JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2016 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2016 SISÄLLYSLUETTELO 108 LAUSUNTO JÄTETAKSAESITYKSESTÄ ALKAEN LAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTETAKSA -ESITYKSESTÄ ALKAEN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSOJEN TARKISTUKSET JUUPAVAARAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS ALKAEN KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE JUUPAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN... VUODELLE JUUPAJOEN KUNNAN LAAJAKAISTAHANKKEEN KARKEASUUNNITELMA / KUITUVERKKOSUUNNITTELUHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN / PIRKANMAAN ELY- KESKUKSEN RAHOITUSPÄÄTÖS HANKINTAPÄÄTÖS ALUEELLISEN KUITUVERKON SUUNNITTELUSTA KUNNANHALLITUKSEN JA KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSET... SYYSKAUSI 2016 / KEVÄTKAUSI TALOUSTILANNE / TALOUSTILANNE / TALOUSTILANNE LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUNNALLE MAAKUNTAUUDISTUKSEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISUUDISTUKSEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISEKSI SEKÄ NIIHIN LIITTYVIKSI LAEIKSI TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Yrjö Rintamäki Esko Välttilä Iiri Välttilä Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Mervi Korhonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Iiri Välttilä ja Mirja Saarinen. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Iiri Välttilä pöytäkirjantarkastaja Mirja Saarinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ LAUSUNTO JÄTETAKSAESITYKSESTÄ ALKAEN Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Alueellinen jätehuoltojaosto valmistelee voimaan tulevaa jätetaksaa. Jätetaksa sisältää luettelon käytettävistä jätemaksuista koskien seuraavia kuntia: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampere, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Jätehuoltojaosto varaa toimialueen kunnille mahdollisuuden antaa lausuntonsa asiasta. Mahdolliset lausunnot pyydetään toimittamaan jätehuoltojaostolle viimeistään klo mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen tai kirjeitse postiosoitteeseen: Alueellinen jätehuoltojaosto, Kirjaamo. PL 487, Tampere Jätelain (646/2011) 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. jätteiden kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen. Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jätetaksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä olevista jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätetaksa koskee kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä, kuten asumisen ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteitä sekä kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvia jätteitä. Taksa ei koske saostus- ja umpikaivolietteitä, joille on oma taksansa. Jätetaksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esityksessä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä likiarvona. Jätetaksan valmistelu ja päätöksenteko Jätetaksan valmistelua varten kunnallinen jäteyhtiö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, on tehnyt laskelmat eri jätehuoltopalvelujen kustannuksista ja niiden perusteista. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toimittanut jätehuoltojaostolle päivätyllä

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ kirjeellään esityksen voimaan tulevasta jätetaksasta. Taksaesitystä on täydennetty (Liite 1). Jätelain 79 :n mukaan kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus asiaan hallintolain 41 :n mukaisesti ennen jätetaksan hyväksymistä. Lisäksi jätehuoltojaoston on pyydettävä toimialueensa kunnilta lausuntoa jätetaksaesityksestä. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen ja mahdollisten muutosten jälkeen jätetaksa tuodaan hyväksyttäväksi jätehuoltojaostolle. Jätehuoltojaoston alaisuudessa toimiva viranhaltija määrää jätemaksut maksuunpantavaksi jätetaksan mukaisesti. Jätemaksut suoritetaan jäteyhtiölle, joka toimii jätehuoltojaoston lukuun hoitaen laskutuksen ja maksukertymien seurannan. Jätetaksan rakenne Jätetaksaesityksen mukaisesti jätetaksan rakenne on sama kuin vuonna Jätemaksu koostuu perusmaksuosuudesta sekä järjestetyn jätehuollon maksusta. Järjestetyn jätehuollon maksu on maksu jäteastioiden tyhjennyksistä tai aluejätepisteen käytöstä. Samoin kuin aikaisempina vuosina, perusmaksu sisältyy edelleen aluejätepisteiden käyttäjien vuosimaksuun sekä kiinteistöittäisessä jätehuoltopalvelussa sekajätteen keräysvälineen yksikköhintaan. Jätemaksun perusmaksuosuus pysyy vuoden 2017 jätetaksaesityksen mukaan samana kuin vuonna 2016 eli vakinaiselta asuinkiinteistöltä/ huoneistolta 17 (alv 0 %)/a ja vapaaajan asunnolta 9 (alv 0 %)/a. Samoin kuin vuonna 2016, jätemaksun perusmaksuosuudella esitetään edelleen katettavaksi tiedotusta ja neuvontaa, kotitalouden vaarallisten jätteiden jätehuoltoa, jäteasemien ja aluejätepisteiden hoitoa sekä jätehuoltoviranomaisen kustannuksia. Lisäksi biojätehuoltoa esitetään edelleen tuettavaksi jätetaksan sisäisesti siten, että osa biojätehuollon kustannuksista sisällytetään sekajätteen jätetaksan perusmaksuosuuteen. Jäteastioiden tyhjennysmaksut Jäteastioiden tyhjennysmaksut koostuvat noudosta, kuljetuksesta ja käsittelystä. Noudon ja kuljetuksen kustannuksiin vaikuttavat kuljetusmatka ja keräysvälinetyyppi. Sekajätteen keräysvälineen jätemaksuun sisältyy edellä mainittu perusmaksuosuus sekä kiinteistöiltä kerättävien lasipakkausten ja metallin keräyksen osittainen tuki, joka on sisällytetty sekajätteen käsittelymaksuun. Tällä tavoin jätetaksalla kannustetaan jätelain mukaisesti etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Vuoden 2017 jäteastioiden tyhjennysmaksuja esitetään muutettavaksi kuljetusurakkakustannusten muutoksiin perustuen. Muutokset on laskettu astia- ja aluekohtaisesti. Liitteessä 2 on esitetty kunta- ja keräysvälinekohtaiset muutokset seka- ja biojätteiden jätemaksuissa. Juupajoen ja Ruoveden kuntien kaikkiin sekajätteen tyhjennysmaksuihin esitetään keräysvälineestä riippuen 0,4-21,7 %:n hinnan alentumista. Lisäksi mm. Ikaalisten, Parkanon, Sastamalan, Suodenniemen ja Mouhijärven sekä Vesilahden syväkeräysvälineiden tyhjennyshintoihin esitetään 0,4-11,7 % hintojen alentumista. Mänttä-Vilppulan, Pälkäneen ja Virtain sekajätteen

