahppit sávvet Giellagas-instituhttii sámegiela ja sámiid kultuvrra oktasaš rávagirjjáža, sullasačča go lea historjjá lágádusa bealde Manuale Historiae. Rávagirjjážis galggašedje leat rávvagat ee. lohkanbeaivegirjji ja oahppočájánasbargguid čállimii (omd. mo gáldut merkejuvvojit). Dál giela bealde leat earálágan rávvagat omd. oahppočájánasbargguid čállimii go kultuvrra bealde. Ođđa studeanttaid ja instituhta bargiid oktasaš oahpásmuvvan- ja dieđihandilálašvuohta Giellagas-instituhtas čakčalohkanbaji álggus ordnejuvvo ođđa studeanttaid ja instituhta bargiid oktasaš oahpásmuvvan- ja dieđihandilálašvuohta. Deaivvadeamis leat mielde maid Giellagas-instituhta boares studeanttat. Oahppit sávvet ahte oahpásmuvvan livččii friddjabut ja bisttašii guhkkit áigge. Sii sávvet ahte ođđa oahppit, boares oahppit ja oahpaheaddjit manašedje ovttas gosa nu, omd. lávostallat. Ná beasašii oahpásmuvvat buorebut ja dovdat nubbi nuppi buorebut. Sisabeassaniskkus Oahppit sávvet, ahte kultuvrra sisabeassaniskosis livččii jearahallan seamma láhkai go lea sámegiela sisabeassaniskosis. Dieđiheapmi Dieđiheapmi ii velge doaimma oahppiid mielas albmaláhkai: muhtimat ožžot dieđu, muhtimat eai, Gieku boastalistu dievvá. Oahppiid mielas almmolaš almmuhusaid, dego omd. geassebargguid, guosselogaldalliid, lonohallanáššiid, OKTR birra, galgá bidjat dieđu Gieku stivrra boastalistui iige Gieku almmolaš listui Dát doaisttážii: Gieku smiehttá vel vuohkkasut vuogi dieđihit áššiin. Maiddái Giellagas-instituhta smiehttá ášši čoahkimistis. Logaldallamiidda guoski áššiin (omd. jos sále rievdá dahje logaldallan šluhttejuvvo) dieđiha kurssa/logaldallama oahpaheaddji. Son čoaggá logaldallamiid álggus kursalaččaid namaid ja e-boastačujuhusaid. Oahppit sávvet maid, ahte oahpaheaddjit almmuhit e-boastta bokte (ii leat doarvái ahte uksanjálmmis lea diehtu) oahppiide das, goas sii leat eret barggus, omd. bargomátkkis. Dat danin vai oahppi ii dárbbaš duššiid dihte boahtit universitehtii ja dalle easkka gullat ahte oahpaheaddji, geasa lei earán, ii leatge báikki alde. Geavatlaččat dát várra dárkkuha dan ahte oahpaheaddji almmuha dieđu daidda oahppiide geaidda lea doallamin kurssa. Guosselogaldallit Oahppit sávvet ahte ovtta kurssas leat eanemustá guokte guosselogaldalli. Dát danin vai logaldallamiid tenten ja oppalohkái čađaheapmi livččii álkit ja
3 čielgasut. Oahppit sávvet maid ahte guosselogaldallit doalašedje guhkkit ja viiddit ollisvuođaid. Tente- /kursagirjjálašvuohta Daidda oahppiide, geat dovdet ja dihtet sámiid kultuvrra juo ovddežis, muhtin kurssaid tentegirjjálašvuohta lea menddo almmolaš, omd. girji Siiddastallan. Oahppit ieža ledje dan oaivilis ahte oahppi ieš galgá leat aktiivvalaš ja jearrat/bivdit oahpaheaddjis molssaevttolaš tentegirjjálašvuođa, mii bálvalivččii buorebut. Muhtin oahppiid mielas lea lossat lohkat omd. eaŋgalasgielat artihkkaliid. eandalitge jos fáddá lea muđui juo váttis. Oahpaheaddjit ledje dan oaivilis, ahte universitehtas studeremii gullá maid earáge gielat materiála lohkan go beare suoma- ja sámegielat. Máhcahanraportta čállimis Oahppiin leat iešguđetlágan oainnut das mii kurssas lea lihkostuvvan bures ja mii fas funet ja ná kursamáhcahagas leat muhtimin ruossalas dieđut, omd. ságastallan lea muhtimiid mielas leamaš buorre ja nuppiid mielas fas ii. Dákkár dilis oahpaheaddjis lea váttis diehtit man guvlui kurssa galggašii buoridit go leat nu máŋggalágan oainnut. Giđa 2009 máhcahanraporttas galgá oidnot diehtu das, man gallis leat man nu oaivila duohkin, ná oahpaheaddji oaidná leago dat eanetlogu vai unnitlogu oaidnu kurssa sisdoalus ja lihkostuvvamis. Unnajoavkoláidesteaddjiid nammadeapmi Oahppiid mielas unnajoavkoláidesteaddjiid evttoheapmi ii leat Gieku bargu. Oahppit sávvet, ahte boahttevuođas ášši birra biddjo diehtu oahppiide e-boastta bokte (amanuensa bidjá dieđu) ja dat oahppit, geat leat áššis beroštuvvan, váldet oktavuođa amanuensii. Jos oktage ii leat almmuhan beroštumi, de amanuensa gulaskuddagoahtá heivvolaš láidesteaddjiid. Giellagas-instituhta čoahkkin dohkkeha evttohuvvon láidesteaddjiid. Oahppiid oahppan Oahppit leat leamaš oalle aktiivvalaččat kurssain ja logaldallamiin muhto mieđihit ahte livččii sáhttán bargat vel viššalabbot ja buorebut. Muhtimiin lea fas eanet motivašuvdna studeret go nuppiin. Oahpaheaddjiid mielas lei buorre go oahppit leat fuobmán, ahte go studere aktiivvalaččat de dat ovddida maid oahppama ollu. Oahppit leat fuobmán maid dan, ahte go sii ledje bargan ruovttus bargobihtáid ja hárjehusaid, de sii ledje oahppan ja ádden áššiid buorebut ja ná lei maid álki čuovvut logaldallama. Oahpaheaddjit nimmoredje das, ahte oahppit eai buot áiggiid loga ja gearddut áššiid ruovttus iešráđálaččat. Jos ášši birra ii leat sierra daddjon, de dat ii oaivvil ahte ii dárbbaš bargat ruovttus ja geardduhit. Oahppan ii dáhpáhuva dušše logaldallamiin. Muittuhančállaga čálii Outi Länsman