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ tyhjennysmaksut pysyvät vuoden 2017 jätetaksaesityksen mukaan samalla tasolla kuin vuoden 2016 jätetaksassa. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Hämeenkyrön, Sastamalan ja Ylöjärven sekajätteen tyhjennysmaksuihin sekä osaan Parkanon sekajätteen tyhjennysmaksuista esitetään keräysvälineestä riippuen 0,2-11,6 % hinnan korotuksia. Hintojen korotuspaine johtuu kuljetusurakkakustannusten muuttumisesta. Kuljetuskustannusmuutokset on viety kustannusvastaavasti sekajäteastioiden tyhjennyshintoihin jätetaksaesityksessä. Vuoden 2017 biojätteen tyhjennysmaksut pysyvät pääosassa kuntia saman suuruisina kuin vuonna Juupajoen ja Ruoveden sekä osaan Hämeenkyrön biojätteen jätemaksuja hintoja esitetään laskettavaksi 9,6-20,5 % keräysvälinetyypistä riippuen. Toisaalta taas Hämeenkyrön 140 litran ja 240 litran astioiden tyhjennyshintaan esitetään 5,1-7,5 % korotusta kuljetusurakkakustannusten muutoksen vuoksi. Korotuksesta huolimatta biojäteastian tyhjennyshinta per tyhjennyskerta säilyy edelleen edullisempana kuin sekajäteastian tyhjennyshinta per tyhjennyskerta. Vaihtolavasäiliöiden jätemaksujen rakennetta esitetään muutettavaksi vuoden 2016 jätetaksaan nähden. Jätetaksassa määrätään säännönmukaisesti ainoastaan vaihtolavasäiliöiden perusmaksu- ja kuljetusosuus, mutta käsittelymaksuosuutta esitetään muutettavaksi painoperusteiseksi, jolloin käsittelymaksu peritään tuotetun jätteen määrän mukaisesti. Kartongin, lasin ja metallin tyhjennyshintoja esitetään vuoden 2017 jätetaksassa säilytettäväksi ennallaan. Uutena taksaan tuodaan muovin tyhjennysmaksu. Jätetaksassa esitetty tyhjennysmaksu perustuu arvioituun tyhjennyskustannukseen. Muovin osalta tyhjennettäviä kohteita on vähän, joten kuljetus on huomattavasti sekajätettä kalliimpaa. Muovin osalta kuljetuskustannuksiin vaikuttaa lisäksi se, että tyhjennyskuljetukset tehdään Riihimäen Ekokemin ekojalostamoon. Tämä myös osaltaan vaikuttaa hintaan sitä korottaen. Aluejätepisteen käyttäjän vuosimaksut Aluejätepisteen käyttöön oikeuttava maksu on jokaisessa toimialueen kunnassa samansuuruinen. Maksuja on entiseen tapaan kolme luokkaa: vakinaisen asuinkiinteistön/ huoneiston, yksin asuvan sekä vapaa-ajan asunnon maksuluokat. Edellä mainittuihin vuosimaksuihin esitetään maksuluokasta riippuen 1,5-1,8 % korotusta kuljetusurakkakustannusten muutoksen vuoksi. Muutokset on esitetty liitteessä 3. Vuoden 2016 vakituisen asuinkiinteistön/ huoneiston vuosimaksuksi esitetään 88,33 (alv 0 %), yksin asuvan vuosimaksuksi 58,80 (alv 0 %) ja vapaaajan asunnon vuosimaksuksi 49,06 (alv 0 %). Lisätöistä perittävät maksut Jätehuoltopalveluihin liittyvistä lisätöistä perittävät lisämaksut pysyvät saman suuruisina kuin vuoden 2016 jätetaksassa.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Kunnan toissijaiseen järjestämisvastuuseen perustuvat maksut sekä pientuojien maksut Jätelaki edellyttää kuntien omistaman jäteyhtiön tuottavan jätehuoltopalveluja myös muille jätteentuottajille kuin varsinaisille kuntavastuullisen jätehuollon asiakkaille, mikäli heillä ei ole kohtuudella saatavissa palvelua muilta toimijoilta (ns. toissijainen vastuu). Jätteenkäsittelymaksuihin ei esitetä muutoksia vuoden 2016 jätetaksaan nähden. Uutena asiana jätetaksassa on esitetty kunnan toissijaisen vastuun jätemaksut Tarastenjärven vaarallisen jätteen asemalle vastaanotettaville yritysten vaarallisille jätteille. Jätetaksan ohjaavuus etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon Jätetaksalla pyritään jätelain 78 :n mukaisesti kannustamaan etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Ympäristöministeriön Jätelakioppaan mukaan eri jätelajien jätehuollosta perittäviä maksuja voidaan porrastaa niin, että kierrätettävistä jätteistä peritään suhteessa pienempää maksua kuin energiana hyödynnettävistä jätteistä. Jätemaksujen on kuitenkin kokonaisuudessaan katettava jätteen tuottajien aiheuttamat kustannukset. Biojätehuollon kustannuksia esitetään edelleen tuettavaksi jätetaksassa eurolla. Biojätehuollon tuki sisällytetään täysimääräisesti sekajätteen jätetaksan perusmaksuosuuteen sekä toiminnan katteeseen. Biojätehuollon ohjaavuutta koskevana toimenpiteenä on myös noudatettu yleistä periaatetta siitä, että biojätteen tyhjennyshinta per tyhjennyskerta on aina edullisempi kuin sekajätteen vastaava tyhjennyshinta per tyhjennyskerta. Vuonna 2016 aloitettua maksuttoman lasin ja metallin keräystä säännönmukaisessa biojätteen erilliskeräyksessä oleville kiinteistöille esitetään edelleen jatkettavaksi vuoden 2017 jätetaksassa. Lasin ja metallin maksuttoman keräyksen tuki, euroa, on sisällytetty täysimääräisesti sekajätteen käsittelykustannuksiin. Vuoden 2017 jätetaksan valmistelussa on huomioitu jätehuoltojaoston jätetaksan lähetekeskustelussa ( ) sekä jaoston toteuttamassa erilliskeräysselvityksessä ( ) esiintuotuja asioita. Biojätehuollon tukeminen säilytetään samalla tasolla kuin vuonna 2016 ja metallin ja lasin maksutonta erilliskeräystä esitetään edelleen jatkettavaksi. Päätöksen tekeminen biojätteen ja muiden hyötyjätteiden erilliskeräyksen nykyistä voimakkaammasta tukemisesta tarvitsee kuitenkin tuekseen sekä ympäristö- että taloudellisten vaikutusten arviointia. Samalla on myös selvitettävä, toteutetaanko taloudellinen ohjaus ja subventio sekajätteen hinnassa kiinteistökohtaisesti sidottuna syntypaikkalajittelujärjestelmään vai tasaisesti koko kunnan alueella. Näitä avoimia kysymyksiä on tarkoitus selvittää lisää vuosien aikana muun muassa maksuttoman biojätehuollon käyttöönottomahdollisuuksien selvittämiseksi.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Liite 1 esitys kuntavastuullisten jätehuoltopalvelujen jätetaksaksi alkaen Liite 2 jätetaksaesityksen kunta- ja keräysvälinekohtaiset muutokset jätemaksuihin Liite 3 muutokset aluejätepisteen käyttäjän vuosimaksuun. Kunnanhallitus toteaa, että Juupajoen kunnalla ei ole huomautettavaa jätetaksaesityksestä.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ LAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTETAKSA -ESITYKSESTÄ ALKAEN Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Alueellinen jätehuoltojaosto valmistelee voimaan tulevaa sako- ja umpikaivolietteiden jätetaksaa. Sako- ja umpikaivolietteiden jätetaksa sisältää luettelon sako- ja umpikaivolietehuollon maksuista koskien seuraavia kuntia: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampere, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Jätehuoltojaosto varaa edellä mainituille kunnille mahdollisuuden antaa lausuntonsa asiasta. Mahdolliset lausunnot pyydetään toimittamaan jätehuoltojaostolle viimeistään klo mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen tampere.fi tai kirjeitse postiosoitteeseen: Alueellinen jätehuoltojaosto Kirjaamo, PL 487, Tampere. Yleistä kuntavastuulliseen sako- ja umpikaivolietteen jätehuoltopalvelujen taksasta Saostus- ja umpikaivolietteet ovat jätelain (646/2011) mukaista jätettä. Jätelain 32 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätehuolto. Alueellinen jätehuoltojaosto on ( 18) määrännyt toimialueensa kunnissa käytössä olleen vanhan jätelain mukaisen ns. sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen päättymään Samalla jaosto päätti, että asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kiinteistöittäinen kuljetus toteutetaan alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Päätös on lainvoimainen. Päätös koski kaikkia toimialueen kuntia Juupajokea lukuun ottamatta, jossa on jo käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jätehuoltojaoston vuonna 2013 mahdollistaman kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamista koskevan poikkeamishakemusmenettelyn myötä Nokian kaupungille on ( 48) myönnetty jaoston 2013 tekemästä päätöksestä poikkeus järjestää sako- ja umpikaivojen lietekuljetukset alkaen edelleen kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Koska pääosassa toimialueen kuntia on ollut vuoteen 2017 saakka käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, jätehuoltojaosto ei ole aikaisemmin päättänyt lietteen tyhjennyshinnoista muissa kuin Juupajoen kunnassa. Jätehuoltojaosto on vuosittain hyväksynyt Juupajoen kuntaan julkisoikeudellisen taksan koskien kuntavastuullista sako- ja umpikaivolietteen jätehuoltopalvelua.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Muissa kunnissa kuljetushinnoista on tähän saakka päättänyt kukin kuljettaja itse, ja kyse on ollut yksityisoikeudellisesta hinnoittelusta asiakkaan ja kuljetusyrittäjän välillä. Koska lietekuljetukset hoidetaan alkaen Nokian kaupunkia lukuun ottamatta toimialueen kunnissa kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena, kunnissa on oltava kuntavastuullisia lietteen jätehuoltopalveluja koskeva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätehuoltojaosto päättää kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteen jätehuoltopalvelujen taksassa lietteen kuljetus- ja käsittelymaksuista siltä osin kuin ne kuuluvat kunnan jätehuoltojärjestelmään. Tämä taksaesitys koskee jätehuoltojaoston toimialueen kunnista Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisten Suodenniemen ja Mouhijärven alueita), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kuntia. Tämä taksaesitys ei koske Nokian kaupunkia, vaan siellä lietteen jätehuoltopalveluja koskevista kuljetushinnoista päättää edelleen kukin kuljettaja itse. Tämä taksaesitys koskee ainoastaan kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia sako- ja umpikaivolietteitä, muille yhdyskuntajätteille on esitetty oma taksansa. Jätelain vaatimukset jätetaksalle Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Maksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu lakisääteisen kuntavastuullisen jätehuollon toteuttamisesta (esim. tyhjennys, kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus ja valistus, jätehuollon kehittäminen ja investointeihin varautuminen). Maksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen. Jätelain luvussa 9 säädetään jätemaksun ja sen perustana olevan jätetaksan laadinnasta. Jätetaksa on asiakirja, joka sisältää luettelon käytössä olevista jätemaksuista ja niiden laskentaperusteista yksikköhintoineen. Kunnassa on oltava voimassa oleva jätetaksa, jotta julkisoikeudellista jätemaksua voidaan periä. Jätetaksan mukaisten maksujen on vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Sako- ja umpikaivolietteiden taksa päätetään ilman arvonlisäveroa. Esityksessä jätetaksaksi yksikköhinnoille esitetään myös arvonlisäverollinen yksikköhinta pyöristettynä likiarvona.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Sako- ja umpikaivolietteiden taksan valmistelu ja päätöksenteko Sako- ja umpikaivolietteiden taksan valmistelua varten kunnallinen jäteyhtiö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, on tehnyt laskelmat sako- ja umpikaivolietehuollon kustannuksista ja niiden perusteista. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toimittanut jätehuoltojaostolle päivätyllä kirjeellään esityksen sako- ja umpikaivolietteiden jätetaksasta alkaen. Jätelain 79 :n mukaan kuntalaisille ja muille asianosaisille on varattava vaikutusmahdollisuus asiaan hallintolain 41 :n mukaisesti ennen jätetaksan hyväksymistä. Lisäksi jätehuoltojaosto pyytää toimialueensa kunnilta (pl. Nokian kaupunki) lausuntoa sako- ja umpikaivolietteiden jätetaksaesityksestä. Vaikutusmahdollisuuksien varaamisen ja mahdollisten muutosten jälkeen sako- ja umpikaivolietteiden taksa alkaen tuodaan hyväksyttäväksi jätehuoltojaostolle. Jätehuoltojaoston alaisuudessa toimiva viranhaltija määrää jätemaksut maksuunpantavaksi jätetaksan mukaisesti. Jätemaksut suoritetaan jäteyhtiölle, joka toimii jätehuoltojaoston lukuun hoitaen laskutuksen ja maksukertymien seurannan. Jäteyhtiö maksaa vesihuoltolaitoksille lietteen vastaanottohinnan osuuden. Sako- ja umpikaivolietteiden taksan rakenne Pirkanmaan Jätehuolto Oy esittää kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteen jätehuoltopalvelujen osalta tasataksaa, mikä tarkoittaa sitä, että sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyshinta on kaivotyypistä ja -koosta riippuen kaikissa taksan soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa samansuuruinen. Tasataksa määritellään erikseen umpisäiliön lietteen käsittely- ja kuljetusmaksuille sekä saostuskaivolietteen käsittely- ja kuljetusmaksuille. Lietekaivojen tyhjennysten osalta kuljetusten hinnoissa on ollut merkittäviä eroja eri alueilla. Myös lietteen käsittelymaksuissa on erittäin suuria kuntakohtaisia eroja. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätetaksaesityksen mukaan alueen lietteiden käsittelyhinnat vaihtelevat tällä hetkellä sakokaivolietteellä 1,89 /m³ 24,64 /m³ (alv 0 %) ja umpikaivolietteellä 1,89 /m³ - 11,70 /m³ (alv 0 %). Siirtymisellä kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen tavoitellaan ennen kaikkea yhdenvertaisuutta kuntalaisten välillä. Tasataksa jätetaksan rakenteena toteuttaa parhaiten tätä tavoitetta. Lietteiden jätetaksassa tasataksa on käytössä myös mm. Lakeuden Etappi Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alueilla. Jätetaksaesityksen mukaan sako- ja umpikaivolietteiden jätemaksu koostuu perusmaksuosuudesta sekä tyhjennysmaksusta. Tyhjennysmaksu koostuu lietekaivon kuljetus- ja käsittelymaksusta, joihin sisältyy myös edellä mainittu perusmaksuosuus. Sako- ja umpikaivolietteiden perusmaksuksi esitetään 8,46 / vuosi (alv 0 %). Perusmaksuosuudella esitetään katettavaksi jätelain 78 :n

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ mukaisesti tiedotuksesta, neuvonnasta ja hallinnosta sekä jätehuoltoviranomaisen toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysmaksu Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätetaksaesityksen mukaan tyhjennysmaksu määräytyy tilavuusperusteisesti niin kuljetus kuin käsittelymaksun osalta. Tilavuus mitataan poiskuljetettuna lietemääränä. Kuljetusmaksu sisältää sako- tai umpikaivon tai pienpuhdistamon lietetilan tyhjennyksen ja lietteen kuljetuksen asianmukaiseen käsittelyyn. Jätetaksaesityksessä esitettyihin kuljetus- ja käsittelymaksuihin sisältyy enintään kolme kaivoa. Mikäli kiinteistöllä on tätä useampia kaivoja, määräytyy yli menevien kaivojen osalta myös lisätyömaksu, jonka suuruus on 12,00 (alv 0 %). Käsittelymaksun suuruus riippuu tyhjennettävän lietteen laadusta, ja myös tämä maksu määräytyy tilavuusperusteisesti. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätetaksaesityksen mukaan toimialueen jätevedenpuhdistamoiden lietteiden käsittelyhinnat vaihtelevat tällä hetkellä sakokaivolietteellä 1,89 /m³ 24,64 /m³ (alv 0 %) ja umpikaivolietteellä 1,89 /m³ - 11,70 /m³ (alv 0 %). Jätetaksaan esitetään kuitenkin myös käsittelyn osalta kunnittain yhtenevää maksua, joka on jätetaksaesitykseen laskettu painotetulla keskiarvolla sen määrän mukaan, joita puhdistamoille on viety keskimäärin vuodessa. Käsittelymaksuksi esitetään sakokaivolietteiden osalta 10,29 / m3 (alv 0 %). Umpikaivolietteiden vastaavaksi käsittelymaksuksi esitetään 6,40 / m3 (alv 0 %). Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sako- ja umpikaivolietteiden taksaesityksessä esitetään seuraavia kuljetus- ja käsittelymaksuja: SAKOKAIVOT Lietemäärä Kuljetus Käsittely alv 0 % alv 24 % alv 0 % alv 24 % 0-3 m 3 64,87 80,44 10,29 12, m 3 75,72 93,89 10,29 12, m 3 85,69 106,60 10,29 12, m 3 112,03 138,92 10,29 12,76 UMPIKAIVOT Lietemäärä Kuljetus Käsittely alv 0 % alv 24 % alv 0 % alv 24 % 0-3 m3 64,87 80,44 6,40 7, m3 75,72 93,89 6,40 7, m3 85,69 106,60 6,40 7, m3 112,03 138,92 6,40 7,94