4 MIELDDUS 1 Opiskelijoiden palaute Giellagas-instituutin palautepäiville Palautteen ovat koonneet opiskelijat Joni Saijets ja Sini Seine Tämä kooste pohjautuu kevään 2009 kursseilta kerättyihin palautelomakkeisiin, Giellagasinstituutin kielileirin raporttiin, Gieku ry:n kevätkokouksessa käsiteltyyn vapaamuotoiseen palautteeseen, Gieku ry:n hallituksen kokouksessa käsiteltyyn palautteeseen, sähköpostikyselyyn opiskelijan omasta oppimisesta yliopisto-opinnoissa. Sähköpostikyselyn kysymykset: - Opiskelumotivaatiosi kevätlukukaudella? - Mitä olet oppinut? - Mitkä ovat sinulle mieluisia oppimistapoja? - Mitkä asiat hidastivat oppimistasi? - Mitkä edistivät oppimistasi? - Mitä olet ymmärtänyt oppimisestasi? - Kuinka aktiivinen olet ollut opinnoissasi? - Mikä on toiminut, mikä puolestaan ei jne. - Muu (vapaa) opintoihin liittyvä palaute Palautelomakkeet kerättiin saamen kielen, saame vieraana kielenä ja saamelaisen kulttuurin kursseilta. Palautelomakkeista on pyritty poimimaan yleiset hyvät ja huonot puolet kursseilla, opiskelijan omaan oppimiseen liittyvät asiat, sekä mahdolliset kehitysehdotukset. Giellagas-instituutissa kerättyjen palautelomakkeiden lisäksi tähän kuuluu yksi Koutokeinossa Saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi Allaskuvla) suoritetun opetuksen jälkeen kerätty palaute. Giellagas-instituutin amanuenssi oli siellä opettajavaihdossa kaksi kuukautta. Saamen kieli Hyvät puolet Luennot olivat selkeitä, hyvin valmisteltuja ja niissä oli hyvä ilmapiiri. - Luennoilla käydyt esimerkit ja aiheet olivat mielenkiintoisia. - Luennoille oli mukava tulla. Opettajan opiskelijoiden vuorovaikutus toimi pääasiassa hyvin, opettajilta oli helppo kysyä. - Luennoilla syntyi hyviä keskusteluja aiheesta. - Vuorovaikutus oli helppoa, toiset opiskelijat toivoivat toisilta opiskelijoilta enemmän osallistumista keskusteluihin. Opettajat olivat valmistelleet keskustelut hyvin ja osasivat selittää asiat hyvin. Luennoitsijat olivat pääasiassa innostavia ja motivoivia, ottavat opiskelijan huomioon ja ajattelevat asioita opiskelijoiden näkökulmasta. - Onnistuivat motivoimaan lukemaan enemmän tosipohjaista/historia tekstejä ja myös muuta kirjallisuutta. Luentojen asiasisällöt olivat pääasiassa kohdallaan ja vastasivat odotuksia, sekä olivat oikean laajuisia. Asiat käsiteltiin systemaattisesti. Oppimateriaali oli monipuolista, selkeää ja sitä oli tarpeeksi, materiaalit sopivat hyvin
5 kursseihin. - Opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä uutta materiaalia esitelmien muodossa. - Oppimateriaaliin tutustumiseen oli varattu tarpeeksi aikaa ja ne käsiteltiin luennoilla huolellisesti. - Monipuolisia tekstejä, joskus parempia mitä opiskelijat osasivat odottaa. - Opiskelijat ymmärsivät joitakin jo ennestään lukemiaan kirjojaan entistä paremmin. Toisten opiskelijoiden kielioppivirheistä oppi ja oppi huomaamaan myös omat virheet ja luennoilla oli hyvä, että omasta tekstistä sai palautetta ja parannusehdotuksia Kurssien jälkeen opiskelijat tunsivat kasvattaneensa sanavarastoaan. Luentopäiväkirja/essee tenttiä parempi vaihtoehto, antaa opiskelijalle mahdollisuuden pohtia enemmän oppimateriaalin sisältöä. Sanalistat todella hyvä juttu: opiskelijat oppivat paljon uusia sanoja niitä tehdessä ja toivottavasti oppivat myös toisten tekemistä sanalistoista. Huonot puolet Saamen kielen alueellisen variaation kurssilla pelkkä pohjoissaameksi kääntäminen ei riittänyt. Joillakin kursseilla englanninkielinen oppimateriaali koettiin työläänä. Kaikki opiskelijat eivät aina olleet lukeneet syystä tai toisesta määrättyjä tekstejä/kirjoja. Opiskelijoiden kielitaidon vaihtelun takia, se saattoi hidastaa toisten opiskelijoiden syventymistä tiettyihin teemoihin. Joillakin kursseilla vuorovaikutus ei toiminut: oli vaikea saada keskusteluja aikaan, opettaja joutui lähes pakottamaan puhumaan, tästä johtuen joillekin opiskelijoilla saattoi tulla ikävä tunne. Opetus saattoi hyppiä välillä miten sattuu, oli vaikea seurata opetusta. Opetettavat asiat saattoivat välillä olla hyvinkin vaikeita. Luennoitsija ei aina osannut motivoida ja innostaa opiskelijoita. Luennot ja harjoitukset kulkivat liian erillään. Oppimateriaali saattoi olla joskus vaikeasti ymmärrettävää. Kirjoittamisen kurssi oli liian työläs. Kehitettävää Alueellisen variaation kurssille toivottiin rakenteita tunnistavia harjoituksia ja harjoituksia muutenkin enemmän, sekä vähemmän puhuttujen kielten läpi käymisen voisi jättää pois ja keskittyä tärkeimpiin. Käännöskursseille voisi hankkia enemmän oppikirjatekstejä käännettäväksi, sillä paljon käännöstöistä on juuri oppimateriaalikäännöksiä. Eino Guttormin kirjan voisi jättää pois saamen kirjallisuuden luettavista kirjoista. Työläimpien esseiden avulla olisi mukava saada korvattua joitain aine-/syventävien opintojen kursseja. Oli valitettavaa, että kielileiri oli päällekkäin tiettyjen kurssien kanssa, olisi ollut hyvä jos olisi ollut enemmän kontaktiopetusta. Lauseopin kurssille enemmän harjoituksia ja voisi jakaa enemmän aiheeseen liittyvää materiaalia etukäteen luettavaksi, jotta sitten luennolla voisi sisäistää asian helpommin ja nopeammin. Enemmän diagrammien ja puiden piirtelyä kurssille (lauseoppiin). Tekstit ja kirjallisuus kursseille toivottiin enemmän analysoitavaksi runokokoelmia/kirjoja. Kirjoittaminen kurssille vähemmän kirjoitettavaa viikkoa kohden, nyt liian työläs. Kielioppiasioita enemmän.
6 Saamen kieli vieraana kielenä Hyvät puolet Pieni ryhmäkoko helpotti huomattavasti opiskelua. Pari- ja ryhmäharjoituksia oli helppo järjestää ja ne toimivat hyvin. Opettajien ja opiskelijoiden välit olivat hyviä. Opettajat olivat kannustavia, ja heiltä oli helppo kysyä ja lisäksi he oikaisivat tarpeen vaatiessa. Opettaja suhtautui opiskelijoihin kavereinaan ja näin ymmärsi heitä. Opettajat kuuluivat ja näkyivät hyvin ja omalla persoonallaan toivat lisämakua luennoille. Tosin joskus harhauduttiin sivupoluille opettajan innostuessa. Opettajien ja opiskelijoiden innokkuus motivoi muitakin opiskelijoita. Ääntämisharjoitukset koettiin hyviksi. - Opettaja halusi lisää puhumis-, keskustelu- ja kuunteluharjoituksia, mutta niiden järjestämiselle ei tuntunut olevan riittävästi aikaa. Kielioppiasiat käsiteltiin perin pohjin, jolloin ne myös ymmärrettiin paremmin. Luentojen asiasisällöt olivat hyviä, selkeitä ja oleellisia oppimisen kannalta. - Kokonaisuuksia ei ehkä aina syntynyt, mutta kaikki asiat käytiin kuitenkin läpi. Oppimateriaali oli hyvä. Jatkokurssin jälkeen saamen kielen kuva selkeytyi. KIELILEIRI - Hyvä ja mukava henki, sekä oli kivaa. - Tutustui uusiin ihmisiin. - Luennot olivat hyödyllisiä. - Ryhmässä oli sopivasti opiskelijoita ja oli helppo keskustella ja pelata kielipelejä (Alias) saameksi, niitä voisi pelata myös oppitunneilla Oulussa. - Opiskelijat puhuivat oma-aloitteisesti saamea leirin aikana ja passiivisen kielen käytön kautta he myös oppivat paljon, kuuntelemaan saameksi. - Joillekin opiskelijoille kielileiri ei ollutkaan niin vaikea, mitä oli aluksi kuvitellut. Huonot puolet Läksyjä oli liikaa. Luentojen ajankohta oli liian myöhäinen. Oppimateriaalin sanalistat olivat rajallisia, joten jouduttiin tukeutumaan liiaksi sanakirjaan. Oppimateriaali koettiin paikoin sekavaksi ja ehkä vanhentuneeksikin. KIELILEIRI - Luontoon ja ympäristöön tutustuminen jäi liian vähälle. - Opiskelijoiden mielestä leiri oli liian leirikoulumainen. - Leirin alussa tapahtunut tutustuminen ei toiminut, Oulun opiskelijat olivat keskenään ja puolestaan Tromssan opiskelijat keskenään. - Leirillä kuuli likaa norjan kieltä, saamen kielen tulkkaus toimi välillä ja välillä ei. - Aikataulu oli ajoittain raskas, paljon lyhyessä ajassa. Kaikki irti mitä vaan saa. Kehitettävää Luentojen ajankohtaa toivottiin aikaisemmaksi. Opettajilta kaivattiin enemmän rohkaisua käytännön kieleen. Läksyjä toivottiin vähemmän ja että niitä olisi tasaisemmin väliajoin. Myös sanakokeita toivottiin lisää. Materiaalissa oli parannettavaa.
7 - Opettaja toivoi uutta opetusmonistetta. KIELILEIRI - Leirille kaivattiin saamea samantasoisesti puhujia. - Leirin ajankohta voisi olla aikaisemmin, jo ensimmäisen saamen kielen opiskeluvuoden jälkeen. - Yöpyminen eri yliopistojen opiskelijoiden kesken, näin joutuisi puhumaan enemmän. - Enemmän ulkoilua, esim. laavustelua. - Enemmän käytännön kautta oppimista, kuten yhdessä ruuanlaittoa, opettaja tai joku selittäisi aiheeseen liittyviä sanoja. - Opettajien toivottiin puhuvan opiskelijoille saamea myös Oulussa, sekä käyttävän Alias peliä luennoilla avuksi. Saamelainen kulttuuri Hyvät puolet Kurssin sisältö ja opintopisteiden kokoaminen oli melko vapaata. Vuorovaikutus oli hyvää, koska ryhmäkoko oli pieni ja luennoilla oli hyvä ilmapiiri. Luennoitsija koettiin hyväksi ohjaajaksi, kärsivälliseksi ja asialliseksi. Hän myös motivoi opiskelijoita hyvin. Kulttuurin opettajia kehutaan: Anna-Liisalle kiitoksia innostavuudesta ja motivoinnista, Anni- Siirille selkeydestä. Luennoitsijat käsittelivät asioita niin, että asiat myös jäivät mieleen. Opiskelijat kokivat hyväksi sen, että kurssilla oli eri luennoitsijoita. Vierailevat luennoitsijat koettiin piristäviksi ja heidän ansiostaan opittiin näkemään asioita monelta eri kantilta. - Etenkin Kaisa Rautio-Helanderin luento koettiin mielenkiintoiseksi. Kurssin työmäärä oli sopiva ja vastasi opintopistemäärää. Kurssit olivat selkeitä ja mielenkiintoisia, hyvin järjestettyjä ja vastasivat odotuksia. Kurssit koettiin hyödyllisiksi tulevaisuuden kannalta. Asiasisällöistä muodostui kokonaisuus ja olennaiset asiat painottuivat luennoilla Kurssilla tuli ilmi paljon uusia asioita. Kurssin asiat käytiin läpi perusteellisesti eikä ennakkotietoja vaadittu. Opinto- ja tenttimateriaalit koettiin hyvin mielenkiintoisiksi ja ajantasaisiksi. - Etenkin Stuorra-Jovnnan ladut - artikkelikansion sadut koettiin kiinnostaviksi Power Point -esitykset koettiin selkeiksi ja tukevan aihetta ja luennoitsijaa. Power Point -esitykset jaettiin opiskelijoille monisteina: pystyi keskittymään kuunteluun paremmin. Opiskelijoiden mielestä oli hyvä, että artikkelikansio oli jaossa luennoilla. Myös diojen lähettäminen sähköpostiin toimi opiskelijoiden mielestä hyvin. Luentojen havainnollistaminen elokuvien, musiikin, ryhmätöiden ja opettajien omien kokemusten avulla oli hyvä. Opiskelijoiden mielenkiintoa lisäsi se, kun luennoitsija toi käsitöitään näytille. Luennoilla sai keskustella ja esittää omia mielipiteitä ja kysymyksiä. Ns. tyhmiäkin kysymyksiä sai esittää. Keskustelut auttoivat kurssin suorittamisessa. Mielipiteiden ja ajatusten herättäminen koettiin erittäin hyödylliseksi.