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Lisätöistä perittävät maksut Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätetaksaesityksessä esitetään tiettyjä lisätyömaksuja, jotka saattavat määräytyä esimerkiksi kiinteistön olosuhteista tai tyhjennysten ajankohdasta tai kiireellisyydestä johtuvista syistä. Jos kiinteistö tilaa esimerkiksi pika- tai hälytystyhjennyksen, määräytyisi siitä jätetaksaesityksen mukaisesti lisätyömaksu. Kiinteistön olosuhteista aiheutuva lisätyömaksu saattaisi jätetaksaesityksen mukaan määräytyä esimerkiksi tilanteissa, joissa kuljettaja joutuu tekemää ylimääräistä työtä päästäkseen tyhjentämään keräysvälineitä (mm. maa-ainesten, lumien tai jääkerrosten poistaminen). Myös tyhjennysten yhteydessä tehdyt muut huoltotyöt määräytyisivät lisätyömaksujen perusteella. Oikaisut ja maksumuistutukset sekä jätetaksaesityksen voimaantulo Julkisoikeudellisen jätetaksan myötä jätelaki säätelee jätemaksuja koskevien oikaisujen tai maksumuistutusten käsittelyä. Jätehuoltoviranomainen voi jätelain 81 :n mukaisesti kohtuullistaa jätemaksua, mikäli jätetaksan mukaista maksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä. Maksuvelvollisella on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa jätelaskun saamisesta kirjallinen muistutus asiasta kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Saostus- ja umpikaivolietteiden jätetaksa tulisi voimaan Jätetaksa esitetään astuvaksi voimaan, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Jätetaksa on voimassa toistaiseksi, kunnes eri päätöksellä toisin määrätään. Taksa kumoaisi voimaantullessaan jätehuoltojaoston hyväksymän Juupajoen kuntaa koskevan saostus- ja umpikaivolietteiden jätetaksan alkaen. Liitteenä n:o 4 esitys sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalveluiden taksaksi. Kunnanhallitus toteaa, että Juupajoen kunnalla ei ole huomautettavaa sako- ja umpikaivolietteiden jätetaksaesityksestä.