8 Luentopäiväkirja koettiin mukavaksi vaihteluksi: sen avulla asiat oppii hyvin. Esitelmien pito saamentutkijoista koettiin hyödylliseksi. Kulttuurin kandiseminaarit olivat loppujen lopuksi hyviä. Huonot puolet Kurssien suorituksissa oli epäselvyyksiä: mitä kirjoja pitäisi lukea, mihin kokonaisuuteen kurssi kuuluu jne. (edelleen pientä sillisalaattimaisuutta) Kurssit koettiin hajanaisiksi, jos luennoitsijoita oli useita. Eri luennoitsijoiden aiheet menivät välillä päällekkäin. Pieni ryhmäkoko: kaikilla ei aina ollut sanottavaa, keskustelu ei toiminut. Tekstien lukeminen luennon aikana vei melko paljon aikaa luennoista. Kurssin etenemistahti koettiin välillä turhan hitaaksi. Luennoitsijan tapaa lukea suoraan luentomonisteesta kritisoitiin. Jos aihe oli jaettu useammalle kerralle, kokonaisuutta oli vaikeampi hahmottaa. Kurssin asiat tulivat opintoihin nähden liian myöhään. Kurssilla kertautuivat liiaksi aiemmilta kursseilta opitut asiat. Kurssit koettiin enemmän informatiivisiksi kuin keskusteleviksi. Keskustelua ei aina syntynyt tarpeeksi. Joitain asioita käytiin vain päällisin puolin lävitse, jolloin ne jäivät vieraiksi ja kylmiksi. Jotkut luennoitsijat puhuivat liian nopeasti. Erään opiskelijan mielestä kirja Siiddastallan ei sovellu kurssikirjaksi, koska on liian yleisteosmainen. Jotkut kokonaisuudet koettiin raskaaksi, koska joka kerralle tuli kirjoittaa tekstiä. Kahden kurssin sisällöt menivät sekaisin: oli epäselvää, mitkä asiat kuuluvat millekin kurssille. Joku kurssi koettiin vaikeaksi ymmärtää teoreettisuuden vuoksi. Opintomateriaalien jakamisessa sähköpostilla oli sekaannuksia: toisella kurssilla artikkelikansiosta puuttui sivuja. Luokkahuoneen muoto koettiin ongelmalliseksi: aivan reunasta ei nähnyt taululle. Jos opettaja istui tietokoneen ääressä, oli välillä vaikeuksia kuulla puhetta. Negatiiviseksi koettiin myös lähdetietojen puuttuminen. Kulttuurin kandityöskentely koettiin välillä sekavaksi ja sen ohjaus alussa puutteelliseksi, mutta sen koettiin parantuneen loppua kohden. Kehitettävää Opiskelijat kaipasivat lisää selkeyttä ja enemmän käytäntöä ja konkreettisuutta luentomateriaaleihin. - Opettaja kaipasi yhtenäistä kurssimateriaalia, koska vain osa luennoista oli Power Point -esityksenä Toivottiin että luennoillakin (eikä vain artikkelikansiossa) kerrottaisiin enemmän nykykulttuurista, esim. kirjallisuudesta. Kurssiin kaivattiin lisää tunteja ja pituutta. Toivottiin omaa luentoa matkailusta. Opintomateriaalin jakoon toivottiin systeemiä, joka palvelisi kaikkia ja joka toimisi hyvin. Toivottiin, että eri luennoitsijoiden aiheet sidottaisiin paremmin toisiinsa, etteivät aiheet jäisi irrallisiksi. Toivottiin lisää vierailevia tutkijoita kertomaan omista tutkimuksistaan sekä saamelaiskulttuurin edustajia kertomaan kokemuksistaan perinteisten elinkeinojen parissa.
9 Toisaalta toivottiin, että yksi luennoitsija pitäisi kurssin. Toivottiin enemmän henkilökohtaista ohjausta ja luentoja teoriasta. Toisella kurssilla taas toivottiin vähemmän teoriaa. - Opettaja ei ymmärrä kritiikkiä teoreettisuudesta, koska kurssi oli nimenomaan teoriakurssi. Luennoitsijan toimintaan kaivattiin lisää energiaa. Luennolle toivottiin kirjoja näytille. Opiskelijan oma oppiminen Motivaatiosta ja aktiivisuudesta Opiskelijoilla on ollut motivaatiota vaihtelevasti, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. - Keväällä motivaatio on kasvanut toisilla, toisilla pysynyt samana. Opettajan vaihtuminen on myös joillain lisännyt motivaatiota. Opiskelijat kokevat olleensa pääosin riittävän aktiivisia, vaikka parantamisen varaa olisi. Kuuntelemalla ja diaesitystä seuraamalla oppii. Joskus opiskelijoilla kuunteleminen ja kyseleminen jäivät vähälle. Aktiivinen osallistuminen luennoilla ja paneutuminen läksyjen tekoon vaihteli. Joskus opiskelija teki omasta mielestään kaikkensa, mutta silti tuntui, ettei se ollut tarpeeksi. Annetut tehtävät tuli tehtyä, ei juuri mitään ylimääräistä, joskus jopa ajoissa. Aktiivinen opiskelu edisti oppimista paljon. Kotitehtävät tehtyään opiskelijat kokivat oppineensa ja ymmärtäneensä asiat paremmin ja näin oli helpompi seurata seuraavaa luentoa. Osa opiskelijoista oli työskennellyt todella paljon kotitehtävien eteen, joskus jopa 5 6 tuntia. Esitelmien tekoon meni joskus hurjasti aikaa, mutta siitä oli hyötyä, sillä esitelmien teko edisti oppimista (esim. tutkijaesitelmä). Joku koki, että enempi teoriaan perehtyminen itsenäisesti olisi edistänyt oppimista. Luennoilla osa kuunteli ja osa kuunteli sekä teki muistiinpanoja samalla. Oppimisesta Opiskelijat ovat oppineet paljon uusia asioita ja ajattelemaan asioita tutkittaessa uudella tavalla, mutta toisaalta kulttuurin puolella asioiden kertautuminen on vähentänyt opiskeluintoa. Oppimistavoista tentti on yksinkertaisin, mutta luentopäiväkirjoja tekemällä oppii enemmän, vaikka ne koetaankin toisaalta työläiksi. - Luentopäiväkirjan tekoon kaivataan selkeitä kirjallisia ohjeita. Ryhmä- ja parityöt koettiin mieluisiksi, pelkkä luennon kuuntelu tylsäksi. Kielioppiasiat ymmärrettiin luennoilla, mutta niitä oli vaikea muistaa Opiskelijat kokivat pääasiassa ymmärtäneensä ja oppineensa kurssien asiasisällöistä tärkeimmät asiat. Välillä kokonaisuuksien hahmottaminen vaikeaa, koska välillä vaikea erottaa mihin kielen rakenteisiin olisi tärkeä keskittyä. Oppimista hidastivat: Tylsä aihe ja luennoitsija hidastivat oppimista. Negatiivinen (ei-rakentava) kritiikki saa opiskelijan lakkaamaan yrittämästä.