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSOJEN TARKISTUKSET Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Kunnanhallitus on kokouksessaan , 80 hyväksynyt vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman perusteet. Toimintatuottoihin tulee tehdä vähintään kustannuskehityksen, inflaation ja lainsäädännön edellyttämät tarkistukset. Veden ja jäteveden käyttömaksuja sekä perusmaksuja ehdotetaan korotettavaksi 3 %. Korotus mahdollistaa vesihuollon järjestämisen kannalta tärkeiden investointihankkeiden jatkumisen suunnitelmien mukaisena. Korotusten johdosta veden veroton kulutusmaksu nousee 1,59 eurosta 1,64 euroon/m 3 ja jätevesimaksu 2,68 eurosta 2,76 euroon/m 3. Veden ja jäteveden verottomat perusmaksut nousevat 52, ,00 eurosta 54, ,50 euroon/vuosi. Teknisen toimen ja vesihuoltolaitoksen palvelumaksutaksa sisältää tavallisimmat asiakkaille vesihuoltolain perusteella kuuluvat palvelumaksut, teknisen toimen erilaisista töistä perimät kustannukset ja jätevedenpuhdistamolle toimitettujen lietteiden käsittelymaksut. Sakokaivo- ja umpisäiliölietteiden käsittelymaksuja tarkistetaan vastaamaan Oriveden kaupungin vastaavia maksuja. Muut maksut pysyvät vuoden 2016 tasossa. Liitteenä n:o 5 on ehdotus vesihuoltolaitoksen taksaksi, ja liitteenä n:o 6 ehdotus teknisen toimen ja vesihuoltolaitoksen palvelumaksutaksaksi. Taksat tulevat voimaan Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan vesihuoltolaitoksen taksan sekä teknisen toimen ja vesihuoltolaitoksen palvelumaksutaksan. Taksat tulevat voimaan

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ JUUPAVAARAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITE Juupavaaran ranta-asemakaavan muutoksen laatiminen on tullut vireille Liesinpoukaman tilan omistajan aloitteesta. Kaavoitettava alue sijaitsee Juupajoen kunnan pohjoisosassa Iso-Liesi järven rannalla Juupavaaran alueella. Hankkeen tavoitteena on muodostaa yksi vakituisen asumisen rakennuspaikka ottaen huomioon alueen ranta-asemakaavan kokonaismitoitus ja suunnittelualueen luonnonympäristön virkistysarvojen säilyminen. Kaavoitettava alue on rajattu likimäärin suunnitelman liitekartalle. VAIKUTUSALUE Vaikutusalue käsittää lähinnä Iso-Liesi järven ranta-alueen ja rajanaapuritilat. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan sen vaikutukset luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön sekä kulttuuriarvot ja niiden säilyminen. LAADITTAVAT SELVITYKSET Kartta: Alueelle on laadittu pohjakartta 1:2000 ja se on hyväksytty. Karttaa täydennetään tapahtuneiden muutosten osalta maastomittauksena. Luontoselvitys: Selvityksessä määritellään ranta-asemakaavan muutoksen alueen luonnonarvot siten, ettei kaavaratkaisulla aiheuteta haittaa alueen luonto- ja maisema-arvoille. Tämän pohjaksi paikannetaan luonnonarvoltaan merkittävät rantaosuudet, joilla rakentaminen ja luontoarvojen säilyminen eivät sovi yhteen. Muinaisjäännösinventointi: Inventoinnin tarve selvitetään kaavamuutoksen edetessä. OSALLISTEN ALUSTAVA MÄÄRITTELY JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n ja 62 :n mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin ja etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaikilla, jotka kokevat kaavalla olevan merkitystä oloihinsa ja etuihinsa on oikeus osallistua kaavan laadintaan.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Alustavan selvityksen perusteella osallisia ovat: Yksityiset osapuolet kaavoitettavan alueen maanomistaja naapurimaanomistajat Elenia Oy Viranomaiset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Oriveden kaupungin ympäristölautakunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan Juupajoen kunnanvirastossa julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja kunnan www -sivuilla. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot, Pirkanmaan ELY -keskukselta, Pirkanmaan liitolta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Oriveden kaupungin ympäristölautakunnalta. Ranta-asemakaavaehdotus asetetaan ennen kunnanvaltuuston käsittelyä julkisesti nähtäville Juupajoen kunnan toimesta. TYÖOHJELMA, OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavan laatimisen alustava aikataulu Suunnitteluvaihe Ajankohta Työneuvottelu, ELY, kunta ja kaavan laatija elokuu 2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä kunnanvirastossa, ilmoitus lehdessä lokakuu 2016 Kaavaehdotuksen valmistelu marraskuu 2016 Viranomaisneuvottelu marraskuu 2016 Kaavaehdotus, nähtävillä oloaika 30 päivää, viralliset lausunnot marraskuu 2016 Muistutusten ja lausuntojen käsittely ja kaavan käsittely kunnanhallituksessa sekä hyväksyminen kunnanvaltuustossa joulukuu2016 tammikuun 2017

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIJA: Maankäyttötoimisto Simo Järvenpää Ranta-asemakaavan muutoksesta on valmistunut osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -selostus ( ), liite n:o 7. Kunnanhallitus päättää hyväksyä Juupavaaran ranta-asemakaavan muutoksen OAS:n ja kaavaluonnoksen ja asettaa ne yleisesti nähtäville sekä tiedottaa kaavan vireilletulosta. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan liitolta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Oriveden kaupungin ympäristölautakunnalta.