10 Sekavat ohjeet kandiseminaarissa häiritsivät. Väsyneenä asioita ei ymmärtänyt. Osalla kursseista paljon nippelitietoa, ei voi tietää onko se oleellista vai ei, kaikkea ei voi hallita. Päällekkäisyyksien vuoksi opiskelijat eivät voineet osallistua täysin kaikille luennoille. Joillakin kursseilla oppiminen tapahtui vasta kurssin loppuvaiheilla, koska harjoitusten ja luentojen aikana ymmärsi vain osan asiasta. Opiskelijoiden henkilökohtaiset syyt hankaloittivat oppimista. Osa opiskelijoista luki liian vähän tenttiin. Esseen kirjoittamiseen olisi voinut heidän mielestään panostaa enemmän. Oppimista edistivät Kiinnostavat aiheet ja innostavat ja asiaan paneutuneet luennoitsijat. Rauhallinen oppimisympäristö. Oppimista helpotti opetuksen ja oppimateriaalin suomenkielisyys. Rakentava kritiikki ja keskustelut. Opettajat ohjasivat ja neuvoivat hyvin opiskelijoita kandidaatintöissä. Käännöksiä tehdessä opiskelijat ymmärsivät kuinka vaikeaa kääntäminen ja kuinka paljon sanalistoista on hyötyä. Itsenäinen opiskelu koettiin hyväksi. Oppimateriaali auttoi ymmärtämään luennoilla ja harjoituksilla käsiteltyjä teemoja ja aiheita, mikäli niitä ei ollut vielä oppinut luennoilla. Sanalista ja itsenäinen pohdiskelu toimivat hyvin ja opiskelumallina se on hyvä. Giellagas-instituutin toiminta Positiivista Syyslukukauden lopun palautepäivillä esiin tullut palaute on otettu huomioon. Tilanne ja ilmapiiri Giellagaksessa on parantunut. Meillä on sentään luennoitsijoita. Opiskelijoille on annettu positiivista palautetta, mikä kannustaa oppimaan ja työskentelemään ahkerammin. Opiskelijoita on kuultu saamen kielen ja saame vieraana kielenä opetussuunnitelmia laadittaessa. Virantäyttötoimikunnassa ovat edustettuina sekä kieli että kulttuuri. Kielen puolella kaikki toimii hyvin. Negatiivista Palautetta tulee voida antaa vapaasti: edellisillä palautepäivillä tuli tunne, että opiskelijoita syyllistettiin negatiivisen palautteen antamisesta. Opiskelijoille tulisi antaa palautetta henkilökohtaisesti esim. HOPS-keskusteluissa, ei palautepäivillä. Luennoilla otetaan edelleen välillä esille opiskelijoiden henkilökohtaisia asioita, mikä tuntuu epämiellyttävältä. - Opiskelijat toivovat enemmän hienotunteisuutta opettajilta. Giellagas opettelee vielä. Epäselvyyksiä Poro Ferian ja gákti-mielenosoituksen opintopisteiden kanssa. Kurssien pilkkominen pieniin osiin koetaan ongelmalliseksi.
11 Vieraileville luennoitsijoille pitäisi kertoa selkeästi, miten pian opiskelijoille tulee antaa arvosanat. Info kulttuurin ekskursiosta tuli todella myöhään. Giekulle on sälytetty liikaa tehtäviä: - Poro Feriassa Giekulla oli liikaa tehtäviä opiskelijoiden pieneen määrään nähden. - Pienryhmäohjaajien ym. valitseminen ei ole Giekun tehtävä. - Toisaalta miksi tohtoripromootioon ei valittu edustajia Giekun kautta, kuten kaikkiin ikäviin hommiin? Opiskelijat tunsivat olevansa Poro Feriassa vain näytillä, eikä siellä koettu olevan mitään saamelaista. Mikä on Poro Ferian tarkoitus? Poro Feria koetaan raskaaksi. Kehitettävää Saamen kieltä tulisi käyttää enemmän opiskelijoiden kanssa. Suuri osa opiskelijoista toivoo, että kaikille, jotka ymmärtävät saamea, myös puhuttaisiin sitä, vaikka opiskelijat vastaisivatkin suomeksi. Tällä hetkellä tilanne on se, että jos opiskelija vastaa suomeksi, hänelle aletaan puhua suomeksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijat tulisi huomioida erikseen, ettei heille tule ulkopuolista oloa, jos he eivät ymmärrä saamea. Poro Feria opintokokonaisuus jos se halutaan järjestää jatkossa opiskelijavoimin. Kulttuurintuottajan opintokokonaisuus. Fuksien ja vanhempien opiskelijoiden tutustuttaminen hyvissä ajoin ennen joulua. Tiedottamista enemmän.
Opiskelijoiden palaute Giellagas-instituutin palautepäiville 14.5.2009 Palautteen ovat koonneet opiskelijat Joni Saijets ja Sini Seine
MIELDDUS 1 Opiskelijoiden palaute Giellagas-instituutin palautepäiville 14.5.2009 Palautteen ovat koonneet opiskelijat Joni Saijets ja Sini Seine Tämä kooste pohjautuu kevään 2009 kursseilta kerättyihin
LisätiedotRiikkaviidosaččat árvvolaš duovddaguovlun evttohuvvojedje ođđa čuozáhagat
Riikkaviidosaččat árvvolaš duovddaguovlun evttohuvvojedje ođđa čuozáhagat Ođas 15.5.2018 dii 9.09 Kotka, Haapasaari, riikkaviidosaččat árvvolaš duovddaguovlu, Govva: Tapio Heikkilä, birasministeriija Birasministeriija
LisätiedotSámi parlamentáralaš ráđđi bargoortnet. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston työjärjestys
Sámi parlamentáralaš ráđđi bargoortnet Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston työjärjestys 1 Sámi parlamentáralaš ráđi bargoortnet Sámi parlamentáralaš ráđi bargoortnet Bargoortnet lea mearriduvvon Sámi
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedot1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen päätösvaltaiseksi.
Giellagas-instituutti MUISTIO 5.5.2009 OKTR:n kokous Aika 5.5.2009 Paikka HU 316 Läsnä Outi Länsman, puheenjohtaja, sihteeri Anna-Liisa Väyrynen Joni Saijets Anni Ahlakorpi 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja
LisätiedotVALITSIJAYHDISTYKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA VÁLLJENOLMMÁIOVTTASTUSA VUOĐĐUDANÁŠŠEGIRJI
VALITSIJAYHDISTYKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA Allekirjoittaneet, jotka vakuuttavat olevansa seurakunnan äänivaltaisia jäseniä, ovat perustaneet marraskuussa 2018 toimitettavaa kirkkovaltuuston jäsenten vaalia
LisätiedotVALITSIJAYHDISTYKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA VÁLLJENOLMMÁIOVTTASTUSA VUOĐĐUDANÁŠŠEGIRJI
VALITSIJAYHDISTYKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA Allekirjoittaneet, jotka vakuuttavat olevansa seurakunnan äänivaltaisia jäseniä, ovat perustaneet marraskuussa 2018 toimitettavaa seurakuntaneuvoston jäsenten vaalia
LisätiedotSaamen kielen ja kulttuurin linja 2010-2011
Saamen kielen ja kulttuurin linja 2010-2011 Eveliina Linna Saamelaisalueen koulutuskeskus Saku 2010-2011 23.5.2011 Mun ieš Mun lean Eveliina ja mun lean eret Anáris ja lean mu oppa eallima, gitta das,
LisätiedotHankintojen johtaminen
Hankintojen johtaminen sähköinen kurssipalaute, syksy 06 Opetus,0 Yleisarvio,8 Opetustapa, Oma panos,8 Osaamistavoitteet,8 Suhteellinen työmäärä,86 OSTO 6 n= C000 Hankintojen johtaminen (060 0608). Yleisarvioni
LisätiedotSODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA
3.9.2013 SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA Sodankylän ja Inarin kunnat ovat sopineet yhteistyöstä kuntalaisille tarjottavista terveyskeskuspalveluista. Sopimuksen mukaan Sodankylän kunnan pohjoisosan
Lisätiedot1) Dievasmahte čuovvovaš teavsttaid. Geavat siiddu ravddas addojuvvon sáni dakkár hámis go teaksta gáibida.
Davvisámegiela linnjá sisabeassaniskkus 21.5.2018 Davvisámegiela giellaoahppa 1) Dievasmahte čuovvovaš teavsttaid. Geavat siiddu ravddas addojuvvon sáni dakkár hámis go teaksta gáibida. 1. áigi Ádjás lea
LisätiedotRINNAKKAISTEKSTIT. Láhka sámedikkis addojuvvon lága rievdadeamis
RINNAKKAISTEKSTIT 1. Láhka sámedikkis addojuvvon lága rievdadeamis Riikkabeivviid mearrádusa mielde gomihuvvo sámedikkis addojuvvon lága (974/1995) 18 e 18 i, 23 a, 27 a, 43 ja 42 :a ovdal leahkki logu
LisätiedotPORTFOLIO. Kuva: SAKK
PORTFOLIO Kuva: SAKK Anniina Kuivalainen SAKU 2010-2011 ESITTELY Anniina Kuivalainen Synt. 1991 Kemi Valmistuin lukiosta viime keväänä. Ensimmäinen ajatukseni lukion jälkeen ei todellakaan ollut lähteä
LisätiedotLiite 3. Lehdistötiedotteet
Liite 3. Lehdistötiedotteet Lehdistötiedote Marraskuu 2006 Saamelaismuseo Siidassa on käynnissä saamelaisen esineellisen kulttuuriperinnön taltioimiseen keskittyvä projekti Recalling Ancestral Voices.
LisätiedotKeskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen.
Tiedote Lapin yliopisto 6.10.2010 Väitös: Saamelaiskoulu tasapainoilee saamelais- ja valtakulttuurin rajalla Dieđáhus Lappi universiteahtta 6.10.2010 Nákkus: Sámeskuvla dássádalla sáme- ja váldokultuvrra
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
Lisätiedot25.-26.3.2015. Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki 25.3. 18.30 26.3. 10.00. tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015
Arttu Poikela, 2014 25.-26.3.2015 Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst uccjuvnjäälmi škoovlâst Muusik Musiikk sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest uccjokknjääʹlm škooulâst Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas ohcejotnjálmmi
LisätiedotMOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,
MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija
LisätiedotKurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015
Kyselyyn vastanneiden määrä: 88/0 Kurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015 OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVAT Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5 Kurssilla
LisätiedotOHCAMUŠ HAKEMUS BARGOSTIPEANDA TYÖSKENTELYAPURAHA. sápmelaš kulturdoarjaga ohcamii saamelaisen kulttuuriavustuksen hakemiseen
1 OHCAMUŠ HAKEMUS BARGOSTIPEANDA TYÖSKENTELYAPURAHA sápmelaš kulturdoarjaga ohcamii saamelaisen kulttuuriavustuksen hakemiseen Vuolláičállán ohcci bivdá, ahte Sámediggi mieđihivččii ohccái kulturdoarjaga
LisätiedotRomssa fylkkasuohkana ja Finnmárkku fylkkagieldda dearvvašvuođaguorahallan 2019
Romssa fylkkasuohkana ja Finnmárkku fylkkagieldda dearvvašvuođaguorahallan 0 Side Don leat válljen gažaldagaid vástidit sámegillii. Jos háliidat dárogillii vástidit, de fertet máhccat ruovttoluotta iežat
LisätiedotSuoritus: Tentti (luennot + artikkelikansio) Tentaattori: Anni-Siiri Länsman
Saamelainen kulttuuri 1.3.2011 KEVÄÄN 2011 OHJELMA III periodi 10. 1. 4.3. ja IV periodi 14. 3. 20.5.2011 Viikolla 10 eli 7. 11.3.2011 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683377P Johdatus saamentutkimukseen
LisätiedotERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ
ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ FAB OPPIMISPROSESSIN AIKAISEN ARVIOINNIN KRITEERIT VIERAIDEN KIELTEN OPPIMISELLE & OPETUKSELLE KORKEAKOULUISSA 2015-1-PL01-KA203-016474 VERTAISHAVAINNOINTILOMAKE Havainnoinnin
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotSUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
LisätiedotArtikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.
Saamelainen kulttuuri 20.10.2010 SYKSYN 2010 OHJELMA I periodi 23.8. 22.10. ja II periodi 1. 11. 17.12.2010 Viikolla 43 eli 25. 29.10.2010 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT I Periodi: 683371P Johdatus saamelaiseen
LisätiedotHetan peruskoulu Puistomäentie 3 99400 Enontekiö
Hetan peruskoulu Puistomäentie 3 99400 Enontekiö Rehtori-sivistystoimenjohtaja Laila Nikunlassi 040 547 4938 Apulaisjohtaja Riitta Peltovuoma 040 143 8943 Opinto-ohjaaja Annukka Näkkälä 0400 187 534 Toimistosihteeri
LisätiedotKirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207.
Saamelainen kulttuuri 25.5.09 SYKSYN 2009 OHJELMA I periodi 24. 8. 16. 10. ja II periodi 26. 10. 18.12.2009 Viikolla 43 eli 19.- 23.10.2009 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin
LisätiedotOpiskelun aloitusvuosi:
Kurssi: Steroidien kemia - KEMS3 (Kevät 9) Vastaamalla kurssista esitettyihin kysymyksiin, mielipiteesi kurssista ja sen hyödyllisyydestä välittyvät kurssin järjestäjille. Palautetta tullaan käyttämään
LisätiedotO N N E N P O I K A L I H K K O Š A L M M Á I. lihkos almmai3.indd 1 21.9.2015 10.42
O N N E N P O I K A L I H K K O Š A L M M Á I lihkos almmai3.indd 1 21.9.2015 10.42 Rauni Magga Lukkari En lykkens mann Lihkkošalmmái almmustuvai 2007 guovttegielat girjin (davvisáme- ja dárogillii ) Kaksikielinen
LisätiedotArtikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.