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS ALKAEN Kunnanhallitus Sastamalan koulutuskuntayhtymän tämänhetkinen perussopimus on astunut voimaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuntajohtajien tapaamisessa on käsitelty uutta voimaan tulevaa perussopimusta ja päätetty lähettää sopimus jäsenkuntien hyväksyttäväksi. Perussopimukseen aiheuttaa muutoksia koulutuskuntayhtymän ja Tampereen palvelualan ammattiopiston fuusioituminen. Sopimukseen on myös lisätty tehtäviä yhtymäkokoukselle ja yhtymähallitukselle. Sastamalan koulutuskuntayhtymän uudeksi nimeksi tulee SASKY. Suunnitellut muutokset on kirjattu punaisella tekstillä SASKY:n perussopimukseen, jonka on tarkoitus astua voimaan , liite n:o 1. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Sastamalan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muutokset alkaen. Valtuusto Liite n:o 2, SASKY:n perussopimus, jonka on tarkoitus astua voimaan , suunnitellut muutokset on kirjattu punaisella tekstillä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Sastamalan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muutokset alkaen. Kunnanhallitus Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntien kuntajohtajat kokoontuivat tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Kokemäen kaupungin liittymistä Saskyn jäsenkunnaksi.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Liittyessään Saskyyn Kokemäen kaupunki ei tuo kuntayhtymään opiskelijapaikkoja, mutta neuvotteluesityksen mukaan Kokemäen kaupunki osallistuisi pieneläintilojen investointiin euron peruspääomasijoituksella ja euron oman pääoman ehtoisena sijoituksena. Saskyn Kokemäen yksikössä on noin 1 milj. euron pieneläintilojen investointitarve. Liittymisneuvotteluesityksessä on pyritty ottamaan huomioon näkökulma peruspääomarahoituksen käyttämisestä investointeihin. Jäsenkuntien neuvottelutyöryhmän valmistelemassa esityksessä on Kokemäen kaupungille myös yksi yhtymäkokouspaikka ja yksi yhtymähallituspaikka. Kokemäen kaupunginvaltuusto on tehnyt myönteisen päätöksen liittymisestä Saskyyn kokouksessaan Esityslistan liitteenä nro 8 on Sasky:n perussopimusluonnos, jonka on tarkoitus astua voimaan , muutokset näkyvät punaisella tekstillä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Sastamalan koulutuskuntayhtymän esitetyt perussopimusmuutokset

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2017 Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivään mennessä. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöverolaissa (654/92) säädetään kiinteistön sijaintikunnalle menevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kaikki kiinteistöt eivät ole veronalaisia, vaan lain 3 ja 4 :ssä on lueteltu osittain tai kokonaan kiinteistöverosta vapaat kiinteistöt, joita ovat mm. metsät ja maatalousmaat, yleiset vedet, torit, kadut ja yleiset tiet. Myös kunnan omalla alueellaan omistama kiinteistö on vapaa kiinteistöverosta. Kunnan omistamat yhtiöt ovat verovelvollisia omistamistaan kiinteistöistä. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöverolaissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä maarekisteriin, tonttikirjaan tai kiinteistörekisteriin. Lain säännöksiä sovelletaan myös vuokramaalla olevaan rakennukseen ja erottamattomaan määräalaan. Verovelvollinen on omistaja ja omistajan veroinen haltija. Kiinteistönomistaja on verovelvollinen vuokramaasta ja vuokralainen on verovelvollinen vuokraamalla omistamastaan rakennuksesta. Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin. Vero määrätään korkeamman veroprosentin mukaan, jos kaikki laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Erillisen rakentamattoman rakennuspaikan veron tarkoituksena on tehostaa taajama-alueella olevien tonttien asumiskäyttöä. Juupajoen kunnassa ei ole määrätty rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa. Kiinteistöverolain 13a :n mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin, joka koskee sekä rakennusta että maapohjaa, poikkeavaksi kunnan yleisestä kiinteistöverosta. Veroprosenttia sovelletaan, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Käyttötarkoituksen määrittelee verottaja. Veroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00 %. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle Kiinteistöverolain mukaiset vaihteluvälit ovat:

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ yleinen kiinteistöveroprosentti 0,86-1,80 (aik. 0,80-1,55) - vakituinen asuinrakennus 0,39-0,90 (aik. 0,37-0,80) - muu asuinrakennus 0, Veroprosentti voidaan määrätä vaihteluvälin 0,86-1,80 rajoissa enintään 1,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti tai jos näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosentti alempi, enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. - rakentamaton rakennuspaikka 1,00-4,00 Kiinteistöverolain muutoksen ( /1291) mukaan, kuntien tulee viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Lakimuutoksien perusteella kuntien kiinteistöverotulojen arvioidaan kasvavan vuodelle 2017 noin 75 miljoonalla eurolla. Korotuksia on suunnitteilla myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotuksiin. Nämä korotukset on tarkoitus toteuttaa kiinteistöjen verotusarvojen päivittämisen yhteydessä. Rakennusten ja maapohjien verotusarvojen päivittämistyö käynnistyy vielä vuoden 2016 lopulla. Koko maan painotetut keskimääräiset kiinteistöveroprosentit vuosina ovat: Yleinen kiinteistövero 0,99 1,00 Vakituinen asunto 0,46 0,47 Muu asuinrakennus 1,07 1,11 Juupajoen kiinteistöveron tuotto on n euroa vuodessa. Kunnanhallitus esittää, että valtuusto määrää Juupajoen kunnan kiinteistöveroprosentit vuodelle 2017 seuraavasti (sulkeissa vuosi 2016): Yleinen kiinteistövero 1,15 % (1,15 %) Vakituinen asunto 0,45 % (0,45 %) Muu asuinrakennus 1,05 % (1,05 %) Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % (0,00 %).

21 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ JUUPAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2017 Kuntalain 111 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista. Verotusmenettelystä annetun lain mukaan kunnan on ilmoitettava verohallitukselle seuraavan vuoden tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti vahvistetaan korotettuna täysiin prosentteihin taikka puoleen tai neljännesprosenttiin päättyväksi luvuksi. Tuloveroprosenttia määriteltäessä on otettava huomioon, miten suuri osa kunnan menoista on tarkoitus kattaa verotuloilla. Juupajoen kunnan tuloveroprosenttia on korotettu viimeksi vuoden 2015 veroprosenttia määrättäessä, jolloin tehtiin korotus 20 %:sta 21 prosenttiin. Verohallituksen päivittämän tiedon mukaan kunnallisverot lisääntyvät Juupajoella edellisvuodesta 3,3 % verovuonna Koko maassa kunnallisverot ovat vastaavana aikana kasvaneet 1,6 %. Verohallinnon ennakkotieto vuoden 2015 maksuunpanon oikaisusta (v marraskuussa euroa) ja verovuonna maksamattomaksi jäävät verot huomioiden kunnallisverojen todellinen maksuunpano pysyy kuitenkin edellisen vuoden tasolla. Juupajoen kunnan verotulojen kehitys vuosina ja arvio vuodelle 2017: TP 2014 TP 2015 etp2016 TA 2017 Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Yhteensä Tulovero-% Kuntaliiton verotulojen lokakuun 2016 ennustekehikon mukaan Juupajoen kunnan kunnallisveron veropohja laskee -2,3 % vuonna 2017 edellisvuodesta. Vastaavana aikana vähennysaste nousee 1,56 %, joten kunnallisverotilitysten määrän arvioidaan pienenevän edellisvuoteen nähden 3,4 %. Kokonaisverotuloina kirjattavan määrän arvioidaan kasvavan 1,1 %, kun yhteisöverojen arvioidaan kasvavan edellisvuodesta 2,4 %. Vuonna 2016 maan kaikkien kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,87 %, joka on 0,30 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tuloveroprosenttia korkeampi. Pirkanmaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on ollut 20,24 %, joka on sama kuin vuonna Pirkanmaan alhaisin veroprosentti 19,75 % on edelleen Tampereella, Valkeakoskella ja Nokialla.

22 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Talousarvion laadinta vuodelle 2017 on vielä kesken. Kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutettu tuotantosopimus helpottaa osaltaan talouden ennakointia päätetyillä optiovuosilla Vuoden 2018 osalta tilanne muuttuu, kun siirrymme Mänttä-Vilppulan sote -palvelujen kilpailutetun sopimuksen piiriin. Taloussuunnitelman laadinta on huomattavasti aikaisempia vuosia vaikeampaa. Todennäköistä on, että kustannukset kasvavat vuodelle Juupajoen kunnan efektiivinen veroaste on vuonna ,44 % ja vuonna 2017 efektiivisen veroasteen ennustetaan olevan 13,98 % Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Hallitus linjasi keventävänsä ansiotuloverotusta 515 miljoonalla eurolla kilpailukykysopimukseen liittyen. Päätösperäiset veronalennukset alentavat kuntien verotuloja, mutta myös muut sopimuksessa sovitut asiat vaikuttavat kuntien verotuloihin alentavasti. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina Maksujen muutokset vaikuttavat kunnallisverotuloja alentavasti. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksun korotuksien arvioidaan vuonna 2017 vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 120 milj. eurolla. Päivärahamaksun korotuksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa lähes 160 milj. eurolla. Sairaanhoitomaksun alentaminen siirtää verosta tehtäviä vähennyksiä nykyistä enemmän tehtäväksi kunnallisverosta vähentäen kunnallisveron tuottoa lähes 50 miljoonalla eurolla vuonna Maksujen muutoksista johtuen kunnallisverojen arvioidaan siten jäävän vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa pienemmiksi. Samassa yhteydessä alennetaan yritysten maksamia maksuja, joka vähentää yritysten kustannuksia. Tämän oletetaan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotuloja lisäävä vaikutus on huomioitu uudessa ennusteessamme vuoden 2017 osalta noin 60 milj. euron suuruisena. Yhteisöveroennusteita on päivitetty ylöspäin muun muassa johtuen vuosien 2015 ja 2016 aiempia ennusteita paremmasta kehityksestä. Kunnallisveron tuottoa alentaa myös aiempaa matalampi arvio palkkasumman kasvusta, joka on seurausta Kilpailukykysopimukseen liittyvistä toimenpiteistä eli palkkojen nollakorotuksista, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista sekä työajan vastikkeettomasta pidentämisestä. Näiden toimenpiteiden on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2017 vajaalla 130 miljoonalla eurolla. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi hallitus on linjannut tekevänsä Kilpailukykysopimuksen syntymisen seurauksena veronkevennyksiä kompensoidakseen veronmaksajille maksujen korotuksista aiheutuvia menetyksiä.

23 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Palkansaajien osalta suurin osa kevennyksestä toteutetaan korottamalla työtulo- ja tulonhankkimisvähennystä. Eläkeläisten osalta veronkevennys toteutetaan eläketulovähennysten kautta. Näiden veronkevennysten on ennusteessa arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 270 milj. eurolla vuonna Tältä osin veromenetykset on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmässä. Tämän lisäksi kuntaliiton veroennusteessa sekä valtionosuuksien kompensaatiolaskelmassa huomioidaan ns. ATI -tarkistuksen vaikutus kunnallisveroon, yrittäjävähennyksen voimaantulo, asuntolainan korkovähennyksen leikkaaminen sekä kotitalousvähennyksen korotus. Uuden kompensaation yhteismäärä on tämän hetken tietojen valossa vuonna 2017 vajaalla 390 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimuksen arvioitu vaikutus Juupajoelle kunnallisverokertymä laskee yhteisöverokertymä kasvaa VOS verokompensaatio VOS leikkaus VOS indeksi Verorahoitus yhteensä (100 /as.). Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto vahvistaa Juupajoen kunnan vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 21 prosenttia.

24 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ JUUPAJOEN KUNNAN LAAJAKAISTAHANKKEEN KARKEASUUNNITELMA / KUITUVERKKOSUUNNITTELUHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN / PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN RAHOITUSPÄÄTÖS Kunnanhallitus Kiinteiden nopeiden laajakaistaverkkoyhteyksien toteuttaminen Juupajoen kunnan alueella on ollut tavalla tai toisella suunnittelussa jo kolme vuotta. Kunta mm. osallistui Tokanet -hankkeeseen, joka ei tuonut toivottua lopputulosta. (Hankeen kuntaosuuksiakaan ei toki peritty.) Elenia toteuttaa Korkeakosken alueella kuluvan vuoden aikana laajaa maakaapelointihanketta, johon mahdollisesti voisi yhdistää myös kuitua samaan kaivantoon. Alueen pääoperaattori Elisa ei kuitenkaan ole kiinnostunut hankkeesta. Elenian hanke tuli valitettavan myöhään kunnan tietoon, jotta olisi voitu perustellusti harkita kunnan omaa investointia laajakaistan toteuttamiseen jo tälle talousarviovuodelle Elenian hankkeen yhteyteen. TeliaSoneran aloitteesta Juupajoen kunta päätti joulukuussa 2015 tilata Soneralta laajakaistan karkeasuunnitelman kunnan alueelle. Suunnitelma antaa pohjaa asiasta käytävälle keskustelulle ja mahdolliselle tulevalle investoinnille. Karkeasuunnittelu on suunnitelma, jonka perusteella pystytään niin haluttaessa laittamaan liikkeelle tarkemmat budjetointiarviot ja toteutussuunnitelmat. Karkeasuunnitelma on valmistunut ja sitä esittelee TeliaSoneran edustaja kunnanhallituksen kokouksessa. Esityslistan liitteenä lähetetään laadittu suunnitelma (luottamuksellinen) kokoukseen osallistuville. Kunnanhallitus päättää, että valmistelua jatketaan selvittämällä eri kuituverkon mahdollisuuksia. Kunnanhallitus Digitalisaatio on yksi tulevaisuuden megatrendeistä. Yhä enemmän palveluja ja toimintoja on siirtynyt ja tulee siirtymään tietoverkkoihin ja siksi nopeat tietoliikenneyhteydet ovat nykypäivän perusinfrastruktuuria. Nykyaikaiset koneet ja laitteet vaativat nopean ja vakaan yhteyden, jota ei mobiili -yhteyksillä voida kattavasti toteuttaa. Esimerkiksi maatalousyrittäjien tuotantoinfrastruktuuri nojaa yhä enemmän laadukkaisiin reaaliaikaisiin valvonta- ja seurantalaitteisiin sekä automatisoituihin järjestelmiin.