Saamelainen kulttuuri SYKSYN 2011 OHJELMA I periodi 22.8. 21.10. ja II periodi 31.10. 16.12.2011 Viikolla 43 eli 24. 28.10.2011 ja 5.12.ei ole luentoja. 1 Uusien opiskelijoiden ja henkilökunnan tapaaminen
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotInarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs
Inarinsaamen kielen opetus 2018 2019 Anarâškielâ máttááttâs 2018 2019 Syksy 2018 / Čohčâ 2018 Perusopinnot / Vuáđu-uápuh 683659P Inarinsaamen peruskurssi I (5 op) 683660P Inarinsaamen suullinen käyttö
LisätiedotRAPORTTI GIELLAGAS-INSTITUUTIN OPISKELIJA- PALAUTTEESTA LUKUVUOSILTA
RAPORTTI GIELLAGAS-INSTITUUTIN OPISKELIJA- PALAUTTEESTA LUKUVUOSILTA 2005 2008 Giellagas-instituutin opetuksen kehittämisyksikkö (OKTR) 2009 SISÄLTÖ 1. Taustaa 1 2. Giellagas-instituutti 2 3. Yleistä raportista
LisätiedotOpiskelijapalautteen keruu ja käsittely kielikeskuksessa
Opiskelijapalautteen keruu ja käsittely kielikeskuksessa Kielikeskuksessa opiskelijapalautetta kerätään kattavasti kaikista kursseista. Osassa kursseista kerätään myös palautetta myös kurssin aikana (välipalaute).
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotMenetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan
Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan Matemaattiset menetelmät, syksy 2012 Lassi Korhonen, Oulun yliopisto, Matematiikan jaos 4.12.2012 1 Lähtökohta, opiskelijan näkökulma
LisätiedotOppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden
Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden Katariina Vuorensola Luento-opetuksen tulevaisuus Oppimisseikkailu 2017 Analytiikan kurssi Analytiikan perusteet, 4 op Maisterivaiheen
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2017 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Veera Heinonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
LisätiedotJohdatus historiatieteeseen
Johdatus historiatieteeseen Verkkokeskustelulla tuettu luentosarja Jari Ojala jaojala@campus.jyu.fi Lähtökohtia Historian perusopintojen massaluento Kurssin yleiset tavoitteet: Kehittää teoreettista ajattelua
LisätiedotKOKEMUKSIA JATKUVASTA ARVIOINNISTA JA KOTITENTISTÄ. Jari Hannu
KOKEMUKSIA JATKUVASTA ARVIOINNISTA JA KOTITENTISTÄ Jari Hannu Kohdekurssi: RF-komponentit ja - mittaukset Sisältö RF- ja mikroaaltotekniikan perusteet, mikroaaltopiirien komponentit ja mittaaminen, mittalaitteet,
LisätiedotRAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin
RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.
LisätiedotLuennot vuorovaikutuskeinona Peda-Forum
Luennot, joille osallistuin vaikuttivat mielenkiintoisemmilta. Jos jätin osallistumisen väliin, koin että en todennäköisesti opi enempää olemalla läsnä. Opiskelija kurssipalautteessaan Luennot vuorovaikutuskeinona
LisätiedotInarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs
Inarinsaamen kielen opetus 2019 2020 Anarâškielâ máttááttâs 2019 2020 Syksy 2019 / Čohčâ 2019 Perusopinnot / Vuáđu-uápuh 683659P Inarinsaamen peruskurssi I (5 op) 683660P Inarinsaamen suullinen käyttö
LisätiedotJohdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin (80100) 5 op KURSSIPALAUTE
Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin (8) op 6.9.11-13.12.11 KURSSIPALAUTE JMY-11 kurssilla käytettiin punaisena lankana kahta kaaviokuvaa eri luennoilla, joilla oli tarkoitus kuvata oppiaineiden
LisätiedotEVTTOHUS SUOMA NATURA FIERPMÁDAGA DIEVASMAHTTIMIN JA DIEĐUID ÁIGGI DÁSSÁI OAŽŽUMII
EVTTOHUS SUOMA NATURA 2000 -FIERPMÁDAGA DIEVASMAHTTIMIN JA DIEĐUID ÁIGGI DÁSSÁI OAŽŽUMII Birasministeriija 1.9.2016 Sisdoallu 1. Evttohusa sisdoallu ja ákkastallamat... 3 1.1. Almmolaččat... 3 1.2 Natura
LisätiedotMitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun
Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Päätöspäivämäärä 01.06.2012 Opintojen mitoitus ja oppiminen Aika on oppimisen välttämätön edellytys
LisätiedotVenäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet
Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotPHYS-A3132 Sähkömagnetismi (ENG2) ( )
PHYSA Sähkömagnetismi (NG) (060 0600). Yleisarvioni kurssista kokonaisuutena =i perusteita vastata, =Välttävä, =Tyydyttävä, =Hyvä, =rittäin hyvä, =rinomainen Number of respondents: 0 6 8 0 6 8 0 6. Tapa,
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotKalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun
Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli
LisätiedotPalautekysely tilastollisen signaalinkäsittelyn kurssiin
Palautekysely tilastollisen signaalinkäsittelyn kurssiin Palautteeseen ei tarvitse laittaa nimeä. Kysymyksiä on molemmilla puolilla paperia 1. Muihin kursseihin verrattuna tämä kurssi oli mielestäni Vaikein
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotPORTFOLIO Jonna kilkki Saamenkieli ja kulttuuri 2010-2011
PORTFOLIO Jonna kilkki Saamenkieli ja kulttuuri 2010-2011 TÄSTÄ SE LÄHTI Olin jo pidemmän aikaa, siis tosi pitkään, haaveillut Lappiin muuttamisesta. Kun löysin saamenkielen ja kulttuurin opinnot netistä
LisätiedotOsallistuin luennoille, n=16
Ohjelmointi, C# & Jypeli, kevät Antti-Jussi Lakanen, Tero Jäntti, Tomi Karppinen Kurssin loppupalautekysely, vastaajaa Osallistuin luennoille, n= En juuri lainkaan Noin puoleen Jokaiselle tai lähes jokaiselle
LisätiedotRAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin
RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotOPINTOKYSELYN KOOSTE 2015
ry Toni Kangas 16. elokuu 2015 Opintomestari 2015 Julkinen OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015 AALTO-YLIOPISTON SÄHKÖINSINÖÖRIKILTA RY SISÄLLYS Kaavioista... 1 Taustatiedot... 1 Uusi kandidaattiohjelma... 2 Vanha
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI b
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Anna Kaasinen Itä-Suomen yliopisto Syksy 2016 Anna Kaasinen (Itä-Suomen yliopisto) MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Syksy 2016 0 / 9 MITÄ FLIPPED CLASSROOM ON? Flipped classroom eli
LisätiedotJoni Forsell/ EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään
Joni Forsell/24.7.18 EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään Alustus EDUn opetussuunnitelmatyössä on noussut eri instansseissa ja tilaisuuksissa toistuvasti esiin perustavanlaatuinen
Lisätiedotsanomat ... ... Saamenkielinen käsityölinja SAKK:sta työelämään ja yrittäjäksi
2014 sogsakk sanomat Saamenkielinen käsityölinja... Gáktitrendit 2014... SAKK:sta työelämään ja yrittäjäksi SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Suosittu virtuaalikoulu 10 vuotta 6 Davvisámegielat garraduodjelinnjá
LisätiedotSaamen kieli vieraana kielenä 2009-2011