25 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ Teollisuudessa on tarvetta siirtää suuriakin tiedostoja lähes reaaliaikaisesti eri toimistojen tai yritysten välillä. Näissä tilanteissa toimiva tietoliikenneyhteys on elinehto, ja ainoastaan toimiva verkko takaa päivittäisasioinnin ja varman tuotantoprosessin. Laadukkaat yhteydet tarjoavat kuntalaisille ja yrityksille suotuisan toimintaympäristön löytää uusia digitalisaatiota hyödyntäviä tapoja verkostoitua ja markkinoida sekä luoda uusia liiketoimintamalleja. Nopeista laajakaistayhteyksistä on hyötyä myös peruspalvelujen tulevaisuuden toteuttamisessa mm. opetuksessa sekä terveydenhuollossa. Esimerkiksi kouluissa voidaan hyvien verkkoyhteyksien avulla tehdä opetustilanteista virtuaalisia. Nopea maanlaajuinen verkko mahdollistaa kursseihin osallistumisen paikasta riippumatta oli kyse sitten opiskelu, harrastus tai liike-elämä. Terveydenhuollossa videoyhteys tuo terveyspalvelut tulevaisuudessa kotiin. Lääkäri voi olla video-etäyhteydessä kotona olevaan potilaaseen tasa- ja hyvälaatuisen laajakaistayhteyden välityksellä. Kuluttajamarkkinoilla lisääntyneet palvelut vaativat yhä suurempaa kapasiteettia, jolloin kiinnostus kuituliittymään kasvaa jatkuvasti. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tulevaisuuden kilpailutekijä, ja ne mahdollistavat etätyön kunnassa ympärivuotisesti kunnan vapaa-asunnon haltijoille. Kunnat ja valtionhallinto pyrkivät tehostamaan toimintaansa digitalisoimalla julkiset palvelut. Näidenkin palveluiden käyttö edellyttää toimivia verkkoyhteyksiä. Nopeiden ja luotettavien yhteyksien ansiosta haja-asutusalueille saadaan myös toimivat etävalvonta- ja hälytyspalvelut. Akaan kaupunki sekä Vesilahden ja Urjalan kunnat ovat syksystä 2015 lähtien suunnitelleet alueellisen kuituverkon toteuttamista. Kevään aikana on selvitetty myös Juupajoen kunnan mahdollisuutta osallistua parhaillaan käynnistyvään kuituverkon suunnitteluhankkeeseen. Asia on etenemässä ripeästi, koska em. yhteistyökunnat ovat jo saaneet myönteiset päätökset suunnitteluhankkeen rahoitukseen paikallisilta toimintaryhmiltä (Leader -rahoitus). Myönnetty toimintaryhmärahoitus on em. kunnilla 80 %. Vielä kuluvan kesäkuun aikana toteutetaan tarjouskilpailu ICTasiantuntijapalvelujen hankkimisesta valokuituverkkosuunnitelmien toteuttamiseksi näiden kuntien alueelle. Kilpailutus perustuu KL -Kuntahankinnat Oy:n puitesopimukseen ja kilpailutuksen toteuttaa Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy (Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden, Nokian, Oriveden ja Ylöjärven hankintayhtiö). Juupajoen kunta on mukana kilpailutuksessa optiona samoilla tarjouspyynnön mukaisilla ehdoilla kuin em. kunnat, mutta tavoiteaikataulu on myöhäisempi johtuen työn alla olevasta hankerahoituksesta. Lähtötiedot ovat talvella toteutetun karkeasuunnitelman johdosta Juupajoella muita kuntia kattavammat. Tarkoitus on toteuttaa kuituverkon suunnittelutyö, johon sisältyy verkon suunnittelu Viestintäviraston ohjeiden mukaisesti teknologia riippumattomaksi (open access

26 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 11/ periaatteella) alusta loppuun siten, että tilaajalla (kunta) on käytettävissään verkon rakentamistyötä varten valmis toteuttamissuunnitelma sekä tarvittavat kustannus- ja aikatauluarviot. Suunnittelutyön tavoitteena on toteuttaa valokuituverkkosuunnitelma koko kunnan alueelle. Suunnitelmassa huomioidaan eri hankealueet ja niiden aikataulut sekä vaihtoehtoinen tekninen toteutusmalli niihin liityntäpisteisiin, joihin ei ole teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaista toteuttaa kuituverkon liityntää. Suunnittelun lopputuotoksena on yhteyksien rakentamisen kustannusarvio, valokuituverkkosuunnitelma ja työkuvat dokumentoituna koko kunnan osalta kaikkiin kiinteistöihin sekä tarvittavat lupa-asiakirjat. Tavoitteena on tämän verkkosuunnittelunhankkeen avulla selvittää kunnan alueelta mahdolliset markkinaehtoisesti rakentuvat kuituverkkoalueet sekä luoda edellytykset osallistua verkon toteuttamisessa mahdollisiin tuleviin tukirahoitushakuihin. Alustava suunniteltu aikataulu (Juupajoki): - hankehakemuksen jättö kesäkuu rahoituspäätös alkusyksy verkkosuunnittelijakonsultin valinta (kilpailutus) 10/ verkkosuunnittelu 11/2016 5/ toiminnan organisoituminen aiesopimusten hankinta rakentaminen rahoitushakemukset hankealueittain verkon rakennuttamisen kilpailutukset passiivi- ja aktiivioperoinnin kilpailutus verkon vaiheittainen rakentaminen 5/ / käyttöönotot 8/ /2020 Esityslistan liitteenä nro 4 on kuituverkon suunnittelutyötä koskeva hankesuunnitelmaluonnos. Suunnittelutyön kilpailuttamista koskevat tarjouspyyntöasiakirjat (eivät vielä julkisia) esitellään kokouksessa ja ne ovat nähtävillä ennen kokousta kunnanvirastolla. Kunnanhallitus päättää, että - Juupajoen kunta hakee rahoitusta toimintaryhmä Poko ry:n kautta kunnan alueen yksityiskohtaisen kuituverkonsuunnitelman toteuttamiseksi tavoitteena kiinteän kuituverkon rakentaminen Juupajoen kunnan alueelle ja että - kuituverkon suunnittelu toteutetaan yhteistyössä Akaan kaupungin sekä Urjalan ja Vesilahden kuntien kanssa asiaselostuksessa ja kokouksessa esitetyllä tavalla.