1 (8) Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011 Osoite: Giellagas-instituutti, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: amanuenssi 08-553 3486, lehtori 08-553 3490 Faksi: 08-553 3451 Sähköposti: Henkilökunnan
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotJUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Pekka Mannermaa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 2 Johdanto 3 Palautteiden
LisätiedotSaamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi ja IV periodi
Saamelainen kulttuuri 9.2.10 KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi 11. 1. 5.3. ja IV periodi 15. 3. 21.5.2010 PERUSOPINNOT 683394P Saamelaisten maailmankuvat ja taide 5op Luennot (20 t) ja luentopäiväkirja 2
LisätiedotKielteinen infinitiivirakenne
Kielteinen infinitiivirakenne Saamentutkimuksen seminaari 30.-1.10.2010 Oulun yliopisto 1 Supiinirakenne on kieltorakenne, joka muodostuu kieltosanasta ama-px ja infinitiivistä Persoonataivutus on, mutta
LisätiedotGEABBILIS PRAKTIHKALAŠ PEDAGOGALAŠ OAHPPU
FÁGAPLÁNA GEABBILIS PRAKTIHKALAŠ PEDAGOGALAŠ OAHPPU 60 oahppočuoggá Sámi allaskuvlla dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 26.06.2018, áššis 44-18. 1 1. OAHPPOOVTTADAGA NAMMA Sámegillii: Eŋgelasgillii: Geabbilis
LisätiedotOulun yliopiston humanistisen tiedekunnan historiatieteiden palautepalaveri
MUISTIO Oulunyliopistonhumanistisentiedekunnanhistoriatieteidenpalautepalaveri 2.12.2009 Historiatieteiden syyslukukauden 2009 palautepäivätilaisuus pidettiin yliopiston tiloissa Linnanmaalla, salissa
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotKevään 2014 Opetussuunnitelma 2013-14 päivitetty 4.11.2013
1 Kevään 2014 Opetussuunnitelma 2013-14 päivitetty 4.11.2013 JOURNALISTILINJAN Viestintäkevät 2014 Valmentaudu vaikuttamaan Monipuoliset viestintätaidot ovat taitoja, joita tarvitaan kaikissa töissä ja
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna
LisätiedotNumeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet
Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän
LisätiedotMiten kurssit tehdään Eirassa?
Miten kurssit tehdään Eirassa? Peruskoulussa sinun pitää olla tunneilla, tehdä kurssiin kuuluvat tehtävät ja osallistua loppukokeisiin. Verkkokurssit (suomen kielen kirjoituskurssi s2kki2v ja s2klu2v)
LisätiedotSovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten
Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten Tämän materiaalipaketin avulla voit käsitellä Nexus-kyselyn teemoja ja tuloksia esimerkiksi hopsryhmässä. Ohje: Tulosta tämä tiedosto yksipuoleisena joko A4-koossa
LisätiedotYhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen,
Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015 Riku Ruotsalainen, riku.ruotsalainen@vu.nl Opettajien kokemukset mahdollisuudesta osallistua suunnitteluun Tapaamiset arkkitehtien kanssa:
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1279 1283. Laki. N:o 1279. saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1279 1283 SISÄLLYS N:o Sivu 1279 Laki saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta... 5263 1279 Laki saamelaiskäräjistä
LisätiedotJahki Jeera gáttis. Essi mátki Anárii
Jahki Jeera gáttis Essi mátki Anárii PORTFOLIO Eeva-Silja Tuorila Sámi oahpahusguovddáš Saku0910 28.5.2010 Mo buot álggii? Mun lean Eeva-Silja Tuorila. Dalle go ledjen 4-jahkásaš nieiddaš, mii leimmet
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE
1 ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston itsearviointiprosessi
LisätiedotLÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa
LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK
LisätiedotSAKU 10-11. Saamenkielen- ja kulttuurinlinja. Merja Välitalon kouluvuosi
SAKU Saamenkielen- ja kulttuurinlinja 10-11 Merja Välitalon kouluvuosi Hain SAKKeen oppiakseni saamenkieltä, koska Inarilaisena taksirenkinä kuulen sitä päivittäin. Tavoitteeni oli oppia ymmärtämään puhetta,
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotLukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat
LisätiedotInarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs
Inarinsaamen kielen opetus 2017 2018 Anarâškielâ máttááttâs 2017 2018 Syksy 2017 / Čohčâ 2017 Perusopinnot / Vuáđu-uápuh 683659P Inarinsaamen peruskurssi I (5 op) 683660P Inarinsaamen suullinen käyttö
LisätiedotSaamelainen kulttuuri 25.2.09 KEVÄÄN 2009 OHJELMA IV periodi 9. 3. 15.5.2009
Saamelainen kulttuuri 25.2.09 KEVÄÄN 2009 OHJELMA IV periodi 9. 3. 15.5.2009 PERUSOPINNOT 683373P Perinteiset elinkeinot ja aineellinen kulttuuri 3op Luennot 1 op (16 t) Anna-Liisa Väyrynen: Saamelainen
LisätiedotENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka KURSSIPALAUTE 2014
ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka KURSSIPALAUTE 2014 Kurssipalaute Kurssi järjestetään ensimmäistä kertaa + uusi toteutusmuoto à Tärkeää saada palaute6a jo kurssin aikana, jo6a voimme puu6ua ongelmakoh;in
LisätiedotGIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä
SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2005-2006 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, sámeguovllu gielddaid ja skuvllaid almmuhan
LisätiedotMoniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä
Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotItä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA
Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA Palautekyselyn tulokset (N=22) Palautekyselyyn vastasi 16 naista ja kuusi miestä eli 22 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 69 kohderyhmästä (kokonaisuutta
LisätiedotPitkä ja monivaiheinen prosessi
Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu
LisätiedotKannustusta jatkuvaan oppimiseen Optima-ympäristön avulla. Saana-Maija Huttula OpinTori Oulun yliopisto 2015
Kannustusta jatkuvaan oppimiseen Optima-ympäristön avulla Saana-Maija Huttula OpinTori Oulun yliopisto 2015 1 Taustaa Atomifysiikka 1 on ainetason kurssi, sijoittuu 2. opiskeluvuoden syksylle Pakollinen
LisätiedotHYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto
HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotREC-E5010 Perustoimitukset TkT Juhana Hiironen
REC-E5010 Perustoimitukset 6.2.2017 TkT Juhana Hiironen Luennon sisältö 12:15 12:45 Palaute kurssipalautteesta, johtopäätelmät 12:45 13:30 Ryhmätyö: ryhmät valmistelevat posterit tenttikysymyksestä (1
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotYksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com
Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen
LisätiedotInarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs
Inarinsaamen kielen opetus 2017 2018 Anarâškielâ máttááttâs 2017 2018 Syksy 2017 / Čohčâ 2017 Perusopinnot / Vuáđu-uápuh 683659P Inarinsaamen peruskurssi I (5 op) 683660P Inarinsaamen suullinen käyttö
Lisätiedot